. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

Pääsiäisen jälkeen lintuja sai yhä vain odotella. 7.4. näkyi vuodariksi meriharakka tutulla paikalla vierasvenesatamassa, 9.4. näkyi silkkiuikku Särkisalmella sekä pari muuttavaa pikkujoutsenta Siikalahdella, 10.4. pari kuovia ja ampuhaukka ym. Siikalahdella ja pönttökierroskin oli tutun tyhjä, pari koppeloa näkyi ja sentään vanha tuttu helmipöllömamma oli kolollaan kurkkimassa.

11.4. oli jo vähän parempi lintupäivä ja staijailimmekin patotiellä koko aamun havaiten mm. merihanhiparin, ainakin 6 luhtakanaa, 7 merimetsoa, kaulushaikaran, sini- ja ruskosuohaukkoja, merikotkia, piekanan. Illalla patotiellä näkyi vielä aikainen tukkakoskelo ja lintutornilta näin haarahaukan. Pönttökierroksella oli tyhjää, mutta taas näkyi metso ja illalla Tiviältä löytyi aktiivisesti äänessä ollut varpuspöllö.

12.4. Siikalahdella kuului viimein peukaloinen vuodariksi ja nakkeliparikin oli reviirillään. Saaren kierroksen parasta antia oli kangaskiuru Akanvaaran Tetrisuolla ja lapinsirkku Uukuniemen Suurenjärvenlietteellä. Savonlinnan Punkaharjun pöntöilläkin oli vain tyhjää tarjolla.

14.4. Härskiinmutkassa näkyi merihanhi ja Siikalahdella vielä sääksi vuodariksi ja Kangaskylän meriharakka oli löytänyt puolisonsa. 15.4. alkoi odotettu kevätlomani, jonka aloitin suuntaamalla Kirkkonummelle.

Kirkkonummella retkeilimme parina päivänä isäni kanssa. 15.4. illalla kävimme Norra Fladetilla, jossa vuodariksi tuli laulurastas, rautiainen, pikkutylli ja tylli sekä matkalta vielä harmaahaikara. 16.4. aloitimme Porkkalan luotsikärjestä haahkoilla, alleilla, kyhmyjoutsenilla, merilokeilla sekä muuttavilla kuikilla ja kaakkurilla. Espoon Finnolta löytyi mustakurkku-uikkuja, lapa- ja harmaasorsia sekä liejukanoja ja Laajalahdelta räyskiä, kalatiiroja, punajalkavikloja sekä tiltaltti. Vuodareita siis ropisi muttei mitään vähääkään yllättävää.

17.4. kävimme vielä aamuretkellä Saltfjärdenillä mutta ilman mainittavia havaintoja. Päivällä otin suunnan kohti Varsinais-Suomea ja ekan stopin tein Salossa, jossa käppäilin aika pitkät kävelyt hoitaakseni turkinkyyhkyn Halikon Joensuun kartanolta. Muuta en sitten ehtinytkään tehdä ja aikataulu meni lopulta niin tiukaksi, että kauppaankin ehdin vain Nauvossa, sillä minun piti kiiruhtaa Utö-lauttaan.

Staijailin koko matkan lautan kannella aina illan pimeyteen saakka mutta ainoat mainittavat havainnot olivat sinisuohaukka, jokunen pilkkasiipi sekä mustalintuparvi – ainoatakaan ruokkilintua en nähnyt. Lopulta saavuimme Jurmon satamaan ja yhdessä rengastajaksi lintuasemalle saapuneen Puolakan Petrin kanssa kärryilimme tavaramme asemalle, jossa järjestelimme tavaramme paikoilleen muiden asemalla olleiden ollessa vielä iltamyöhään hereillä.

