. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

Jurmosta paluun jälkeen oli Parikkalassa yhä aika talvista. Kottarainen oli yhä vakioruokinnallaan ja maanantaina 18.3. muuttolintuhavainnot jäivät harmaalokkeihin. 19.3. ruokatuntikäynti Siikalahdelle tuotti 7 laulujoutsenta sekä 5 töyhtöhyyppää.

21.3. näkyi muuttava kottarainen, hiirihaukka sekä merikotka ja 22.3. illalla Siikalahden tien varressa päivysti komea lapinpöllö.

23.3. lahdella näkyi jo 25 hyyppää, 3 mustarastasta, 3 hiirihaukkaa sekä kiuru ja illalla parin tunnin pöllöretki oli muuten tyhjä, mutta Siikalahden tien varressa kuului aktiivisesti huhuillut sarvipöllö.

24.3. oli ensimmäinen kunnon kevätpäivä ja pitkän staijin aikana näkyi mm. 3 merihanhea, 3 kanadanhanhea, 4 merikotkaa, 2 varpushaukkaa, 6 hiirihaukkaa, 70 töyhtöhyyppää, 4 uuttukyyhkyä, 6 sepelkyyhkyä, 6 kiurua, niittykirvinen, 8 kottaraista, tikli sekä pajusirkku. Myös pari harmaapäätikkaa sekä palokärki nähtiin.

Viikolla oli sitten taas talvisempaa ja havainnot jäivät 35 pulmusen parveen ja aivan yksittäisiin muuttajiin.

29.3. alkoi taas tapahtua ja Siikalahdella pienen sulan laitamilla viihtyi jo 31 laulujoutsenta seurassaan yllättäen pari pikkujoutsenta, pari merihanhea sekä 19 tundrametsä- ja 2 taigametsähanhea. Töyhtöhyyppiä näkyi taas 70, merikotkia 2-3, sepelkyyhkyjä 17, kiuruja 14, mustavaris sekä 3 pajusirkkua.

30.3. aamuyöstä alkoi Erämaaralli, johon osallistuimme yhdessä Loipon Miskan kanssa. Olimme saaneet Lohko C:n eli alueemme oli laaja aina Tyrjän rajalta kapeana suikaleena luoteeseen Saaren Akanvaaran nurkille. Ensimmäinen pysäyksemme oli ikimuistoinen, kun kuulimme huuhkajaparin upeaa duettohuutelua, joka huipentui paritteluun ja kaikkiin mahdollisiin erilaisiin ääntelyihin.

Mutta muita pöllöjä emme sitten kuulleetkaan ja aamu valkeni aivan lian nopeasti. Niinpä töpeksimme parhaan aamun osittain, mutta onneksi ehdimme vielä laskemaan rajan tienoon palokärkiä ja käpytikkoja ym. Aamun parhaimmistoa olivat pari soidintavaa kanahaukkaa, pari metsoa, komea 30 naarasteeren parvi, pikkukäpylintuparvi, valkoselkätikka sekä Hannan löytämät pari kangaskiurua. Hippiäinen ja vihervarpunenkin tulivat viimein vuodariksi.

Kiertelimme taas koko alueen ja Hanna käveli aamusta kymmenen kilometriä rajaseudulla. Päivällä alkoi tuulla voimakkaasti, mikä haittasi pahasti havainnointia. Hieman toista tuntia staijasimmeTyrjällä nähden hiirihaukkoja sekä pari merikotkaa. Muita iltapäivän havaintoja olivat mm. kulorastas ja koskikara.

Kisan purku oli taas Pitkäjärvellä ja olivatpahan lintuja nähneet muutkin! Me tulimme taas tutun voittajan eli Valosten porukan jälkeen toiseksi niukalla erolla. Olisimme itse asiassa voittaneet, mikäli nisäkkäistäkin ei saisi pisteitä – me kun emme nähneet ainoatakaan nisäkästä…

31.3. aprillipäivänä staijailimme vielä Miskan kanssa patotiellä ja ainakin yksi pikkujoutsen oli edelleen paikalla. Kaulushaikara oli saapunut ja äänteli muutamaan otteeseen vaisusti. Muita havaintoja olivat ampuhaukka, 2 kurkea, aina täällä yhtä vaikea merilokki sekä tutut harmaapää- ja valkoselkätikat sekä pikkutikka.

Aprillipäivänälahdella näkyi yhä pikkujoutsen, 5 merikotkaa ja vuodariksi hemppo. 2.4. laulujoutsenia oli jo 88 lintua, mutta pikkujoutsenta ei enää näkynyt. Metsähanhien ohella näkyi pari tundrahanhea, merihanhi sekä lahdelle jämähtäneitä kanadanhanhia. Muitakin muuttajia näkyi vähän muttei mitään uutta.

3.4. vuodenpinnaksi napsahtivat sinisuohaukka kolmen koiraan, taivaanvuohi kahden yksilön voimin sekä västäräkki. Kottaraisia näkyi ilahduttavasti 53 linnun parvi. 4.4. näkyi sitten ruskosuohaukka, tuulihaukka sekä pari kapustarintaa ja pari nokikanaakin oli saapunut jo kasvavaan sulaan.

5.4. parhaimmistoa olivat 100 pulmusen parvi, uuttukyyhky, piekana sekä harmaahaikara. Iltapäivällä lähdin ajelemaan kohti Iisalmea, jossa olin illalla perillä vanhan oululaisen ystäväni Antti Hyvärisen mökillä. Paikalle saapui pari vanhaa kaveria Rovaniemeltäkin ja ilta meni savusaunoen ja Tuppea pelaillen. Viikonloppuna osallistuimme ikämiesten +40-v kaukalopallo SM-turnaukseen Kuopiossa, josta saimme kotiintuomisiksi pronssia. Vuodenpinnaksi Kuopiossa näkyi 7.4. selkälokki ja kotiin palattuani kävin vielä Siikalahdella, jossa näkyi punasotka.

8.4. kuului matkalla lahdelle ensimmäiset peukaloiset ja punarinnat ja kuuluipa lahden rantametsissä pähkinänakkelikin. Itse lahdelle olivat saapuneet ensimmäiset tavit ja isokoskelot ja taas näkyi uuttukyyhky. 9.4. vuodariksi napsahtivat metsäviklo sekä punakylkirastas, joita näkyi useampiakin. Myös isolepinkäinen näkyi ensimmäistä kertaa tälle vuodelle lahdella ja iltapäivän juoksulenkillä kotipihassa näkyi vielä tundraurpiainen.

