. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

16.5. oli kova valkoposkihanhimuuttopäivä, mutta itse ehdin käydä lahdella vain aamulla ja sitten ruokatunnilla. 31000 muuttajasta näin itse vain reilut 10000, joiden lisäksi lahdella pyöri myös 6000 paikallista vapoa. Myös 6 lapasotkaa ja punajalkaviklo näkyi muutolla, mutta ilman hanhia olisi kyllä ollut hiljaista, vaikka keli olikin kohdillaan.

Työpäivän jälkeen lähdin ajamaan kohti etelää ja matkan varrella stoppasin taas Imatran Sotkulammella, jossa pellolla taapersi vielä yksinäinen keräkurmitsa. Konnunsuolla puolestaan tulvat olivat jo kuivuneet huomattavasti enkä löytänyt paikalta enää mitään parempaa, vain noin 5000 valkoposkea.

Sitten ajoinkin suoraan Virolahdelle ja Hurppuun bongaamaan kyhmyhaahkaa. Soittelin Olli-Pekka Pietiläiselle, joka oli laittanut viimeisen viestin spectasta kysyäkseni, mistä lintua kannattaisi yrittää nähdä ja sain vastauksesksi: “Tule katsomaan tästä mökkirannasta”. Samalla O-P tarjosi myös mahdollisuutta yöpyä viikonlopun ajan tässä erittäin vaatimattomassa, mutta sijainniltaan erinomaisessa mökissä, jonka O-P oli yllättäen saanut käyttöönsä. Ja eihän tällaista tilaisuutta sopinut jättää käyttämättä, joten pian olimme O-P:n kanssa staijaamassa mökin rantakalliolla.

Kyhmyhaahka löytyi välittömästi Heinäsaaren rannasta ja saatoimme näin keskittyä täysin ilta-arktikaan. Mustalinnuilla oli ihan mukavaa muuttoa ja jonkin verran meni alleja sekä valkoposkihanhiakin, mutta paremmat havainnot jäivät muutamaan sepelhanhiparveen sekä yhteen merikihuun. Iltakymmenen aikaan siirryimme mökkiin majoittumaan.

17.5. aamulla olimme ennen viittä taas rannassa ja valkoposkihanhia oli taas liikenteessä ja ylläilimme niitä puoleen päivään mennessä noin 30000 lintua. Olimme odottaneet sepelhanhiakin jo muuttavan, mutta näimme niitä kuitenkin vain 500 lintua. Muutama sata kuikkaa laskettiin myös, mutta muuten muutto oli vaisua ja aamupäivän aikana kävimme moikkaamassa myös naapurimökkirantojen staijareita ja saimmekin kutsun jatkaa viikonlopun ajan staijeja hieman ulomman mökin omistavan Reijo Ikävalkon rannassa, johon muitakin mökkiläisiä kokoontui staijaamaan porukalla. Heidän kanssa rupatellessaan ihastelimme kyhkyhaahkaa, joka parhaansa mukaan yritti iskeä erästä haahkanaarasta ja plokkasipa O-P mereltä 7 vesipääskyn parvenkin.

Iltastaijin teimme sitten Ikävalkon rannassa ja taas oli alli- ja mullimuutto ihan mukavaa, nyt alli oli valtalaji 22500 yksilöllä mullin 10200 vastaan. Muita havaintoja olivat harmaasorsapari, 4 härkälintua, mustakurkku-uikku sekä pari merikihua.

18.5. olimme taas aamusta aikaisin Ikävalkon rannassa, johon muukin porukka kokoontui pian. Keli oli jopa liian hyvä ja aamupäivällä staijasimme jo lyhythihaisissa paidoissa – aamullahan vaatetukseen olivat kuuluneet mm. O-P:lla päällekkäin olleet untuvatakki sekä pilkkihaalari! Muutto oli vaisua mutta lajisto aivan eriä kuin aiemmin ja valtalajit olivat lapasotka 260 varmaa + 187 sotka sp:tä, jotka kaiketi olivat nekin kaikki lasoja sekä pilkkasiipi 169. Yhdessä päältämme menneistä pilkkasiipiparvista ehdin nähdä lyhyesti muita kirkkaampinokkaisen yksilön, jolla myös valkoinen silmärengas näytti jotenkin normaalia selvemmältä. Parvi oli kuitenkin suoraan päällämme, joten muut eivät ehtineet kuin ottaa parvesta kuvia. Ilmeisesti kuvista ei paljastunut mitään normaalista poikkeavaa, kun minulle ei niitä ole toimitettu katsottavaksi. Kuikkalintuja muutti 300, lähes kaikki kuikkia. Valkoposkia näkyi enää 2500 ja sepelhanhia yhä vain 274m ja 5 tundrahanhea. Rantametsässä meitä ilahdutti aamulla laulaneet pikkusieppo sekä kultarinta ja muita mukavia olivat sama kyhmyhaahka, heinätavi, pari mustakurkku-uikkua sekä pari tikliä.

Päivällä lähdin ajelemaan kotia kohti. Lintulahdella ei näkynyt kuin muita orneja, Miehikkälän edellispäiväistä mustaotsalepinkäistä ei enää löytynyt, mutta paikalla oli ainakin yksi mustapyrstökuiri. Ylämaan Väkevänjärvellä näin harmaapäätikan sekä kuulin kultarinnan, mutta lopulta ajoin suoraan kotiin, sillä keli muuttui sateiseksi.

J.A.

5.5. keli oli surkea ja niinpä oli ihan mukava ottaa rennosti tiukan pidennetyn viikonlopun jälkeen. Iltapäivällä bongasin kuitenkin ekovuodariksi Anniina Kontiokorven löytämän mustaleppälinnun Särkisalmen jätäriltä, jossa näkyi myös altaan reunalta lentoon ponkaissut jänkäkurppa. Seuraavan päivän ainoa havis oli iltapäivällä Siikalahden Peltolan hanhiparvesta löytynyt lyhytnokkahanhi. Kovan pohjoistuulen jatkuessa hiljaista oli seuraavinakin päivinä, sinne tänne tehtyjen lähiretkien saldona löytyi metso, pyitä, alliparvi, pari peukaloista jne. Kävimmepä rengastamassa jo ensimmäiset isoiksi Kasvaneet helmipöllönpoikasetkin.