18.4. alkoivat asemarutiinit. Rengastajat, Petri ja Mikko Kormilainen, suuntasivat anivarhain verkoille ja auringon noustessa me suuntasimme Virtasen Veskun kanssa aamun vakiostaijille. Muutto oli vaisua pikkurastasmuuttoa lukuunottamatta, mutta punakuiri, ristisorsa ja ruokki näkyivät vuodariksi. Päivän mittaan kiersimme Veskun kanssa myös molemmat länsi- ja itäreitin ja vuodariksi havaittiin kapustarinta, pikkukuovi, etelänsuosirri, 60 merisirriä, härkälintu, merikihu, suopöllö, luotokirvinen ja jänkäkurppa. Myös mm. 5 mustakurkku- ja 6 silkkiuikkua, mustavaris ja nokkavarpunen nähtiin ja verkoillakin Petri ja Mikko olivat työllistettyjä, kun pelkästään punarintoja rengastettiin 422 lintua.

19.4. vahvuuteen oli saapunut myös Teijo Saari . Aamustaijilla näkyi vielä kohtalaista pikkurastasmuuttoa ja myöhemmin vuodariksi kivitasku sekä aina mukava arosuohaukkakoiras. Etelänsuosirrejä oli nyt ilahduttavasti kaksi ja merisirrejäkin komeat 235 lintua. Verkoillakin riitti vielä puuhaa mm. 242 punarinnan toimesta.

Mutta oikein mukavan alun jälkeen virtaukset muuttuivat pohjoisiksi ja aurinko porotti kirkkaalta taivaalta. Niinpä verkoilla meno hyytyi radikaalisti ja muutenkaan havainnoissa ei ollut hurraamista moneen päivään. Touhu menikin lähinnä minun päiväpinnojen hakemiseksi, jossa Veskun apu oli korvaamatonta. Koska en juuri ollut meren rannassa näillä päivämäärillä ollut niin pinnoja ropisi jopa kyhmyjoutsenesta, merisorsista, ristisorsasta, punakuirista, suo- ja merisirristä, merikihusta, ruokista, luotokirvisestä ym. Toiveissa olivat tietysti monet aikaiset saapujat mutta keli jarrutteli muuttoa ja etenkin pikkulinnut olivat todella vähissä.

20.4. rastasmuutto oli räkättivoittoista ja iltapäiväistä verkkokierrosta piristivät kevään ensimmäinen kirjosieppo ja vihdoin minunkin näkemä (kun en lajia oikein enää kuule) metsäkirvinen. Lapinsirkkuja näkyi päivän aikana jopa kolme yksilöä ja suokukkokin nähtiin. Mikko lähti, joten Petri jäi yksin roikottamaan verkkoja.

21.4. saari oli yhä vain tyhjempi ja tyhjempi mutta vihdoin näkyi reissun eka riskilä ja taas lapinsirkku. 22.4. näkyi lapintiira, kangaskiuru, taas mustavaris, isolepinkäinen, kuului ylitsemme lentänyt vuorihemppo ja helmenä oli Veskun löytämä ja meidän muiden vain huonosti näkemä 2kv aroharmaalokki. 23.4. saapui Santeri Hiltunen komppausavuksi, mutta ainoa vuodari oli valkoviklo ja muuten mainittava havainto yhteensä 5 härkälintua.

Koska touhu oli mennyt niin surkeaksi, ettei verkoistakaan tullut oikein mitään, päätimme 24.4. suunnata Veskun kanssa kauppareissulle. Minä kun en todellakaan halunnut päättää reissuani vielä tähän viikonloppuun vaan päätin pidentää sitä ainakin sen verran, että oikeasti pääsisin kokemaan keväisiä lintupäiviäkin. Niinpä murkinaa oli pakko suunnata hankkimaan lisää. Shoppailun lisäksi kävimme Paraisilla Pettebyn ja Mattholmsfladanin lintutorneilla, joilla havaitsimme kaulushaikaran, suokukon räyskän ja haarapääskyn ym. ja kiertelimme Nauvon mäntymetsiä päiväpinnojen toivossa mutta edelleen touhu jatkui siten, että Vesku jäi tyhjin käsin ja minulle pinnoja ropisi – ainoana mainittavana isokäpylintu.

Samalla iltapaatilla saareen saapuivat toiseksi rengastajaksi Ohto Oksanen sekä aseman toimintaan tutustumaan Inga Gröndahl.