11.4 vuodenpinnaksi kirjautuivat kalasääski sekä kuovi ja seuraavana päivänä näkyi kaukana kaakossa valinut kotkalaji, joka jäi määrittämättä – olisi voinut olla se keväinen perusrari?

Viikonloppuna osallistuimme Varkaudessa kaukalopallon SM-turnaukseen, mutta itse katsoin pelit katsomosta kuumeessa. En olisi ollut kunnossa sunnuntain jatkopeleissäkään, joista kuitenkin karsuiduimme niukasti yhden maalin erolla. Kotiin palattuani kävin kipeänä lyhyesti Siikalahdella, jossa näkyi 9 piekanaa muutolla ja ampuhaukka.

Hanna vietti turnausviikonloppuna useita tunteja kuvauskojussa. Ruokinnalle oli tullut vihdoin kevätmuuttajia; kottaraisia, punarintoja ja vihervarpusia.

15.4. lahdella näkyi 7 merikotkaa, taas 9 piekanaa, 51 kurkea, haapanapari, uuttukyyhky ja yllättäen Huhmarisen lätäköstä löytyi pari aikaista pikkutylliä. Illalla näkyi vielä lehtokurppakin. Hanhia oli jo parisen sataa alueella lentelemässä edestakaisin ja metsähanhien seurassa tundrahanhiakin jo mukavammin.

Seuraavana päivänä, 16.4. uusia saapujia olivat 3 uiveloa, punasotkia oli jo kymmenen, sinisuohaukkoja näkyi 4, varpuhaukkoja 25 ja piekanoja mukavat 31 lintua. Ja taas näkyi hyvä kiljukotkakandi, mutta aivan liian kaukana ja vain valumassa pois päin siipiään liikauttamatta. Ensimmäinen luhtakana rääkyi pariin otteeseen, kuoveja ja selkälokkeja muutti kymmenkunta, peippoja jo toista tuhatta mukanaan muutama järripeippokin. 17.4. ruokatunnin havainnot jäivät kuuden merikotkan parveen.

Illalla kävimme Hannan kanssa taas Siikalahden piilokojulla, jonka edessä oli kuvauksellisesti parvi keskenään nahistelevia laulujoutsenia.

J.A.

14.3. päätin lähteä kevättä vastaan Paraisten Jurmoon, sillä minulla oli pari päivää lomaa. Ajokeli oli karsea aina Helsinkiin asti, sillä tiet olivat aivan peilijäällä. Lopulta olin Pärnäisten satamassa vain 15 minuuttia ennen Eivor-lautan lähtöä klo 15:00. Minulla olikin melkoinen kiirus pakata tavarat laukkuihin ja kantaa lautalle.

Jo Pärnäisissä ehdin saada vuodenpinnaksi haahkan sekä merilokin ja lopulta vietin kannella koko matkan havaiten mm. 6 merikotkaa, allin, 29 haahkaa, 3 riskilää, 2 naurulokkia, 14 merilokkia ym.

Eivorin käytyä kääntymässä Nötön satamassa, näin 5 muuttavaa töyhtöhyyppää, mustavariksen sekä sepelkyyhkyn. Lopulta lautta saapui Jurmon satamaan illan jo hämärtäessä ja ensimmäiseksi havainnoksi näin lähisaaresta ilmaan nousseen ja lautan editse lentäneen harmaahaikaran.

Kärräsin maitokärrillä tavarat lintuasemalla, jossa tapasin saaressa jo pitempään olleet Timo Palomäen sekä Arto Aaltosen. Iltahuudossa sain hyvän käsityksen saaren linnustosta ja aika pian olimmekin valmiina pehkuihin. Itsellänikin oli ollut melkoisen pitkä matkapäivä.

15.3. heräsimme ennen kuutta ja pian oli selvä, että ulkona oli melkoinen sumu. Kipusimme kuitenkin aamun vakiostaijille muinaismuistolle, mutta näkyvyys huononi pian entisestään ja havainnot jäivät todella vähiin. Timo ja Arto antoivat pian periksi, mutta itse istuskelin sumussa koko parituntisen lämpimästä tuulesta nautiskellen. Havainnot jäivät muutamiin kiuruihin sekä sumusta kuuluneisiin pulmuseen ja merihanheen.

Päivällä kiersin länsireitin ja sumu oli edelleen todella sakea. Niinpä lintuhavainnot jäivät alkuun todella vähiin. Mainittavimpina teerikukko lähti lentoon rannasta, 9 merihanhea muutti ylitseni, 22 tukkasotkaa kellui lahdella ja mukavin havainto oli rannassa piipertänyt tylli. Nähtyäni vielä mm. keltasirkun ja pari peippoa keskeytin reitin ja jatkoin Heinäsaareen. Kävely läntisimpään kärkeen oli pitkä, mutta se palkittiin, sillä löysin paikalla talvehtineen karikukon helposti. Kyseessä oli ensimmäinen koskaan Suomessa talvehtinut karikukko.

Karikukkoa katsellessani alkoi sataa vettä ja näkyvyys parani hetkellisesti huomattavasti. En kuitenkaan löytänyt mereltä mitään ihmeempää. Sain kuitenkin lähisaarten sinisorsat ym. laskettua.

Lähdettyäni palailemaan taas reittiä kohti lensi ylitseni äännellen tunturikiuru kahden kiurun kanssa, Ja kuinka ollakaan, reitille päästyäni nämä samaiset linnut lähtivät lentoon edestäni. Laguunin rannan tuntumasta nousi kiuruja ilmaan 28 lintua lisää ja pari töyhtöhyyppäkin näkyi lennossa. Lopulta laskenta oli siis ollut varsin tuloksekas.

Palailin pikkuhiljaa asemalle, kun sumu taas sakeni. Aseman ruokinnalla kävi runsaasti mustarastaita, joitakin tiaisia ja iso viherpeippo parvi mukanaan pari peippo hengaili lähipuissa. Myös kolme pajusirkkua oli yhdessä puussa hetken aikaa. Syötyäni kävin vielä pienen kierroksen aseman itäpuolella ja löysin erään saaren rannasta ristisorsan vuodariksi.