9.5. staijailin taas ruokatunnilla sekä töistä aikaisemmin päästyäni Siikalahdella ja näin mm. 110 mustalintua, 7 pilkkasiipeä, 40 kuikkaa, pikkutyllin, mustapyrstökuirin, 20 punakuiria, 25 mustavikloa ja 9 tervapääskyä. Iltapäivällä laskin Härskiinmutkasta Kirkkoselällä lennelleet 240 pikkulokkia ja 40 kalatiiraa.
Yöllä polkaisin taas Siikalahdelle ja yövyin opparilla, jotta olisin aamulla jo valmiina Siikalahdella sateen loppuessa, sillä aavistelin kunnon kahlaajamuuttoa. Heräsin ennen aamuneljää ja kävelin ensin lintutornille, jossa staijasin melkoisessa sumussa parin tunnin ajan havaiten vain muutaman sataa liroa, parikymmentä mustavikloa sekä parhaina naaras sitruunavästäräkin, 2kv arosuohaukan sekä mustapyrstökuirin. Siirryttyäni patotielle, oli sumukin jo hälvennyt ja yhdessä Partasen Harrin kanssa laskimme reippaaksi yltynyttä kahlaajamuuttoa, jota riitti puolille päivin. Yhteensä laskin päivän aikana 1180 liroa, 114 mustavikloa, 92 suokukkoa, 220 kapustarintaa, 2 pikkutylliä, rantasipin, lapinsirrin, 2 mehiläishaukkaa, 9 käkeä, 26 tervapääskyä, 82 keltavästäräkkiä, 200 mustalintua, 5 pilkkasiipeä, 35 allia, 8000 valkoposkihanhea, 1750 harmaata hanhea ym. Ruokosirkkeli sirisi yhä ja luhtahuittikin oli hämärän päivän takia äänessä koko ajan, myös harmaapäätikka kuultiin taas. Illan saunareissulla Tarvaslammella kuului vuodariksi sirittäjä ja sen jälkeen kävimme vielä kahlaajatarkistusretkellä Saaren Pohjanrannassa ja kyllä kannatti, sillä sieltä löytyi 4000 valkoposken lisäksi 2 lampivikloa.

11.5. aamulla kävimme Harrin kanssa Saarella. Satoi kaatamalla, mutta Pohjanrannassa oli yhä lampiviklot paikalla sekä myöskin 3 lapinsirriä, harmaahaikara ja 5 lapisirkkua, mutta sitten alkoi sataa niin kovaa, ettei muualle ollut järkeä lähteä. Parikkalaan palattuamme sää kuitenkin parani, joten päätimme suunnata vielä Siikalahdelle ja lähes heti patotielle päästyämme löysin lahden päällä kierrelleen ristisorsan. Lintu jatkoi pian kohti etelää, mutta oli kättelyn paikka – vasta toinen ristisorsani Parikkalasta ja Siikalahdelta oli Harrille elis. Kohta erään puun latvasta löytyi naaras pikkulepinkäinen ja heti perään vielä lahden päältä löytyi variksen jahtaama suopöllö. Kun vielä satakieli ja ruokosirkkeli lauloivat ja huitti huittaili, oli aamu ollut erittäin hyvä, vaikka sääennusteet olivat luvanneet kaatosadetta koko päiväksi. Eikä sateita tullut illallakaan, joten tein pitkän pyörälenkin ja ekosaaliina oli mm. metso sekä lapinsirkkuja. Illalla kävin vielä Tyrjälläkin, jossa näin fasaaniparin.

12.5. Siikalahtikäynnit tuottivat taas 2kv arosuohaukan, 6 tylliä, mustapyrstökuirin, lapinsirrin, 3 satakieltä, harmaasiepon sekä 2 mustavarista, pikakäynti Rautalahdella tuotti merikotkan muttei kiljukotkaa, jonka perässä sinne ajoin. 13.5. järvellä kellui 15 allia, 20 mustalintua sekä 4 pilkkasiipeä ja pikakäynti Saarelle tuotti pari peltosirkkua ja sinisuohaukkaparin Akanvaaran Tetrisuolta sekä 8000 valkoposkea, 230 suokukkoa ja 2 pikkutylliä Pohjanrannasta. Illan juoksulenkillä kuului käenpiika ja näkyipä kotirannassa vielä sinirintakin. Yöllä satoi taas kaatamalla, joten seuraavana päivänä oli pelloilla vettä joka puolella. Siikalahden ympäristön pelloilta löytyi parisataa suokukkoa sekä tylli ja näinpä yhden tuhkaselkälokinkin. Työpäivän jälkeen suuntasin taas Saarelle ja Akanvaaran Tetrisuolta löytyi 6000 valkoposkea, 200 tundraa, 100 metsuria sekä muuttohaukka, Pohjasuolla pellolla oli 2 pikkutylliä sekä 54 pikkulokkia, Pohjanrannassa heinätavi- ja jouhisorsaparit sekä 180 suokukkoa, Suurenjärvenlietteellä, 180 suokukkoa, tylli ja 55 keltavästäräkkiä ja sitten Kanavalammella vasta lintuja olikin: 800 suokukkoa, 150 liroa, 25 mustavikloa, punajalkaviklo ja lampiviklo sekä muuttohaukka, joka säikytteli näitä valtavina parvina ilmaan. Paluumatkalla kotiin bongasin Kontiokorpien ruokinnalta vuodariksi punavarpusen ja illalla tein vielä pyörälenkin Siikalahdelle, jossa hanhien ja lätäköiden seulonta tuotti merihanhen sekä 2 suosirriä.

15.5. Siikalahdella oli paikallisena 5500 valkoposkea ja töistä päästyäni en lähtenyt saman tien ajamaan Lappeenrannan Joutsenon Konnunsuolle, josta oli löytynyt mustajalkatylli, vaan päätin, että minun oli ensin pakko käydä tarkistamassa Saaren tilanne – etenkin halusin löytää keräkurmitsoja. Saarella oli kuitenkin yllättävän hiljaista – mikäli valkoposkia ei lasketa. Kinnarniemessä oli 5800 valkoposkea, 185 laulujoutsenta sekä 5 pikkujoutsenta, Akanvaaran Tetrisuolla vain sinisuo koiras, Pohjasuolla 2 pikkutylliä sekä sinirinta, Ratilassa 5800 valkoposkea ja Pohjanrannassa 1000 lisää. Kun mustajalkatyllistä alkoi taas tulla kaipaamiani päivityksiä, päätin singahtaa ”konnarille”. Perille päästyäni Väkevän Vesa näytti minulle kaukana pellolla vaikeasti havaittavissa olleen mustajalkatyllin, josta sain EKLY-pinnan.

Kohta lintu lähti liikenteeseen ja näkyi paremminkin. Konnunsuolla oli aivan uskomattoman upeat tulvat ja sen ansiosta myös todella paljon lintuja. Valkoposkia oli noin 10000, suokukkoja 600, keltavästäräkkejä 100 ja löytyipä muitakin parempia lajeja kuten 2 mustapyrstökuiria, 2 lampivikloa, harmaasorsakoiras, lyhytnokkahanhi, meriharakka, 8 lapinsirriä, 9 tylliä, 3 pikkutylliä sekä ampuhaukka, muuttohaukka ja merikotka, jotka säikyttelivät lintuja ilmaan tuon tuosta. Lopulta yhden näistä paniikeista jälkeen ei mustajalkatylliä enää löytynyt. Paluumatkalla kotia kohti, bongasin vielä Imatran Sotkulammelta 5 keräkurmitsaa ja olipa lätäköillä 20 kapustarintaa ja 3 lapinsirriäkin. Illalla Simpelejärvellä oli muutama sata pääskyä hyönteispyynnissä ja teimme Harrin kanssa vielä pikaisen yöretkenkin, mutta lämpötila laski pakkasen puolelle, joten havainnot jäivät pariin satakieleen, ruokosirkkalintuun sekä muutamaan huittiin ja reiluun kouralliseen luhtakanoja.

J.A.