25.4. verkkoja oli pyynnissä enemmän ja jotain verkoista tulikin, mm. heti aamusta sarvipöllö sekä myöhemmin mustapääkerttu. Muutenkin oli ihan mukava lintupäivä, kun aamumuutolla laskettiin Jurmon mustalintujen muuttoennätys 12238 lintua. Myös muutama lapasotka nähtiin ja etelänkiisla laskeutui merelle paikalliseksi ja päivän länsikierroksella näkyi taas ilmeisesti sama aroharmaalokki. Päivän aikana ynnättiin myös mm. 31 punakuiria, 42 ruokkia, 17 merikihua leppälintu sekä pari isolepinkäistä näkyi.

Mutta seuraavat päivä olivat taas todella köyhiä, sillä pohjoistuulet hyydyttivät kevään totaalisesti. Verkoilla oli totaalisen hiljaista, vaikka verkkoja oli pyynnissä yli 500 metriä. 26.4. ainoa mainittava havainto oli 2kv arosuohaukka, joka muutti vauhdikkaasti ohitsemme. Tekemisen puutteesta etenkin rengastajien osalta kertto se, että pihan siemenpyydyksillä vieraillut naakka sai osakseen aivan kohtuutonta huomiota ja lopulta haksahtikin pyydykseen ja sai renkaan muistoksi vierailustaan. Seuraavana päivänä ei tapahtunutkaan sitten yhtään mitään mainittavaa.

28.4. laskettiin 54 ruokkia ja 11 luotokirvistä ja asemalle saapui Petri Vainio, 29.4. vuodariksi näkyi rantasipi sekä karikukko ja saaripinnaksi sain odotetun hiirihaukan, myös kangaskiuru nähtiin. Asemalle saapui rengastajaksi Juha Honkala ja havainnoijaksi Timo Kuusikko ja seuraavana aamuna Petri ja Inga lähtivät – Ivalosta asti saapuneella Ingalla oli kyllä ollut harvinaisen tyhjä visiitti saareen.

Lopulta kaikki toiveet kuukausipinnojen suhteen jäivät huhtikuun viimeiselle päivälle mutta vaikealta näytti, kun tuulensuunta ei vieläkään suostunut kääntymään. Yritys oli kovaa, aamumuutolla näkyi lähinnä rastaita (yli 1300) ja myöhemmin päiväpinnoja ropisi tutuista lajeista, kunnes lopulta länsireitillä näimme Timo Kuusikon ja Veskun kanssa ehkä sen eniten odottamani kk-pinnalajin eli pikkutiiran. Myös pikkulokki nähtiin ja pari karikukko ja olihan saareen nyt pikkuhiljaa saapumassa hyönteissyöjiäkin, kun mm. 23 kirjosieppoa, 8 leppälintua nähtiin. Tilhiäkin oli 17 lintua.

1.5. tuuli osoitti jo hieman kääntymisen merkkejä mutta vieläkään ei kevät revennyt. Vuodareita kuitenkin alkoi taas pitkästä aikaa ropista, kun aamuvakiolla näkyi ensin liro ja sitten ollessamme Timon ja Veskun kanssa suuntaamassa itäreitille, kuului männiköstä puputusta – harjalintu! Kohta Timo näki linnun ensin maassa polulla, josta se lensi verkkoon! Lähdin itse juoksemaan linnun perään, mutta se pomppi pikkulintuverkossa aivan holtittomasti ja karkasi lopulta verkosta ennen kuin pääsin lähellekään sitä. Tämän jälkeen me näimme linnun vielä kertaalleen lennossa, sitten joku turisti oli kuullut linnun lyhyesti idässä ja Juha kuuli suolta lyhyen puputussarjan mutta sen jälkeen sitä ei enää havaittu. Muita vuodareita olivat pensastasku 4, pajulintu 15 sekä keltavästäräkki. Mainittavia havaintoja olivat myös lyhyesti näkynyt ”tuhkaselkälokki”,räyskä, 3 pikkutiiraa, ruskosuohaukka sekä 77 tiltalttia, 20 tilheä, 38 kirjosieppoa, 19 leppälintua ja rastamuuttoakin oli taas aamulla ollut.