Illalla ollessamme jo nukkumassa saapuivat karikukkoa bongaamaan tulleet Tarmo Lehtilä, Risto Suksi sekä Ilkka Lehtonen asemalle majoittumaan.

16.3. karikukkobongarit suuntasivat heti aamusta länsikärkeä ja Heinäsaarta kohti ja me lähdimme Arton kanssa kiertämään länsireittiä. Timo hoiti aamuvakion sekä itäreitin.

Keli oli edelleen sumuinen ja lintuja tuntui olevan edellispäivää vähemmän. Tylli löytyi taas rannasta ja pari ristisorsaa näkyi lahdilla. Kun olimme juuri kääntymässä taas Heinäsaarta kohti, soitti Risto että he olivat nähneet kolme merisirriä lennossa ja samaan aikaan taustalta kuului Tarmon huuto, että karikukko löytyi juuri. Mekin kävelimme taas karikukkoa katsomaan ja muita lintuja laskiessa, näimme 29 merisirrin parven, josta osa laskeutui hetkeksi kiville katsottavaksi. Valitettavasti alueella talvehtinut suosirri ei ollut näiden joukossa. Sen sijaan neljän haapanan parvi muutti ohitsemme ja kirjautui näin vuodariksi.

Asemalle päästyämme söimme ja itse päätin lähteä vielä iltapäiväretkelle metsiä koluamaan. Vettä satoi ja linnut olivat vähissä, mutta löysin sentään kolme lehtokurppaa.

Illalla ollessani juuri nukahtamaisillaan alkoi sarvipöllö huhuilla pihalla ja pitihän se tietysti käydä kuuntelemassa.

17.3. suuntasimme isolla porukalla aamustaijiin Timon suunnattua jo aikaisin länteen. Sää oli vihdoin kirkas ja tuulinen, joten lintuja oli liikenteessä paremmin. Aamuvakion saldoa olivat 7 ruokkia, 2 riskilää, 51 kanadan-, 3 meri-, 3 tundra- ja 2 tundrametsähanhea, 253 haahkaa, 15 allia, 22 mustalintua, 23 tukkakoskeloa, 7 merimetsoa, 12 töyhtöhyyppää, uuttukyyhky sekä kulorastas. Lisäksi merikotkia näkyi ainakin 15 yksilöä ja teerinaaraskin näyttäytyi.

Sää huononi pian aamuvakion jälkeen mutta kävin silti kiertelemässä vielä saaren koillisosissa havaiten taas lehtokurpan sekä muutaman naurulokin.

Vesisateen yllyttyä suuntasin vielä asemalle, josta meidän aika pian piti lähteä kärräämään tavaroitamme satamaan. Vain Timo oli jäämässä miehittäjäksi ja meinasikin olla saaressa taas koko kevään.

Lauttamatka meni sisätiloissa sillä sää oli surkea. Lunta satoi ja tuuli oli kääntynyt pohjoisen puolelle. Lopulta olimme Pärnäisissä onneksi toista tuntia etuajassa, sillä emme olleet käyneet kaikissa satamissa.

Paluumatkan ajokeli olikin sitten surkein, missä olen koskaan ajanut! Moottoriteilläkin edettiin välillä vain 50 km/h ja niinpä kotimatkaan tuhrautui jopa pari tuntia kauemmin kuin olisi pitänyt. Onneksi selvisin kuitenkin ehjänä kotiin puolen yön jälkeen.

J.A.

Maaliskuun toisena päivänä suuntasimme aamupäivällä Tyrjänmäelle kotkastaijiin. Paikalla olivat myös Sojamon Esa sekä Pirhosen Jarmo. Muutaman staiji sujui leppoisasti rupatellen mutta sää pikkuhiljaa huononi. Onneksi lopulta näimme pari muuttavaa merikotkaa sekä laulujoutsenen, joten kevätmuuton saattoi vihdoin meidänkin osalta julistaa alkaneen.

3.3. teimme taas pienen kävelyn ja tällä kertaa kävimme Kirkonkylän suunnalla, jossa näkyi pähkinänakkeli sekä puukiipijä.

Alkukuusta minulla oli aika paljon pelihommia Lappeenrannassa, mutta vaikka mm. Imatran Vuoksella nähtiin parina iltana jo isompiakin lokkikertymiä, sattuivat omat stoppini paikalla pakkaspäiville ja näin vain ihan muutamia harmaalokkeja sekä laulujoutsenia. Simpeleen Kokkolanjoen stopit tuottivat isokoskelon, pari telkkää sekä jokusen koskikaran.

8.3. Siikalahdellakin kierteli laulujoutsen ja pari valkoselkätikkaa sekä harmaapäätikka olivat jo keväisen aktiivisia rummutellessaan ja huudellessaan.

9.3. suuntasimme Imatran kautta Lappeenrantaan katsomaan jääpallon SM-loppuottelua, mutta matkalla keli oli vielä niin surkea, että havainnot jäivät vähiin. Imatran Kuparissa näimme 10 merimetsoa sekä tundraurpiaisen ja Lappeenrannan Toikansuolla 3 tundraurpiaista, ruskourpiaisen sekä 15 muuttavaa harmaalokkia.

10.3. Kangaskylällä oli erään ruokinnan vieressä koko päivän paikallisena komea lapinpöllö. Onneksi se lähti illan hämärryttyä ihan virkeänä liikenteeseen. Kottarainenkin näkyi yhä vakiopaikallaan, joten sen voinee tulkita jo onnistuneen talvehtimisessa.

13.3. Suojarinteen ”Potu” kävi jo toista kertaa lyhyen ajan sisään Parikkalassa työkeikalla ja tällä kertaa taas syömässä käytyämme teimme pikaisen visiitin Siikalahdelle. Siellä pääsimme yllättäen seuraamaan valkoselkätikan rengastusta. Näimme myös toisen valkoselkätikan ja taas harmaapäätikkakin kuului huutelevan.

J.A.

Joulusta alkaen pari viikkoa meni lintureissulla Omanissa, joten Loppiaisena Suomeen palattuamme ensimmäinen vuodenpinnan näin Helsinki-Vantaan lentoasemalla illan hämärtäessä – se oli varis. Kotiin ajomatkalla teimme taas pakollisen stopin Lappeenrannassa hoitaen toiseksi vuodariksi huuhkajan ja samalla näkyi sinisorsakin.