1.5. heräsin aikaisin, hoidin rannasta leppälinnun sekä mustalintuparven ekopinnaksi ja polkaisin aamuseitsemäksi patotien lavalle staijaamaan. Heinätavipari oli aktiivinen ja harmaasorsat näkyivät taas piilokojun suunnassa. Heti aamusta muuttavina näkyi mm. merimetso, sinisuohaukka ja 15 pikkukuovia. Yöllä Lapista ajelleet Pirkka sekä Hamarin “Allu” heräilivät opparilla yhdentoista aikaan ja tulivat tietysti pian patotielle. Muutto oli aika vaisua mutta pohjoisen miehille vuodenpinnoja ropisi tietysti koko ajan paikallisistakin linnuista. Jänkäkurppa käväisi pikaisesti lennossa ja harmaapäätikka huuteli hetken ja ruokosirkkelikin ajoittain, mutta paras havis oli kuitenkin Pirkan plokkaama koiras arosuohaukka, joka muutti matalalla lahtea pitkin kohti pohjoista. Itse plokkasin vielä muuttohaukan mutta kahden aikaan haimme Hannankin kyytiin ja suuntasimme syömään ja sitten Saarelle.

Rautalahdella näkyi 2 rantasipiä sekä 900 hanhea, Akanpelloilla 156 kapustarintaa, Akanvaaran Tetrisuolla kivitasku, Pohjasuolla ansereiden kera jo 210 valkoposkea, Pohjanrannassa 2 punajalkavikloa sekä yli 50 pääskyä – puolet haara- ja puolet räystäs-. Suurenjärvenlietteeltä komppasimme lapinsirkun ja Tarassiilla näkyi leppälintu sekä fasaani ja Kanavalammella vielä sinisuohaukka, jonka jälkeen komppailimme vielä hetken Myllyjoen metsissä, josta löysimme yllättäen naaras pohjantikan, mutta yleisesti ottaen Saarella oli aika hiljaista – ainakin edellisvuoden saman porukan retkiin verrattuna, suurimpana syynä tähän oli tietysti kuivuus.

2.5. poljin taas seitsemäksi patotielle, jonne Pirkka ja Allu kohta saapuivat. Matkalla kuulin käenpiian vuodariksi. Staijasimme taas 4 tuntia, mutta muutto oli lähes olematonta. Yöllä oli ollut pakkasta jopa 6 astetta, joten kesälinnuilla ei ollut kiirettä pohjoiseen. Haarahaukka muutti komeasti ohitsemme ja mukavia olivat myös 60 haarapääskyä, 16 keltavästäräkkiä, mustapää- sekä hernekerttu, harmaapäätikka sekä pohjoispään käynnillä havaitut pikkutikka, peukaloinen sekä pyrstötiaispari. Kun päivälllä keli muuttui yhä vain huonommaksi, kävimme kiertelemässä lähialueen muita paikkoja kuten Vartialahden, Kontiolammen, Kullinsuon, Lahdensuon sekä Sammallammen, mutta havainnot jäivät muutamaan lapinsirkkuun, 23 jouhisorsan parveen sekä mustapääkerttuun. Iltapäivällä kävimme vielä Siikalahden tornissa tarkistamassa, että toivotut vesilintulajit olivat kaikki yhä paikalla ja pohjustimme hyvän näkyvyyden ansiosta mm. pikkuvarpuset sekä leppälinnun ja illalla painuimme hyvissä ajoin pehkuihin, jotta olisimme virkeitä seuraavan päivän taistoa varten.

3.5. Tornien taisto

Taistoa edeltävänäkin yönä oli muutama aste pakkasta, mutta silti poljin taas lahdelle havaiten matkalla mm. peukaloisen ja kuusitiaisen sekä patotiellä ruokosirkkelin. Pian koko porukkamme minä, Hanna, Pirkka, Allu, Matti Lötjönen, Jari Killjunen sekä Ilpo Kuusisalo oli marssimassa kohti lintutornia. Perinteisen säätämisen jälkeen kello oli aivan pian pykälässä ja juuri silloin koiras heinätavi lensi tornin editse – vain 11 sekuntia yli aamu viiden, joten homma lähti hyvin käyntiin. Pian kaikki vesilinnut oli plakkarissa, parempina mustakurkku-uikut, uivelot, jouhisorsat, lapasorsat sekä harmaasorsat. Muuttoa oli aamusta etenkin peippolinnuilla, joten järrikin oli pian listalla ja hyvän näkyvyyden takia ei mennyt kauan, kun myös kaikki odotetut rastaat oli saatu määritettyä. Teeret kukersivat täyttä päätä ja muita parempia paikallisia olivat kerran kiljahtanut luhtakana, pari käpytikkaa sekä kaulushaikarat. Kun pikkulintumuutto tyrehtyi, oli taivaalla todella hiljaista. Itse keskityin täysin taivaan tuijottamiseen, muiden tuijotellessa vuoroin taivasta ja vuoroin yrittäen kaivaa ruovikoista ja pelloilta ym. lisälajeja listallemme. Lajeja ropisikin mukavasti pitkin aamua ja mm. 8 kuikkaa, 2 kaakkuria, 2 merimetsoa, 3 nuolihaukkaa, pikkutylli, 10 pikkukuovia, 5 mustavikloa, 5 selkälokkia, käki, 2 törmäpääskyä, 2 metsäkirvistä, tilhi sekä 2 pensastaskua kartuttivat listaamme mukavasti. Tornin takametsän tavalliset lajit hoituivat normaalia helpommin, kun sini- ja talitiaiset, kirjosiepot ja punarinnat olivat aktiivisia. Aina vaikeita närhiäkin vaelteli itää kohti 10 lintua, joten jossain vaiheessa touhu alkoi tuntua, että enää puuttuivat harvinaisuudet. Eikä niitäkään tarvinnut kauan odotella, kun 8:24 ylitsemme lensi äännellen lampiviklo, joka jatkoi kauas etelään, 8:34 plokkasin haarahaukan muuttamasta länsipuolelta ohitsemme ja hieman hiljaisemman hetken jälkeen 10:36 päältämme kuului sitruunavästäräkin ääni ja näimme naarassittiksen lentävän lounaispuolen ruovikkoon.

Mutta sitten homma tyrehtyi lahes täysin! Keli oli ihan hyvä, mutta petolintuja ei vain näkynyt muita kuin tavallisia ruskiksia, kalasääskiä, hiirihaukkoja sekä etenkin varpushaukkoja. Lopulta sentään yksi sinisuohaukka muutti ohitsemme, mutta tätä ennen oli mennyt reilut pari tuntia ilman muita uusia lajeja kuin sitruunavästäräkki! Ja tämän jälkeenkään ei enää hoitunut kuin hetken takametsässä hiittaillut satakieli, Hannan vihdoin löytämä, jo edellispäivänä täsmälleen samassa puskassa ollut leppälintu sekä vihdoin taivaalle noussut 150 kapustarinnan parvi.
Lopulta laskettuamme tuloksemme, oli meillä kuitenkin mennyt uskomattoman hyvin, sillä lajimäärämme oli jopa 96, mikä oli uusi ennätyksemme!
Polkaisin taas kotiin ja vielä irtosi matkalta mm. pyrstötiainen ja punatulkku päivälle uusiksi lajeiksi, joten lopulta olin havainnut päivän aikana Siikalahdella jopa 103 lintulajia.