2.5. oli sitten edessä synttäripinnapäivä ja odotukset olivat korkealla, sillä tuuli oli vihdoin yöllä kääntynyt. Lintuja oli niin maastossa kuin verkoissakin enemmän mutta kuitenkin pinnat tulivat samoista tutuista lajeista kuin aiempinakin päivinä. Mainittavia havaintoja olivat 115 tundrahanhea, 22 ristisorsaa, 48 kapustarintaa, 32 pikkukuovia, 56 punakuiria, 40 merisirriä, mustaviklo, 5 karikukkoa, sekä 2 schinzii että alpina suosirriä, 4 pikkutiiraa, 8 käenpiikaa, pikkutikka, 2 hernekerttua, 138 tiltalttia ja illalla ollessani itse jo aivan lopen uupuneena luovuttamassa Santerin itälepikosta löytämä sepelsieppo, jota Teijon kanssa singahdimme bongaamaan. Onneksi Vesku ehti sen verran hidastaa meitä ovesta ulostauduttuamme, että vilkaisimme tämän putkesta niityltä juuri löytyneen sepelrastaan. Sepelsieppoa saimme hakea tovin, mutta lopulta näimme sen lyhyesti ennen kuin ilta oli niin pitkällä, että piti kiiruhtaa takaisin asemalle iltahuutoon ja nukkumaan. Ohto oli lähtenyt aamulla saaresta mutta illalla paikkaajaksi saapui Lauri Kokkala.

3.5. uusia saapujia olivat räystäspääsky, nuolihaukka sekä lännestä Santerin kanssa löytämämme aikainen pikkulepinkäinen ja myöhemmin löytämämme ruokokerttunen. Mainittavia olivat myös uivelonaaras, sarvipöllö, 14 rantasipiä, 120 merisirriä, 11 alpina suosirriä, 4 pikkutiiraa, 49 pensastaskua, 120 mustapääkerttua, 147 leppälintua, 53 kirjosieppoa, nokkavarpunen sekä yhteensä jopa 7 sepelrastasta. Timo ja Petri lähtivät, joten asemalla oli taas varsin vajaa miehitys. Onneksi olimme pystyneet Santerin kanssa pidentämään miehitysjaksoamme.

4.5. kevään etenemisen merkkinä näyttäytyivät ensimmäiset 9 pensaskerttua ja lännessä meidän ylitsemme lensi jalohaikara, männikössä kukkui käki ja asemalle palaillessamme löytyi lammashaasta vielä naaraspukuinen mustaleppälintukin. Muita mainittavia olivat tyynen kelin ja mahtavan näkyvyyden ansiosta lasketut jopa 883 pilkkasiipeä, lapasotkapari, 5 pikkutiiraa, 2 pikkutikkaa, isolepinkäinen, 83 mustapää- ja 11 hernekerttua, 50 leppälintua, 31 pensas- ja 52 kivitaskua.

5.5. Juha sai aamusta verkosta aikaisen lehtokertun, jota piti mennä katsomaan. Siinä takaisin staijiin palaillessamme huomasimme verkossa toisen hysyn, joka näytti mielenkiintoiselta – rytikerttunen – vuodari sekin. Staiji tuotti yli 140 kuikkalintua. Lännen kierroksella kuulimme taivaalta tundrakurmitsan ääntä ja illalla pihanurmikolla hiippaili satakieli. Kirjosieppoja laskettiin 45 mutta ei vieläkään kevään toista sepelsieppoa. Mustakurkku-uikkupari, 12 mustavikloa, 9 karikukkoa, 21 alpinaa sekä tutut schinziit, pikkulokki, sinisuohaukka, sepelrastas ja pikkuvarpunen nähtiin myös.

