. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

Huhtikuu

Huhtikuun ensimmäisenä hoidin paluumatkalla epäonnistuneelta mustakaularastasreissulta pähkinähakin Punkaharjun Lustolta ja Parikkalassa muuttajista näkyi muutamia joutsenia, telkkiä, töyhtöhyyppiä, sepelkyyhkyjä, mustarastaita, hiirihaukka ja pulmunen. Seuraavina päivinä näkyi myös kottaraisia, kiuruja, pari kanadanhanhea ja Rautjärven Lahnaselta pointsasin merihanhen ja Likolammella näin nyt 2 pähkinänakkelia.

4.4. Siikalahdella näkyi jo mm. 30 töyhtöhyyppää, 7 hiirihaukkaa, 52 sepelkyyhkyä, mustavaris, tikli ja pajusirkku ym. Pikkutikkakin näkyi ”tavallisten” valkoselkätikkojen, harmaapäätikan, palokärjen ja tietysti käpytikkojen lisäksi. Iltapäivän pönttöreissun paras havainto oli ylitseni muuttanut nuori merikotka. Seuraavina päivinä oli taas kylmempää, joten töyhtöhyyppiä ja sepelkyyhkyjä painoi pääasiassa etelään eikä ihme sillä Parikkalassa oli vielä todella lumista ja pohjoisempana vielä ihan talvi!

5.4. suuntasinkin Joutsenon Konnunsuolle, jossa oli jo astetta keväisempää. Metsähanhia näkyi pari parvea, hiirihaukkoja ja piekanoja oli talven jäljiltä yhä runsaasti, peippoja muutti joitakin. Vuodarilista karttui niittykirvisellä ja uuttukyyhkyllä. Imatralla kellui Vuoksessa yhä 2 kaakkuria. 6.4. sulilta löytyi muutama telkkä sekä ensimmäinen nokikana. 7.4. aamusta kävin ihmettelemässä Kannakselta löytynyttä pähkinänakkeliparia. Koiras lauloi ihan hullun lailla, joten äänityksiäkin tuli tietysti. Iltapäivällä suuntasin Caireniuksen Sampsan kanssa Ylämaan Leinoon pointsaamaan sieltä löytynyttä jalohaikaraa ekly-pinnaksi. Lintu löytyi helpohkosti ja päätyi lopulta jäälle joutsenten seuraan seisoskelemaan, oli aika eksoottinen näky! Västäräkkikin käpötteli jään reunalla kevättä enteillen. Vuoksella näkyi paluumatkalla jokunen naurulokki.

8.4. Siikalahdellakin oli mukavaa, kun työpäivän jälkeen Mortensenin ”rollen” kanssa staijasimme muutaman tunnin havaiten kalasääsken, ruskosuohaukan, ampuhaukan, uuttukyyhkyn, västäräkin, tiklin, peipon, kulorastaita, kurkia, kuovin sekä parhaimpina 3 merikotkaa sekä nuoren maakotkan. Harmaapäätikkakin kävi vielä kuikuttelemassa lähipuissa ja teeret pulisivat. 9.4. staijin parhaita olivat merimetso, ensimmäinen vulpinus-hiirihaukka, pari kulorastasta. Takatalvea enteillen jopa 500 sepelkyyhkyä ja 250 töyhtöhyyppää painoi kovaa kohti etelää. Seuraavana päivänä kävimme Mikkelissä sukuloimassa mummoni luona, joten havaintoja ei juuri kertynyt, mutta kelikin oli kyllä ainakin siellä aivan kauhea!

11.4. Siikalahdella kuitenkin oli taas muutto päällä. Vaikka keli oli yhä surkea, olivat ainakin kuovit päättäneet, että on kevät, sillä niitä muutti 68 lintua. Naurulokkeja näkyi 45, 3 selkä- ja 2 kalalokkia, 40 kiurua, kangaskiuru, 2 laulu- ja 4 kulorastasta, 10 punakylkeä, 24 räksää, 25 niittykirvistä, 100 kottaraista, 500 peippoa ja 25 vihervarpusta. 15 pyrstötiaistakin oli liikekannalla kohti itää. Kannaksella nakkeli jatkoi lauluaan, mutta toista lintua ei enää paikalla näkynyt. Särkisalmella ja Lemmikonsalmella sinisorsat, telkät, isokoskelot ja nokikanat olivat aika ahtaasti pienissä sulissa. 12.4. oli sorsien seassa pari metsä- ja kanadanhanhea. Imatran Vuoksensuulla oli pari ristisorsaa bongattavina ja Joutsenon Konnunsuolla oli jo 550 metsä-, 50 tundra- ja 6 lyhytnokkahanhea, 6 sinisuo-, 4 ruskosuo-, 4 ampuhaukkaa sekä muuttohaukka, 10 kapustarintaa, metsäviklo, hemppoja, lapinsirkkuja ja mm. ainakin 5000 paikallista peippoa.

13.4. päätin lähteä pitemmälle bongaamaan. Vuoksensuun satamassa oli kyhmyjoutsen ja meriharakka, mutta matka jatkui aina Pukkilan Kantelejärvelle saakka. Parkkeerattuani autoni sain kiittää paria paikalla ollutta ornia, joilla oli elis minulle tukevasti hallinnassa, vaikka lintua oli todella vaikea seurata – amerikantavi hiippaili mullospellolla suurehkon taviparven seassa. Keli oli yhä kolea, mutta näin etelämpänä oli jo mukavasti muuttolintuja, joten päätin jäädä alueelle retkeilemään. Jouhisorsia, haapanoita sekä puna- ja tukkasotkia oli mukava katsella pitkästä aikaa. Jossain vaiheessa kuulin, että läheisillä Ruhan pelloilla olisi taas mukavasti hanhia, joten päätin siirtyä sinne. Parkkeerattuani mäelle ja saatuani putken pystyyn ehdin todeta eräälle ornille, että: ”Onneksi se tavi ei ole täällä tulvalutakolla. Olisi aika vaikea varmaan löytää… Tai aika hyvinhän tästä ton lutakon hallitsee… Tossa se on!” Samainen amerikantavi oli sillä aikaa, kun olimme ajaneet paikalle, lentänyt useamman kilometrin päästä Pukkilan Kantelejärven tulvalta tänne Orimattilan puolelle. Samalla se oli näin siirtynyt Itä-Uudeltamaalta Päijät-Hämeen puolelle. Hanhiakin oli ihan mukavasti, 280 metsuria, 20 tundraa sekä 3 lyhytnokkaa ja 5 pikkujoutsenta. Paluumatkalla yritin bongata mustaleppälintua Lappeenrannasta mutta vuodarit jäivät kivitaskuun. Luukkaansalmella oli nyt pari ristisorsaa.

14.4. näkyi vihdoin kevään ensimmäinen piekana Siikalahdellakin, etelänpänähän näitä oli ollut koko talven vaikka kuinka! Västäräkkejä muutti jo 40. Sulat olivat yhä pieniä ja lajisto niukkaa, sentään pari tavia uusina. 15.4. Siikalahden parempia haviksia olivat 8 kanadanhanhea, 2 metsuria, 3 merimetsoa, 4 taivaanvuohta, 3 tikliä jne. mutta sitten alkoi sataa lunta ja tuulla todella kylmästi pohjoisesta, joten iltapäivällä päätin lähteä pönttöjä kiertämään. Yksi hautova viirupöllö löytyikin. Sulilta löytyi kaulushaikara, punasotka ja illalla Rautjärven Lahnasella näkyi harmaahaikara sekä 2 ristisorsaa, jotka olivat ilmeisesti samat, jotka olivat seikkailleet jo pitkään edes takaisin etelämpänä. Seuraavina päivinä oli takatalvista, joten retkeily keskittyi metsiin ja pöllön pöntöille. 16.4. Siikalahdella kierteli merihanhi ja 17.4. löytyi toinen hautova viirupöllö ja 18.4. ensimmäinen hautova helmipöllö. 19.4. näkyi ensimmäinen lehtokurppa ja 20.4. Siikalahdella hiippaili jäällä kaulushaikara.