7.1. vuodenpinnalista sai jatkoa Parikkalan Kangaskylällä nähdyillä kesykyyhkyillä, naakoilla, talitiaisilla, pikkuvarpusilla, harakalla, keltasirkuilla, varpusilla ja yhä vain yllättäen eräällä ruokinnalla käyvällä kottaraisella. Pikakäynti Kannaksen suunnalla tuotti vielä sinitiaisia, mustarastaan, viherpeippoja, pähkinänakkelin, valkoselkätikan sekä käpytikan. Seuraavana päivänä ainoa uusi laji oli korppi ja sitä seuraavana urpiainen.

10.1. työpaikan yli lensi kanahaukka ja Imatran treenireissulla Vuoksella näkyi telkkiä ja isokoskeloita. 11.1. pääsi vihdoin ulos valoisaankin aikaan ja Siikalahden visiitti tuotti hömötiaisia, tundraurpiaisia ja pyrstötiaisen, Kontiolammella tien yli lensi pyy ja Tyrjänjoella näkyi koskikara. Kirkonkylältä hoitui illan jo hämärtäessä vielä närhet sekä kuusitiaiset.

12.1. teimme Hannan ja tämän siskon Elissan kanssa retken Imatralle ja Lappeenrantaan. Stoppasimme menomatkalla aamuhämärissä Simpeleen Lahnasella, jossa näkyi laulujoutsenia ja kuului punatulkku sekä Kangaskoskella, jossa havainnot jäivät koskikaraan. Palatessamme kohti kuutostietä näimme pari isolepinkäistä. Ruokolahdella moottoritien alkua ennen lensi tien yli yllättäen naarasfasaani, joka jäi tepastelemaan eräälle parkkipaikalle. Oli minulle ensimmäinen fasaani Etelä-Karjalassa pitkään aikaan. Ja moottoritielle päästyämme lensi tien yli korkealla koiras teeri.

Imatran lintupaikkojen koluaminen aloitettiin Neitsytniemestä, jossa näkyi merimetso, pari harmaapäätikkaa sekä pyrstötiaisia. Seuraavaksi suuntasimme Mehiläismäkeen, josta löytyi melko helposti nokkavarpunen sekä pari räkättirastasta. Itä-Siitolassa kellui pullasorsien vieressä tukkasotka ja Vuoksen koluaminen tuotti lisää merimetsoja sekä lopulta myös pari uivelonaarasta. Mellonlahdella näkyi vielä talvehtimaan jäänyt silkkiuikku sekä viisi laulujoutsenta, mutta pikku-uikkua emme löytäneet mistään, vaikka niitä oli Vuoksessa havaittu useampia.

Joutsenossa yritimme taas kerran viitatiaisia mutta turhaan ja Lappeenrannan puolellakin näkyi vain eräässä paikassa peippo, Reijolan jätärillä kuusi tavia ja Toikansuolla kolme kottaraista. Eli loppupäivän havainnot jäivät vaatimattomiksi, ilta menikin sitten elokuvissa.

13.1. suuntasimme Elissan ja Punnosen Pekan kanssa Melkoniemen metsiin kuukkelia katsomaan. Hiihtomatkalla näkyi kuusi töyhtötiaista ja perille päästyämme löysimme koputtelevan pohjantikan ja vilaukselta näkyi toinenkin ”pontikka”. Lähistöllä koputteli myös palokärki ja yllättäen ylitsemme lensi ainakin 23 taviokuurnan parvi! Retki oli mennyt yli odotusten ja siinä kuurnahavaintoa ilakoidessamme ilmestyi kuukkelikin lähipuun latvaan meitä morjenstamaan. Lintu oli kuitenkin oudon arka. Ilmeisesti yksin jääminen alkaa näkyä tämän tutun linnun käytöksessäkin. Sääliksi käy reppanaa!

Viikolla havainnot jäivät vähiin. Kotipihassa näkyi viherpeippoparvessa tundraurpiainen ja kylällä näkyi peippo. 19.1. Tarvaslammella näkyi mukavavimpana 35 urpiaisen mukana neljä tundraurpiaista ja Kannaksella näkyi vuodariksi puukiipijä.

20.1. olin onnistunut järjestämään pitkään Taipalsaarella olleelle, mutta salassa pidetylle lapintiaiselle yhteisbongauksen. Linnun löytäjä oli oikein mukava kaveri ja bongaus oli saatu järjestettyä hyvässä yhteisymmärryksessä. Lopulta meitä oli paikalla kymmenen bongaria ja itselläni olivat kyydissä Soikkelin Miika ja Elissa sekä Caireniuksen Sampsa. Lapintiainen näkyi hienosti! Samalla ruokinnalla kävi myös pähkinänakkeli. Itse sain lapintiaisesta 299. EKLY-pinnan.

Kiertelimme bongauksen jälkeen Lappeenrannan ja Joutsenon paikkoja surkeassa lumituiskukelissä ja havainnot jäivät vaatimattomiksi. Viitatiaisiakaan ei näkynyt vieläkään. Parhaimmistoa olivat Kaukaalla näkynyt kanahaukka, Reijolan jätärin seitsemän tavia ja kotimatkalla näkemäni varpushaukka Joutsenon Kesolassa.

21.1. Mollotti aamutaivaalla täydellinen kuunpimennys, josta tietenkin piti ottaa kuvia.

26.1. Tarvaslammella näkyi Pihabongauksessa parhaimpana 50 urpiaisen parvessa olleet kuusi tundraurpiaista. Kävimme yrittämässä myös yhden nakkelin pyyntiä Tiviällä, jossa osallistuimme samalla myös Pihabongaukseen. Nakkeli kyllä näkyi, mutta ei suostunut ottamaan rengasta matkaansa. Ainoa muu havainto oli kuutostieltä näkynyt palokärki.

Sunnuntaina 27.1. teimme kipakassa pakkaskelissä lyhyen kävelyn Kangaskylällä ja kottarainen näkyi yllättäen melkein pihassamme. Löysimme myös yhden valkoselkätikan meille uudesta paikasta.

