Pitkä viikonloppu Jurmossa

14.3. päätin lähteä kevättä vastaan Paraisten Jurmoon, sillä minulla oli pari päivää lomaa. Ajokeli oli karsea aina Helsinkiin asti, sillä tiet olivat aivan peilijäällä. Lopulta olin Pärnäisten satamassa vain 15 minuuttia ennen Eivor-lautan lähtöä klo 15:00. Minulla olikin melkoinen kiirus pakata tavarat laukkuihin ja kantaa lautalle.

Jo Pärnäisissä ehdin saada vuodenpinnaksi haahkan sekä merilokin ja lopulta vietin kannella koko matkan havaiten mm. 6 merikotkaa, allin, 29 haahkaa, 3 riskilää, 2 naurulokkia, 14 merilokkia ym.

Eivorin käytyä kääntymässä Nötön satamassa, näin 5 muuttavaa töyhtöhyyppää, mustavariksen sekä sepelkyyhkyn. Lopulta lautta saapui Jurmon satamaan illan jo hämärtäessä ja ensimmäiseksi havainnoksi näin lähisaaresta ilmaan nousseen ja lautan editse lentäneen harmaahaikaran.

Kärräsin maitokärrillä tavarat lintuasemalla, jossa tapasin saaressa jo pitempään olleet Timo Palomäen sekä Arto Aaltosen. Iltahuudossa sain hyvän käsityksen saaren linnustosta ja aika pian olimmekin valmiina pehkuihin. Itsellänikin oli ollut melkoisen pitkä matkapäivä.

15.3. heräsimme ennen kuutta ja pian oli selvä, että ulkona oli melkoinen sumu. Kipusimme kuitenkin aamun vakiostaijille muinaismuistolle, mutta näkyvyys huononi pian entisestään ja havainnot jäivät todella vähiin. Timo ja Arto antoivat pian periksi, mutta itse istuskelin sumussa koko parituntisen lämpimästä tuulesta nautiskellen. Havainnot jäivät muutamiin kiuruihin sekä sumusta kuuluneisiin pulmuseen ja merihanheen.

Päivällä kiersin länsireitin ja sumu oli edelleen todella sakea. Niinpä lintuhavainnot jäivät alkuun todella vähiin. Mainittavimpina teerikukko lähti lentoon rannasta, 9 merihanhea muutti ylitseni, 22 tukkasotkaa kellui lahdella ja mukavin havainto oli rannassa piipertänyt tylli. Nähtyäni vielä mm. keltasirkun ja pari peippoa keskeytin reitin ja jatkoin Heinäsaareen. Kävely läntisimpään kärkeen oli pitkä, mutta se palkittiin, sillä löysin paikalla talvehtineen karikukon helposti. Kyseessä oli ensimmäinen koskaan Suomessa talvehtinut karikukko.

Karikukkoa katsellessani alkoi sataa vettä ja näkyvyys parani hetkellisesti huomattavasti. En kuitenkaan löytänyt mereltä mitään ihmeempää. Sain kuitenkin lähisaarten sinisorsat ym. laskettua.

Lähdettyäni palailemaan taas reittiä kohti lensi ylitseni äännellen tunturikiuru kahden kiurun kanssa, Ja kuinka ollakaan, reitille päästyäni nämä samaiset linnut lähtivät lentoon edestäni. Laguunin rannan tuntumasta nousi kiuruja ilmaan 28 lintua lisää ja pari töyhtöhyyppäkin näkyi lennossa. Lopulta laskenta oli siis ollut varsin tuloksekas.

Palailin pikkuhiljaa asemalle, kun sumu taas sakeni. Aseman ruokinnalla kävi runsaasti mustarastaita, joitakin tiaisia ja iso viherpeippo parvi mukanaan pari peippo hengaili lähipuissa. Myös kolme pajusirkkua oli yhdessä puussa hetken aikaa. Syötyäni kävin vielä pienen kierroksen aseman itäpuolella ja löysin erään saaren rannasta ristisorsan vuodariksi.

Illalla ollessamme jo nukkumassa saapuivat karikukkoa bongaamaan tulleet Tarmo Lehtilä, Risto Suksi sekä Ilkka Lehtonen asemalle majoittumaan.

16.3. karikukkobongarit suuntasivat heti aamusta länsikärkeä ja Heinäsaarta kohti ja me lähdimme Arton kanssa kiertämään länsireittiä. Timo hoiti aamuvakion sekä itäreitin.

Keli oli edelleen sumuinen ja lintuja tuntui olevan edellispäivää vähemmän. Tylli löytyi taas rannasta ja pari ristisorsaa näkyi lahdilla. Kun olimme juuri kääntymässä taas Heinäsaarta kohti, soitti Risto että he olivat nähneet kolme merisirriä lennossa ja samaan aikaan taustalta kuului Tarmon huuto, että karikukko löytyi juuri. Mekin kävelimme taas karikukkoa katsomaan ja muita lintuja laskiessa, näimme 29 merisirrin parven, josta osa laskeutui hetkeksi kiville katsottavaksi. Valitettavasti alueella talvehtinut suosirri ei ollut näiden joukossa. Sen sijaan neljän haapanan parvi muutti ohitsemme ja kirjautui näin vuodariksi.

Asemalle päästyämme söimme ja itse päätin lähteä vielä iltapäiväretkelle metsiä koluamaan. Vettä satoi ja linnut olivat vähissä, mutta löysin sentään kolme lehtokurppaa.

Illalla ollessani juuri nukahtamaisillaan alkoi sarvipöllö huhuilla pihalla ja pitihän se tietysti käydä kuuntelemassa.

17.3. suuntasimme isolla porukalla aamustaijiin Timon suunnattua jo aikaisin länteen. Sää oli vihdoin kirkas ja tuulinen, joten lintuja oli liikenteessä paremmin. Aamuvakion saldoa olivat 7 ruokkia, 2 riskilää, 51 kanadan-, 3 meri-, 3 tundra- ja 2 tundrametsähanhea, 253 haahkaa, 15 allia, 22 mustalintua, 23 tukkakoskeloa, 7 merimetsoa, 12 töyhtöhyyppää, uuttukyyhky sekä kulorastas. Lisäksi merikotkia näkyi ainakin 15 yksilöä ja teerinaaraskin näyttäytyi.

Sää huononi pian aamuvakion jälkeen mutta kävin silti kiertelemässä vielä saaren koillisosissa havaiten taas lehtokurpan sekä muutaman naurulokin.

Vesisateen yllyttyä suuntasin vielä asemalle, josta meidän aika pian piti lähteä kärräämään tavaroitamme satamaan. Vain Timo oli jäämässä miehittäjäksi ja meinasikin olla saaressa taas koko kevään.

Lauttamatka meni sisätiloissa sillä sää oli surkea. Lunta satoi ja tuuli oli kääntynyt pohjoisen puolelle. Lopulta olimme Pärnäisissä onneksi toista tuntia etuajassa, sillä emme olleet käyneet kaikissa satamissa.

Paluumatkan ajokeli olikin sitten surkein, missä olen koskaan ajanut! Moottoriteilläkin edettiin välillä vain 50 km/h ja niinpä kotimatkaan tuhrautui jopa pari tuntia kauemmin kuin olisi pitänyt. Onneksi selvisin kuitenkin ehjänä kotiin puolen yön jälkeen.

J.A.