Huhtikuu – Eilatissa vielä ja Egyptin kautta kotio
Huhtikuun ensimmäiset kolme viikkoa olimme vielä Israelissa (Reissu kokonaisuudessaan). Lento Suomeen meillä oli Kairosta, joten pari päivää lähinnä satijasimme petoja myös Egyptin maaperällä, ennen kuin 26. päivä palasimme 4,5 kuukauden reissulta Suomeen. Kirkkonummella vietettyjen parin päivän jälkeen meillä oli vuorossa paluu arkeen, eli työt Parikkalan Siikalahdella alkoivat.
Maaliskuu – Eilatissa
Koko maaliskuu meni Israelissa (Reissu kokonaisuudessaan) Eilatin International Bird Ringin Center:illä vapaaehtoishommissa. Pääasiassa rengastelimme lintuja, mutta toki retkeilimme muutenkin niin paljon kuin ehdimme ja jaksoimme.
Helmikuu – Vielä Kreikassa
Koko helmikuu meni Kreikassa (Reissu kokonaisuudessaan) vapaaehtoishommissa ensin Kerkinijärvellä ja vielä kaksi viikkoa Evros-deltalla.
Tammikuu – Reissun päällä
Tammikuun alussa olimme edelleen Kapverdellä (Reissu kokonaisuudessaan)
Parin päivän reissaamisen jälkeen saavuimme 9.1. illalla Kanarian Teneriffalle, jossa lomailimme ja linturetkeilimme pari viikkoa. (Reissu kokonaisuudessaan)
Loppukuusta suuntasimme reissumme hieman kylmemmille seuduille Itä-Kreikkaan (Reissu kokonaisuudessaan). Pitkien reissupäivien jälkeen saavuimme Kerkini-järvelle.
Joulukuu – Talviralli
Joulukuun alku oli melkoista rumbaa! Asuimme Hannan vanhempien kotona, sillä omat tavarat oli muutettu varastoihin. Viikolla tehtiin töitä ja iltaisin ja viikonloppuisin valmistauduttiin tulevaa ulkomaanreissuamme varten.
Kuvaamaan en ehtinyt lainkaan! Yhtään kuvaa en kuvannut Suomessa koko joulukuun aikana,
Itsenäisyyspäiväralli
Onneksi kaiken sählingin keskellä oli sentään Itsenäisyyspäivä pinnaralleineen! Muuten olisi jossain vaiheessa kiehunut yli. Ralliin osallistuttiin joukkueella The Three Guides eli me Aallot ja Ilkka Jarva. Ralliaika oli aamukuudesta iltakuuteen, joten me olimme tietysti maastossa koko sallitun ajan. Yö nukuttiin Tarvaslammella, josta tietysti aamulla ralli myös aloitettiin.
Ihan ensimmäisenä rallilajiprojekstina meillä oli varpuspöllö, jonka Hanna oli nähnyt pihalla edellispäivänä. Eipä löytynyt ei. Rallisää oli heti aamusta alkaen todella tuulinen, niinpä saloille suuntautunut 40 km:n pöllöretkemmekin oli täysi nollakeikka. Havainnot jäivät metsäjänikseen, muutamaan lehmään sekä pihalla meitä ihmettelemään heränneeseen Jeri-koiraan.
Vielä pimeässä saimme kuitenkin Hannan pihalta ensimmäiset lajimme, eikä avaus ollut lainkaan huono, sillä kesäisestä palokärjen pesimäkolosta näkyi yllättäen itse kolon asukas. Tästä innostuneena valaisimme taskulampulla myös viereistä linnunpönttöä, ja yllätyksemme sieltä lähti käpytikka. Olisi vissiin pitänyt pohjustaa enemmänkin koloja 
?
Seuraavaksi suuntasimme kulkumme tuttuihin lähimetsiin. Ensimmäinen metsälajimme oli varpuspöllöimitointiamme säikähtänyt hippiäinen. Tunnin verran komppailimme kanalintujen ym. toivossa turhaan, mutta palaillessamme jo autollemme tulivat vanhat ystävämme kuukkelit ja töyhtötiaiset meitä tervehtimään. Pian näiden perässä saapui myös metsän kolmas tyyppiasukki eli Siitosen Hannu. Aikamme näitä ensin mainittuja veijareita ihailtuamme, jatkoimme rallaamistamme.
Pikkuhiljaa valuimme lajeja poimien Melkoniemen, Särkisalmen ja Siikalahden (pakkohan meidän oli Siikalahdellakin piipahtaa, sillä olihan joukkueellamme yhteensä yli 20 vuoden Siikalahden opaskokemus) kautta Parikkalaan. Mukavia lajeja olivat metsässä pikkutietä ajaessa kuudenkympin vauhdista puunrungolta plokkaamamme puukiipijä, Tarvaslahdella kellunut tukkasotka, Särkisalmella joutsenten kanssa uiskennellut haapana sekä Siikalahdella olleet isolepinkäinen ja teeret.
Parikkalasta jatkoimme lumisateen keskellä taivaltamme Simpeleelle pointsaten matkan varrelta Haikanniemestä harmaalokin ja Joukionsalmesta pilkkasiiven. Simpeleellä veimme Rajakallion Rainerille ruokintakauraa, ja hoidimme samalla ruokinnalla viihtyneen peipon ja ylitsemme lentäneen vihervarpusen. Kokkolanjoelta hoitelimme koskikaran sekä sinisorsta ennen kuin suuntasimmme vielä etelämmäksi.