6.5. oli lopulta lähtöpäivä mutta silti yritys oli vielä kovaa. Aamustaijilla näkyi yli 180 kuikkalintua,46 pikkukuovia, 150 merisirriäja sepelrastas. Petri saapui taas saareen ja saman tien suuntasimme rengastamaan isohkot korpinpojat. Sainpahan sentään yhden kosketuspinnan. Sitten meidän oli Juhan ja Santerin kanssa suunnattava tavaroinemme satamaan, josta löytyi vielä mustaleppälintu. Santerin kanssa staijailimme vielä kannella ja lopulta olimme Nauvossa. Tipautin Santerin Kaarinaan Turun bussia odottelemaan, josta jatkoin pitkää ja yksinäistä ajoa kohti Itä-Suomea.

Lopulta Lappeenrannassa olin niin sippi, että päätin sinnitellä hereillä Joutsenon Kotasaareen nukkumaan. 7.5. heräsin aamulla retkeilemään ja kuulinkin heti liejukanan ääntelyä. Parissa tunnissa löytyi myös haarahaukka, pari sitruunavästäräkkiä, törmäpääskyjä, heinätaveja, lapisirri sekä kuului mustapyrstökuiri – ja ohessa näkyi tuttuja lintuimmeisiä. Lopulta oli jatkettava ajoa Parikkalaan, jossa jaksoin illalla päikkäreiden jälkeen käydä vielä pointsaamassa heinäkurpan ja luhtahuitin. Illalla saapui Pirkka perinteiselle Tornien Taisto reissulle, joten edessä ei todellakaan ollut lepoa rankan saarireissun jälkeen vaan armotonta revitystä aamusta iltaan.

8.5. aloitimme Siikalahden tornilta, jossa ei ihmeitä näkynyt mutta Pirkalle tietysti ropisi vuodareita. Nakkelin hoidettuamme suuntasimme kiertämään Saaren paikkoja, mutta koska tulvia ei ollut, niin linnut olivat tiukassa. Akonpohjassa näkyi 4 mustakurkku-uikkua, Ratilasta löytyi punakaulahanhi ja Tarassiinlahdelta kaksi sekä myöskin aikainen sepelhanhi ja Kanavalammella näkyi haarahaukka. Iltapäivällä kävimme rengastamassa yhdet viirupöllön poikaset mutta ihmeeksemme toisessa pesässä emo yhä vain hautoi munia. Kävimme myös katsomassa pesässä hautonutta sarvipöllöä.

9.5. oli Tornien Taisto ja Siikalahden tornille kokoontui meidän kolmen Aallon lisäksi Lötjösen Matti, Soikkelin Miika, Solasaaren Akseli sekä huippuvahvistukset Lindroosin Rami sekä Asikaisen Mika. Päivä ei ollut mikään lintupäivä vaan tuntui, että jokaisen lajin takia piti tehdä töitä. Niinpä kesti normaalin parin tunnin sijaan kolmisen tuntia ennen kuin katkaisimme 80 lajin rajan. Onneksi lajeja tippui vielä tämän jälkeenkin, kunnes taas tuli täysi stoppi. Aamun mainittavampia havaintoja olivat olleet merihanhipari, 4 harmaasorsaa, 55 mustalintua, 52 pikkukuovia, luhtahuitti, kaakkuri, suopöllö, palokärki, pikku- ja harmaapäätikka ja käsittämätöntä kyllä vain yksi nokikana! Onneksi vielä tikistimme mm. 7 pilkkasiiven muutoparven, pari lyhytnokkahanhea, kanahaukan, 2kv arosuohaukan sekä viimeiseksi lajiksemme sinisuohaukan ja lopulta lajimäärämme oli 92 lajia. Tällä kertaa saimme todeta jopa muutaman sisämaatornin voittaneen meidät yhdellä lajilla ja niiden joukossa oli taas Tarassiinlahtikin.

Iltapäivällä kävimme taas Saarella mutta havainnot jäivät vaatimattomiksi. Illan visiitti pelloille tuotti suo- ja sarvipöllöjä sekä pakollisen heinäkurpan. 10.5. yöllä teimme Siikalahden yökartoituksen, jonka saalis jäi kaulushaikaroihin (11Ä) , luhtakanoihin (24Ä, ä), luhtahuittiin sekä lyhyesti kuuluneeseen viirupöllöön. Aamulla pointsasimme vielä Pirkalle muutaman vuodarin, mm. käenpiian ja patotien staiji tuotti 2 kompassa muuttavanutta haarahaukkaa mutta lopulta Pirkan oli lähdettävä pitkälle kotimatkalle. Hannan kanssa kävimme vielä illalla Rautjärven Simpeleen Kokkolanjoella, jossa näkyi virtavästäräkki.