Kotona hieman huilittuamme saimme tiedon, että Kanavalammelta oli löytynyt amerikantavi. Söimme kuitenkin ensin ja lähdimme sitten Pirkan ja Allun kanssa rajareittiä pitkin ajelemaan kohti Kanavalampea. Perille päästyämme olivat linnun löytäneet “Käpykaartilaiset” juuri jatkaneet matkaa, joten lintu ei ollut hallinnassa. Odottelimmekin karseaan vastavaloon reilut puoli tuntia tuijotellen, kunnes lopulta jostain vastarannalta lennähti tavipari ruovikkoon laskeutuen ja Pirkan mielestä koiras oli näyttänyt hyvältä. Jonkin aikaa lisää tuijotettuamme, löysin viimein pystyraitatavin touhuamasta ruovikon reunassa ja Allu sai linnusta eliksen ja minä 300. toukokuupinnan.
Kävimme vielä Pohjanrannassa, jossa oli yhä 2 punajalkavikloa, pikkutylli, törmäpääsky sekä lapinsirkku, mutta sitten palailimme kotiin, jossa selvisi, että olimme jopa jaetulla 8. sijalla sekä taas kerran paras sisämaatorni. Pian Pirkka ja Allu lähtivät opparille ja lopulta oli aika painua nukkumaan.

4.5. Pirkka ja Allu lähtivät ajamaan kohti pohjoista jo aikaisin aamulla ja itsekin nukuin hieman pitempään, mutta kahdeksalta olin taas patotien lavalla staijaamassa. Paikalla oli kova porukka, kun Jarmo Pirhonen oli perinteisellä kevätretkellään Antero Lindholmin sekä Annika Forstenin kanssa. Ruokosirkkeli surisi jatkuvasti ja ilmeisesti kylmän yön takia luhtahuitti huittaili pitkin aamua ja jopa jänkäkurppa kävi soidintamassa taivaalla. Käenpiika kuikutteli itäpuolella, joten paikalla oli jopa 4 lajia joita emme koskaan olleet havainneet lintutornilta Tornien taistossa. Keli oli todella synkkä, mutta ihme kyllä kaikki sateet kiersivät Siikalahden ja lopulta alkoi jopa aurinko paistaa. Saimme vielä lisää staijivoimaa paikalle, kun Arttu Valonen ja Mika Teivonen saapuivat, joten Saaren suuntaan haikailleet Jamppa, Antero ja Annikakin asettuivat lavalle asemiin. Ja kyllä kannatti, sillä klo 10:28 päältämme kuului sitruunavästäräkin ääntä ja kaunis koiraslintu laskeutui ruovikkoon pohjoispuolellemme. Kohta taivaalta löytyi muuttohaukka ja heti perään ylitsemme muutti joutsenparvessa pikkujoutsen todella kuvauksellisesti. Kun vielä ruokosirkkeli yhä vain surisi takanamme kuului vähän väliä jonkun suusta: “Leppoisaa” tai jopa “Kyllä elämä on ihanaa” -lausahduksia. Ja paras oli vielä tulossa. Itse olin juuri hakenut autosta edellispäivänä syömättä jääneen Marianne-muffinsin vielä entisestään nostamaan lähes täydellistä aamutunnelmaa, kun klo 11:20 Arttu alkoi puhua päällämme olevasta pedosta. Saimme linnun yhtä aikaa kiikareihin ja sehän oli selvä clarina! Kohta lintu oli putkessa ja kylläpä kotka saattoi tässä valossa näkyä hyvin. Maltoimme kaikki odottaa linnun vielä kaartavan harmaalta pilvitaustalta sinitaivaalle, ennen kuin totesimme ääneen linnun olevan selvä pikkukiljukotka! Lintu kaarteli tovin hienosti päällämme ennen kuin jatkoi kohti Särkisalmea, josta pihaan hälyttämämme Kontiokorvetkin saivat vielä linnun hoidettua sen jatkettua muuttoaan NNW.
Lopulta päätimme koko porukalla lopettaa staijin yhden jälkeen ja iltapäivällä heitin vielä kohtuullisen pyörälenkin, jonka varrella hoidin varpuspöllön ekopinnaksi. Illalla keli muuttui todella sateiseksi, joten vihdoin oli minullakin aikaa ottaa rennosti.

Seuraavana aamuna maa olikin sitten valkoisen lumipeitteen peitossa ja lunta satoi yhä vain lisää pitkälle aamupäivään. Päivän haviksiksi jäivätkin Särkisalmen jätäriltä bongattu Anniina Kontiokorven löytämä vanha joiras mustaleppälintu, altaalta noussut jänkäkurppa sekä matkalla näkyneet rantasipit. Lumet toki sulivat iltaan mennessä, mutta vielä seuraavankin päivän oli niin kylmä pohjoistuuli, etten retkeillyt muuten kuin ajoin Siikalahden ympäri ja tarkistin Peltolan hanhiparven, jossa olikin mukava ylläri, lyhytnokkahanhi.

J.A.

22.4. vietin taas ruokatunnin Siikalahdella ja saatoin taas todeta, että ruokatuntini ajoitus osuu usein päivän parhaalle tunnille, sillä näin pari merikotkaa, 5 liroa, punajalkaviklon sekä todella aikaisen mustaviklon. Loppupäivän otin rennosti, sillä Pääsiäisen revityksen jäljiltä olin aika poikki eikä pohjoistuuli oikein kannustanut maastoon. Illalla kävin parilla lyhyellä pyörälenkillä testailemassa, että cyclocrossini oli kunnossa ja havaitsin lehtokurpan. Myöhäisillan futismatsin katsottuani innostuin kuitenkin vielä pyöräilemään Harri Partasen kanssa lahdelle ja hoidimme taas vain muutaman sekunnin surisseen ruokosirkkalinnun sekä kertaalleen klopsuttaneen jänkäkurpan ekopinnaksi. Huitteja ja kanoja oli taas äänessä mukavasti ja tse kuulin kertaalleen härkälinnunkin.

23.4. kävimme Kiljusen “jassin” kanssa kiertelemässä Simpelejärven toisen puolen pöntöt ja laitoimme myös yhden lapinpöllön tekopesän metsään, jossa keväällä oli kuultu huuteleva lappari. Urakkaa riitti lähes neljäksi tunniksi, mutta onneksi kotiin ei tarvinnut palata tyhjin käsin, sillä löysimme pöntöisä yhden hautovan varpus- ja yhden helmipöllön. Molemmat saivat renkaan jalkaansa ja laskimme helmarilta 4 ja varpuspöllöltä peräti 10 munaa ja lisää oli vielä tulossa! Ja muutenkin teimme ihan mukavia haviksia, sillä kuulimme peukaloisen ja näimme pari metsoa.

24.4. pohjoistuuli oli todella voimakas, joten kiertelin ruokatunnilla lähiseudun loput pöntöt ja iltapäivällä kävimme Lötjösen Matin kanssa laittamassa yhden metsähakkuun jalkoihin jääneen viirupöllön pöntön uuteen paikkaan. Ilta meni Hannan kanssa kiertäessä loput Melkoniemen pöntöt sekä kaikki Punkaharjun pöntöt. Muutaman tunnin kierros tuotti taas metson, pyyn, palokärjen ja peukaloisen sekä yhden varpuspöllömamman, joka hautoi 9 munaa. Tämä pöllö oli sama, joka oli edellisvuonna pesinyt muutaman kilometrin päässä, joten tästä sain mukavan kontrollin. Illalla kävimme vielä kuuntelemassa parempaan aikaan ruokosirkkalintua ja nyt lintu olikin oikein aktiivisesti äänessä lähellä patotien lavaa.