21.4. 2 nuorta merikotkaa kaarteli lahdella, ruskosuohaukkoja oli jo 4/3 ja mustavaris hiippaili varisten kanssa pellolla, mutta muuten oli yhä varsin vaisua. 22.4. kuoveja muutti 125, 75 metsähanhea kierteli edestakaisin ja nyt näkyi pari mustavarista ja kuoviparvesta löytyi pikkukuovi. Sulilla oli jo ahdasta, kun lokkejakin oli jo satoja, muttei mitään parempaa.

23.4. aamuinen sulakierros tuotti haapanan ja sinisorsan risteymäkoiraan, ensimmäiset silkkiuikut ja haapanan ja ruokatunnin kruunasi Kaukolan pelloilla kierrellyt ad koiras arosuohaukka! Iltapäivällä singahdin Lappeenrannan Vainikkalaan, jossa oli jo muutaman päivän ollut Löfgrenin Sepon pihalla sieppo, jota oli ensin pidetty kirjosieppona, mutta pikkuhiljaa alettu epäillä joksikin muuksi… Jouhkin Vesa ja Lindénin Andreas olivatkin juuri linnun löytäneet ja se oli hyvin hallinnassa, kun saavuimme paikalle. Lintu oli todellakin mielenkiintoisen näköinen. Minulle se toi heti mieleen balkaninsiepon, joita olin nähnyt runsaasti Israelissa, Kuwaitissa ja Armeniassa. Lintua kävi katsomassa vain kourallinen kärkibongareita ja paikallisia ja sitä yritettiin kuvata mahdollisimman paljon, mutta moninaisten sekoilujen ansiosta sitä ei saatu pyydystettyä tarkkoja tutkimuksia varten. Ääntelemäänkään se ei suostunut, vaikka pari tuntia sitä mikrofonin kanssa jahtasin. Niinpä jää ihan valokuvien varaan, saadaanko lintua koskaan tunnistetuksi?

24.4. sulille oli saapunut yhä lisää tavallisia vesiäisiä mukanaan jokunen uivelo. Siikalahdella muutti pari pikkujoutsenta ja pieneen sulaan olivat saapuneet jo ensimmäiset punasotkakin. Sinisuohaukkapari kierteli alueella ja valkoviklo sekä hemppo muuttivat ylitseni äännellen. Illalla kuului jo 3 luhtakanaakin.

25.4. oli yhteishavainnointipäivä. Päätimme pyöräillä aamuviideksi Siikalahdelle ja matkalla kuulimme jo laulavia pari rautiaista sekä peukaloista. Aamumuutto oli vihdoin etelän puolelle kääntyneen tuulin ansiosta todella hurjaa! Rastaita ja pikkulintuja, lähinnä peippoja, muutti todella runsaasti! 8 tunnin staijin saldoksi tuli lopulta 5212 rastasta, 7369 pikkulintua (mukaan lukien peipot ja carduelikset), 1746 sepelkyyhkyä, 93 västäräkkiä, 80 laulujoutsenta, 420 anser-hanhea, 7 kuikkaa, 2 tukkakoskeloa, 36 piekanaa, 201 töyhtöhyyppää, 105 kuovia, 655 naurulokkia, kalatiira, 2 räystäspääskyä, 3 metsäkirvistä ja paikalliseksi oli saapunut tai saapui mm. harmaasorsapari, 102 tavia, 350 sini-, 6 jouhi-, 5 lapasorsaa ym. Illalla Rautjärven Kankaanpellolla patsasteli bongattavana kattohaikara.

26.4. sulissa oli jo tungosta: yhteensä Särkisalmella ja Lemmikonsalmella yli 200 telkkää ja tavia, 128 sinisorsaa, 31 silkkiuikkua ja uiveloa, rantasipi ja tiltaltti lauloi. Siikalahdella oli kuitenkin yllättävän hiljaista, pari mustakurkku-uikkua ja pikkulokkia, heinätavi, merikotka ja kalatiira, mutta itse päätin lähteä kiertelemään Saaren sulia jonkin harvinaisuuden toivossa. Valkovikloja, lapa- ja jouhisorsia sekä runsaasti taveja oli joka sulalla, Jyrkilästä löytyi pari lyhytnokkahanhea ja runsaasti taveja. Päätin kuten niin usein aiemminkin seuloa joka ikisen tavin amerikantavin toivossa. Lammintauksella oli myös mukavasti hanhia ja taas todella runsaasti taveja. Seuloessani taveja toiseen kertaan putkeen osui vihdoin kauan odotettu sponde pystyjuovatavi – amerikantavi! Pidin lintua toista tuntia putkessa ensimmäisiä bongareita varten ja otin samalla pari sataa kuvaa linnusta, joka uiskenteli aktiivisesti edes takaisin muutaman sadan tavin seassa. Vaikka lintu oli varsin helppo löytää, oli se myös äärimmäisen helppo hukata tavien sekaan! Lisäksi tuuli oli todella kova, joten jouduin istumaan auton penkillä huonossa asennossa, jotta saisin seurata ja kuvata lintua edes jotenkin tuulelta suojassa. Kun bongarit viimein saapuivat, olin jo aivan kangistunut huonoon asentooni. Silloin amerikantavi päätti tietysti asettua nukkumaan uskomattoman hyvin näkyviin, joten bongareilla oli todella helppo työ kuitata laji pinnoihinsa. Tuskin edes arvasivat, minkälaisen työn olin tehnyt pitäessäni lintua tunnin hallinnassa? Seuraavina päivinä pääsin todistamaan Parikkalan kautta aikain ensimmäistä virtavästäräkkiä, joka kuulutti reviiriään eräällä joella. Sen toivossa, että lintu löytäisi itselleen parin, on paikka salainen.

28.4. Lemmikonsalmella oli merihanhi ja heinätavipari ja Siikalahdella jo 14 mustakurkku-uikkua, 10 kalasääskeä, pari punajalkavikloa, suokukko, nuolihaukka, 2 haarapääskyä, pensastasku jne. Illalla pyöräretkellä näin Tetrisuolla mustavariksen ja kuulin Siikalahdella jo ensimmäisen luhtahuitinkin. Yöllä kävimme vielä Punnosen Pekan kanssa kiertämässä lahden ja kuulimme 5 luhtakanaa ja sarvipöllön.

29.4. kävin rengastamassa helmipöllömamman pesästä, jossa oli nyt 6 munaa, muuten laajentuneet sulat ja Siikalahti eivät tuottaneet kummoisia havaintoja. Kuun viimeisenä kiertelimme Saarella, jossa pointsasimme nyt 820 tavin seurassa olleen amerikantavin Lemmikonsalmelta Hannalle elikseksi. Myös punajalkaviklo oli tulvalla ja keltavästäräkki lensi äännellen ylitsemme. Pohjanrannassa näkyi lähe täysin talvipukuinen mustaviklo, Akanvaaran Tetrisuolla jo 5 kivi- ja pensastaskua ja hanhia näkyi yhteensä nelisensataa. Tarassiinlahdella rummutti pikkutikka ja öinen retki Siikalahdelle tuotti 6 luhtakanaa, 2 kaulushaikaraa, 2 sarvipöllöä ja viirupöllön.