11.5. Siikalahdella näkyi vesilintulaskennan ohessa 2 muuttavaa pikkujoutsenta, 1000 allia, 2500 mustalintua, 220 pilkkasiipeä ja 4 lapasotkaa sekä pikkutylli kuului punajalkaviklo ja pensassirkkalintu. Laskennassa mm 6 hermaasorsaa ja heinätavipari. Iltakäynnillä näimme tornilta vielä mustapyrstökuirin sekä komean kiljukotkan.

Illalla kävimme vielä laittamassa verkot pauloille SSP-paikallamme Papinlahdella ja siinä touhuillessamme näimme sinirinnan.

12.5. oli SSP anivarhain ja saldoksi tuli tailtiainen 2, pajulintu 5, pensaskerttu 2, mustarastas, sinirinta 2, kirjosieppo 2, peippo 2, pajusirkku 1 kontr. sekä keltasirkku. Ohessa näkyi muutama kivitasku ja kuului palokärki ja harmaapäätikka. Päivällä kävimme vielä Siikalahdella, jossa patotiellä näkyi heti muiden löytämät 8 jalohaikaraa. Jatkoin itse vielä tornillekin, jossa näkyi tuttuja lintuja sekä uutena vuodarina muutama tervapääsky.

Illalla pakkailin nopeasti taas tavarani ja lähdin taas tien päälle. Stoppasin aika pian Simpeleleen Revonrannassa, josta pointsasin punakaulahanhen Rautjärven pinnaksi ja jatkoin sitten ajoa aina Salon Omenojärvelle asti, jossa olin niin väsynyt, että pätkähdin saman tien auton penkille nukkumaan.

13.5. aamuviideltä kömmin ulos ja Omenojärven rantaan, josta löytyi pian heinätavi, harmaasorsapari, uivelonaaras sekä puna- ja tukkasotkia ja noin vartin odottelun jälkeen lokkisaaressa oli joku hälytys ja loputkin linnut uivat esiin piiloistaan, niiden mukana myös jo viidettä kesää paikalla viettävä ruskosotka.

Jatkoin ajoa rannikkoa pohjoiseen seuraillen ja lopulta kurvasin kohti Uudenkaupungin Pyhämaata, jossa jatkoin pikkuteitä Liesluotoon, jossa käpöttelin puolisen tuntia polkuja rantaa kohti. Löysin ensin oudosti laulavan tiltaltin, mutta pikkumatkan lisää käveltyäni löytyi se vielä oudommin laulava tiltaltti, joka oli Suomen toinen iberiantiltaltti. Lintu pysytteli koko ajan puiden latvustossa, joten en sitä juuri päässyt kuvaamaan, mutta äänityksiä otin jonkin verran. Lopulta oli aika kävellä autolle ja jatkaa matkaa.

Liedossa näkyi vuodariksi fasaani ja Raumalla päätin vierailla Unajanlahden lintutornilla, jonka lopulta löysinkin. Tornilta näkyi mm. jalohaikara mutta sitten alkoi sataa ja jatkoin Rauman Keskustan läpi Petäjäksen Rientolahdelle, josta pienen hakemisen jälkeen löysin paikalla pari päivää jo viihtyneen tulipäähippiäisen. Sitten olikin aika jatkaa ajoa Poriin, jossa vielä tein viime hetken ostoksia ja kävin Enäjärven lintulavalla pitämässä sadetta Mäkelän Petterin seurassa jalohaikaran nähden, ennen kuin ajoin viimeisen etapin Kuuminaisten Salokankaanrantaan, jossa ehdin taas hetkeksi jopa nukahtaa.