25.4. kävin ruokatunnilla Siikalahden lintutornilla, mutta havainnot jäivät vaatimattomiksi – pajulinnusta sentään tuli vuodari. Työpäivän jälkeen lähdin Rautjärvelle tarkistamaan siellä aivan levällään olevat viimeiset neljä pönttöämme. Yllättäen Simpeleen helmarin pöntöstä löytyi mamma, joka makoili 4 jo yllättävän isokokoisen poikasen päällä. Lopulta jatkoin Lappeenrantaan, josta lähdimme Eksoten kaukisporukalla Jyväskylään turnaukseen, josta irtosi pettymykseksemme vain SM-hopeaa seuraavana päivänä.

Jyväskylästä palattuani, oli vanha ystävämme Ilkka Jarva saapunut meille ja lopulta, kun maltoimme käydä nukkumaan, soivat herätyskellot vain muutamia tunteja myöhemmin. Lähdimme Ilkan kanssa Siikalahdelle jo klo 5:30. Kävimme ensin lintutornilla ja lintuja näkyikin oikein mukavasti! Vuodarit paukkuivat harmaasorsaparilla sekä kahdella koiraalla, 4 pikkulokilla, metsäkirvisillä, suokukolla sekä ohitsemme muuttaneella mustapyrstökuirilla ja ehkä kuitenkin paras havainto oli muuttanut naaras arosuohaukka. Vaihdettuamme patotielle, jossa oli muitakin tuttuja mukavasti, jatkoi vuodareiden saanti vielä nuolihaukalla, pikkukuovilla ja keltavästäräkillä. Muutto kuitenkin tyrehtyi nopeasti, mutta klo 12:30 mennessä näimme vielä toisen, paikalliseksi jääneen mustapyrstökuirin, 51 valkovikloa, mustaviklon, 3 suokukkoa lisää, sinisuohaukka, kuulimme valkoselkätikan rummutusta sekä lyhyesti keskellä päivääkin surisseen ruokosirkkelin.
Käytyämme syömässä lähdimme Saarelle, jossa Pohjanrannassa näimme punajalka- ja mustaviklon, 4 pikkulokkia sekä 6 tilheä, mutta muuten linnut olivat vähentyneet. Akanvaaran Tetrisuolla näkyi sinisuohaukka ja Suurenjärvenlietteellä 260 tundra-, 140 metsä- ja 53 valkoposkihanhea ja Jyrkilässä näkyi muuttohaukka mutta muuten emme nähneet oikein mitään, vaikka palailimme Parikkalaan päin vasta iltaseitsemän jälkeen. Stoppasimme vielä Rautalahdella, jossa 138 laulujoutsenen seurassa kellui yksinäinen pikkujoutsen, järven puolelle näkyi 10 mustalinnun parvi ja tien varressa vielä kivitasku. Siikalahden pikastoppi ei vieläkään tuottanut Ilkan toivomaa pussitiaista, vaikka se oli edellispäivänäkin havaittu.

28.4. aamulla Härskiinmutkasta näkyi 3 allia. Ruokatuntistaiji oli aika vaisu, mutta vuodariksi näkyi törmäpääsky ja heinätavipari näkyi ja ruokosirkkalintu kuului. Illalla saunareissulla kävin nappaamassa kiinni jo pari kertaa pöntöstä livahtaneen varpuspöllön kiinni ja renkaisiin, ohessa näkyi taas koppelokin. 29.4. kotirannasta näkyi kalatiiroja ja aamukäynti Siikalahdelle ennen töitä tuotti ruokokerttusen sekä harmaasorsaparin ja ruokatunnilla näin 8 räystäspääskyä, 2 nuolihaukkaa ym. 30.4. aamuretki tuotti 2 koppeloa Kolmikannassa sekä hernekertun ja kirjosiepon Siikalahdelta. Ruokatunnilla näkyi vielä pensastasku, jo 35 haarapääskyä jne.

J.A.

6.4. Siikalahden käynnin parasta antia oli ylitsemme lentänyt esiaikuinen merilokki, muuten havainnot jäivät kiertelevään nuoreen merikotkaan, pesätarpeita keräilleisiin pyrstötiaisiin ym. Illalla kävin Lahdenkylän Peräsuolla, jossa laidunsi pronssi-iibispellolla mukavat 312 tundrametsähanhea, 18 tundrahanhea, 2 lyhytnokkaa sekä valkoposki. 7.4. vuodari napsahti jo odotetusta kuovista, joita meni 3 lintua. Maininnan ansaitsevat myös 15 länteen matkannutta pikkukäpylintua sekä lahden pohjoispäässä olleet 160 laulujoutsenta. Peräsuolla ei ollut hanhia, mutta 530 sepelkyyhkyn parvi ja Särkisalmen jo isossa sulassa uiskenteli hetken merihanhi, joka kuitenkin katosi johonkin saman tien. 8.4. Lahdella uiskenteli jo punasotkapari, rantaan laskeutui metsäviklo ja vuodariksi näkyi muuttanut kalasääski. 9.4. Siikalahden hanhimäärät olivat kohonneet jo 420 tundrametsähanheen ja 60 tundrahanheen, punasotkia oli jo 10 ja tukkasotkia 4, merikotka kierteli taas paikalla ja tikli matkasi länteen. 10.4. kävin korvakontrollissa Lappeenrannassa mutta matkan varren havikset jäivät Simpeleen Kangaskosken kahteen harmaapäätikkaan, joista toinen huusi ja toinen rummutti. Illalla Särkisalmelle oli saapunut pari silkkiuikkua. 11.4. Tiviän puolella lauleskeli peukaloinen sekä ensimmäinen laulurastas, lahdella näkyi 20 taigametsähanheakin, jo 22 punasotkaa, 7 tukkasotkaa, 5 uiveloa, pitkästä aikaa 3 kapustarintaa, sekä tavallinen selkälokki että esiaikuinen tuhkaselkälokki, tikli sekä pari parvea vauhdikkaasti pohjoiseen matkanneita urpiaisia.

Lauantaina 12.4. kävimme Lappeenrannassa shoppailemassa ym. ja menomatkalla näimme Simpeleellä sinisuohaukkanaaraan ja Joutsenon Muukonkankaalla 6-tien varressa langalla kangaskiurun. Paluumatkalla Peräsuolla oli komea vanha muuttohaukka säikyttelemässä hanhia ja kyyhkyjä. Siikalahdella havainnot jäivät merikotkaan ym. Sunnuntaina poljin heti aamusta lahdelle ja pitkä staiji palkittiin mm. 90 muuttaneella laulujoutsenella, 4 kanadanhanhella, 6 valkoposkihanhella, 2 lapasorsalla, 8 uivelolla, 5 kuikalla, merimetsolla, 9 ruskosuohaukalla, 25 piekanalla, 2 muuttohaukalla, ampuhaukalla, aikaisella valkoviklolla, 7 selkälokilla sekä tutulla tuhkiksella, sepelkyyhkyparvissa muuttaneilla uuttukyyhkyllä sekä yllättäen myös kesykyyhkyllä, 7 tilhellä, 2 hempolla, 40 järripeipolla sekä mm. 400 punakylkirastaalla. Ekopinnoja siis ropisi EKLY:n ekokisaan oikein roppakaupalla.