Yhä Ahvenanmaalla

1.3. olimme yhä Ahvenanmaalla Pirkan, Suojarinteen ”potun” ja Ala-Kojolan Mikon kanssa. Varhaisen aamupalan jälkeen suuntasimme monen muun rallijoukkueen tavoin aamustaijille Styrsingsuddenille. Muuttoa ei ollut juuri lainkaan, pari haahkaa kellui merellä 25 riskilän ohella, mutta ainoat muuttajat olivat mukavia, lapasotkapari ja ruokki. Metsätien varrella kuulimme isokäpylintuja ja hippiäisiä sekä laulavan puukiipijän. Västerfjärdenillä näkyi peukaloinen ja Storbyssä toinen. Satamassa kellui haahkanaaraan kanssa mustalintu. Olimme jo matkalla kohti Hammaruddaa, kun saimme tiedon, että Storbyn Postbrygganilta oli löytynyt liejukana. Siinä ei närhikään paljoa meitä hidastanut, vaikka sekin oli niitä lajeja, joita olisi edellispäivän rallissa tarvittu. Takavedon komppaajat edesauttoivat paikalle kiiruhtaneita bongareitakin näkemään liejukanan kovalla komppauksellaan. Edellispäivänä kyseessä olisi ollut kova talvipinna! Jomalan Djurvikissa näimme ja äänitinkin laulavaa pikkukäpylintua ja Hammaruddassa näkyi riskilöiden ja tukkakoskeloiden lisäksi kuikka. Vielä ennen lauttarantaan ajoa kävimme Lemlandin Nåtössä kääntymässä ja näimme taas 15 harmaahaikaraa, Maarianhaminassa näkyi urpiaisparvessa tundraurpiainen ja viimeisiksi Ahvenanmaahavikseksi tuli lauttarannassa ylitsemme korkealla muuttanut hiirihaukka sekä lautalta vielä satama-aluella näkyneet pari harmaahaikaraa sekä naurulokki. Alkumatka staijattiin tietenkin kannella ja haviksiakin kertyi ihan mukavasti: 11 haahkaa, 2 mustalintua, 3 naurulokkia lisää ja parhaimpina 8 pilkkasiiven kanssa samassa parvessa olleet 8/7 allihaahkaa!

Maalisretkeilyä

Seuraavina päivinä talvisessa Parikkalassa retkeilymotivaatio oli arvatenkin hieman kateissa. Silti 3.2. kylällä eräällä pihalla roskalaatikon päällä seisoskelleet pari harmaalokkia olivat mukava yllätys. 6.3. Tyrjänjoella riemastuttivat niinkin upeat lajit kuin sinisorsat ja telkkä. Siikalahdella näkyi tutusti valkoselkätikka ja Melkoniemen Lahdenpohjassa käytiin yöllä kuuntelemassa lehtopöllöä.

8.3. Siikalahdella näkyi muuttava kanahaukka ja koko talven paikalla ollut isolepinkäinen oli yhä vain paikalla. Seuraavan päivän Saaren kierroksen parhaaksi jäi 27 tilhen parvi.

13.3. pöllöretki Koitsanlahden suuntaan tuotti ainoastaan yhden huuhkajan. Seuraavana päivänä urakoin jääkiekkoturnauksessa Simpeleellä ja pelin aikana näkyi pari joutsenta. Illalla piti kiiruhtaa Imatralle bongaamaan käsittämätöntä 8 kaakkurin parvea. Vuoksella oli myös jo 500 harmaalokkia sekä merilokki.

15.3. lyhyt kotkastaiji Tyrjällä tuotti ainostaan pikkukäpylinnun ja harmaalokin, mutta Siikalahdelle siirryttyäni näimme Pirhosen Jarmon kanssa komean vanhan merikotkan. Illalla kävimme Hannan kanssa Vuoksella katsomassa kaakkureita ja laskemassa lokkeja ja näimmekin komeat 1250 harmaalokkia, 2 merilokkia ja ilmeisen intermedius selkälokin sekä talvehtineet kanadanhanhen ja uivelon. Paluumatkalla kävimme yrittämässä tuttua lapinpöllöä ja onnistuimmekin lyhyesti kuulemaan muutaman kumean puhalluksen lapinpöllön soidinta. Pari helmipöllöäkin kuului.

16.3. ruokatuntistaiji Siikalahdella tuotti kaukaisen kotkan, joka piti jättää etäisyyden takia määrittämättä, vaikka kovin maakotkamainen olikin. Harmaapäätikka kuikutti komeasti ja valkoselkätikka ja palokärkikin näkyi.

18.3. taas ruokatunti kului Siikalahdella ja vaikka keli oli surkea, muutti komea vanha maakotka patotien yli hitaasti kohti pohjoista. Myös tiklin ääntä kuului taivaalta. Tyrjänkoskella näkyi pari joutsenta ja koskikara ja Särkisalmellakin 2 vanhaa ja yksi edellisvuotinen joutsen.

21.3. suuntasimme BirdLifen edustajistoviikonloppuun Kiljavalle ja matkan varrella pysähdyimme Vuoksella. Kuusankoskella tien yli lensi pari merilokkia ja Mäntsälässä näkyi pari hiirihaukkaa. 22.3. paluumatkalla kävimme Lahden Asemantaustalla katsomassa taas kerran töyhtökiurua ja Vuoksella näkyi pari merilokkia ja yhä pari kaakkuria sekä punasotkanaaras ym.

24.3. Siikalahden staijierikoisuus oli uskomattoman komea ”börringe” hiirihaukka. Myös pulmunen tuli vuodariksi ja kuten lähes päivittäin harmaapäätikka kuikutti ja valkoselkätikka näyttäytyi.

25.3. näkyi taas maakotka vaikka keli olikin taas todella surkea. Se jäikin ainoaksi havainnoksi puolikkaalla ruokatuntistaijilla. Seuraavan päivän antia olivat hiirihaukka sekä muutama joutsen. Iltapäivällä kävin pitkällä pyöräretkellä Tyrjällä, eipä olisi kannattanut…

Erämaaralli

28.3. oli vuorossa perinteinen Erämaaralli. Hannan kanssa kolusimme tuttuja paikkoja Tarvaslammen, Särkisalmen ja Rautalahden sisältävässä ruudussa, mutta vaikka kuinka yritimme, ei valkoselkätikkoja löytynyt. Yön antia olivat huuhkaja, viirupöllö sekä helmipöllö ja vielä hämärissä kuulimme varpuspöllön sekä käsittämättömät 13 pyytä! Loppupäivän havainnot jäivätkin sitten yhteen lisäpyyhyn, 6 teereen, 2 hiiri- ja kanahaukkaan, isolepinkäiseen ym. Illanvieton olivat taas Mikkolanniemessa ja mukavaa oli, porukkaakin oli ennätysmäärin!

Lisää ensimuuttajia

29.3. päivästaiji Siikalahdella tuotti kevään ensimmäiset 5 töyhtöhyyppää, sepelkyyhkyn, harmaapäätikan, käsittämättömän 3 naukuvan palokärjen parven, kiurun, räkättirastaan sekä vanhan merikotkan.

30.3. näkyi taas muuttava vanha merikotka sekä kottarainen, pari hiirihaukkaa ym. Kuun viimeinen päivä oli jo keväisempi, vaikka yhä satoi välillä lunta eikä aurinko oikein vieläkään lämmittänyt, silti parilla lyhyellä staijilla näkyneet 20 hyyppää, pari merikotkaa, 13 hiirihaukkaa, 2kv tundrahanhi, pari sepelkyyhkyä +3 sp:tä, kiuru, kottarainen sekä 3 pulmusta enteilivät jo kevättä!

