. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

15.5. Valosen Arttu aloitti rarien löytämisen mutta itselläni ei pussitiaisbongaus Koitsanlahdessa onnistunut, mutta ohessa kuului lehtokerttu ja käenpiika sekä näkyi pökkelössä hautonut viirupöllö.

16.5. kotipihassa lauloi heti aamusta kuhankeittäjä ja lyhyen aamuretken päätteeksi kurvasin patotielle ja Arttu oli juuri sopivasti löytänyt laulavan ruokosirkkalinnun. Havainto siis ihan spontaani minullekin, vaikka lintu kuului niin huonosti, että tuskin olisin itse sitä edes huomannut.

Ruokatunnilla kuulin ensin Tiviällä kultarinnan ja sitten patotiellä meidät yllätti ylitsemme muuttanut todella myöhäinen 2kv maakotka. Pikkulepinkäisnaaras näyttäytyi vuodenpinnaksi.

17.5. näin heti aamusta Punnolan pelloilla pari lyhytnokkahanhea. Ruokatunnilla Siikalahti tarjosi pari haarahaukkaa sekä saman tutun jo puoli kuuta paikalla olleen sinirinnan. Iltapäivällä suuntasimme Saarelle, jossa Akonpohjassa näkyi tylli ja punajalkaviklo, Kanavalammella 6 lapinsirriä, mustaviklo ja suopöllö, Jyrkilässä ampuhaukka ja päädyimme lopettamaan retken Pohjanrantaan. Seuloimme tarkkaan koko aluetta ja löysimme 2 pikkutylliä, 3 tylliä, mukavat 80 suokukkoa, lapinsirrin ja 2 punajalkavikloa, kunnes viimeistä mutelikkoa tarkistaessani huomioni kiinnittyi oudon näköiseen kahlaajaa, jota en heti tunnistanut. Kohta sen viereen käveli ensin liro ja sitten suokukko, jolloin määritys alkoi olla selvä ja varmistui viimeistään, kun lintu kääntyi ensimmäistä kertaa suoraan kohti ja rinnan kuvioitus näkyi paremmin – Parikkalan kautta aikain ensimmäinen palsasirri!

Jonkin aikaa palsasirristä huonoja kuvia otettuamme nousi järveltä hanhia lentoon, joita kahlaajat ilmeisesti säikähtivät ja lensivät kaikki pieneen ryteikköiseen saareen eikä palsasirriä enää näkynyt. Lopulta päätimme lähteä kotia kohti ja myöhemmin paikalle saapunut bongari näki, kuinka lirot ja osa suokukoista oli noussut korkealle taivaalle ja lähtenyt kohti pohjoista. Ehkä palsasirrikin lähti tässä porukassa, koska sitä ei enää nähty.

Illalla kävimme laittamassa SSP-rengastuspaikkamme kuntoon havaiten ohessa pari meriharakkaa.

18.5. herätys oli epäinhimillisen aikaisin ja verkot olivat pyynnissä auringon noustessa. Kuuden tunnin pyynti oli tutun hiljainen ja renkaan saivat vain 4 pensaskerttua, 5 pajulintua ja 2 pajusirkkua sekä lisäksi yksi pajusirkku kontrolloitiin. Ohessa havaitsimme pikkutyllin ja lapinsirrin, kunnes klo 9:30 Hanna äkkäsi suoraan päältämme petolinnun, jonka hän tunnisti saman tien kiikareilla sitä katsottuaan. Hanna totesikin aika vakavana, että katso tuota petolintua ja heti sen kiikareihin saatuani tajusin itsekin katsovani vaalean muodon pikkukotkaa!

Lintu oli juuri lopettamassa viimeistä kaarrostaan ja lähti liukumaan kohti pohjoista. Ehdimme katsoa lintua huolellisesti ja ehdinpä kahlata katsomaan sitä kuivemmassa kohdassa valmiiksi pystyssä olleella kaukoputkellanikin, ennen kuin se liukui sinitaivaalla kirkkaasti loimottaneen auringon kiloon. Tällöin kiiruhdimme molemmat kaivamaan kamerat repuistamme, jotta voisimme kuvata kotkaa sen tullessa auringonkilon toiselta puolelta taas esiin. Mutta sepä ei koskaan tullutkaan enää esiin! Lintu oli joko lähtenyt syöksyyn tai sitten jäänyt ottamaan korkeutta juuri auringon kilon kohdalle ennen liitoon lähtemistään. Olisimme takuulla sen löytäneet, jos se olisi tullut olettamaamme reittiä, sillä se oli kuitenkin näkynyt paljain silminkin. Mutta eipä kuvien saamattomuus pahemmin harmittanut, sillä olimme kuitenkin nähneet kerrankin kunnon rarikotkan Parikkalassa!

Päiväunien jälkeen suuntasimme taas Saarelle, jossa Akonpohjan tulvilla näkyi 2 pikkutylliä, mustapyrstökuiri ja 5 lapinsirriä ja sitten havahduimme tutun kuuloiseen huminaan, jonka tunnistimme heti kyhmyjoutsenen siipien ääneksi. Kohta metsikön takaa lensikin esiin vanha kyhmyjoutsen, joka lensi peltojen yli ja jatkoi kohti koillista. Laji ei ole edes joka vuotinen Parikkalassa.

Kanavalammella näimme pari mustapyrstökuiria ja 4 lapinsirriä ja Pohjanrannassakin vielä 2 pikkutylliä. Siikalahdella kävimme vielä ihastelemassa sinirintaa ja ruokosirkkalinnun pirinää ja Punnolassa näkyi taas pari lyhytnokkahanhea.

19.5. suuntasimme heti aamusta Pohjanrantaan staijille, mutta valitettavasti luvatut sateet oli taas peruttu eikä kahlaajia juuri näkynyt. Heinätavi, pari uiveloa, 2 mehiläishaukkaa, merikotka, sinisuohaukka, 8 lapinsirriä ja punavarpunen havaittiin. Lisäksi Ansunmäessä näkyi ampuhaukka. Siirryimme päivästaijille patotielle, jossa näkyi 3 mehiläishaukkaa, haarahaukka, merikotka, pikkukuovi, 4 tervapääskyä ym.

Illalla Luodosta löytyi Suomen ensimmäinen tummajunkko mutta tietysti sunnuntaina. Itselläni ei ole mitään mahdollisuuksia kaukobongauksiin viikolla, joten ei auttanut kuin toivoa, että lintu pysyisi paikalla pitempään, mikä ei tällä kertaa totutunut. Tämä ei kuitenkaan pahemmin jaksanut minua harmittaa, sillä viime aikoina oli mennyt aika hyvin niin bongaus- kuin sponderintamallakin.

Viikolla mainittavampia havaintoja olivat rytikerttunen Helenansaaressa, enimmillään 9 lapinsirriä, pikkutylli, pikkukuovi ja lampiviklo Pohjanrannassa, muutama pikkusieppo Soininmäessä sekä Siikalahdella useamman kerran näkyneet merihanhi- ja punajalkaviklo- ja haarahaukkaparit, viitakerttunen, pari muuttavaa merikihua, lapinsirri sekä samat tutut ruokosirkkalintu ja sinirinta. Moskuunniemestä vuodariksi hoitui ruisrääkkä ja Muttelinmäessä näkyi harmaasieppo. Kävimmepä rengastamassa pöntössämme pesineen viirupöllön kolme potraa poikastakin.

