. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

Yllättävän mukava helmikuu

Helmikuu on perinteisesti se tylsin lintukuukausi, mutta lauhkean talven takia käsillä oli varsin poikkeuksellinen kuukausi. 1.2. lähdin heti aamusta retkelle ja ensimmäinen havainto tuli jo läheiseltä Likolammelta, jossa eräällä ruokinnalla oli jo pitkään käynyt pähkinänakkeli, jonka nyt viimein minäkin näin. Imatralle päästyäni suuntasin heti Meltolaan, jossa virtavästäräkki toivotti minut heti tervetulleeksi äännellen, mutta vaikka yli tunnin sitä etsin, en sitä kuitenkaan onnistunut näkemään. Eikä lintua enää tämän koommin nähty. Vuoksen pikainen koluaminen tuotti merimetson, kanadanhanhen ja tukkasotkan ja Vallinkoskella näkyi isolepinkäinen ja Korvenkannassa tikli. Lappeenrannassa suuntasin Skinnarilaan, jossa kovasta etsinnästä huolimatta ei laulurastasta näkynyt, ainakin 20 räksää kuitenkin. Kukkuroinmäelläkään ei onni ollut myötä, kun västäräkkiä ei löytynyt, mutta hiirihaukka näkyi ja valtaisat pikkuvarpus- ja keltasirkkuparvet työllistivät. Konnunsuolla näkyi vielä kotimatkalla isolepinkäinen sekä hiiripöllö.

4.2. pöllöretki tuotti Tyrjällä huuhkajan sekä toisen kaukaisen pöllön, joka määrittyi vasta äänityksestä viirupöllöksi. 5.2. aamuinen pyöräretki Argusjärvelle tuotti pari valkoselkätikkaa, harmaapäätikan sekä palokärjen ja Likolammella näkyi taas sama pähkinänakkeli – hyviä ekopinnoja!

Hullu bongausreissu!

6.2. lähdimme Caireniuksen Sampsan ja Suojarinteen ”potun” kanssa toistaiseksi hulluimmalle bongausreissulleni Ruotsiin Tukholman lähistölle kultakulmasirkkua bongaamaan. Sirkku oli jo muutaman viikon oleillut päivittäin eräällä ruokintapaikalla, joten lajin hoito wp-pinnaksi vaikutti hyvältä, vaikka matka-aikataulumme oli niin tiukka, että ehtisimme olla maissa vain muutamia tunteja! Jo matkalla Joutsenoon näin kanahaukan, pari laulujoutsenta, kanadanhanhen, tukkasotkan ja Sampsan hypättyä kyytiin reissupinnalistalle lisättiin mm. räkättirastas ja teeri Luumäeltä. Potu napattiin kyytiin Utista ja kohta Kouvolan Kuusankoskella näkyi tuulihaukka ja Elimäellä 8 peltopyyn parvi, hiirihaukka sekä pari piekanaa ja vielä Pernajan puolella 30 tilhin parvi. Helsingissä olimme mukavan ajoissa ja niinpä ehdimme hieman staijailla merelle, jossa näkyi harmaa- ja kalalokkeja, merilokki ja ehtipä eräässä saaressa istuskellut kanahaukkakin hieman säikäyttää. Ilta meni lautassa syöpötellen, eväitä ostellen ja lintukuvia hytissä katsellen. Nukkumaankin pystyttiin, vaikka Sweden hockey gamesiin menossa ollut porukka piti melkoista meteliä.

7.2. Heräsimme aikaisin ja lautan kannelle könyttyämme saimme todeta sumun olevan aivan järkyttävä! Näkyvyys oli alle 50 metriä! Lintuhavainnot jäivätkin sitten todella vähiin! Puoliltapäivin viimein onnistuimme hieman heikkojen karttojemme avulla suunnistamaan sirkkupaikalle Järfallan Sjäbysjönille, jossa sumu oli yhä aivan käsittämättömän paksua. Bongareita oli paikalla muutama kymmentä ja parkkeeratessamme autoa huomasin, että linnun täytyi olla juuri paikalla, sillä ornit olivat todella levottomia. Niinpä nappasn pikaisesti optiikan mukaan ja singahdin joukon jatkoksi. Hetken parinkymmenen metrin päässä ollutta ruokintaa tuijoteltuani, huomasin sirkun piilottelevan noin viiden metrin päässä ruokinnasta tiheän juurakon keskellä. Huusin linnusta potulle, joka ehtikin nähdä linnun vilaukselta. Hieman tämän jälkeen Sampsa, joka oli kasannut kameravehkeet valmiiksi, saapui paikalle. Onneksi lintu löytyi kohta taas hiippailemasta maassa juurakon takana, ennen kuin se lennähti keltasirkkuparven säikähdettyä jotain taivaalle. Parvi kierteli aikansa päällämme ja katosi jonnekin. Ruokinnalla oli mukavasti muitakin lintuja mm. nakkeleita, sepelkyyhky soi ja kuusitiainen lauloi lähikuusissa. Sirkut palailivat pikkuhiljaa ruokinnalle ja reilun tunnin odottelun jälkeen kultakulmasirkku löytyi taas puskasta piilottelemasta. Nyt onnistuin saada kelvolliset kuvat linnusta, vaikka valo oli yhä todella huono ja paksu sumuverho liikkui meidän ja linnun välillä niin, että sen huomasi jopa paljain silmin. Kun sirkku taas lensi pois ruokinnan lähettyviltä, päätimme jatkaa Vallentunaan bongaamaan Ruotsin pinnaksi mustakaularastasta. Löysimme oikealle paikalle, kun sattumalta törmäsimme erääseen ruotsalaisorniin ollessamme hieman väärässä paikassa. Rastas olikin jo omppuruokinnalla, kun pääsimme oikealle paikalle ja tätä kesyä lintua kuvasimme taas oikein urakalla. Pian meidän kuitenkin oli syytä lähteä palailemaan kohti keskustaa ja lauttarantaa. Vielä kolusimme hieman lauttarannan läheisiä sulia rantoja havaiten mm. nokikanoja, naurulokkeja, tukkasotkia, kanadanhanhia ym. ennen kuin ajoimme Viking Linen lautallemme. Paluumatkalla juhlistimme wp-pinnaa huikealla seisovan pöydän aterialla ja illalla yritimme taas nukkua mekastavien jääkiekkofanien riehuessa naapurihyteissä ja käytävillä.