14.4. kävin hiljaisen Siikalahtikäynnin jälkeen tekemässä pikaisen Saaren retken ja Pohjanrannassa olikin melkoinen kuhina. Tundrametsähanhia oli 650, tundrahanhia 90, valkoposkia 9, jouhisorsia 80 ja kuoveja 65, mutta päivemmällä lintuja oli kuulemma ollut vielä paremmin ja mukana muutamia parempiakin lajeja, joita ei enää löytynyt. Muilla Saaren paikoilla oli yllättävän hiljaista, Riionsalmella kellui jopa 400 sinisorsan parvi ja Kanavalammella näkyi sinisuohaukka sekä merihanhi. 15.4. Siikalahdella näkyi vanha merikotka ja harmaapäätikka oli taas vaihteeksi äänessä. Tarvaslammella renkaidenvaihtoreissulla kuulimme palokärjen. 16.4. Siikalahdella näkyi ruokatunnilla muuttohaukka ja työpäivän jälkeen lähdin taas Saarelle. Matkalla stoppasin Rautalahdella, josta laskin 770 harmaata hanhea, mutta tuuli oli niin navakka, etten alkanut niitä erotella lajilleen, joutsenia oli 184 ja kandanhanhia 4. Kun olin jo lähdössä jatkamaan matkaa, plokkasin lahden päältä komean haarahaukan, joka jäikin saalistelemaan läheisille pelloille. Akanvaaran Tetrisuolla näin vain sinisuohaukan ja Pohjansuolla isolepinkäisen ja Pohjanrannassakin olivat lintumäärät jo vähentyneet selvästi: hanhia oli takapelloilla 470, jouhisorsia vielä 48, uiveloita 22, kuoveja 34 ja parhaina harmaahaikara sekä punajalkaviklo. Suurenjärvenlietteelläkin oli 320 hanhea ja 300 tavia muttei mitään parempaa, muilta paikoilta ei löytynyt mitään mainittavaa. 17.4. Siikalahdella näkyi ruokatunnilla sekä maakotka että merikotka ja työpäivän jälkeen vielä naaraspukuinen arosuohaukkakin! Kangaskylältä ekobongasin ilmoitetun meriharakan ja illalla kävimme Lötjösen Matin kanssa kiertelemässä ensimmäisen pöllönpönttökierroksen, joka oli kuitenkin ikäväksi yllätykseksi aivan nollakierros.

Pääsiäisloma:

Pitkäperjantaina suuntasimme herättyämme taas Siikalahdelle ja staijailimme neljä tuntia havaiten 2 kanadanhanhea, 7 valkoposkea, 250 tavia, merikotkan, sinisuohaukan, ampuhaukan, 6 kapustarintaa, valkoviklon, 300 järripeippoa, tiklin sekä parhaana itään matkanneen pähkinänakkelin. Iltapäivällä kävimme Järvenpään Kristiinan kanssa kiertelemässä Saarella, mutta linnut olivat todella vähissä ja parhaiksi haviksiksi jäivät Rautalahdella näkyneet 19 valkoposkea sekä kuulunut tikli, Akanvaaran Tetrisuolla näkynyt kivitasku, Pohjanrannan sinisuohaukka, Suurenjärvenlietteen 11 valkoposkea ja 51 jouhisorsaa sekä Jyrkilän pari uuttukyyhkyä. Illalla heitin Hannan autolla Siikalahdelle itse olin kohta paikalla pyörällä. Majoituimme yöksi opastuskeskukselle, jotta aamulla voisimme aloittaa retken helposti.

Lauantaina olikin vuorossa perinteinen yhteishavainnointi ja herättyämme klo 4:30 olimme pian kävelemässä patotiellä, jossa kuulimme luhtahuitin sekä jo useammankin luhtakanan. Meitä kertyikin jo heti aamuviideltä Siikalahden patotielle oikein mukava porukka, kun minun ja Hannan lisäksi paikalle saapuivat Jari Kiljunen, Harri Partanen ja Merja Laari, jotka olivat koko 10 tunnin ajan paikalla sekä Matti Lötjönen, Pauli Kantonen ja Rolf Mortensen, jotka olivat paikalla myös tuntitolkulla ja tietysti paikalla kävi myös lukuisa joukko muita joko havainnoinnissa auttaneita tai sitä häirinneitä immeisiä. Muutontarkkailu alkoi räväkästi, kun heti aamusta lahdelle saapui laulujoutsenen vanavedessä kyhmyjoutsen siivet viuhuen. Kyseessä oli ensimmäinen kyhmyjoutsen Parikkalassa pariin vuoteen. Aamutunnit olivat muutenkin ihan mukavia, sillä rastaita ja peippolintuja muutti ihan mukavasti ja sepelkyyhkyjäkin jonkin verran. Muu muutto oli kuitenkin todella vaisua ja puoliltapäivin kaikki muutto tyrehtyi lähes täysin. Ynnäsimme päivän aikana kuitenkin mm. 41 valkoposkihanhea, 14 kuikkaa, sinisuohaukan, 6 hiirihaukkaa, 10 piekanaa, ampuhaukan, 2 valkovikloa, 12 metsävikloa, 328 sepelkyyhkyä, uuttukyyhkyn, 18 västäräkkiä, 943 räkättirastasta, 519 pikkurastasta, 16 kulorastasta, 7 närheä, 38 kottaraista, 986 peippoa (sis. sp:t), 276 järriä, 178 pikku-carduelista, 694 PL:ää ja kruununa koko päivälle näimme kurjen kanssa muuttaneen kattohaikaran! Paikallisiakin lintuja oli toki näkynyt, parhaimpina heinätavi ja mustakurkku-uikku. Keli oli koko päivän ollut erinomainen ja tuulikin pitkästä aikaa lounaasta, mutta silti muutto oli ollut hieman pettymys – naama oli kuitenkin saanut väriä ja päivä oli ollut todella hauska, kun meitä oli ollut paikalla niin mukava porukka!