Yllättävän mukava helmikuu

Helmikuu on perinteisesti se tylsin lintukuukausi, mutta lauhkean talven takia käsillä oli varsin poikkeuksellinen kuukausi. 1.2. lähdin heti aamusta retkelle ja ensimmäinen havainto tuli jo läheiseltä Likolammelta, jossa eräällä ruokinnalla oli jo pitkään käynyt pähkinänakkeli, jonka nyt viimein minäkin näin. Imatralle päästyäni suuntasin heti Meltolaan, jossa virtavästäräkki toivotti minut heti tervetulleeksi äännellen, mutta vaikka yli tunnin sitä etsin, en sitä kuitenkaan onnistunut näkemään. Eikä lintua enää tämän koommin nähty. Vuoksen pikainen koluaminen tuotti merimetson, kanadanhanhen ja tukkasotkan ja Vallinkoskella näkyi isolepinkäinen ja Korvenkannassa tikli. Lappeenrannassa suuntasin Skinnarilaan, jossa kovasta etsinnästä huolimatta ei laulurastasta näkynyt, ainakin 20 räksää kuitenkin. Kukkuroinmäelläkään ei onni ollut myötä, kun västäräkkiä ei löytynyt, mutta hiirihaukka näkyi ja valtaisat pikkuvarpus- ja keltasirkkuparvet työllistivät. Konnunsuolla näkyi vielä kotimatkalla isolepinkäinen sekä hiiripöllö.

4.2. pöllöretki tuotti Tyrjällä huuhkajan sekä toisen kaukaisen pöllön, joka määrittyi vasta äänityksestä viirupöllöksi. 5.2. aamuinen pyöräretki Argusjärvelle tuotti pari valkoselkätikkaa, harmaapäätikan sekä palokärjen ja Likolammella näkyi taas sama pähkinänakkeli – hyviä ekopinnoja!

Hullu bongausreissu!

6.2. lähdimme Caireniuksen Sampsan ja Suojarinteen ”potun” kanssa toistaiseksi hulluimmalle bongausreissulleni Ruotsiin Tukholman lähistölle kultakulmasirkkua bongaamaan. Sirkku oli jo muutaman viikon oleillut päivittäin eräällä ruokintapaikalla, joten lajin hoito wp-pinnaksi vaikutti hyvältä, vaikka matka-aikataulumme oli niin tiukka, että ehtisimme olla maissa vain muutamia tunteja! Jo matkalla Joutsenoon näin kanahaukan, pari laulujoutsenta, kanadanhanhen, tukkasotkan ja Sampsan hypättyä kyytiin reissupinnalistalle lisättiin mm. räkättirastas ja teeri Luumäeltä. Potu napattiin kyytiin Utista ja kohta Kouvolan Kuusankoskella näkyi tuulihaukka ja Elimäellä 8 peltopyyn parvi, hiirihaukka sekä pari piekanaa ja vielä Pernajan puolella 30 tilhin parvi. Helsingissä olimme mukavan ajoissa ja niinpä ehdimme hieman staijailla merelle, jossa näkyi harmaa- ja kalalokkeja, merilokki ja ehtipä eräässä saaressa istuskellut kanahaukkakin hieman säikäyttää. Ilta meni lautassa syöpötellen, eväitä ostellen ja lintukuvia hytissä katsellen. Nukkumaankin pystyttiin, vaikka Sweden hockey gamesiin menossa ollut porukka piti melkoista meteliä.

7.2. Heräsimme aikaisin ja lautan kannelle könyttyämme saimme todeta sumun olevan aivan järkyttävä! Näkyvyys oli alle 50 metriä! Lintuhavainnot jäivätkin sitten todella vähiin! Puoliltapäivin viimein onnistuimme hieman heikkojen karttojemme avulla suunnistamaan sirkkupaikalle Järfallan Sjäbysjönille, jossa sumu oli yhä aivan käsittämättömän paksua. Bongareita oli paikalla muutama kymmentä ja parkkeeratessamme autoa huomasin, että linnun täytyi olla juuri paikalla, sillä ornit olivat todella levottomia. Niinpä nappasn pikaisesti optiikan mukaan ja singahdin joukon jatkoksi. Hetken parinkymmenen metrin päässä ollutta ruokintaa tuijoteltuani, huomasin sirkun piilottelevan noin viiden metrin päässä ruokinnasta tiheän juurakon keskellä. Huusin linnusta potulle, joka ehtikin nähdä linnun vilaukselta. Hieman tämän jälkeen Sampsa, joka oli kasannut kameravehkeet valmiiksi, saapui paikalle. Onneksi lintu löytyi kohta taas hiippailemasta maassa juurakon takana, ennen kuin se lennähti keltasirkkuparven säikähdettyä jotain taivaalle. Parvi kierteli aikansa päällämme ja katosi jonnekin. Ruokinnalla oli mukavasti muitakin lintuja mm. nakkeleita, sepelkyyhky soi ja kuusitiainen lauloi lähikuusissa. Sirkut palailivat pikkuhiljaa ruokinnalle ja reilun tunnin odottelun jälkeen kultakulmasirkku löytyi taas puskasta piilottelemasta. Nyt onnistuin saada kelvolliset kuvat linnusta, vaikka valo oli yhä todella huono ja paksu sumuverho liikkui meidän ja linnun välillä niin, että sen huomasi jopa paljain silmin. Kun sirkku taas lensi pois ruokinnan lähettyviltä, päätimme jatkaa Vallentunaan bongaamaan Ruotsin pinnaksi mustakaularastasta. Löysimme oikealle paikalle, kun sattumalta törmäsimme erääseen ruotsalaisorniin ollessamme hieman väärässä paikassa. Rastas olikin jo omppuruokinnalla, kun pääsimme oikealle paikalle ja tätä kesyä lintua kuvasimme taas oikein urakalla. Pian meidän kuitenkin oli syytä lähteä palailemaan kohti keskustaa ja lauttarantaa. Vielä kolusimme hieman lauttarannan läheisiä sulia rantoja havaiten mm. nokikanoja, naurulokkeja, tukkasotkia, kanadanhanhia ym. ennen kuin ajoimme Viking Linen lautallemme. Paluumatkalla juhlistimme wp-pinnaa huikealla seisovan pöydän aterialla ja illalla yritimme taas nukkua mekastavien jääkiekkofanien riehuessa naapurihyteissä ja käytävillä.

8.2. aamusta saavuimme Helsinkiin ja aloitimme retkeilyn jo lautan kannella, lokkeja, jokunen kyhmyjoutsen ja 12 allin parvi nähtiin. Keli oli yhä surkea. Sumusta huolimatta näimme Uunisaarilla jäällä hiippailleen valkoposkihanhen ja merisatamasta löytyi 4 haapanaa. Suuntasimme pian Lauttasaareen, jossa arvioimme Ryssänkärjestä n.350 telkkää ja n.700 isokoskeloa. Myös uivelokoiras ja 5tukkasotkaa näkyi. Toisella yrittämällä löytyivät muutaman päivän alueella liikkuneet 4 taviokuurnaakin. Espoon Kaitalahdella kuului kaislikosta lyhyesti peukaloisen rätinää ja 45 vihervarpusta ruokailu puiden latvuksissa. Kirkkonummen puolelta kävimme tutustumassa Ämmässuon kaatopaikan lokkitarjontaan, joka oli runsas. Itse kuitenkin onnituin mähertämään isolokit, jotka Sampsa ja potu näkivät lyhyesti. Sumun takia taivaalle nousseet linnut katosivat nopeasti ja iso osa linnuista lähtikin jonnekin juuri, kun saavuimme paikalle. Paikallisena olleiden 4600 harmaalokin joukossa ei ollut enää kuin kourallinen merilokkeja. Iltapäivä oli jo pitkällä, kun suuntasimme Siuntion Sunnanvikiin pointsaamaan talvehtineet metsähanhet ja tundrahanhen kuukausipinnoiksi. Hämärissä kiertelimme vielä Kirkkonummen Saltfjärdeniä, jossa kuului lyhyesti viiksitimali ja pari hiirihaukkaa ja piekanaa näkyi. Illalla edessä oli vielä väsynyt ajo kotiin.