Tammikuun viimeisenä kävin Siikalahdella pikaisesti ja näin kuun viimeiseksi vuodenpinnaksi pikkutikan, valkoselkätikan sekä Kannaksella peipon.

Helmikuun aloitin pikakäynnillä Siikalahdelle, jossa näkyi harmaapäätikka, pari valkoselkätikkaa ja pari pyrstötiaista. Kangaskylällä kottarainen oli taas vakiopaikallaan. Iltapäivällä lähdin ajamaan kohti Kirkkonummea pysähtyen Kangaskoskella, jossa nyt näkyi seitsemän laulujoutsenta, kaksi koskikaraa sekä vihdoin pikku-uikkukin. Vuoksen Itä-Siitolassa näkyi taas tukkasotka mutta eipä löytynyt Imatran Kuparinkaan viitatiaista, vaan havainnot jäivät peippoon. Lappeenrannassa ollessani ilta oli jo pitkällä mutta pimeässäkin kuittasin tavin sekä taas tutun huuhkajan.

Lauantaina 2.2. hyppäsin Kirkkonummella Matias Castrénin kyytiin, jossa jo olivat kyydissä myös Lampisen Markus sekä Laitasalon Jari. Meillä oli taas perinteinen Bongariliiton hallituksen järjestäytymiskokousviikonloppu Hangon Tvärminnessä ja tuttuun tapaan ennen kokousta oli aikaa varattu retkeilylle. Tammisaaressa emme nähneet kuin puukiipijän ja muutaman pyrstötiaisen Ramsholmenilla ja Hangossakin kävimme parissa paikassa ilman mitään havaintoja. Lopulta Keskusta-alueelta löysimme etsimämme lapinsirkun helposti ja ohessa näkyi pari sepelkyyhkyä, niin kana- kuin varpushaukka sekä useampikin peippo.

Kalasatamassa näkyi tukkasotkia, nokikana, kalalokkeja, 13 naurulokkia ja kyhmyjoutsenia ja Itäsatamassa harmaalokkeja, alleja, merikotka sekä koiras tukkakoskelo. Mutta keli oli todella surkea, tuulta oli lähes 15 m/s ja lunta tuli taivaan täydeltä. Lopulta suuntasimme Tvärminneen kokoustamaan ja asiaa riitti aina aamuyöhön saakka.

3.2. olimme suunnitelleet taas retkeilevämme, mutta sääennuste oli niin surkea, että päätimme nukkua pitempään. Lopulta kävimme vain neljän tuulen tuvalla toteamassa, ettei retkisää ollut mistään kotoisin. Havainnot jäivät edellispäivänä nähtyihin lajeihin sekä räkättirastaaseen.

Kirkkonummella syötyäni ehdin vielä iltapäivällä suunnata Helsingin Lauttasaareen, jossa tunnin odotuksella hoitui lopulta rautiainen sekä Metsälään, jossa hoitui sekunnissa laulurastas kuukausiässäksi. Keli oli edelleen surkea ja ajomatka kotiin Parikkalaan oli todella tympeä.

Viikolla havainnot jäivät taas vähiin. Kangaskylällä näkyi parina päivänä tilhiä, joka oli sentään vuodenpinna. Sunnuntaina 10.2. onnistuin vihdoin ties kuinka monennella yrittämällä hoitamaan viitatiaisen Joutsenosta. Nytkään en tinttiä nähnyt, mutta Caireniuksen Sampsan kanssa kuulimme muutamaan otteeseen viitatiaisen laulua lähipuista. Lyhyellä aamuretkellä Imatralle näimme vieläviisi koskikaraa Mellonlahdella sekä pikku-uikun, 12 merimetsoa, laulujoutsenen ja tundraurpiaisen Kuparissa. Loppupäivä meni sitten itsellä EKLY:n ARK:n kokouksessa.

14.2. näin taas kottaraisen Kangaskylällä, teeren, kanahaukan ja valkoselkätikan Siikalahdella ja yllättäen jopa 23 tiklin parven terkkarin pihalla. 16.2. Simpeleen Kokkolanjoella näkyi neljä telkkää sekä isokoskelo ja seuraavana päivänä näiden lisäksi neljä koskikaraakin.

23.2. tein taas talvilintulaskennan ja havainnot olivat varsin odotetunlaisia: Teeri, 7 kesykyyhkyä, harmaapäätikka, 3 käpytikkaa, 23 sini-, 78 tali-, 2 hömö- ja töyhtötiainen, 5 närheä, 10 harakkaa, 35 naakkaa, 15 varista, 2 korppia, 10 varpusta, 54 pikkuvarpusta, 21 viherpeippoa, 23 urpiaista, 2 tundraurpiaista, 6 punatulkkua ja keltasirkkua.

24.2. kävimme pikkuporukalla kuukkelimetsissä ja mukava oli nähdä, että kuukkeli oli yhä paikalla. Lintu kuitenkin näkyi vain ylilentävänä sen jahdatessa aktiivisesti syyssoitimen tapaista viheltelyä pitänyttä varpuspöllöä. Kuulimme myös pari rummuttavaa pohjantikkaa ja itse kuuli vielä yhden ääntelevänkin yksilön. Muuten havainnot jäivät tiaisiin ja närhiin. Matkalla näkyi vielä palokärki ja kylällä taas kottarainen.

J.A.

Joulukuun ensimmäisenä piti lähteä talviretkelle ihan vain muodon vuoksi, vaikka ei ollut kovinkaan odotettavaa, että mitään talvipinnoja kotiseuturetkellä tulisi vastaan. Koitsanlahdessa näkyi edelleen pilkkasiipi sekä pähkinänakkeli ja sama silkkiuikku näkyi paristakin rannasta. Kalalokkeja näkyi vain 9 lintua, sinisorsia parissakin paikassa ja laulujoutsenia yllättäen vain Härskiinmutkasta. Tyrjällä näkyi koskikara ja Soininmäessä kuukkeli, hippiäinen sekä töyhtötiaisia. Tarvaspohjassa näkyi harmaapäätikka ja Särkisalmella mustarastas sekä peippo. Kun huomasin, että olin havainnut 29 lajia, yritin löytää kolmattakymmenettä lajia, mutta eipä sitä löytynyt! Edes kesykyyhkyä en löytänyt millään. Eli olipahan sellainen talven avaus Parikkalassa, että olin aikalailla valmis laittamaan kiikarit naulaan aika moneksi kuukaudeksi.