Pääsiäissunnuntaina 20.4. poljin taas aamusta lahdelle ja hoidettuani peukaloisen Torokanniemestä ekopinnaksi, olin patotiellä kahdeksalta. Staijailin taas leppoisat kuusi ja puoli tuntia vaihteeksi taas pohjoistuulessa. Ison osan ajasta oli Harri taas kaverina ja havikseen kirjautui mm. 19 valkoposkihanhea, 6 kuikkaa, 12 piekanaa, 5 hiirihaukkaa, tiltaltti ym. Päivemmällä muutto oli kuitenkin taas niin olematonta, että Harri pohti jo kaivavansa oksasakset takakontista ja käyvänsä kaatamaan patotien varren pajuja, mutta päätimme kuitenkin nauttia auringonpaisteesta ja jatkaa staijia. Klo 11:40 tornissa oli taas muutama maallikko puhumassa kovalla äänellä, kun kuulin takaamme jotain korkeaa ininää. En saanut alkuun äänestä tolkkua, joten sanoin Harrille meneväni tien varteen kuuntelemaan paremmin. En ehtinyt juuri lavalta alas, kun ääni taas kuului ja sehän oli selvästi pussitiaisen ääni! Ja kohta näin pienen linnun lentävän juuri niiden pajujen latvukseen, joita Harri oli meinannut alkaa raivata. Huusin Harrille ja tämäkin näki pussitiaisen saman tien! Lintu jatkoi kohta tien varren pajuja pitkin kohti länttä ja me seurasimme äänityslaitteen ja kameran kanssa perässä. Lintu oli hetken hukassa mutta onneksi se taas saapui tien varren pajuihin pian ja Harri sai muutaman kuvan ja minä äänitystä. Aivan yhtäkkiä ääntä kuitenkin alkoi kuulua kauempaa ruovikosta, vaikka olimme vielä aivan hetki sitten nähneet linnun edessämme. Mietimme jo, että olisiko lintuja kaksi, mutta kun lähellä ollutta lintua ei enää näkynyt kävelimme satakunta metriä tietä pitkin viimeksi kuulunutta ääntä kohti. Ja yllättäen silloin näimme kaksi pussitiaista pajujen latvuksissa. Harri sai taas muutaman kuva ja minäkin yhden skouppikuvankin otettua, ennen kuin linnut lensivät toisiaan jahdaten kauemmaksi ruovikkoon.

Kuulimme lintuja vain pari kertaa lyhyesti, ennen kuin bongareita alkoi valua paikalle. Linnut pysyivät kuitenkin kateissa. Lopulta päätin itse polkaista lahden pohjoispäähän, josko ne olisivat siirtyneet sinne. Perille päästyäni sain kuitenkin puhelun, että osa porukasta oli nyt nähnyt toisen linnun alkuperäisellä paikalla. Takaisin päästyäni oli lintu taas juuri löytynyt ja vihdoin loputkin lintuharrastajista näki linnun. Aivan kaikki eivät kuitenkaan sitä nähneet ennen kuin se taas katosi.
Staijailin vielä paikalla jonkin aikaa Veijalaisen Eskon sekä O-P Pietiläisen kanssa, mutta auringon paiste alkoi jo todella tuntua naamassa. Nähtyämme kevään ensimmäisen haarapääskyn, päätin lähteä polkemaan kotia kohti päivää todella tyytyväisenä.

Pääsiäismaanantaina poljin taas lahdelle ja hoidin matkalta eteläpuolelta ekopinnaksi pikkutikan. Patotiellä oli taas mukavasti porukkaa, osa pussitintin kannustamina. Linnut näyttäytyivätkin aamun aikana muutamaan kertaan ja kaikki halukkaat ne näkivät. Linnut vaikuttivat olevan pariskunta, mutta ne kyllä keskittyivät lähinnä syömiseen, eivätkä juuri kantaneet pesätarpeita mihinkään. Viiden tunnin staiji oli muutenkin ikimuistoinen: Vaikka muutto oli varsin vaisua, oli laatu kerrankin kohdillaan. Aamulla muutti pikkujoutsen 6 laulujoutsenen kanssa ja ennen kymmentä kuulimme, että Lappeenrannassa oli muuttanut nuori kiljuhanhi 15 metsähanhen parvessa. Kun parvi ilmoitettiin myös Joutsenon myllymäeltä, aloimme spekuloida, voisiko parvi tulla lahdelle ja kauanko sillä kestaisi tulla ja mistä puolelta lahtea se menisi. Veikkasimme ajaksi noin tunti 20 minuuttia Lappeenrannasta ja itse veikkasin, että se voisi ohittaa lahden kaakkoispuolelta kuten hanhiparvet yleensä tekevät – siis tympeästi vastavalon puolelta. Klo 11:11 “Konza” ja O-P huomasivat sopivan kokoisen parven lahden eteläpuolella ja se näytti kuin näyttikin juuri sopivalta. Ja sehän se olikin, 15 metsähanhen seurassa oli yksi todella pieni, pitkä- ja kapeasiipinen anseri mukanaan. Valitettavasti parvi oli ohittamassa meitä juuri ennustamallani tavalla eli vastavalon puolelta. Parvi meinasi pari kertaa kaartaa kohti lahtea, mutta ohitti kuitenkin meidät aika kaukaa, mutta itse olen niin paljon kiljuhanhien kanssa touhunnut, että pidin kyllä lintua kiljukkaana – toki toiveissa oli, että Lappeenrannassa kuulemma linnusta saadut kuvat vielä varmistaisivat määrityksen. Soitimme linnusta Saarella retkeilleillekin orneille ja hekin näkivät parven vielä, mutta jo rajavyöhykkeen päällä matkaamassa yhä vain kohti koillista.
Olimme vielä hieman tohkeissamme hanhihavainnosta, kun “Konza” alkoi höpöttää jotain mahdollisesti kuuluneesta lampiviklosta. Pian O-P ja Konza löysivät taivaalta siron viklon ja vaikka sekin ohitti meidät itäpuolelta ja aika kaukaa, näkyi siitä ihan riittävästi tuntomerkkejä, jotta se saatiin naulattua lampivikloksi! Kun taas meidät ylitti haarapääskykin, päätin lopulta lähteä polkemaan kotia kohti.
En kuitenkaan kauan malttanut levätä, vaan tuntia myöhemmin olimme taas Hanna ja Punnosen Pekan kanssa staijaamassa lahdella. Keli oli todella upea, mutta muutto nollassa. Pekka plokkasi pohjoispuoleltamme naaraspukuisen suohaukan, jonka saimme määritettyä varmaksi sirosuohaukaksi, mutta arosuohaukkamääritys jäi hieman epävarmaksi. Pussitiainen oli nyt hetken jopa laulutuulella ja itse pääsin vihdoin varmistamaan jo edellispäivänä lavan ympäristössä pari kertaa näkemäni perhosen isonokkosperhoseksi.
Vaikka olin ollut maastossa jo 12 tuntia, lähdin vielä illalla Harrin kanssa kiertämään pöllönpönttöjä. Kiersimmekin lopulta ainakin parikymmentä pönttöä ja vihdoin löytyi niistä asukkejakin. Yhdestä varpuspöllön pöntöstä vilahti emo ulos, kun olimme vasta kävelemässä sitä kohti. Pöntössä oli 4 varpuspöllön munaa. Ja illan jo hämärtyessä kierroksen toiseksi viimeisestä pöntöstä löytyi vihdoin helmipöllömamma, joka sai renkaan jalkaansa. Pöntössä oli jo 2 pientä poikasta sekä vielä ainakin 1 kuoriutumaton muna. Muutenkin kierros oli ollut onnistunut, sillä olimme nähneet teeriä, pari pyytä sekä komean metson sekä kuulleet harmaapäätikan. Kotiin ajellessa näin vielä Härskiinmutkasta tukkakoskelon sekä härkälinnun.
Eikä ilta ollut vielä tässäkään – kymmeneltä sain puhelun Ari Myllykseltä, että patotiellä surisi taas ruokosirkkalintu. Lähdimme heti matkaan ajatellen, että Ari laittaisi linnun toki tiedotukseenkin. Perille päästyämme kuulimme enää yhden aivan lyhyen sarjan sirkkelin surinaa, mutta se riitti! Jutustellessamme Arin kanssa kuulimme myös 3 huittia, 6 kanaa sekä aivan suoraan päällämme laukanneen jänkäkurpan – olipahan ollut melkoinen Pääsiäinen! Ja kotona näin vielä hanhikuvat, joissa oli selvä kiljuhanhi!