Kevyttä helmiretkeilyä

10.2. jouduin käymään työn merkeissä Lappeenrannassa. Matkalla Vuoksella näkyi taas tutut kanadanhanhi, tukkasotka ja uivelopari mutta myös vanha juhlapukuinen harmaalokki. Kokkolanjoella näkyi talvehtinut koiras tukkasotka. 11.2. jääkiekkotreenien jälkeen kävin Lahnasella kuuntelemassa paikalta löytynyttä helmipöllöä. 13.2. kiertelin pakkasretkellä Parikkalan metsissä, mutta Tyrjän Joensuunjoelta yllättäen löytyneet 12 sinisorsaa ja telkkä ja Siikalahden valkoselkätikkapari ja palokärki jäivät ainoiksi havainnoiksi.

14.2. aamusta kuulin jo kevättä enteillen rummuttavan valkoselkätikan ennen kuin jatkoin taas Lappeenrantaan, jossa minulla oli viikonlopun molempina päivinä peli. Vuoksella näkyi samat tutut linnut, Konnunsuolla taas piekana, Kukkuroinmäellä 9 kottaraista ja mustavaris sekä hiirihaukka. Illan pöllöretki Punnosen Pekan kanssa tuotti vain Vihtolassa vilaukselta nähdyn keskikokoisen pöllön sekä huuhkajan Toikansuolta. 15.2. kiertelimme ensin Pekan ja Kiljusen jassin kanssa peltoaukeilla, joilla näkyi kuitenkin vain 2 hiirihaukkaa ja piekana sekä isolepinkäinen. Melkkolasta löytyi koskikara ja Lensulassa 30 teeren parvi. Toikansuolla oli nyt 4 tavia ja Kukkuroinmäellä näkyi taas hiirihaukka, kottaraiset ja mustavaris – ei västäräkkiä. Illalla jätin autoni huoltamolle, jossa viikon aikana korjattiin vuoden alussa ojaan ajossa vaurioituneita puskureita ym.

20.2. junailin taas Lappeenrantaan hakemaan autoani ja iltapäivän retkeilimme jassin kanssa. Toikansuolla näkyi pitkästä aikaa ojassa talvehtinut peukaloinen, mutta muuten havainnot jäivät huonoiksi. Iltahämärissä huuhkaja taas istuskeli Toikansuon lamppujen nokassa.

21.2. ajelin tekemisen puutteessa Savonlinnaan, jossa onnistuin kaatopaikalta pitkän tikistyksen jälkeen löytää varismassoista nokivariksen. Linnut olivat aivan käsittämättömän arkoja, joten kuvat jouduin ottamaan n. 500 metrin päästä. Keskustan mustakaularastas viihtyi nyt torin aronioissa.

22.2. tein talvilintulaskennan kevätlaskennan, joka oli tutun vähälintuinen. 472 lintuyksilöä ja 22 lajia, joista parhaimpina harmaapäätikkapari, rummuttava valkoselkätikka, isolepinkäinen, varpushaukka sekä 2 tundraurpiaista.

25.2. pikaisella käynnillä Siikalahdella näkyi ja kuului valkoselkätikka ja isolepinkäinen päivysti erään puun latvassa.

Ahvenanmaalle

27.2. lähdin työpäivän jälkeen kohti lounaisinta Suomea Ahvenanmaata. Ajelin ensin Heinolaan, jossa tapasimme potun kanssa ja bongasimme Myllykylässä talvehtineen kurjen. Jatkoimme sitten Lahteen, josta Asemantaustan töyhtökiuru löytyi helposti. Lintu istuskeli hopeapajun alaoksalla ja lauloi kaunista varjolaulua ja antoi itseään kuvattavan oikein hienosti. Myös 2 tikliä näkyi. Jatkoimme illaksi Turkuun, jonne Pirkka ja Ala-Kojolan Mikko olivat saapuneet junalla ja 21.00 lähti lauttamme kohti Maarianhaminaa. Lauttamatka meni mukavasti, sillä joukkueita tuntui olevan todella runsaasti. Lopulta yhden jälkeen yöllä rantauduimme ja noin tuntia myöhemmin pääsimme viimein Eckerön Torpiin majapaikkaamme nukkumaan.

Ralli

28.2. aloitimme rallin tuttuun tapaan Eckerön Degerandista, jossa näkyi heti mm. tukkakoskeloita, riskilöitä ja kaksi muuttavaa koirashaahkaa. Torpissa lauloi kuusitiainen ja Storbyn kylältä löytyivät mm. peippo ja kesykyyhky helposti sekä laulava peukaloinen. Perinteisestä paikasta löytyi luhtakana peukaloisen ohella. Satamassa kellui naarashaahka. Käringsundbyn tienoilla onni potki taas, kun urpiaisparvesta löytyi tundraurpiainen, varpushaukka kierteli taivaalla ja eräältä ruokinnalta löytyi peippojen ohella, järripeippo sekä pikkutikkakoiras. Palokärkikin rummutteli kauempana. Hammarlandin puolelta pointsasimme nopeasti koskikaran ja töyhtötiaisen ja jatkoimme Jomalan Hammaruddaniin. Hömötiaiset toivottivat meidät tervetulleiksi, mutta sitten alkoi aivan järkyttävän sakea lumipyry, joka esti näkyvyyden merelle aivan täysin yli puoleksi tunniksi! Lopulta sade hieman hellitti ja näimme, että lähisaaressa möykkynä juuri ja juuri aiemmin erottuneen merikotkan lisäksi paikalla oli myös 9 muuta merikotkaa. Merisirrejä löytyi piipertämästä parikin parvea, 10 tilheä lensi ylitsemme ja 16 uiveloa kellui kauempana eräällä lahdella, puukiipijäkin sirisi. Kungsöbatterilta löysimme helposti isolepinkäisen, mutta sitten alkoi tökkiä. Sekä Ramsholmen että orpfärden kuluttivat aikaamme noin pari tuntia ilman mitään uusia lajeja. Seuraavat lajit löytyivätkin vasta Maarianhaminan kalasatamasta, josta näkyi kaukainen naaras lapasotka sekä melkein liian lähellä ollut nokikana. Lemlandin puolellakin kävimme kääntymässä ja harmaahaikara saatiin viimein lajilistalle. Matka jatkui Finströmin (jossa näkyi sponde pulu) kautta Sundin Kastelholmaan, jossa kuningaskalastaja löytyi viimein ja ohessa näkyi myös päivän toinen luhtakana. Loppukiri ei enää tuottanut uusia lajeja ja lajimääräksi saimme yhteensä 53 lajia, jolla ei ollut asiaa todella tiukan ja tasaisen rallin kärkisijoille. Illalla suunnittelimme sitten, kuinka aloittaa maaliskuu Ahvenanmaalla.

Tammikuu

Tammikuu alkoi perinteisellä ekaekaa -retkellä, jonka päätavoitteena oli nähdä uusia ekaekaa -pinnoja. Suuntasimme aamuhämärissä Imatralle, jossa ensimmäiseksi vuodariksi hoidimme Vallinkoskelta hiiripöllön. Vielä oli hämärää, joten suuntasimme Vuokselle, josta löytyi tavallisten lajien ohella mm. 5 merimetsoa sekä kanadanhanhi. Meltolan jätärin virtavästäräkki näkyi jo portille, kun se kipitteli altailla pirteänä. Ylitsemme lensi myös nokkavarpunen sekä hieman myöhemmin myös kanahaukka. Kuparin puolen kivellä päivysti 10 merimetsoa.