Tommi Salokangas saapui hyvissä ajoin veneelleen ja kohta saapuivat myös Petri Salo, Sebastian Andrejeff sekä Tomas Swahn ja pian lähdimme Tommin kipparoimana kohti Eurajoen Luvian Säpin saarta, jossa olin aiemmin viettänyt 90 vuorokautta mutta aina vain lokakuussa. Kerrankin oli tarjoutunut mahdollisuus vierailla saaressa keväällä ja mikä mukavinta hyvässä tutussa porukassa.

Venematkalla näkyi räyskä ja Säpin laituriin saapuessamme oli Jan Lundgren meitä vastassa ja pian kärryilimme tavaramme asemalle. Aseman pihassa lenteli jo haarapääskyjä Säppi-pinnaksi. Tavarat paikoilleen saatuamme oli ilta jo sen verran pitkällä, että maastoon emme sen kummemmin enää kerinneet.

14.5. asemarutiinit alkoivat taas vakiostaijilla Prakalan tyven pommikopilla ja loppupäivä kierrettiin saarta koko porukalla. Sain tietysti roppakaupalla Säppi-pinnoja, mutta paremmat havainnot jäivät vähiin, mainittakoon, 7 ristisorsaa, 9 harmaasorsaa, sini- ja jouhisorsan risteymäkoiras eli ”jounisorsa”, mustakurkku-uikku, 364 kuikkalintua (joista 194 kuikkaa ja 32 kaakkuria), käki, 81 meriharakkaa, pikkutylli, 4 pikkukuovia, 38 punakuiria, mustaviklo, 6 karikukkoa, 2 isosirriä, lapin- ja suosirri, 2 pikkulokkia, nuolihaukka, 6 sinirintaa, satakieli, ruokokerttunen, luotokirvinen, 2 keltavästäräkkiä ym.

15.5. touhu jatkui samana ja mukavampia havaintoja olivat 2 kehrääjää, joista toinen saapui mereltä aamuvakiolla ja toinen löytyi Prakalasta nukkumasta, 9 isosirriä, mehiläishaukka, törmäpääsky, 6 sirittäjää, 12 sinirintaa ja 2 luotokirvistä. Ja 16.5. toistot tuottivat 3444 mustalintua, 2 tundrametsähanhea, 2 mustakurkku-uikkua, 6 tundrakurmitsaa, pikkutyllin, 36 lapin- ja 202 suosirriä, 3 etelänkiislaa, 4 pikkulokkia, 11 sirittäjää, kultarinnan, 30 kivitaskua, 12 harmaasieppoa, 61 keltavästäräkkiä, mustavariksen sekä parhaina Hanhistoon hetkeksi laskeutuneen mustapyrstökuirin, joka oli vasta viides havainto saaresta kautta aikain, Peräkulmasta löytyneen mustaleppälinnun ja illalla ikkunasta äkkäämäni pihassa olleen peltosirkun.

Lähtöpäivänä meillä oli vielä aikaa iltapäiväkolmeen saakka. Aamulla kuului punavarpunen ja etenkin pilkkasiipimuutto oli kovaa muta meni todella kaukana merellä. Kierroksella saari vaikutti tyhjentyneen linnuista mutta sentään räyskä nähtiin ja se olikin reissun 32. Säppi-pinnani.

Lopulta oli pakkailtava tavarat ja siivoiltava asema ja suunnattava koko porukalla satamaan, josta Tommi saapui meitä taas kerran minuutilleen aikataulussa hakemaan. Saari jäi tyhjänä odottamaan seuraavia miehittäjiä, jotka olivat tulossa vasta seuraavana viikonloppuna.

Salokankaan rannassa oli aika hyvästellä muut kultarinnan laulaessa taustalla ja sitten oli aika lähteä pitkälle kotimatkalle. Ajoin lopulta aina Rautjärven Kaljusenlammelle saakka, jossa nukuin tunnin verran ja kuittasin sitten niin pikkuhuitin kuin luhtakanan Rautjärvi-pinnoiksi. Paikalla huuteli myös luhtahuitti ja pari ruisrääkkää.

J.A.