24.5. vuorokauden juuri vaihduttua kävin bongaamassa Hannan aiemmin löytämän viitasirkkalinnun Koitsanlahdessa. Koska minua ei juuri väsyttänyt jatkoin tarkistamaan, että heinäkurpat olivat saapuneet yhdelle vakiopaikoistaan ja hoidin vuodariksi vielä kehrääjänkin. Ruisrääkkiä ja suopöllö sekä tuttu ruokosirkkalintu kuuluivat myös ennen kuin jatkoin nukkumaan.

Perjantain ja lauantain aikana teimme Saarella vesilintulaskennat, jotka eivät tuottaneet mitään kovinkaan ihmeellistä, jokunen pikkutylli, tylli ja lapinsirri sekä taas yksittäinen pikkukuovi. Perjantaina Tarassiinlahden vähät linnut laskettuamme löysin taivaalta muuttavan jalohaukan, joka koukkaili koko ajan hyönteisiä itää kohti matkatessaan. Onneksi haukka lensi sen verran läheltä, että saimme sen määritettyä naaras punajalkahaukaksi. Laskennan jälkeen Parikkalaa kohti ajaessamme, näimme Akanpellolla vauhdista taas jalohaukan, joka näytti lupaavalta. Stoppasimme parkkiin ja pellolta löytyi jopa kaksi naaras punajalkahaukkaa päiväkorentojahdista! Haukkoja kuvatessamme ylitsemme muutti 29 pilkkasiipeä mukanaan myös lapasotkapari.

Lauantain laskennassa näkyi Kanavalammella harmaasorsapari ja ylitsemme muuttanut valkoposki- ja sepelhanhien sekaparvi, jossa näkyi todennäköinen hrota-sepelhanhi, mutta ei aivan tarpeeksi hyvin. Pohjanrannassa näkyi 4 lapinsirriä ja jänkäsirriäinen ja Akonpohjassa 2/1 heinätavia. Päivän paras havainto oli ehkä kuitenkin Pohjasuolta löytynyt varpuspari – tulipa laji nähtyä vielä tänäkin vuonna Parikkalassa.

26.5. oli taas SSP ja saaliiksi saimme 2 västäräkkiä, punakylkirastaan, 2 ruokokerttusta, viitakerttusen, herne-, pensas- ja lehtokertun, 2 pajulintua sekä pajusirkkukontrollin. Ohessa ei havaittu tylliä, pikkutylliä ja lapinsirriä kummempaa. Ja tietysti taas sunnuntai-iltana rysähti samaisesta Luodon kunnasta, josta oli löytynyt vuoriuunilintu. Ei taaskaan auttanut kuin toivoa, että lintu pysyisi paikalla pitempään. Olisihan se taas mukava päästä välillä bongaamaankin kaikkien näiden spondehavaintojen jälkeen…

27.5. näkyi metsäkierroksella metso ja lyhyellä yöretkellä havaittiin luhtahuitti, heinäkurppia, kehrääjiä, ruisrääkkiä, viitakerttusia sekä suopöllö. Myös 230 sepelhanhen parvi muutti ylitsemme.

8.5. Siikalahdella lauloi yhä vain sama jo lähes kuukauden paikalla viihtynyt sinirinta ja rytikerttunenkin lauloi hetken aivan patotien vieressä. Ja samoissa puskissa lauloi seuraavana aamuna luhtakerttunen, josta sain 200. Parikkala-vuodarini ennätysaikaisin. Ruokatunnilla näkyi taas haarahaukka ja illan saunalenkillä näkyi Tarvaslammella tutun pesäkolon suuaukolla tuijotellut helmipöllönuorukainen.

30.5. ruokatunnilla varmistelin punajalkavikloparin pysyneen yhä reviirillään Siikalahdella ja illemmalla pikaisella Saaren kierroksella näkyi Pohjanrannassakin punkkuviklopari ja tundrahanhipari, jopa113 töyhtöhyyppää mukana jo ensimmäiset poikasetkin. Sitten löysimme aivan uudelta paikalta soidintaneen heinäkurpan, joka lennähti hienosti kuvattavaksemmekin. Akonpohjassa tulvalla oli vielä mustapyrstökuiri. Illalla tarkistimme vielä luonnon pesissä pesineiden helmipöllön ja viirupöllön pesissä olevan molemmissa ainakin vielä yksi poikanen pesästä kurkkimassa.

J.A.

1.5. Vappuna aamulla ei Siikalahdella ollut liikenteessä juuri muita kuin urpiaisia. Sinirinta lauloi täysillä ja muuttohaukkakin näkyi, mutta aika pian otimme suunnan Saarelle, jossa teimme vesilintulaskennan. Harmaasorsia näkyi Akonpohjassa 2 koirasta ja niin Kanavalammella kuin Tarassiinlahdellakin pariskunnat. Mutta vaikka lintuja oli oikein mukavasti, olivat havainnot muuten varsin tavanomaisia. Mustapääkertusta tuli vuodari Hiekkaniemessä ja Pohjanrannassa näkyi naaras arosuohaukka, muuttohaukka sekä pari meriharakkaa.

Veljeni Pirkka saapui taas tuttuun tapaan Tornien Taistoon mutta nyt hän saapui jo Vappua vastaisena yönä ja olin itsekin ottanut pari päivää vapaata töistä eli tiedossa oli kovaa retkeilyä useampanakin päivänä. Vielä puolen yön molemmin puolin kävimme Siikalahdella kuuntelemassa yön ääniä, joista mukavampina kuuluivat samainen sinirinta sekä luhtahuitti.

2.5. aloitimme synttäriretkeni Siikalahden patotiellä, jossa ei kuitenkaan näkynyt mitään ihmeempää – toki Lapista talven keskeltä saapuneelle Pirkalle ropisi vuodareita. Nuolihaukka sentään näkyi vuodariksi itsellenikin. Sitten suuntasimme Saarelle ja matkalla kävimme pointsaamassa helmipöllön ja pähkinänakkelin sekä tarkistimme, että mustakurkku-uikku oli palannut Valkialammelle. Saaren kierros alkoi hiljaisesti mutta Kanavalammella alkoi tapahtua, kun näimme pikkujoutsenia, mustapyrstökuirin ja heinätavin sekä löysimme hanhiparvesta punakaulahanhen. Suurenjärvenlietteellä homma jatkuin mukavasti, kun löysimme pari punakaulahanhea ja mustapyrstökuiria lisää sekä lampiviklon. Ollessamme sopivasti lopettelemassa Saaren kierrosta tuli tieto, että aiemmin löytämäni tiibetinhanhi oli nyt löytynyt Kinnarsalmesta ja kohta olimme tätä ihastelemassa. Illaksi jatkoimme vielä Siikalahden lintutornille, jossa pienen odottelun jälkeen näkyi paikalla jo kauemmin oleillut amerikanhaapana. Ei siis ollenkaan hassumpi synttäriretki!