2.12. Imatran Vuokselta bongasin EKLY-talvipinnaksi valkoposkihanhen ja samalla hoitui myös pikku-uikku. Immalanjärvellä näkyi lapasotka muttei etsimääni punasotkaa. Lappeenrannan Joutsenon Kivisaaresta löytyi valtavasta keltasirkkuparvesta runsaasti peippoja sekä järripeippo, muttei paikalla jo jonkin aikaa ollutta viitatiaista. Luukkaansalmella näkyi 3 merimetsoa sekä jopa 24 tavin parvi.

3.12. Särkisalmella oli taas naurulokkinuorukainen paikallisena ja seuraavana päivänä Rantasen Jouko löysi Muukkosenselältä punasotkan, joka oli minulle uusi talvilaji (numero 97) Parikkalaan. Naurulokki näkyi vielä parina seuraavanakin päivänä ja punasotka sinnitteli paikalla niin pitkään kunnes Simpelejärven isotkin selät jäätyivät ennen kuun puoltaväliä.

Itsenäisyyspäivänä emme punasotkaakaan nähneet, vaan se oli jossain katveessa. Niinpä yhtään IP-pinnaa en saanut, vaikka kiersimme aika monta paikkaa. Kuukkeli sentään näkyi, muutama harmaapäätikka, pari palokärkeä, mustarastas, tundraurpiainen, kanahaukka sekä parhaana nuori maakotka, joka nousi lentoon sattumalta löytämältämme haaskalta.

7.12. suuntasimme Caireniuksen Sampsan kanssa talvipinnabongausreissulle Helsinkiin, mutta tämä bongaus kuvasti aika hyvin koko vuoden bongauksiani. Vielä edellispäivänä hyvin bongattavissa olleita kyhmyhaahkaa ja turturikyyhkyä ei tietenkään enää tänä päivänä löytynyt – eipä niitä nähty sitten enää myöhemminkään. Muutenkin reissun havainnot jäivät erittäin vaatimattomiksi. Pari lapasotkaa löysimme Kallvikista, mutta säälibongauksina yrittämiämme pikku-uikkua saati Kouvolan Lintukymin mustajoutsentakaan emme löytäneet.

8.12. Koitsanlahdesta laskimme jopa 70 peippoa yhdeltä korjaamattomalta pellolta ja 11.12. näin itse punasotkan viimeistä kertaa.

15.12. kävin taas ohiajaessani yrittämässä viitatiaista Kivisaaresta, mutta havainnot jäivät peippoihin sekä parvea hätyytelleeseen ampuhaukkaan. Paluumatkalla yritin toisia viitatiaisia Joutsenon Kirkonkylältä, mutta eihän niitäkään löytynyt. Varpushaukka, 2 kuusitiaista ja kanahaukka sentään näkyi.

16.12. teimme noin tunnin kävelyretken Kangaskylän ja Satumäen alueella ja enpä olisi arvannut etukäteen, kuinka hyvin lintuja näkyisi. Jo kotipihallamme kuului harmaapäätikka, eräältä ruokinnalta löytyi kottarainen, ensimmäisessä isossa tiaisparvessa oli kuusitiainen ja pähkinänakkeli ja toiselle parvelle vihellellessä löytyi pikkutikka ja ylitsemme lensi kanahaukka. Kotipihaan palattuamme näkyi pihapensaassa vielä ilahduttavasti 8 varpusta. Seuraavana päivänä näin isoimman kesykyyhkyparveni Parikkalassa koskaan, kun kylän päällä lenteli 44 linnun parvi.

Joululoman odotus sujui kiireisesti ja eipä retkille enää talvikelissä ollut suurempaa intoa lähteäkään. 22.12. tein talvilintulaskennan. Yllättäen näin sinisorsan ainoassa sulassa ojassa, pyyn, 4 pulua, 2 käpytikkaa, parhaina pari lapinpöllöä, joka oli uusi laji laskentaan, 3 pyrstötiaista, 11 sinitiaista, 93 talitiaista, töyhtötiaisen, närhen, 3 harakkaa, 65 naakkaa, 19 varista, 4 varpusta, 44 pikkuvarpusta, 13 viherpeippoa, 55 urpiaista, tundraurpiaisen sekä punatulkun. Lintuja oli kylmässä -13 asteessa ja tuulisessa kelissä siis todella vähän mutta lapinpöllöjen ansiosta kyllä taas kannatti kävellä!

J.A.

Säpistä palattuamme oli Parikkalassakin kylmentynyt oikein kunnolla ja maisema jo loppusyksyinen. Olipa Siikalahti jopa jäätynyt ihan kunnolla, mutta hieman taas lämmenneiden kelien myötä suli taas pikkuhiljaa.

29.10. ruokatuntiretkellä ei pahemmin lintumäärillä enää juhlittu, mutta Siikalahdelta nousi muutolle komea vanha maakotka. Myös merikotka ja pari kanahaukkaa näkyi. 30.10. tuulessa ja tuiskussa näkyi vain pieni pyrstötiaisparvi ja isolepinkäinen Siikalahdella sekä pari muuttavaa peippoa kylillä.

1.11. alkoi taas perinteinen marraskisa Parikkalan ja Rautjärven Lintukerhon toiminta-alueella. Kiertelin ruokatunnin selkiä, mutta lintuja oli todella vähän! Telkkien ja isokoskeloiden lisäksi löytyi vain pari pilkkasiipeä Rautalahdelta ja ohessa näkyi muutama pähkinänakkeli Kannaksella ja Likolammella. Ehdin käydä myös bongaamassa Lötjösen Matin löytämän nuoren sinisuohaukan Siikalahdelta sekä Partasen Harrin löytämät valkoposkihanhet Särkisalmelta. Iltapäivän hämäräkäynnillä Siikalahdella näkyi vielä sinisorsia ja telkkiä.