8.2. aamusta saavuimme Helsinkiin ja aloitimme retkeilyn jo lautan kannella, lokkeja, jokunen kyhmyjoutsen ja 12 allin parvi nähtiin. Keli oli yhä surkea. Sumusta huolimatta näimme Uunisaarilla jäällä hiippailleen valkoposkihanhen ja merisatamasta löytyi 4 haapanaa. Suuntasimme pian Lauttasaareen, jossa arvioimme Ryssänkärjestä n.350 telkkää ja n.700 isokoskeloa. Myös uivelokoiras ja 5tukkasotkaa näkyi. Toisella yrittämällä löytyivät muutaman päivän alueella liikkuneet 4 taviokuurnaakin. Espoon Kaitalahdella kuului kaislikosta lyhyesti peukaloisen rätinää ja 45 vihervarpusta ruokailu puiden latvuksissa. Kirkkonummen puolelta kävimme tutustumassa Ämmässuon kaatopaikan lokkitarjontaan, joka oli runsas. Itse kuitenkin onnituin mähertämään isolokit, jotka Sampsa ja potu näkivät lyhyesti. Sumun takia taivaalle nousseet linnut katosivat nopeasti ja iso osa linnuista lähtikin jonnekin juuri, kun saavuimme paikalle. Paikallisena olleiden 4600 harmaalokin joukossa ei ollut enää kuin kourallinen merilokkeja. Iltapäivä oli jo pitkällä, kun suuntasimme Siuntion Sunnanvikiin pointsaamaan talvehtineet metsähanhet ja tundrahanhen kuukausipinnoiksi. Hämärissä kiertelimme vielä Kirkkonummen Saltfjärdeniä, jossa kuului lyhyesti viiksitimali ja pari hiirihaukkaa ja piekanaa näkyi. Illalla edessä oli vielä väsynyt ajo kotiin.

Kevyttä helmiretkeilyä

10.2. jouduin käymään työn merkeissä Lappeenrannassa. Matkalla Vuoksella näkyi taas tutut kanadanhanhi, tukkasotka ja uivelopari mutta myös vanha juhlapukuinen harmaalokki. Kokkolanjoella näkyi talvehtinut koiras tukkasotka. 11.2. jääkiekkotreenien jälkeen kävin Lahnasella kuuntelemassa paikalta löytynyttä helmipöllöä. 13.2. kiertelin pakkasretkellä Parikkalan metsissä, mutta Tyrjän Joensuunjoelta yllättäen löytyneet 12 sinisorsaa ja telkkä ja Siikalahden valkoselkätikkapari ja palokärki jäivät ainoiksi havainnoiksi.

14.2. aamusta kuulin jo kevättä enteillen rummuttavan valkoselkätikan ennen kuin jatkoin taas Lappeenrantaan, jossa minulla oli viikonlopun molempina päivinä peli. Vuoksella näkyi samat tutut linnut, Konnunsuolla taas piekana, Kukkuroinmäellä 9 kottaraista ja mustavaris sekä hiirihaukka. Illan pöllöretki Punnosen Pekan kanssa tuotti vain Vihtolassa vilaukselta nähdyn keskikokoisen pöllön sekä huuhkajan Toikansuolta. 15.2. kiertelimme ensin Pekan ja Kiljusen jassin kanssa peltoaukeilla, joilla näkyi kuitenkin vain 2 hiirihaukkaa ja piekana sekä isolepinkäinen. Melkkolasta löytyi koskikara ja Lensulassa 30 teeren parvi. Toikansuolla oli nyt 4 tavia ja Kukkuroinmäellä näkyi taas hiirihaukka, kottaraiset ja mustavaris – ei västäräkkiä. Illalla jätin autoni huoltamolle, jossa viikon aikana korjattiin vuoden alussa ojaan ajossa vaurioituneita puskureita ym.