3.5. Siikalahdella näkyi aamulla heinätavi ja merikotka ja peltokierroksella näimme niin Kontiolammella kuin Kolmikannankankaalla arosuohaukan. Ehdimme vielä Lahdensuon tuntumaan, jossa kaarteli taivaalla merikotka suopöllön kanssa, ennen kuin sain viestin, että Lappeenrannan ja Imatran rajamaastossa oli kuvattu joku outo tasku. Sain linnusta kuvia mutten oikein tiennyt, mistä lajista oli kyse. Laitoin kuvia ihmeteltäväksi laajemmaltikin ja lähdimme ajamaan kohti Lappeenrantaa, vaikkemme vielä tienneet edes linnun tarkkaa sijaintia. Lopulta saimme osoitteen, jonka laitoimme navigaattoriin. Perille päästyämme oli määritys kallistunut 2kv sepeltaskuun ja kun saimme karttapaikan kohdille Lintutiedotukseen aloimme etsiä lintua, jota ei ollut nähty noin tuntiin eikä paikalla ollut ketään sitä hakemassa. Alkuun emme löytäneet pellolta mitään mutta lopulta Pirkka näki aivan tolkuttoman kaukana peltojen perällä jotain taskumaisia vilahtelijoita. Kävelimme paikalle ja löysimme alkuun 4 pensastaskua mutta kohta näimme niiden seurassa myös etsimämme sepeltaskun. Aurinko oli juuri sateen jälkeen alkanut paistaa ja ehdin ottaa linnusta muutamia kuvia, ennen kuin koko taskuporukka nousi läheisten kuusten latvoihin ja katosi. Ilmeisesti ne lähtivät parvena muutolle?

Paluumatkalla pointsasimme Rautjärven Simpeleen Ritakoskelta laulavan virtavästäräkin sekä räystäspääskyt ja pienen huilin jälkeen olimme taas suuntaamassa Saarelle käytyämme ensin varmistamassa, että pikkutyllipari oli parannut Kukonkannan raviradalle.

Akonpohjassa näkyi mustakurkku-uikku, 4 pikkujoutsenta ja 3 harmaasorsaa, Pohjanrannassa pikkutylli, Jyrkilässä 5 pikkukuovia, Suurenjärvenlietteellä harmaapäätikka, palokärki ja lapinsirkku ja Tarnalassa sinisuohaukka muttei mitään sen kummempaa.

4.5. oli vuorossa Tornien Taisto. Könysimme kauheissa toppavarusteissa lintutornille jo hyvissä ajoin ja klo 4:56 löysin amerikanhaapanan kellumasta vakiopaikastaan ruovikon reunasta. Pidimme lintua hallinnassa tuijottaen samalla kelloa ja kun kello löi viisi vilahti amerikanhaapana haapanarouvansa kanssa ruovikkoon. Onneksi kaksi meistä vielä näki linnun ainakin parin sekunnin ajan vielä kisan alettua ja saimme taiston käyntiin parhaalla mahdollisella lajilla. Ja tämän koommin amerikanhaapanaa ei sitten näkynyt koko päivänä – eikä sitä ole näkynyt muutenkaan enää tämän jälkeen, mutta eipä ole tainnut kauheasti olla yritystäkään.

Alkuun oli todella kylmä ja satoi välillä vettäkin, mutta tietysti lajilistamme kasvoi tavallisilla lajeilla. Kun keli vihdoin parin tunnin jälkeen parani ja alkoi lämmitä, jatkui lajien tulo tasaisesti mutta mitään ihmeellistä fiilistä ei kuitenkaan ollut, että kisa olisi mennyt mitenkään erityisen hyvin. Kun Soikkelin Miika laski jossain vaiheessa, että meillä oli kuin olikin jo 85 lajia kasassa ja alkaa oli vielä useampi tunti, alkoi jopa uusi ennätystulos tuntua realistiselta. Emme kuitenkaan olleet nähneet mitään kovinkaan kummoista ja tavallisiakin lajeja puuttui roppakaupalla.

Keikutellen tullut kevät oli aiheuttanut sen, että maastossa oli vielä jonkin verran aikaisia muuttajia ja nyt vihdoin lämmennyt keli oli tuomassa myös jo hyönteissyöjiä, joten lajimahdollisuuksia oli yllin kyllin. Aamua ilahduttivatkin mm. vuodariksi tulleet käki ja ruokokerttunen, mustalintuparvi, harmaasorsa, nuoli- ja ampuhaukka, pikkukuoveja jne.

Päivän lämmettyä odotuslistalla oli vaikka mitä ja näimmekin mm. tukkakoskelon, sini- ja arosuohaukan, pari piekanaa, haarahaukan, punajalkaviklon, mustapyrstökuirin, yllättävän aikaisen tervapääskyn, tilhiparven ym. mutta sitten touhu taas hiljeni. Onneksi vielä klo 12:40 ylitsemme lensi hemppo äännellen mutta sen koommin ei taivaalle enää noussut merikotkaa tai näkynyt törmäpääskyä, vasetia, hapätiä tai muutakaan toivomaamme.

Laskimme lajisummamme ja pettymykseksemme tulos näytti 99 lajia eli samaa kuin vanha ennätyksemme. Onneksi kuitenkin huomasimme haarahaukan unohtuneen listalta ja saimme kuin saimmekin pitkään tavoittelemamme 100 lajia täyteen! Samaan tulokseen ylsi Parikkalassa myös Saaren Pohjanrannan torni ja näin olimme ensimmäiset sisämaatornit koskaan tässä lukemassa.

Huilittuamme tovin suuntasimme iltaretkelle taas Saarelle, jossa Kanavalammella näkyi 3 pikkujoutsenta, heinätavi ja mustapyrstökuiri muttei muuta kummempaa. Hanna jäi yöksi taas kojuilemaan. Illalla kävimme vielä Siikalahdella, jossa parkkipaikan yllä soidinsi jänkäkurppa.

5.5. Siikalahden aamuvisiitti ei tuottanut kummempia ja suuntasimmekin taas Saarelle. Sieltäkään ei kummempia irronnut, joten Pirkka lähti pitkälle kotimatkalleen. Hannan kanssa kävimme vielä Pohjanrannassa, jossa näkyi pikkutylli ja tilhiparvi ja sitten bongasimme Särkisalmelta Laarin Merjan ruokinnalta nokkavarpusen.

Alkuviikosta olin aika väsynyt ja retkeilin aika lyhyesti ruokatunneilla. Havainnot jäivät haarahaukkaan Siikalahdella ja meriharakkapariin Kangaskylässä.

8.5. illalla junailin Lappeenrantaan, jossa hyppäsin Esa-Matti Lampisen kyytiin ja pikkuporukalla suuntasimme kohti Poria. Aamuyöllä olimme perillä ja Tikkulan ABC:lla aikaa kuluttaessa kuulimme vuodariksi satakielen.

Ani varhain suuntasimme Enäjärvelle ja kuinka ollakaan nokisorsa kellui keskellä järveä sinisorsan kanssa. Pienen odottelun jälkeen se heräsi ja uiskenteli hetken vastarannan tuntumassa ennen kuin ui kaislikkoon piiloon. Kuulimme paikalla myös luhtahuitin.

Jatkoimme Kaarluotoon, jossa venevalkamaa kävellessämme kuulimme pari sinirintaa ja rytikerttusen. Kohta Alatalon Miika nyppäsi suokukkoparvien seasta etsimämme tundrakurppelon. Suokukkoja nousi koko ajan taivaalle suuria parvia ja lopulta kurppelokin katosi yhden parven mukana. Onneksi se kuitenkin tovia myöhemmin oli palannut yksin takaisin ja löytyi paljon lähempää ja pääsimme ottamaan siitä kuviakin.

Kävimme Porissa vielä Yyterin surffirannalla pointsaamassa pari pikkutiiraa ja näimme myös 58 punakuiria ja pari ristisorsaa. Sitten lähdimme sitten ajamaan rannikkoa pitkin kohti etelää. Rauman Unajan kohdalla tien yli lensi jalohaikara.