Räikkölästä löytyi helposti pari nokkavarpusta, peippo, pari räkättirastasta sekä harmaapäätikka. Salo-Issakassa vain kuusitiainen suostui näyttäytymään paremmista lajeista. Joutsenon liityttyä Lappeenrantaan oli outoa kirjata hiirihaukka, piekana sekä pari isolepinkäistä Lappeenrannan Konnunsuolle. Kukkuroimäellä kierteli 10 harmaalokkia ja kanahaukan pölläytettyä varislintumassat lentoon. löytyi parven seasta myös 6 kottaraista. Mustolassa näkyi mustarastas ja Luukkaansalmella 5 kottaraista. Ollessamme yrittämässä pähkinänakkelia Pappilanniemestä, sain tiedon, että Imatran Kuparissa oli nähty kuningaskalastaja. Olimme lähes varmoja, ettei lintu ole helposti bongattavissa, mutta kun 20 minuutin odotuksella nakkelia ei näkynyt ja viesti kertoi, että kunkku istuskeli paikoillaan jätärin putken suulla, päätimme singahtaa takaisin Imatralle. Kiitokset Pirhosen Jampalle, että jaksoi pidellä kuningaskalastajaa hallinnassa, joten pääsimme ihailemaan tätä lintujen jalokiveä jo hämärtyvässä illassa. Lintu istuskeli yhä samalla paikalla, jolla virtavästäräkkikin usein näyttäytyi ja kalasteli välillä oksalta veteen syöksyen. Ohitsemme lensi kohti yläjuoksua laulujoutsenkin, joita oli Itä-Siitolassakin 2+4´ sekä tukkasotka ja koiras uivelo. Onnistunut ekaekaa -retki oli aloittanut uuden vuoden varsin mukavasti!

2.1. kävin työpäivän jälkeen singahtamassa kuukkelimetsässä, jossa neljän tutun kuukkelin lisäksi kuului hippiäisiä ja töyhtötiaisia. 3.1. aamusta hoidin vuodariksi valkoselkätikan sekä teeret Siikalahdelta. Pelireissuun lähtö viivästyi, kun Rautjärvellä Kangaskoskella ajaessani menetin hetkellisen lumisokeuden takia täysin näkyvyyden tielle ja rysäytin auton vauhdilla ojaan. Onneksi pahemmilta vaurioilta vältyttiin ja pääsin vielä ajamaan muun joukkueen kiinni Lappeenrannassa, josta jatkoimme pelaamaan Suomenniemelle. Ohimennen matkalla onnistuin nähdä mm. pari laulujoutsenta Kokkolanjoella sekä palokärjen ex-Joutsenon Korvenkannassa. 4.1. vuodarit olivat koskikara sekä pyy Tyrjänkoskelta.

6.1. tein talvilintulaskennan, jolla aloitin myös ekly:n koko vuoden kestävän ekopinnakisan. Siikalahden ympärihiihto tuotti 20 lajia, joista mainittavimmat olivat teeri, pyrstötiainen, isolepinkäinen sekä tilhi.

9.1. pikainen Uukuniemen kierros ei tuottanut sekään kaivattua pähkinänakkelia, mutta Niukkalassa eräässä pienessä ojassa uiskenteli hyväkuntoisen oloinen laulujoutsen. 10.1. oli vuorossa perinteinen Imatran lintukävely, jossa ennätysmäärä joukkueita kolusi omilla lohkoillaan taajaman talvilintuja. Suojarinteen ”potun” kanssa kiertelimme Virasojan ja Kymälahden aluetta ja parhaimmiksi haviksiksi löysimme koskikaran, varpuspöllön, valkoselkätikan, 6 räksää, isolepinkäisen sekä ylitsemme lentäneen harmaahaikaran. Kisan päätyttyä kävimme vielä pointsaamassa virtavästäräkin hiiripöllön ja näimme vielä pari isolepinkäistä, päivän toisen varpuspöllön sekä pikkuhaukan, joka jäi määrittämättä, vaikka enemmän ampuhaukalta näyttikin. Illan vietot olivat taas todella mukavat ja nukkumaan päästiin vasta aamulla. Silti lähdimme taas parin tunnin unien jälkeen retkelle ja Lappeenrantaan. Jo pihalle päästyämme näimme kanahaukan. Kiljusen ”jassi” liittyi retkiporukkaamme ja Toikansuolla näimme 8 tikliä, 3 tavia sekä piekanan. Jäkkössä näkyi 3 hiirihaukkaa, Vilkjärvellä 3 fasaania ja Vihtolassa ja Siparissa piekanat. Hovinkylässä näimme isolepinkäisen ja mustarastaan ja jo ollessamme kotimatkalla näimme Konnunsuolla vielä tuulihaukan.

Kuun puolivälissä retkeily jäi vähäiseksi, sillä Parikkalassa oli todella talvista verrattuna maakunnan eteläisempiin kuntiin. Vaikka kävinkin joka päivä jossain pyörähtämässä, ei havikseen kertynyt mitään merkintöjä ennen kuin taas kävin kuukkeleita moikkaamassa.

17.1. ajelin Savonlinnaan karseassa pakkas- ja sumukelissä pointsaamaan keskustasta löytyneen mustakaularastaan. Porukka, jossa mm. jamppa ja potu olivat odotelleet lintua jo tuntitolkulla, kun viimein 10.50 plokkasin linnun koivun latvasta, josta se jatkoi saman tien jonnekin kauas. Kävimme välillä kaatopaikalla yrittämässä siellä viihtynyttä nokivarista, mutta sumun takia kaikki vaakut näyttivät mustilta. Lopulta palasimme takaisin mustakaularastaspaikalle ja nyt lintu olikin oikein kivasti esillä aroniapuskassa, josta se aina lennähti läheiseen vuorimäntyyn sulattelemaan jäisiä marjoja.

24.1. oli vuorossa perinteinen Pihabongaus, johon osallistuimme ensin Tarvaslammella, jossa näkyi mm. harmaapäätikka ja sitten vielä kotipihallamme. Päivän toinen parempi havis oli Kangaskylällä näkynyt 13 tilhen parvi. Seuraavan päivän pyörälenkki Siikalahdelle tuotti matkan varrella olleen räkättirastaan ekopinnoihin.

28.-29.1. pikainen pöllöretki tuotti huutelevan lehtopöllön Melkoniemen Lahdenpohjassa ja 30.1. kuun viimeisiksi haviksiksi jäi Ristimäellä huudellut, mutta käsittättömästi piilossa pysynyt pohjantikka.

Joulukuu – Talven alun retkeilyä

Joulukuun alkuun kävin ruokatunnilla pointsaamassa Vartialahdelta edellispäivänä löytämämme haapana talvikisapinnaksi. Seuraavana päivänä hoidin valkoselkätikan Siikalahdelta. Yhteensä näillä kahdella ruokatuntikäynnillä Simpelejärvellä näkyi vielä 140 joutsenta.

5.12. pikainen käynti Imatran Vuoksella tuotti vain talvehtimaan jääneet uivelot ja kanadanhanhen ja Immalanjärvellä näkyi vielä alli.

Itsenäisyyspäiväralli

6.12. oli perinteinen itsenäisyyspäiväralli, johon osallistuimme Hannan kanssa kahdestaan. Koskapa Parikkalassa oli jo varsin talvista, suuntasimme aloittamaan etelään. Matkalla ensimmäisen pimeän tunnin aikana kuulimme Rautjärven metsissä huuhkajan ja varpuspöllön ja aamun valjetessa olimme jo Lappeenrannan Toikansuolla, josta löytyi 5 tavia, piekana, peukaloinen, peippo ja 2 tikliä. Hanhi-Kempistä löytyi helposti hiiri- ja tuulihaukka ja Paraistentieltä löysimme yllättäen hyvät omenapuut, joista löytyi tilhiä ja räkättejä. Pappilanniemen pähkinänakkeli löytyi pienen odottelun jälkeen ja Mustolan hakki löytyi heti. Luukkaansalmelta löytyi yllättäen kuikka sekä telkkä, harmaahaikara ja kalalokkeja. Tyysterniemellä kellui yhä silkkiuikku ja Laihiassa oli parikymmentä harmaalokkia. Tuohimäeltä löytyi ensimmäinen isolepinkäinen ja sitten siirryimme Joutsenon puolelle. Kukkuroinmäellä näkyi harmaapäätikka, Konnunsuolla joutsenia ja taas piekana ja Mielikonniityllä langalla istuskeli varpupöllö. Imatran Mellonlahdella näkyi koskikara ja Vuoksen koluaminen tuotti vain kanadanhanhen. Immalanjärven hämärtyvältä selältä löytyi vielä 2 tukkasotkaa sekä pilkkasiipi. Lopulta 46 lajiamme riitti rallissa toiselle sijalle.