2.11. kävin kauheassa sumussa Melkoniemen kuukkelimetsissä ja ainoa mainittava havainto metsäretkellä oli ”viimeinen mohikaani” eli yksinäinen kuukkeli. Matkalla Särkisalmella näkyi alli. 3.11. suuntasimme Soikkelin sisarusten kanssa Saarelle ja Rautalahdelta löytyi pilkkasiiven ohella mustalintu ja silkkiuikku sekä teeri ja urpiaisparvessa olleita tundraurpiaisia. Akonpohjassa näkyi 32 valkoposkihanhen parvi sekä pyrstötiaisparvi ja Lahdenpohjasta löytyi 8 kanadanhanhea. Tetrisuolla näkyi päivän ensimmäinen isolepinkäinen sekä varpushaukka ja Pohjanrannassa kellui pari uiveloa ja ylitsemme lensi merikotka.
Päivän kovin havis löytyi Uukuniemen Suurenjärvenlietteeltä, jossa Hanna komppasi lentoon taivaanvuohen, joka oli minulle jopa kuukausipinna. Pari turpoakin nähtiin taas. Loppukierros oli hiljainen, uivelo sentään näkyi Kaikumäen kohdalla. Särkisalmella näkyi vielä retken lopuksi naurulokki sekä tutut kolme valkoposkihanhea.

4.11. kiersin talvilintulaskennan ja koska Siikalahti oli jo kertaalleen ehtinyt jäätyä, olivat toivomani vesilinnut olivat vähissä. Yhteensä koko 18 kilometrin kävelyllä havaitsin 39 lajia: 77 laulujoutsenta, 22 sinisorsaa, 3 uiveloa, 211 isokoskeloa, pyyn, 20 teertä, 2 silkkiuikkua, merikotkan, kanahaukan, ylitseni muuttaneen piekanan, 25 kalalokkia, harmaalokin, 10 kesykyyhkyä, Kasinniemessä keskellä auringonpaisteista päivää syyhuudelleen varpuspöllön, harmaapäätikan, 2 palokärkeä, 6 käpytikkaa, mustarastaan, räkättirastaan, Tetrisuolla lennelleen kulorastaan, 10 hippiäistä, 35 sini-, 117 tali-ja 4 hömötiaista, Kangaskylällä näkyneen ja kuuluneen pähkinänakkelin, joka oli uusi laskentalaji, puukiipijän, 12 närheä, 25 harakkaa, 65 naakkaa, 20 varista, 13 korppia, 2 varpusta, 34 pikkuvarpusta, 4 peippoa, 37 viherpeippoa, 18 urpiaista, tundraurpiaisen, 19 punatulkkua ja 5 keltasirkkua.

Hanna oli päivän aikana piilokojussaan kuvaamassa Tarvaslammella ja sai mukavia kuvia mm. harakasta ja närhestä.

5.11. ruokiksella Siikalahden tornilta näkyi pari tukkasotkaa sekä alli ja tiklin ääntä kuului taivaalta. Iltapäivällä singahdin lahdelle uudelleen, kun Lötjösen Matti löysi pikkujoutsenen. Pikakäynti Lietteen puolella oli loistava, sillä lahdelle laskeutui huudellen pari tundrahanhea, vieressäni oli tiaisparvessa töyhtötiainen ja ylitseni lensi kolme isokäpylintua.

6.11. Simpelejärven eteläosan paikat tuottivat vain merikotkan, pari silkkiuikkua, uivelon sekä pyyn ja teeriä ja 7.11. pohjoispuolen paikoilta löytyi alli, uivelo sekä Muukkosenselältä löytyneet pari mustalintua, silkkiuikku sekä parhaana talvipukuinen mustakurkku-uikku. Kala- ja harmaalokkeja näkyi jo hieman aiempaa enemmän, mutta niiden seasta ei löytynyt mitään parempaa. Taas yksi isolepinkäinen näkyi ja Särkisalmella oli vielä sama naurulokki.

8.11. Särkisalmen valkoposkiparvi oli kasvanut ja paikalla oli nyt yhdeksän lintua. Metsäkierros ei kuitenkaan tuottanut kuin yhden pienen teeriparven. 9.11. Siikalahdella oli joutsenmäärä noussut jo 215 lintuun ja pikkujoutsen sekä nuori tundrahanhikin olivat yhä paikalla kuten myös sinisorsia, 6 haapanaa ja telkkää ja 2 tukkasotkaa. Vartialahdella näkyi alli sekä 8 valkoposkihanhea ja Särkisalmella 3 uiveloa. Singahdin vielä bongaamaan Rantasen Joukon löytämän nuoren pikkukajavan Akonpohjasta, jossa näkyi myös kanahaukka. Tämä oli minulle vasta toinen ”rissa”havainto Parikkalasta ja Etelä-Karjalasta.

10.11. minun oli ollut tarkoitus lähteä ajelemaan kohti Kirkkonummea jo aamusta, mutta keli oli niin surkea, että nukuin pitkään. Kun vihdoin lähdin liikenteeseen, päätin vielä kiertää Siikalahden ja kuinka ollakaan Kaukolan pellolla nökötti tolpalla vesisateessa hiiripöllö. Tästä innostuneena kävin vielä Tyrjällä tarkistamassa, olisiko koskikara paikalla, mutta eihän sitä näkynyt. Sitten tulikin viesti, että Kouvolan Lappalanjärvellä oli paikallinen ruskohaikara – laji joka ei koskaan ole Suomessa ollut bongattavana. Lähdin heti matkaan, mutta koska lintu oli ruovikossa piilossa, siis hallinnassa muttei näkyvissä, ajelin rauhassa ja tietysti rajoitusten mukaan kohti Kouvolaa.

Hieman ennen kuin olin perillä, oli lintu tullut näkyviin, mutta perille päästyäni sain kauhukseni kuulla, että lintu oli juuri lentänyt sumuisen järven perällä olevien saarten taakse katveeseen! Olin myöhästynyt linnusta noin minuutin!

Loppupäivä menikin sitten järveä ja ruovikoita tuijotellen, mutta haikaraa ei enää näkynyt. En tietenkään ollut ainoa linnusta myöhästynyt, vaan iltaan asti paikalla oli kymmeniä epäuskoisia bongareita. Havainnot järveltä jäivät muutamiin pilkkasiipiin sekä pariin kaakkuriin.