Mynämäellä kurvasimme Mietoistenlahdelle, jossa emme olleet aiemmin käyneet. Harmaasorsa, ristisorsapari, muutama lapasotka ja punakuiri sekä pikkusieppo havaittiin lyhyellä käynnillä. Sitten matka jatkui ja Maskun Hirvijoella huomasin vauhdista siron näköisen suohaukan. Valitettavasti lintu lensi saman tien kauemmaksi pellon perälle ja päätimme ottaa linnusta paljon kuvia, sillä määritys ei tahtonut muuten onnistua. Vasta kotona lintu varmistui kuvista vanhaksi niittysuohaukkanaaraaksi.

Salossa piipahdimme Helenankadulla hoitamassa turkinkyyhkyn ja sitten suuntasimme Omenojärvelle, josta pienellä hakemisella löytyi siellä jo kolmatta kesää viihtyvä ruskosotka. Kävimme vielä Aneriojärvelläkin, mutta hanhimassat olivat turhan huonossa valossa tarkemmin seulottavaksi. Helsingin Vuosaaresta pointsasimme vielä liejukanan ja Haminan Lupinlahdella näimme mm. 22 räyskää ennen kuin olimme taas Lappeenrannassa, josta junailin kotiin. Valvomista oli takana yli 40 tuntia mutta Helatorstain lomapäivä oli tullut käytettyä varsin hyvin!

10.5. suuntasimme iltapäivällä Pohjanrantaan, josta bongasimme Valosen Artun ja kumppaneiden löytämän tundrakurmitsan ja teimme paikalla vesilintulaskennan. Paluumatkalla bongasimme vielä Savikummusta sepelrastaan, joka lauloi eräässä puussa kovasta tuulesta huolimatta.

11.5. suuntasimme taas Saarelle ja matkalla Kinnarsalmesta löytyi sepelhanhi. Pohjanrannassa, tundrakurmitsa oli yhä paikalla ja näimme myös pikkutyllin, mustapyrstökuirin ja punajalkaviklon. 6-tien varresta bongasimme Koivulan Matin löytämät pari punakaulahanhea ja Pohjasuolle siirryttyämme löysimme sieltäkin yhden punakaulan.

Sitten teimme laskennan Kanavalammella, jossa näkyi mm. 37 musta- ja 5 punajalkavikloa. Matikaisennurkassa näimme naaras sinisuohaukan ja Mikkolanniemessä taivaalla kaarteli haarahaukka. Suurenjärvenlietteeltä löysimme lampiviklon ja kävimme sitten vielä laskemassa Nivalahdenkin ennen kuin jätin Hannan taas kojuilemaan. Pohjanrannassa näkyi vaihteeksi punakaulahanhi, joka lie sama, jonka olimme nähneet Pohjasuolla. Akonpohjan tulvilla näin vielä pari tylliä, mustapyrstökuirin ja 5 punajalkavikloa. Kotimatkalla kurvasin vielä Lääviensuolle, josta löysin lyhytnokkahanhen ja illalla innostuin vielä Siikalahden tornille, jossa näkyi 4 harmaasorsaa, heinätavipari sekä jopa 205 tukkasotkaa muttei amerikanhaapanaa.

12.5. Moskuunniemessä lauloi sirittäjä ja sitten suuntasin tekemään laskentamme loppuun Akonpohjaan ja Tarassinlahdelle. Akonpohjassa näkyi haarahaukka, mustakurkku-uikku sekä punasotka ja Tarassiilla harmaasorsa ja – tarviitseeko tätä edes sanoa – haarahaukka.

13.5. Siikalahdella muutti 8 lapasotkaa ja mustapyrstökuiri ja yhä vain sama sinirinta lauloi täysillä. Ja 14.5. vihdoin lämmenneen kelin takia maisema alkoi jo vähän vihertää ja niinpä kuulin Siikalahdella satakielen, sirittäjän, ruokokerttusen ja pensaskerttuja. Työpäivän jälkeen hyppäsin Artun kyytiin ja poimittuamme Laarin Merjan kyytiin Särkisalmelta jatkui matkamme aina Kuopion Juankosken Vuotjärvelle saakka, josta bongasimme Suomen ensimmäisen pinnakelpoisen eskimohanhen.

Tämä Koillis-Kanadan Nunavutissa rengastettu yksilö oli Eurooppaan eksyttyään seikkaillut edellissyksystä alkaen Norjassa, Tanskassa, Belgiassa, Hollannissa, Saksassa, Ruotsissa ja Virossa. Ja Suomessa oli kieli pitkänä odotettu linnun saapuvan renkaattoman ja näin alkuperältään tuntemattoman (eskimohanhiahan on tähän yksilöön asti pidetty todennäköisesti tarhoista karanneina) lajikumppaninsa kanssa jatkavan matkaansa Suomeen. Itsekin olin seulonut hanhia ainakin vähän normaalia tarkemmin, mikä ehkä on luettavissa yllä, vaikka kaikki hanheni olinkin löytänyt ottamatta kaukoputkea esiin… Mutta suomalaisornien maailma mureni, kun eskimohanhet löytyivätkin taas 9.5. Norjasta. Oliko hanhi päättänyt lähteä takaisin Kanadaan?

Mutta sitten 12.5. Juha Väätäinen löysi Kuopion Juankoskelta eskimohanhen. Seuraavana iltana tällä todettiin rengas ja 13.5. aamulla linnusta saatiin ensin sellaisia kuvia, joista sen siipikuviot näyttivät lupaavilta ja myöhemmin väärin päin jalassa olleesta renkaastakin saatiin kuvia ja lintu lintu voitiin yksilöityä samaksi harhailijaksi numero 2127-23516!

Lintu oli aika kaukana olleessa valkoposkihanhiparvessa, mutta näimme toki linnun ihan kohtuullisesti. Jopa rengas näkyi hetkittäin. Paluumatkalla söimme Kaavilta yllättäen löytyneessä thaimaalaisessa ravintolassa ja näimme Joensuun Pyhäselän Reijolassa vauhdista lähialueella päivemmällä havaitun tiibetinhanhen, josta piti pysähtyä ottamaan kuviakin.

Vielä viikkoa aiemmin olin miettinyt saisinko tänä vuonna lainkaan elistä eli elämälle uutta lintulajia, mutta nyt niitä oli tullut viikossa kaksi – nokisorsa ja eskimohanhi. Josko seuraavaksi olisi vuorossa jotain itselöydettyä – sitä sopii toivoa…

J.A.

15.4. oli kevät saapunut Parikkalaankin – hitaasti ja epävarmasti tosin. Särkisalmella näkyi jo silkkiuikkuja, uiveloita ja tukkasotka ja Siikalahdella oli jo parisen tuhatta hanhea, pääasiassa tundra- ja tundramatsähanhia mutta jo parisataa valkoposkeakin. Ruskosuohaukkoja oli jo kuusi, sääksiä kolme ja sinisuohaukkakin näkyi. Jouhisorsia näkyi 22 linnun parvi ja pari valkovikloa näkyi läheisellä tulvapellolla ja pari piekanaakin näkyi pelloilla. Paras havainto oli kuitenkin toiselta tulvalta löytynyt jo parina aiempana päivänä lähistöllä liikkunut ristisorsa.

16.4. näkyi parisalmella pari merimetsoa ja lahdella punasotka ja lapasorsia ym. Illalla kuitenkin pamahti, kun Terävän Minnalta soitteli, että hän oli nähnyt paria tuntia aiemmin lahdella sorsan, joka voisi olla amerikanhaapana. Kohta puhelimeen kilahti kuvakin varsin selvästä amerikanhaapanasta! Aurinko oli jo laskemassa, kun singahdimme patotielle, mutta näimme enää 5 pikkujoutsenta ja kuulimme useita luhtakanoja sekä näimme isohkon haapanaparven lähtevän pohjoispäähän yöymään.