7.12. lähdimme Punnosen Pekan, Kiljusen Jarin ja Caireniuksen Sampsan kanssa Lahteen bongaamaan aavikkotaskua. Valuimme hiljalleen kohti Lahtea koluten matkan varrella Luumäen vesistöjä odotellen, josko tasku vielä löytyisi pakastuneen yön jäljiltä. Ikäväksemme lintua ei tuntunut enää löytyvän, mutta päätimme silti ajaa Lahteen, jos ei muuta niin hoitamaan ”jassille” töyhtökiuru elikseksi. Ajoimmekin suoraan Asemantaustalle, jossa oli jo suuri joukko taskuetsinnöistä luopuneita hakemassa ”tökiä”. Lintua ei kuitenkaan meinannut millään löytyä. Lopulta näimme kuinka eräs harrastaja alkoi viittoilla ja lähdimme katsomaan, mitä hän oli löytänyt. Samaan aikaan, kun näimme töyhtökiurun, alkoi pieni porukka mesota jotain vain parin sadan metrin päässä meistä! Kohta saimme tiedon, että puskista olisi löytynyt kashmirinuunilintu! Juoksimme paikalle ja kohta meillä oli pieni vihreä kiikareissamme, mutta laji oli kuitenkin hippiäisuunilintu. Kuitenkin ensimmäinen talvihavainto lajista ikinä Suomessa! Jassi saikin minuutissa kaksi elistä! Kävimme vielä pari tuntia koluamassa Kujalan jäteasemaa aavikkotaskun toivossa, mutta lintua ei enää löytynyt. Hyvä reissu meillä oli kuitenkin ollut, vaikka itsellä elis jäikin saamatta.

Seuraavan kunnon retken tein vasta 13.12. ennen jääkiekkopeliäni Iitissä. Immalanjärvellä oli yhä pilkkasiipi ja Vuoksella kanadanhanhi ja uivelo. Meltolan jätärin virtavästäräkkikin hoitui talvipinnaksi. Vallinkoskella tähyili isolepinkäinen ja Konnunsuolla isolantun lisäksi piekana ja hiirihaukka. Kukkuroinmäen 8 kottaraistakin löytyi nyt istuskelemasta siten, että ne näkyivät aidan takaa. Joukkueeni bussissa matkatessani kohti Iittiä näin vielä Luumäellä lähellä maakunnan rajaa bussin ikkunasta hiiripöllön.

Kuun puolivälissä Parikkalassa alkoi jo olla talvista, joten havainnot jäivät muutamiin vielä sulilla selillä olleisiin joutsen- ja isokoskeloparviin sekä muutamiin kalalokkeihin. Kuukkeleitakin kävin talvipinnakisan kunniaksi moikkaamassa.

21.12. Immalanjärvellä oli vielä jokunen joutsen, alli, pilkkasiipi, harmaalokki sekä Lietteen jokivarressa koskikara. Vuoksen kanadanhanhi haki jo pullaa lähes kädestä, Itä-Siitolassa oli myös tukkasotka ja merimetsokin hoitui viimein talvikisalajiksi. Meltolan virtavästäräkki löytyi helposti vakiopaikaltaan rannasta ja sitä Totti Toiskallion kanssa ihaillessamme plokkasin rannasta pikku-uikun. Kyseessä oli koko vuoden ainoa pikku-uikku Etelä-Karjalassa! Siitä tuli 231. Etelä-Karjala vuodarini. Vallinkoskella näkyi leksa, kanahaukka ja harmaapäätikka ja Räikkölän nokkavarpuset ja peippo löytyivät helposti. Paikalla näkyi myös hiirihaukka ja mustarastas. Neitsytniemestä löysin vielä kolme taviokuurnaa, joten aivan kelpo retki taas näin työpäivän päätteeksi parissa tunnissa tehdyksi.

Joulun vietossa etelässä

Joulun viettoon ajelimme Kirkkonummelle vanhempieni luokse ja jouluaattona suuntasimme koko valoisan ajan retkelle. Aloitimme Siuntion Myransista, josta punakaulahanhi löytyi heti. Lintu lähti kuitenkin hetimiten lentoon ja lopulta suuntasi pelloille katveeseen. Hiirihaukka, 3 piekanaa ja palokärki nähtiin myös. Sunnanvikista pointsasimme tundra- ja metsähanhen ja Tjuträskillä näkyi taas 3 piekanaa ennen kuin jatkoimme Inkoon puolelle Degerbyhyn pointsaamaan kurjen. Kirkkonummen Vuohimäessä näimme isolepinkäisen, Brossa tien yli lensi pieni rastas ja Eestinkylässä näimme kanahaukan. Muiltakin Saltfjärdenin ympäristön peltoaukeilta löytyi hiirihaukkoja ja piekanoja sieltä täältä ja Saltilla kuului pari viiksitimalia ja näkyi harmaahaikara, isolepinkäinen ja viimein myös pari sinisuohaukkaa.

Joulupäivänä kiertelimme taas Kirkkonummen saltin ympäristöä ”buteoita” ihmetellen. Kävimme myös Medvastin Morsfjärdenin lintutornilla, jossa oli 140 kyhmyjoutsenta, 12 harmaasorsaa, uivelo sekä nokikana. Päivällä suuntasimme Porkkalan kärkeen, jossa oli hiljaista. Pari kaukaista melanittaparvea, mutta hyvin näkyneet havainnot jäivät muutamaan alliin, pilkkasiipeen sekä 3 tukkakoskeloon.

Tapaninpäivänä kiertelimme taas lyhyesti peltoja ennen kuin suuntasimme Suomenojan kautta, jossa vain pari harmaasorsaa, Helsinkiin. Seurasaaressa ruokimme kyhmyjoutsenta ja kanadanhanhia kädestä ennen kuin suuntasimme sukuloimaan setäni luokse, jossa mummonikin oli kylässä.

27.12. lähdimme aamusta ajelemaan kohti Parikkalaa. Pikakäynti saltilla tuotti kuitenkin vielä buteoita, isolantun sekä yllätyksenä vielä kulorastaankin. Päätimme hyvän sään myötä käydä vielä Seurasaaressa kuvaamassa kesyjä lintuja ja samalla saimme hoidettua valkoposkihanhenkin talvipinnaksi. Vuoden viimeiseksi havikseksi kirjautui Lappeenrannan Selkäharjulla 6-tien yli lentänyt hiirihaukka. Loppuvuosi meni pimeästä pimeään töissä.

Lopulta vuodenpinnamääräkseni vuonna 2008 tuli 268 lajia, joka on oma ennätykseni. Vuosi oli muutenkin linnustollisesti varsin antoisa, vaikka Etelä-Karjalan harvinaisuusvuosi olikin poikkeuksellisen köyhä.

Hailuotoralli

Marraskuu alkoi Hailuodon pinnarallilla. Heräsimme kämpässä kuuden aikaan ja jakaannuimme kahdeksi joukkueeksi siten, että minä, Pirkka ja Andreas Lindén pakkauduimme Pirkan autoon ja Harry Nyström, Miika Suojarinne ja Mikko Ala-Kojola ”potun” autoon.