Ajaessamme kohti Imatraa huomasin jonkin vilahtavan tien yli Ruokolahden kylän paikkeilla. Jarrut pohjaan ja perään. Mietin mikähän se mahtoi olla: varpushaukka vaiko pyy? Juuri tällöin Ilkka huomasi yläpuolellamme istuskelevan varouspöllön, joka tuijotteli meitä ihmettelevän näköisesti keltaisilla silmillään näköisesti. Sehän se oli tietenkin ollut!
Imatralla Vuoksen varrella pysähdyksemme tuottivat mm. pikku-uikun, alleja ja uivelon. Kovasta yrityksestä huolimatta monta odotettua lajia jäi löytymättä. Mm. päättömän merimetson näköisestä mökystä ei saatu tekemälläkään muuta kuin päättömän merimetson näköinen möykky ja Viraskorvessa majaillutta hiiripöllöä ei vaakasuoraan sataneessa jäätikkusateessa huvittanut istuskella näkösällä.
Silti jaksoimme painaa viimeiseen sekuntiin asti, vaikka viimeiset kolme tuntia menivätkin ilman uusia lajeja.
Lopulta päädyimme 39 lajiin, mikä oli mielestämme sääoloihin nähden hyvä saavutus. Voittoon olisi riittänyt 41 lajia, mutta voittohan ei tärkeintä vaan hauskanpito, ja sitä meillä tässä rallissa riitti! Vai miltä kuulostaa 9 vuotta vanhojen lehtopöllönuottien perässä juokseminen metsässä pilkkopimeässä.
Reissuun!!!
Seuraavana perjantaina hyppäsimme junaan hillittömät kantamukset mukana suuntana Kirkkonummi. Parin päivän shoppailujen ja sukuloimisten jälkeen alkoi pitkään ja hartaasti odotettu ulkomaanturneemme.
16.12. matkasimme Amsterdamin (ja Pariisin) kautta Lissaboniin Portugaliin (Reissu kokonaisuudessaan). Portugalissa retkeilimme muutaman päivän vuokra-autolla ristiin rastiin. 19. päivä suuntasimme matkamme kolmeksi viikoksi WP-pinnaretkelle Kapverdelle (Reissu kokonaisuudessaan). Ja matkahan jatkui lopulta yhteensä 4,5 kuukautta eri puolilla Länsi-Palearktista aluetta.
Marraskuu – Synkkää ja loskaista
Marraskuu kului talvea odotellen. Välillä oli pikkupakkasia, mutta joka kerta, kun maata peitti valaiseva lumipeite, saapui takatalvi vesisateineen sulattamaan lumet pois.
Aurinkoisia päiviä oli todella vähän! Ja silloin kun aurinko näkyi, jouduin minä olemaan töissä. Niinpä kuvaukset jäivät todella vähiin. Voisi sanoa, että meikäläisen kuvaukset jäivät töissä kuvattuihin röntgenkuviin.
Kun lunta ei ollut, oli maisema todella synkkää. Päivät olivat pilvisiä ja sumuisia. Niinpä arkisin, kun menin töihin oli VIELÄ pimeää ja kun palasin töistä oli JO pimeää.
Viikonloppuisin teimme Hannan kanssa lyhkäisiä linturetkiä, mutta masentavat kelit eivät oikein retkeilyyn innostaneet. Hyvät havainnot jäivät todella vähiin. Joitakin arktikan jämiä näkyi vielä alkukuusta. Niinpä Punkaharjun Hirvikoskella ja Parikkalassa Simpelejärvellä ja Siikalahdella käynnit evät kuitenkaan olleet turhia. Kaakkuri, silkkiuikkuja, mustalintuja, pilkkasiipiä, alleja, tukka- ja lapasotkia ja uiveloita näkyi vielä paikoin. Ehkä kuun paras havainto oli Oravanniemessä uiskennellut myöhäinen mustakurkku-uikku. Saaren puolella näkyi vielä kuun alussa jokunen haapana sekä lähes tuulilasiimme törmännyt lehtokurppa.
Kuun ainoaksi kuvapinnaksi sain viimein kanahaukan, joka antoi ottaa itsestään kaksi kuvaa, ennen kuin se kyllästyi auton takana kyykistelleeseen kuvaajaan, ja lensi vielä tiheämpään risuikkoon pakoon.
Kuukkeleitakin piti taas kertaalleen käydä morjenstamassa. Ilmestyihän ko. Parikkalan kuukkeleista Siitosen Hannun kirjoittama kirjakin, Kuukkeli – Sielun lintu, tämän kuun aikana.
Jos ei lintukuvia päässyt keleistä johtuen kuvaamaan, niin eipä päässyt mitään muutakaan! Jos oli 8.11. vielä täydellisen pilvetön taivas ja kuuta saatoi kuvata mielin määrin, niin seuraavana yönä 9.11. kun oli täydellinen kuunpimennys, oli taivas täysin pilvessä eikä pimennys ollut edes aistittavissa.
Siikalahdella pyörinyt teeriparvi sentään kerran päästi kerran kuvaamaan itseään siten, että sain kerankin tästä lajista edes jonkinlaiset kuvat aikaiseksi.
Kuun viimeisenä päivänä kävimme hieman pohjustamassa seuraavan viikonlopun itsenäisyyspäivärallia varten. Keli oli surkea! Lämmintä 5 astetta, lumi oli taas sulanut, näkyvyyttä oli sumun takia vain pari sataa metriä. Niinpä lintuja ei juuri näkynyt. Parin tunnin retki tuotti vaivaiset 16 lintulajia, joista parhaimpana pikkutikka. Ei lupaa hyvää rallia ajatellen!