17.4. olin yksin etsimässä amerikanhaapanaa ja ehdin jo käydä patotiellä, Kasinniemen tornilla ja päätornilla ja olin jo suuntaamassa pohjoispäähän, kun päätin vielä stopata Kasinniemen tornilla. Ja kuinka ollakaan sieltähän se tulvarannalta löytyi! Amerikanhaapana oli 250. Siikalahtipinnani!

Amerikanhaapana näyttäytyi aamulla saman tien paikalle singahtaneille mutta oli sitten taas kateissa. Parilla visiitillä lahdelle näin vielä merihanhen, mustakurkku-uikun, pari merikotkaa, ampuhaukan, mustapyrstökuirin, punajalkaviklon, valkoselkätikan, peukaloisen sekä lähipelloilla suopöllön. Särkisalmelle oli saapunut ensimmäinen kuikka.

18.4. salmelle oli saapunut jo 23 silkkiuikkua ja lahdella näkyi mm. 16 pulmusta. Teimme iltapäivällä saaren kierroksenkin mutta havainnot jäivät pariin punajalkavikloon ja hemppoon ym.

19.4. satoi taas vaihteeksi lunta ja oli tolkuttoman kylmä! Vaikeaksi osoittautunut amerikanhaapana ja mustakurkku-uikku näyttäytyivät illalla.

20.4. lahti olikin sitten jäätynyt muutamaa joutsenten, hanhien ja sorsien auki ylläpitämää sulaa lukuunottamatta. Sorsat oli helppo laskea mutta aamun aikana emme amerikanhaapanaa löytäneet. Sen sijaan pikku-uikku puljasi yhdessä ja mustakurkku-uikku toisessa ahtaaksi käyvässä sulassa muiden sorsien seassa. Tiltalttikin näyttäytyi.

Takatalvi oli ajanut ruokinnoille punarintoja ja rautiaisia ym. Onneksi joillakin oli vielä linnunruokaa ja toiset kolasivat sulaplänttejä nurmikoilleen. Saaren suunnallakin taas kävimme mutta kivitaskua ja pulmusparvea kummempaa ei näkynyt. Hanna jäi piilokojulle kuvailemaan erään sulan rantaan. Illalla singahdin vielä lahdelle, kun amerikanhaapana ilmoitettiin taas nähdyn – ja siellähän se kellui yhdessä sulista. Missä lie oli päivällä ollut?

21.4. Hanna oli yöpynyt piiloteltassa ja pakkasta oli ollut jopa 15 astetta! Niinpä sulat olivat yhä vain pienemmän ja lintuja vähemmän. Siikalahdella ei näkynyt oikein mitään mutta Satumäestä eräältä ruokinnalta ilmoitettu sepelrastas näyttäytyi oikein hienosti, kun pääsin kuvaamaan sitä talon isännän olohuoneen ikkunan läpi.

Hannaa telttareissulta hakiessa bongasin Kinnarsalmesta samaisen ristisorsan ja Uukuniemen Suurenjärvenlietteellä näin tunturikiurun sekä pienen lapinsirkkuparven. Muuten havainnot jäivät vaisuiksi.

23.4. taas sulaneella Siikalahdella näkyi harmaasorsapari ja 210 haapanaa muttei amerikanhaapanaa. Rautalahdella jään reunalla kyhjötteli 30 meriharakan parvi ja ylitse singahti muuttohaukka ja Joukiossa 6-tien päällä eteni pohjoista kohti haarahaukka.

24.4. ruokatunnilla näkyi Siikalahdella kaukainen kiljukotka muuttavana ja Särkisalmella näkyi yksinäinen meriharakka. 25.4. Siikalahdella näkyi haarahaukka ja pikkukuovi ja työpäivän jälkeen singahdin vielä Saarelle mutta taas vaihteeksi alkoi sataa aivan kunnolla lunta. Niinpä Akonpohjassa nähdyt 4 harmaasorsaa näivät ainoiksi havainnoiksi, kun Pohjanrantaan päästyäni en enää viitsinyt kelin takia nousta edes autosta.

26.4. Särkisalmella kellui 11 mustalintua sekä kaakkuri ja Siikalahdella näkyi taas haarahaukka sekä suokukko ja liro. Valkovikloja näkyi parilla käynnillä yhteensä 93 muuttavaa. Saaren kierroksellakin oli lintuja jo oikein mukavasti, mm. 4 pikkujoutsenta Kinnarsalmella, 4 mustalintua Akonpohjassa, 2 mustapyrstökuiria, 12 suokukkoa, 100 valkovikloa, punajalkaviklo ja liro Pohjanrannassa, pyy, 40 valkovikloa, 12 liroa, valkoselkätikka, 60 kulorastasta ja lapinsirkku Suurenjärvenlietteellä sekä 17 pikkujoutsenta, suokukko, 52 valkovikloa ja 2 liroa Kanavalammella.

27.4. Särkisalmella näkyi 52 kuikkaa, 58 silkkiuikkua, härkälintu, tukkakoskelo ja rantasipi. Siikalahdella staijasimme kunnon aamustaijin ja haviksia tuli mukavasti! 2 pikkujoutsenta, 23 kuikkaa, 2 merimetsoa, jopa 5 haarahaukkaa, 3 merikotkaa, 4 sinisuo- ja jopa 4 arosuohaukkaa sekä pari jompaa kumpaa, 14 hiirihaukkaa, 14 piekanaa, ampuhaukka, pikkutylli, tylli, 5 pikkukuovia, 18 suokukkoa, rantasipi, 98 valkovikloa, 8 liroa, 3 pikkulokkia, 2 selkälokkia, 2 haarapääskyä, 10 metsäkirvistä, kivitasku ym. nähtiin.

Pikaisella Saaren kierroksella ei näkynyt ihmeitä, joten jätettyäni Hannan taas kojuilemaan, lähdimme vielä Valosen Artun ja Kososen Veikan kanssa Savoon kuokkimaan. Veikan aamulla löytämät koiras allihaahka ja 14 meriharakkaa olivat yhä Punkasalmessa, mutta Tänkyn sitruunavästäräkkiä ei enää löytynyt. Jatkoimme illalla vielä keskustaan ja Riihisaareen, jossa pari koiras mandariinisorsaa nukkui rannassa kyhmyjoutsenen uiskennellessa vieressä.

28.4. salmella kellui alli ja 27 mullia ja sitten siirryin taas Siikalahdelle kunnon staijiin.

Aamun ehdottomasti kovin havainto oli, kun klo 9:30 huomasin tielle loikkivan ahman! Otus juoksi hetken pois päin meidät huomattuaan, mutta jäi onneksi hetkeksi tuijottamaan meitä ennen kuin katosi taas tien varren puskiin. Harmaasorsapari, haarahaukka, muuttohaukka, mustapyrstökuiri, 29 suokukkoa, mustaviklo, jänkäkurppa, 12 pikkulokkia, aikainen törmäpääsky, keltavästäräkki, ylitsemme äännellen muuttanut sitruunavästäräkki sekä toinen todennäköinen, 12 tilheä, pajulintu, 32 närheä, 3 mustavarista ja 8 lapinsirkkua nähtiin parhaimpina. Iltapäivällä piti taas suunnata Saarelle Hannaa hakemaan mutta havainnot jäivät Pohjanrannan lyhytnokkahanheen, merimetsoon ja muuttohaukkaan. Illalla Tetrisuolla näkyi taas suopöllö.