J.A.

Kevät eteni aika hitaasti, sillä tuulet pysyivät pohjoisen puolella. 2.4. Siikalahdelle oli saapunut ainakin 3 nokikanaa ja taivaanvuohi ja 3.4. haapanapari sekä todella aikaisin reviirilleen huutelemaan saapunut luhtakana. 4.4. vuodari napsahti ruskosuohaukasta sekä kaulushaikarasta, jonka puhallukset jäivät vielä kurkkuun – vain sisäänhengitysäänet kuuluivat ruovikosta. Muuten näiden päivien havainnot olivat vaatimattomia: metsähanhia seassaan muutamia tundrahanhia, jokunen nokikana lisää joka päivä, muutamia naurulokkeja sekä kanahaukkanaaras, joka säikytteli reilun parinsadan sepelkyyhkyparvea.

5.4. oli vuorossa perinteinen Erämaaralli ja Hannan ja Lötjösen Matin kanssa olimme saaneet arvonnassa lohkon, joka käsitti alueen Saaren Mikkolanniemen ympäriltä eli siihen kuuluivat käytännössä kaikki Saaren kuuluisat lintupaikat sekä myös paljon oikein hyviä metsiä. Edellisiltana hieman palaveerasimme ja suunnittelimme rallia; päätimme mm. ottaa auton perään pari pyörää, jotta voisimme ainakin aamun parhaaseen aikaan liikkua myös pyörällä. Rallissahan on luvallista hajaantua kahteen porukkaan.

Herätyskellot soivat jo aamukahden aikaan ja pariakymmentä minuuttia myöhemmin olimme jo matkalla kohti rallialuettamme. Parkkeerasimme lopulta Jyrkilän peltojen lähelle, jossa minä hyppäsin pyörän selkään ja lähdin ajamaan alueemme pohjoisrajaa pitkin kohti Kanavalampea. Hanna ja Matti lähtivät kiertämään hyviä pöllöalueita, lähinnä toiveissamme oli löytää sarvipöllöjä, joita kuvittelimme peltoalueilta löytyvän enemmänkin. Mutta väärässä olimme! Itse poljin 9 kilometriä kuulematta ainoatakaan eläintä – edes koirat eivät haukkuneet! Eikä paremmin mennyt Hannalla ja Matillakaan, joten rallin tunnin liukuvasta aloituksesta ei meille ollut hyötyä, vaan lopulta jouduimme aloittamaan rallin neljältä, jolloin onneksi Hanna kuuli Ratilan pelloilla lyhyesti pulisseen hiiripöllön! Itse kuitenkin poljin vielä muutaman kilometrin kuulematta mitään ja lopulta ensimmäinen lintuni oli laulava punarinta ja pian tämän jälkeen kuulin jo täysillä raakkuneen variksen – aamu alkoi jo sarastaa. Onneksi Hanna kuuli vielä viirupöllönkin ja lopulta Kanavalammen rannalla tapasimme ja vaihdoimme rooleja niin, että paraskuuloinen Hanna hyppäsi pyörän päälle ja lähti polkemaan suurin piirtein samaa reittiä, jonka olin polkenut takaisin päin ja me Matin kanssa jatkoimme autolla alueemme itäosiin.

Pian alkoi lintuja ropista ja Hannallakin olivat jo pyyt ja tiaiset sekä erittäin runsaslukuiset hippiäiset jo äänessä, mutta pakkasyö ei oikein innostanut lintuja lauluun. Mm. mustarastaita ei kuultu kuin ihan pari, vaikka niitä oli muuten joka puolella. Paras havis löytyi Saaren Kanavalammen läheltä, josta löysimme Matin kanssa langalla olleen lapinpöllön. Tämä nappasi pian pellolta myyrän ja lensi metsään. Pian tämän jälkeen näimme jopa 6 pyytä ja peltoalueilta löysimme yhteensä 39 teertä ja metsistä vielä pari ukkometsoa, 2 palokärkeä sekä tietysti tavallisimpia ns. pistelajeja eli hömötiaisia, hippiäisiä ja punatulkkuja sekä tänä vuonna todella vähälukuisia närhiä ja käpytikkoja. Nisäkkäistähän sai myös pisteitä ja parhaana nisäkäslajina näimme metsäkauriin. Hanna samaan aikaan keräsi pinnoja muutamalla pyyllä ja teerellä sekä lukuisilla hippiäisillä, hömötiaisilla, töyhtötiaisilla, puukiipijöillä, punatulkuilla ja 15 pikkukäpylinnun parvella.

Lopulta aamun ollessa jo pitkällä tapasimme taas Pohjanrannan lintutornilla, jossa Hanna oli juuri nähnyt mm. sinisuohaukan ja merikotkan ja päätimme, että minä jatkaisin taas pyöräilyä ja Hanna ja Matti suuntaisivat kiertämään vielä kiertämättömiä alueita. Valitettavasti tuuli oli yltynyt todella kovaksi ja vaikka tuulen suunta oli nyt läntinen, ei juuri muuttoa ollut. Itse poljin lintupaikalta toiselle ja keskityin loppurallin lähinnä staijaamiseen ja löysinkin vielä ihan mukavasti tuuli-, hiiri- ja varpushaukkoja mutten oikestaan enää kunnon pistemääriä saanut kerättyä. Eikä juuri paremmin mennyt Hannalla ja Matillakaan, jotka yhä kerryttivät pistelistaa vain tiaisilla ja hippiäisillä.

Muuttolintulajeja näkyi kyllä todella paljon, mutta muista kuin ns. erämaalajeista ei saanut kisaan kuin yhden lajipisteen, joten vaikka lopulta näimme yhteensä 62 lintulajia, joka oli aivan käsittämättömän iso lukema, oli rallin päättyessä neljältä meillä sellainen olo, että pistelajeja olisi pitänyt löytää enemmän. Etenkin tikat olivat jääneet löytymättä täysin, sillä emme olleet havainneet ainoatakaan harmaapää-, valkoselkä- tai pikkutikkaa.

Rallin purku oli taas Mikkolanniemen toimintakeskuksella, jossa ensin ruokailtiin ja sitten purettiin kisan tulokset. Valtaisan lajimäärämme ansiosta olimme pitkään kärjessä, mutta lopussa kun huudettiin ratkaisevat pistelajit, karkasi Valosten ja Parviaisen joukkue teerillä, hippiäisillä ja metsoilla karkuun muilta ja vieläpä Kontiokorpien joukkue livahti isolla varpuspöllö- ja metsomäärällään meidän ohitse kakkoseksi. Olimme kuitenkin kisassa kolmosia, mikä oli oikein mukava suoritus.

Illan vietto oli taas mukava, vaikka porukka karkasikin koteihinsa tai huoneisiinsa nukkumaan jopa turhan aikaisin. Itse palailin kotiin viimeisten mentyä nukkumaan puolilta öin.

J.A.