11.11. koskapa tiukka myöhästyminen ruskohaikarasta kirpaisi todella syvältä, heräsin Kirkkonummella anivarhain ja kohta jo matkasimme Peunan Antin ja Kettusen Juhan kanssa kohti Lappalanjärveä. Auringon noustessa olimme perillä ja porukkaa oli jo paikalla runsaasti. Puolille päivin tuijottelimme järvelle havaiten 19 pilkkasiipeä, 7 allia, 2 kaakkuria, 4 tukkasotkaa ja lapasotkan, piekanan sekä pulmusen. Haikaraa ei kuitenkaan enää koskaan näkynyt.

Me olimme takaisin Helsingissä jo hyvissä ajoin ja suuntasimme Juhan kanssa Viikin Mölylän kalliolle, jossa pienen odottelun jälkeen näkyi jalohaikara lennossa ja kuukausipinnaksi. Pari kottaraistakin nähtiin. Sitten jatkoimme Kallvikiin, josta löytyi aika pian paikalla jo pitempään ollut todella kesy turturikyyhky vuodariksi. Itse jatkoin vielä Pikku Huopalahdelle liejukanaa yrittämään, mutta tämä ei enää hoitunut.
Seuraavat pari päivää minulla meni koulutuksessa pimeästä pimeään, mutta 13.11. lopetimme hieman aikaisemmin ja ehdin Lintuvarusteessa vierailun ohessa pointsata lähes varusteen pihalla pomppineen mustaleppälinnun.

14.11. Siikalahdella oli lintuja hieman aiempaa enemmän: joutsenia oli nyt 256, pikkujoutsenia 2, haapanoita 12, sinisorsia 32, tukkasotkia 6, lapasotka, 3 allia ja 4 telkkää. Pari kuusitiaista ja valkoselkätikka tulivat myös marraspinnoiksi. Härskiinmutkasta näkyi 50 kala- ja 6 harmaalokkia sekä silkkiuikku. 15.11. kävin pikakäynnin Simpeleen puolella ja yllättäen löysin ajaessani eräällä pihanurmikolla kököttäneen laulurastaan. Muuten havainnot jäivät yhteen peippoon. 16.11. Siikalahdella olivat linnut taas vähän vähentyneet, mutta lapasotkia oli nyt kaksi.

17.11. kiersimme Saaren kierroksen Soikkelin Miikan kanssa, mutta alkoi olla jo todella hiljaista. Ainoat paremmat havainnot olivat Muukkosenselän mustalintu, Lahdenpohjan samat 8 kanadanhanhea ja pilkkasiipi sekä Tarassiinlahdella näkynyt tundraupiainen. Isolepinkäisiä näkyi yhä siellä täällä eli ilmeisesti niille riittää ruokaa? Iltakäynnillä Siikalahdella näkyi 257 joutsenta, 2 pikkujoutsenta, mustalintu ym. samoja tuttuja.

18.11. tuuli oli vihdoin koillisesta ja muutenkin sää oli taas kylmentymään päin, joten suuntasimme Soikkelin sisarusten kanssa aamusta Savon puolelle Punkaharjun Hirvikoskelle Saimaan rantaan. Tuuli oli paljon kovempi kuin olimme arvanneet, mutta tarkenimme kuitenkin tuijottaa aallokkoiselle selälle puolisentoista tuntia ja havaitsimme parhaimpina kaakkurin, 2 kuikkaa, 4 pilkkasiipeä, merikotkan sekä yhdessä muuttaneet vanhan ja nuoren merilokin. Päivällä ajelin pelailemaan Lappeenrantaan ja näin Simpeleellä matkan varrella tutun laulurastaan sekä Uudensillankoskella koskikaran.

19.11. oli Siikalahti taas jo pitkälti jäätynyt, mutta 230 joutsenen pitämässä sulassa oli nyt 43 sinisorsaa, yksinäinen haapana sekä 2 tukkasotkaa. Seuraavana päivänä oli joutsenmäärä tippunut jo 177 lintuun, sinisorsia oli 29, haapana sekä 2 telkkää. Ainakin pari joutsenta oli jäätynyt kiinni jäihin. Tällaiset tapaukset lienevät sairaita lintuja? Onpahan ketuille, varislinnuille ja Tyrjän merikotkille ruokaa.

21.11. kävin taas pikaisesti Melkoniemen metsissä, jossa kuukkeli näkyi taas helposti. Yhtä helposti löytyi komea koiras pohjantikka ja ilmeisesti toinen saman lajin yksilö naputteli hieman kauempana. Kangaskylän sembroilla näkyi pitkästä aikaa pähkinähakki.

Parin seuraavan päivän retket eivät tuottaneet jo talviseksi muuttuneessa kelissä kuin mustarastaan Särkisalmelta, mutta 24.11. suuntasimme aamusta retkelle Valosen Artun kanssa. Aamun vietimme Hannan piilokojussa Tarvaslammella, jonne Hanna jäi vielä kuvaamaan, kun me jatkoimme metsiin. Kuukkeli ja pohjantikka löytyivät samalta paikalta kuin paria päivää aiemmin, mutta muuta emme löytäneet. Nappasimme Hannankin kyytiin ja kävimme vielä Rautalahden suunnalla, jossa näimme pari kanadanhanhea, kanahaukan sekä lyhyesti erään ruokinnan liepeiltä lentoon nousseen linnun, josta tuli lähinnä mieleen joku kiuru, mutta lintua ei enää löytynyt. Moskuunniemestä näimme vielä 60 kalalokkia ja 8 harmaalokkia.

25.11. suuntasimme aamusta värirengastamaan Koitsanlahdelta löytyneen pähkinänakkelin ja lintu olikin parissa minuutissa renkaissa. Ruokinnalta löytyi myös pari peippoa ja pari tundraurpiaista. Mantkanniemestä näimme pilkkasiiven, Tähtiniemessä 10 teertä ja sitten jatkoimme Simpeleen puolelle, jossa näimme Kokkolanjoella 3 koskikaraa, mutta emme juuri muuta vaikka kävimme komppaamassa jopa Konkamäen.

Kuun loppu olikin sitten jo varsin talvinen eikä lyhyillä retkillä näkynyt kuin 25.11. 10 pyrstötiaista Rautalahdella, 27.11. merikotka Joukiossa, 28.11. peippo Kannaksella ja 30.11. pelireissulla 8 merimetsoa Vuoksella.

Marraskuun saldoksi tuli lopulta 69 lajia Parikkalan ja Rautjärven alueelta.

J.A.