29.4. Siikalahdelta löytyi jopa kolme sitruunavästäräkkiä, jotka olivat patotien edustalla hyvin näkyvissä pitkin päivää. Muita havaintoja olivat mm. haarahaukka, kolme harmaahaikaraa, pari leppälintua sekä kirjosieppo. Saarellakin kävimme pikaisesti, kun Arttu löysi Tarassiilta pensaskertun, joka piti hoitaa kuukausipinnaksi. Kanavalammella näkyi lisäksi mustapyrstökuiri.

30.4. patotielle oli aamulla saapunut aikainen sinirinta sekä hernekerttu lauleskelemaan. Ruokatunnilla näkyi taas vaihteeksi haarahaukka. Iltapäivällä teimme kunnon Saaren kierroksen Höltän Harrin kanssa ja näimme mm. 7000 valkoposkihanhea ja haarahaukan Kirjavalassa, 4 harmaasorsaa, mustakurkku-uikkuparin, haarahaukan ha mustaviklon Akonpohjassa, pari mustapyrstökuiria Suurenjärvenlietteellä ja sitten Jyrkilässä pienestä hanhiparvesta löytyi tiibetinhanhi! Kun Tarassiilla näkyi vielä pari meriharakkaa ja 7 mustavikloa, Kanavalammella 4 pikkujoutsenta, heinätavi, haarahaukka, pari pikkutylliä ja punajalkaviklo ja Karinmäessä pensastasku, oli kierroksemme ollut oikein onnistunut. Iltahämärissä Siikalahdella saalisteli vielä muuttohaukka ja Kannaksella kuului luhtahuitti.

J.A.

6.4. Kososen Veikka nappasi minut aamuyöstä kyytiin ja matka jatkui vauhdikkaasti aina Lapinjärven Pukaroon saakka, jossa huomasimme pellon keskellä lumessa olleet pari peltopyytä. Sitten jatkoimmekin aina Saloon asti, jossa pointsasimme Halikosta turkinkyyhkyt ja fasaanin ja sitten Viurilanlahdelta punasotkat. Talvisen näköistä oli Salossakin, sillä edellisyönä oli tullut lunta ihan kunnolla.

Käytyämme kaupassa jatkoimme saaristotietä Paraisten Nauvon Pärnäisiin, jossa lautta oli jo rannassa ja kohta meillä oli auto parkkeerattuna, tavarat lauttaan kannettuina ja satama-altaan nokikana pointsattuna.

Staijasimme koko lauttamatkan kannella ja havaitsimme haahkoja, mustalintuja, pilkkasiipiä, alleja, riskilöitä, pieni lapasotkaparvi, pari kuovia ym. Lopulta olimme perillä Jurmossa, jossa koko saari oli aivan lumen peitossa! Edellisyönä oli tullut lunta reippaasti ja lunta oli nyt kuulemma enemmän kuin koko talvena oli kertaakaan ollut!

Jurmon tiekin oli aivan lumen peitossa ja meillä oli vain yksi maitokärry käytössä, mutta jotenkin onnistuimme saada tavaramme kuskattua lintuasemalle saakka. Pahemmin emme illalla maastoon kerinneet, mutta jotain peruslintuja tietysti nähtiin, kuten niityllä oleilleet uuttukyyhky ja kangaskiuru sekä aseman ruokinnalla muun lintukuhinan seassa olleet rautiaiset.

7.4. Veikka ja Jouni Saario heräsivät ensimmäisinä verkoille ja muista osa lähti kiertämään saman tien länsireittiä ja Virtasen Vesan ja Palomäen Timon kanssa suuntasimme suorittamaan aamuvakiota. Tuuli oli sen verran navakka, että aamuvakio tehtiin männyn suojista. Merimuuttoa oli ihan jonkin verran, runsaimpana muuttajana mustalintuja näkyi toista tuhatta. Muita mainittavia aamuhavaintoja olivat ristisorsat, pari lapasotkaa, kuikka, merikihu, 82 ruokkia, pari metsävikloa, selkälokki sekä pulmunen.

Verkoilla oli sen verran hiljaista, että Veikka pääsi verkoilta vakion päätyttyä ja suuntasimme sitten itäreittiä laskemaan. Luotokirvisiä oli reitillä poikkeuksellisen paljon (10) ja punajalkaviklo sekä pari kangaskiuruakin nähtiin, mutta muuten havainnot olivat tavanomaisia. Paluumatkalla meidät yllätti ylitsemme lentänyt nokkavarpunen. Päivän muita mainittavia havaintoja olivat rusko- ja sinisuohaukka.

8.4. sujui varsin samaan tapaan. Aamustaiji suoritettiin Veskun ja Teijo Saaren kanssa sitten suuntasimme taas Veikan vapauduttua reitin kiertoon – tällä kertaa länteen. Sataman paikkeilla pääsimme pointsaamaan Veskun pihastaijissa äkkäämän räyskän. Kierroksen parasta antia olivat etelänsuosirri ja jänkäkurppa. Päivän parhaat havainnot tehtiin kuitenkin illemmalla pihapiirissä, kun ensin näkyi nokkavarpunen ja sitten sepelrastas. Päivän aikana lumet olivat vihdoin sulaneet ja odotukset alkoivat olla edes vähän nousussa.

9.4. olikin ihan lintupäivä, sillä verkoillakin riitti kuhinaa ja Veikalla ja Jounilla riitti tekemistä mm. 358 rengastetun punarinnan kanssa. Mitään parempaa ei verkoilta kuitenkaan tullut.

Aamuvakion ylläri oli ylitsemme äännellen pariinkin otteeseen lentänyt aikainen metsäkirvinen. Merellä oli kuitenkin muuten hiljaista, sentään yksinäinen mustakurkku-uikku kellui paikallisena. Länsireitin teimme Timon ja Teijon kanssa ja mukavinta antia olivat harmaasorsapari, punakuiri, merisirrit, samainen etelänsuosirri, jänkäkurppa sekä vuorihemppo. Ja koska kävelyä ei vielä ollut tullut tarpeeksi, suuntasimme vielä itään Veikan ja Teijon kanssa, jossa näimme lapasorsaparin, mustakurkku-uikkuparin, mustaleppälinnun sekä kivitaskun. Illemmalla pihapiirissä näkyi lyhyesti pikkuvarpunen sekä pari mustavarista ja vilahteli edes takaisin kaunis koiras mustaleppälintu. Päivän tiltalttien kokonaissumma oli melkoinen – 56 lintua.

10.4. lintuja oli vielä jonkin verran verkoilla, mm. punarinta 166 rengastusta. Aamuvakion helmenä näkyi etelänkiisla, josta Teijo sai 200. Jurmo-pinnan ja mukavia olivat myös kolmen nokkavarpusen muuttoparvi sekä mustavaris.

Länsireitillä meitä Veikan ja Teijon kanssa ilahdutti järvellä näkynyt ja lopulta hienosti ohitsemme lentänyt 2kv allihaahka.

Seuraavat päivä olivatkin sitten sitä itseään, vaikka kelien puolesta ihan niin surkeaa ei olisi odottanut. 11.4. merimuuttoa oli sen verran, että jaksoimme staijata vähän ylimääräistäkin ja ynnäsimmekin lopulta yli 2000 mustalintua, joiden seassa näkyi pari naaraspukuista allihaahkaakin. Länsireitillä mainittavimpana näkyi 35 merisirriä ja itäreitillä näimme Veikan kanssa taas mustaleppälinnun. Verkoilla ei juuri tapahtunut mitään ja koko päivänä havaittiin enää vain muutama tiltaltti. Luotokirvisten yhteismäärä oli kuitenkin komea 20.