20.2. junailin taas Lappeenrantaan hakemaan autoani ja iltapäivän retkeilimme jassin kanssa. Toikansuolla näkyi pitkästä aikaa ojassa talvehtinut peukaloinen, mutta muuten havainnot jäivät huonoiksi. Iltahämärissä huuhkaja taas istuskeli Toikansuon lamppujen nokassa.

21.2. ajelin tekemisen puutteessa Savonlinnaan, jossa onnistuin kaatopaikalta pitkän tikistyksen jälkeen löytää varismassoista nokivariksen. Linnut olivat aivan käsittämättömän arkoja, joten kuvat jouduin ottamaan n. 500 metrin päästä. Keskustan mustakaularastas viihtyi nyt torin aronioissa.

22.2. tein talvilintulaskennan kevätlaskennan, joka oli tutun vähälintuinen. 472 lintuyksilöä ja 22 lajia, joista parhaimpina harmaapäätikkapari, rummuttava valkoselkätikka, isolepinkäinen, varpushaukka sekä 2 tundraurpiaista.

25.2. pikaisella käynnillä Siikalahdella näkyi ja kuului valkoselkätikka ja isolepinkäinen päivysti erään puun latvassa.

Ahvenanmaalle

27.2. lähdin työpäivän jälkeen kohti lounaisinta Suomea Ahvenanmaata. Ajelin ensin Heinolaan, jossa tapasimme potun kanssa ja bongasimme Myllykylässä talvehtineen kurjen. Jatkoimme sitten Lahteen, josta Asemantaustan töyhtökiuru löytyi helposti. Lintu istuskeli hopeapajun alaoksalla ja lauloi kaunista varjolaulua ja antoi itseään kuvattavan oikein hienosti. Myös 2 tikliä näkyi. Jatkoimme illaksi Turkuun, jonne Pirkka ja Ala-Kojolan Mikko olivat saapuneet junalla ja 21.00 lähti lauttamme kohti Maarianhaminaa. Lauttamatka meni mukavasti, sillä joukkueita tuntui olevan todella runsaasti. Lopulta yhden jälkeen yöllä rantauduimme ja noin tuntia myöhemmin pääsimme viimein Eckerön Torpiin majapaikkaamme nukkumaan.

Ralli

28.2. aloitimme rallin tuttuun tapaan Eckerön Degerandista, jossa näkyi heti mm. tukkakoskeloita, riskilöitä ja kaksi muuttavaa koirashaahkaa. Torpissa lauloi kuusitiainen ja Storbyn kylältä löytyivät mm. peippo ja kesykyyhky helposti sekä laulava peukaloinen. Perinteisestä paikasta löytyi luhtakana peukaloisen ohella. Satamassa kellui naarashaahka. Käringsundbyn tienoilla onni potki taas, kun urpiaisparvesta löytyi tundraurpiainen, varpushaukka kierteli taivaalla ja eräältä ruokinnalta löytyi peippojen ohella, järripeippo sekä pikkutikkakoiras. Palokärkikin rummutteli kauempana. Hammarlandin puolelta pointsasimme nopeasti koskikaran ja töyhtötiaisen ja jatkoimme Jomalan Hammaruddaniin. Hömötiaiset toivottivat meidät tervetulleiksi, mutta sitten alkoi aivan järkyttävän sakea lumipyry, joka esti näkyvyyden merelle aivan täysin yli puoleksi tunniksi! Lopulta sade hieman hellitti ja näimme, että lähisaaressa möykkynä juuri ja juuri aiemmin erottuneen merikotkan lisäksi paikalla oli myös 9 muuta merikotkaa. Merisirrejä löytyi piipertämästä parikin parvea, 10 tilheä lensi ylitsemme ja 16 uiveloa kellui kauempana eräällä lahdella, puukiipijäkin sirisi. Kungsöbatterilta löysimme helposti isolepinkäisen, mutta sitten alkoi tökkiä. Sekä Ramsholmen että orpfärden kuluttivat aikaamme noin pari tuntia ilman mitään uusia lajeja. Seuraavat lajit löytyivätkin vasta Maarianhaminan kalasatamasta, josta näkyi kaukainen naaras lapasotka sekä melkein liian lähellä ollut nokikana. Lemlandin puolellakin kävimme kääntymässä ja harmaahaikara saatiin viimein lajilistalle. Matka jatkui Finströmin (jossa näkyi sponde pulu) kautta Sundin Kastelholmaan, jossa kuningaskalastaja löytyi viimein ja ohessa näkyi myös päivän toinen luhtakana. Loppukiri ei enää tuottanut uusia lajeja ja lajimääräksi saimme yhteensä 53 lajia, jolla ei ollut asiaa todella tiukan ja tasaisen rallin kärkisijoille. Illalla suunnittelimme sitten, kuinka aloittaa maaliskuu Ahvenanmaalla.