Me kiertelimme rallin ensimmäisen puoli tuntia huuhkajaa hakien, mutta kova länsituuli sotki suunnitelmamme. Sentään pai vihervarpusta kuultiin. Aamuhämärässä olimme jo matkalla kohti Riisinnokkaa tehden vain nopean pysäyksen Kirkkosalmella, jossa heti kuului viiksitimaleita. Ja kohta tien yli lensi päivän ensimmäiset taviokuurnat sekä kanahaukka ja eräs tiaisparvi yllätti koostumuksellaan, kun siinä oli jopa 3 kuusitiaista.

Riisinnokalla oli tikkoja mukavasti, pohjantikkoja useita ja jokunen pikku- ja käpytikka sekä puukiipijä. Mereltä löytyi joutsenmassoista helposti useita kyhmyjoutsenia, pari pilkkasiipeä ja uivelo sekä sinisorsien ja haapanoiden seasta kaivetut tavit, jouhisorsat sekä lapasorsa olivat hyviä lajeja. Harmaalokkien ohella löytyi myös nauru- ja merilokkeja, merikotka kaarteli taivaalla ja ylitsemme lensi järripeippo, pulmunen sekä pikkukäpylintuparvi äännellen.

Kirkkosalmelle matkalla näimme lisää taviokuurnia ja tilhen ja tornilla törmäsimme taas kämppäkavereihimme. Timalit ääntelivät, 5 nokikanaa kellui sillan pielessä, pari isolepinkäistä väijyi saalista puiden latvoissa, muutama punakylkirastas ja mustarastas nähtiin mutta sinisuohaukka ehti metsän taakse ennen kuin muut kuin minä ehti saada sen määritettyä.

Muutamat seuraavat kohteet tuottivat tukka- ja lapasotkia, mustalintuja, teeriä ja varpushaukan kunnes pikkuruokkihäly sai meidät singahtamaan Kuivasäikkään. Tietenkään lintua ei löytynyt, joten suuntasimme pikkuhiljaa Pöllänlahdelle, josta löytyi helposti pikku-uikku.

Järventakustan pelloilla näkyi muuttava piekana ja Marjaniemestä löytyi heti kolmen vuorihempon parvi ja merituijottelu tuotti kuikan. Jatkoimme kohti itää ja Vaskista löysimme silkkiuikun ja vielä rallin lopetuslajiksi Lahdenperästä pyrstötiaisparven. Rallin jo päätyttyä bongasimme vielä juuri rallin lopussa tiedotukseen tulleen kurjen ennen kuin jatkoimme kylälle rallin purkuun.

Lopulta sijoituimme tiukan kärkijoukon joukossa viidenneksi. Kuudes joukkue jäikin sitten meillekin jo reilusti. Kämppiksemme olivat komeasti toisia!

Pirkka lähti kohti kotia, mutta me muut jäimme vielä illan viettoon kämpällemme Pöllään, josta taas seuraavana aamuna lähdimme retkelle. Riisinnokalta löytyi taas runsaasti pohjantikkoja ja Rautaletosta lehtokurppa sekä urpiaisparvesta tundraurpiainen. Kirkkosalmi oli jäätynyt, mutta jäällä hiippaili merihanhi! Myös timalit olivat taas äänessä.

Järventakustan pelloilla oli pari järripeippoa sekä pikkuvarpunen ja Ulkokarvolla pari tukkakoskeloa. Pikkuhiljaa keli meni todella märäksi, joten lähdimme kohti Huikun lauttarantaa. Vesisateessa odottelimme lauttaa, kun Harry plokkasi rantaa pitkin edenneen kahlaajan – merisirri! Tulihan se odotettu vuodari sieltä – numero 267!

Oulunsalon puolelta Vihiluodosta löytyi vielä alli ja siellä hyvästelimme Harryn ja Mikon, jotka jatkoivat Ouluun Andy kyydissään, joka lähti sieltä junalla Helsinkiin. Potun kanssa jatkoimme vielä Liminkaan, josta ei kuitenkaan löytynyt mustavarista ja 15 pikkuvarpusta kummempaa. Pian lähdimme ajamaan kohti kaakkoa.

Marraskuun pimeydessä

3.11. Siikalahdella näkyi vielä toistasataa valkoposkihanhea ja punasotkapari, 22 tukka- ja 10 lapasotkaa sekä alli. Myös Kangaskylällä, Lahdensuolla ja Kukonkannassa näkyi valkoposkiparvia ja Vartialahdella 3 mustalintua, lapasotka sekä silkkiuikku. 4.11. Siikalahdella oli vielä huikeat 1100 valkoposkihanhea, 5 tundrahanhea ja seuraavana päivänä vielä metsähanhikin. Myös sotkia, alli ja nokikana, merikotka ja mukavat 11 taviokuurnaa näkyi. 6.11. hanhet olivat lähteneet, punasotkanaaras kellui yhä lahdella parin tukka- ja lapasotkan kanssa, myös sorsat olivat vähentyneet siten, että haapanoita oli enää 8 ja sinisorsia 2. 7.11. lahti olikin sitten jäässä ja 38 haapanan oli tyytyminen lentelemään lahden yllä. Merikotka olikin jo harventanut parvea ainakin yhdellä ja kyni saalistaan jäällä.

8.11. tein taas talvilintulaskennan, jolla lintuja oli jo varsin vähän. Mukavimpia olivat kotirannassa kelluneet silkkiuikku ja härkälintu sekä 254 isokoskeloa. Lahdella merikotka ja isolepinkäinen istuskelivat yhä puissa saaliin toivossa, mutta muuten oli hiljaista. Yhteensä 28 lajia tuli vastaan

9.11. Pohjasuolla oli vielä 200 joutsenta pellolla, mutta muuten Saaren kierros oli jo hyvin talvinen. Akanvaaran Tetrisuon hiirihaukka oli sentään mukava yllätys. Päivän paras havis tulikin kotipihalta, jossa kaksi koiras valkoselkätikkaa kävi jonkinlaista reviiritappelua!

15.-16.11. kävimme Kokkolassa BirdLifen kokousviikonlopussa. Laukaalla havaitsimme menomatkalla joutsenparvessa olleen valkoposkihanhen.

Vielä 17.11. näkyi härkälintu kotirannasta kuten myös isokoskeloparvessa ollut uivelo sekä 5 mustalintua. Seuraavana päivänä järvellä näkyi peräti 81 kalalokkia sekä 10 harmaalokkia.

22.11. kävin Tampereella Bongariliiton kokouksessa pokkaamassa Vuoden Bongari –kiertopalkinnon! Mukavia esitelmiä ja mukava henkistä kokousta hieman latisti todella vähäinen osallitujamäärä. Reissun havikset jäivät Akaalla nähtyyn tuulihaukkaan. Paluumatkalla jäin yöpymään Lappeenrantaan Punnosen Pekan luo ja 23.11. suuntasimme sääennusteita uhmaten retkelle. Aamu olikin oikein mukava: Toikansuolla näimme jopa 5 piekanaa, 3 tavia, räkättirastaan sekä tundraurpiaisen. Tyysterniemessä näkyi räksä ja uivelo, Pappilanniemestä bongasimme pähkinänakkelin ja Mustolasta –hakin.

Loppukuu meni monia yhdistysasioita hoitaessa ja kelitkin vaihtelivat pakkasen ja plussan puolella ja sadetta riitti joko lumena tai vetenä. Niinpä retkeily jäi todella vähiin. Kuun viimeisenä kiertelimme sulan Simpelejärven rantoja. Joutsenia löytyi vielä sieltä täältä ja Vartialahdella näkyi haapanakin. Muuten oli hiljaista. Iltapäivällä Pirhosen Jarmo löysi Imatran Kuparista virtavästäräkin, jota lähdin bongaamaan. Lintu löytyikin Vuoksen rannasta piilottelemasta ja sain tästä lajista 230. EKLY-vuodarini. Bongasin vielä hiiripöllönkin Vallinkoskelta ennen kotiin paluuta.