Ja 12.4. oli ihan yhtä heikkoa. Merellä sentää liikkui mustalintuja taas reilut paritonnia ja kaakkurikin nähtiin, mutta verkoilla ei tapahtunut mitään. Länsireitillä näkyi Jurmossa nykyisin harvinainen härkälintu, merisirrejä ja etelänsuosirri. Mustaleppälintuja ynnättiin yhteensä neljä ja kangaskiuruja yhdeksän mutta itse en havainnut ainoatakaan tiltalttia. Illan staijia piristi pariin kertaan huhuillut huuhkaja ja epäonnistunutta luhtakanabongausta riemastutti yömuuttava kaulushaikara.

13.4. saarta koluttiin ihan yhtä tarmokkaina mutta havainnoissa ei ole muuta mainittavaa kuin punakuiri, etelänsuosirri ja metsäkirvinen. Mukava oli nähdä myös muutama pieni kuusitiaisparvi. Syksyn hurjalta vaellukselta oli ainakin jokunen selvinnyt paluumatkallekin.

Lähtöpäivämme aamustaiji oli ihan mukiinmenevä, kun ynnäsimme yli parituhatta mustalintua ja yli sata ruokkia. Piekanasta napsahti vihdoin ensimmäinen Jurmossa näkemäni buteo ja kalatiira näkyi vuodenpinnaksi. Lännen kiersimme Veikan kanssa kaatosateessa, mutta ainakin päiväpinnoja ropisi pisaroiden ohella.

Lautalla kipusimme kannelle, joka oli aivan täynnä söndaageja. Havainnoilla ei juhlittu, mutta kalasääski oli saapunut vakiotolpalleen, josta pesä oli tiputettu alas ja se saisi nyt aloittaa pesän rakennuksen alusta.

Kotimatkalla kurvasimme Hyvinkään Kytäjälle, jossa Ohtosen Mika oli jo etsiskellyt amerikantavia tulvapellolta tovin. Aika pitkän odottelun jälkeen taviparvi (n. 600) lennähti pensaikosta näkyville ja Mika löysi etsimämme jenkkitavin, josta Veikka kuittasi reissun kolmannen eliksensä.

Luumäellä lennähti sarvipöllö tien yli mutta muuta mainittavaa ei paluumatkalla tapahtunut. Lopulta olin kotona Parikkalassa ennen puoltayötä ja Veikka jatkoi vielä kotiinsa vajaan tunnin.

J.A.

Helmikuussa ei hirvesti ollut retkipaineita. 2.2. näkyi Raikanniemen ruokinnallamme mukavasti neljää lajia tikkoja ja viitatiainen näkyi taas Moskuunniemessä. Tintti näkyi myös 5.2. mutta tuolloin oli Moskuunniemessä alkanut liikkua myös varpushaukka, joten tinti oli muuttunut paljon vaikeammaksi havaita.

Joka päivä kiertelin ruokatuntiretkellä lähes samoilla paikoilla havaiten samoja lintuja, mutta muutama ylläri tuli kuitenkin vastaan, kuten 6.2. Tasaistenkallioiden varpuspöllö ja Kangaskylän kanahaukka ja 8.2. Tiviällä ylitseni muuttanut maakotka, kylällä näkynyt tikli ja kovassa pakkasessa viitatintti näkyi taas pitkästä aikaa Partasen Harrin ruokinnalla.

Muutamina viikonloppupäivinä vietimme aikaa myös ruokinnoillamme kojuista lintuja kuvaillen. Kuvaaminen tapahtui piilokojuista, jolloin linnut saivat ruokailla rauhassa.

Pari kertaa kävin Rautjärven puolella Kokkolanjoella mutta siellä näkyi vain muutamia laulujoutsenia ja koskikaroja ja 13.2. kävin katsomassa lapinpöllöä Melkoniemessä ja 16.2. löysin samanlaisen Siikalahdelle mennessäni.

17.2. oli yöllä ollut aivan karsea lumimyräkkä, mutta ajoimme Helsinkiin, jossa pointsasimme Tokoinrannasta harmaasorsan, tavin, tukkasotkan, kyhmyjoutsenen, kanadanhanhen, silkkiuikun, kala- ja harmaalokin sekä varpusen vuodariksi ennen kuin ajelimme Skyline hotellille ottamaan rennosti ja nukkumaan hyvin ennen seuraavan päivän pitkiä lentoja. Costa Rican reissusta tulee retkiraportti myöhemmin.

Reissun jälkeen kotiin palattuamme olivat edelliset päivä olleet todella lämpimiä ja keväisiä. 4.3. viitatintti oli yhä vain Moskuunniemessä ja Härskiinmutkassa näkyi jo kevään merkkejäkin – pari merikotkaa, pari muuttavaa laulujoutsenta sekä 18 harmaalokkia. 5.3. Siikalahdella näkyi 4 merikotkaa ja 6.3. pihassamme lauloi tikli.

Kelit muuttuivat taas talvisiksi ja teinkin vielä talvilintulaskennan pari päivää myöhässä 9.3. Havainnot olivat varsin tavanomaisia paria kunnon yllätystä lukuunottamatta. Havaitsin pyyn, ukkometson, harmaahaikaran, 2 harmaalokkia, 10 pulua, palokärjen, 9 käpytikkaa, valkoselkätikan, 7 pyrstö-, 35 sini-, 61 tali- ja 1 hömötiaisen, puukiipijän, isolepinkäisen, 16 närheä, 10 harakkaa, 63 naakkaa, 25 varista, 4 korppia, 13 pikkuvarpusta, 7 viherpeippoa, 2 urpiaista, 3 pikkukäpylintua ja 3 punatulkkua. Metso ja harmaahaikara olivat uusia lajeja reitille.

10.3. näkyi Muttelinmäessä varpushaukka ja 12.3. Siikalahdelle oli saapunut ensimmäinen joutsenpari ja ensimmäinen hiirihaukka näkyi muutolla. 13.3. hiirihaukan ohella muutti myös maakotka ja 15.3. näkyi pari kiurua.

16.3. oli ensimmäinen kunnon kevätrysäys, kun muutaman tunnin staijilla patotiellä näkyi jo 162 töyhtöhyyppää, 8 laulujoutsenta, merihanhi, merikotka, 7 kiurua, hemppo ym. Mutta keli muuttui saman tien todella talviseksi ja lähes kaikki muuttajat palasivat saman tien takaisin etelään.

17.3. viitatinttikäynnillä löytyi yllättäen hiiripöllö, jolle viitatintti kävi ainoana rohkeana lintuna vähän säksättämässä.

Viikolla havainnot jäivät tuttuun pähkinänakkeliin, pihalla laulaneeseen tikliin ja Särkisalmelta löytyneeseen varpuspöllöön. Perjantaina sentään näkyi taas jokunen töyhtähyyppäparvi, pari hiirihaukkaa sekä vihdoin 12 pulmusta.

Lauantaina keli oli vielä surkea, mutta silti värjöttelimme reilun tunnin patotiellä ja havaitsimme 3 hiirihaukkaa, 80 töyhtöhyyppää, 4 sepelkyyhkyä, kiurun, 6 kottaraista, samat 12 pulmusta sekä parhaina pari kolmen harmaalokin kanssa muuttanutta merilokkia.

Sunnuntaina 24.3. staijasimme jo ihan kunnon staijin ja saldona oli kanadanhanhi, 14 hiirihaukkaa, maakotka, tuulihaukka, 2 ampuhaukkaa, 2 kurkea, 320 töyhtöhyyppää, 12 uuttu- ja 12 sepelkyyhkyä, 3 harmaapäätikkaa, 2 palokärkeä, 3 valkoselkätikkaa ja pikkutikka, 20 kiurua,2 kulorastasta, 2 pyrstötiaista, taas yksi oudon näköinen isolepinkäsen sukuinen lintu, 20 kottaraista, 2 pikkukäpylintua, 120 pulmusta sekä 4 pajusirkkua.

25.2. ainoat uudet saapujat olivat muutolla näkynyt sinisorsapari ja 26.3. kuului pariin kertaan vaimeaa kaulushaikaran ääntelyä – merikotkia näkyi seitsemän. 27.3. näin minäkin vihdoin mustarastaita ja seuraavina päivinä niitä alkoikin pikkuhiljaa olla joka paikassa.

28.3. kiirastorstaina lopetin työpäivän ajoissa ja staijasimme isommalla porukalla. Mainittavampia havaintoja olivat 25 laulujoutsenta, 41 metsä-, 3 tundra- ja 39 harmaata hanhea, 11 merikotkaa, rusko- ja sinisuohaukka, 3 kanahaukkaa, 15 varpus- ja jopa 47 hiirihaukkaa, maakotka, 3 tuulihaukkaa, 13 kurkea, 326 töyhtöhyyppää, 9 uuttu- ja 83 sepelkyyhkyä, 3 palokärkeä, jopa 7 kangaskiurua, 36 kiurua, 10 niittykirvistä, västäräkki, 20 musta- ja 3 kulorastasta, 9 peippoa, 2 tikliä, 3 vihervarpusta, 4 hemppoa, 38 pulmusta ja 6 pajusirkkua.

Pitkäperjantain kului samoissa puuhissa ja nyt mainittavimpia havaintoja olivat 69 metsä- ja 5 tundrahanhea, tavi, 2 isokoskeloa, sinisuohaukka, 14 kurkea, taivaanvuohi, 3 naurulokkia, 16 uuttukyyhkyä, 3 västäräkkiä, 97 musta-, 14 räkätti- ja 24 kulorastasta, 5 hemppoa, 64 pulmusta ja 40 pajusirkkua. Illalla ajoimme vanhempieni luokse Kirkkonummelle.

30.3. suuntasimme Hankoon kunnon kokopäiväretkelle ja mukaan lähti myös isäni. Jo matkalla näimme Inkoo Lillbredsissä mustavariksen, Inkoon Degerbyn lennokkikentällä pari valkoposkihanhea sekä Karjaan Degerbyssä isolepinkäisen.

Hangossa aloitimme kävelemällä rauhallisesti Uddskatanin luontopolkua, jota pääsimme kävelemään oikein mukavassa kevätkelissä juuri sopivasti helppokulkuisen osan eli kapun penkille saakka, mutta sitten mereltä saapui sankka sumu. Onneksi ehdimme hyvin katsoa lintuja ennen sumun saapumista ja mainittavampia havaintoja olivat 2 haapanaa, 4 harmaasorsaa, jouhisorsa, 3 lapasotkaa, 250 haahkaa, 100 allia, allihaahka, 5 mustalintua, 3 pilkkasiipeä, 2 uiveloa, 4 tukkakoskeloa, 8 meriharakkaa, tylli, luotokirvinen, 4 peukaloista, noin 30 punarintaa, 5 laulurastasta, 10 järripeippoa ja 2 isokäpylintua.

Sumu haittasi loppuretkeämme mutta Vedagrundetilla näimme metsäviklon, Kobbenillä 4 punajalkavikloa ja Svanvikissä 5 punkkuvikloa lisää sekä heinätavin. Paluumatkalla stoppasimme vielä Inkoon Kopparnäsin lintutornilla, jossa näkyi ruskosuohaukka ja 3 viiksitimalia ja kuului jopa 8 luhtakanaa sekä pari harmaapäätikkaa.

31.3. teimme sumun takia vain lyhyen kierroksen Kirkkonummen pelloille taas isäni kanssa ja parhaita havaintoja olivat 3 pikkujoutsenta ja kapustarinta Saltfjärdenillä sekä piekana Mattbyssä. Illalla ajelimme takaisin kotio tehden pikastopin Kouvolan Elimäellä, jossa mainittavin havainto oli mustavaris ja Lappeenrannan Joutsenon Konnunsuolla, jossa juuri ja juuri myöhästyimme jalohaikarasta mutta näimme sentään iltahämärän jo haitatessa havainnointia kuukausipinnaksi kuovin.

1.4. Pääsiäismaanantain staijasimme taas patotiellä mutta vaikka keli oli jopa kesäinen ja tuuli etelästä, olivat linnut yllättävän vähissä. 3 taigametsähanhea, 59 tundrametsä- ja 78 tundrahanhea, 4 rusko- ja 2 sinisuohaukkaa, 23 varpus- ja 32 hiirihaukkaa, 2 ampuhaukkaa, 2 kapustarintaa, 2 metsävikloa, 10 taivaanvuohta, 67 naurulokkia, kalalokki, 584 sepelkyyhkyä, 80 niittykirvistä, 8 västäräkkiä, 87 räkätti- ja 23 kulorastasta, 10 hemppoa ym. nähtiin. Illalla löytyi lahdelta vielä lehtokurppa ja kuului pari luhtakanaa.

Viikolla keli taas muuttui surkeaksi. 2.4. lahdelle oli saapunut jo 80 sinisorsaa ja pari haapanaa mutta seuraavana yönä satoi ainakin parikymmentä senttiä lunta, joten muuttajilla oli taas todella ankeaa! Niinpä 3.4. havainnot jäivät Moskuunniemen ruokinnoilla olleisiin pariin punarintaan, tikleihin ja pajusirkkuun sekä yhä vain paikalla viihtyvään viitatiaiseen.

J.A.

Vuosi 2023 ei ollut lopulta kovinkaan ikimuistoinen lintuvuosi, vaikka sainkin rikottua 400 Suomessa havaitun lintulajin rajan. Tein vuoden aikana muutaman upeasti onnistuneen bongausreissun vastapainoksi pari katkerasti epäonnistunuttakin reissua. Ainoatakaan spondea ei löytynyt mutta ehkä uskomattominta oli havaita jopa neljä uutta Siikalahtipinnaa, kun niitä oli edelliseen 12 vuoteen tullut yhteensä yhdeksän ja pisimmät pinnattomat tauot ovat olleet jopa kolme ja puoli sekä kolme vuotta. Vuodenpinnoja tuli yhteensä 261 mutta retkeilin todella paljon kotinurkilla, joten vuoden kovimmat luvut olivat 221 Parikkalassa ja 195 Siikalahdella havaittua lajia.

Vuoden vaihde oli todella kylmä ja koska olimme tehneet Jouluna pitkän bongausreissun, olimme jo etukäteen tuumailleet tekevämme perinteisen ekaekaa retken vähän rennommalla otteella. Lopulta kun vuosi oli vaihtumassa, ei Suomessa oikein ollut tarjollakaan kuin Jouluna näkemämme idänturturikyyhky Kemijärvellä sekä mustakaularastas Lieksassa. Niinpä suunnitelmamme oli aloittaa Lieksasta, yrittää sitten pähkinähakkia Savonlinnan Punkaharjulla ja sitten suunnata Imatralle kirjosiipikäpylintua hoitamaan.

Yö oli kylmä ja jo viiden jälkeen aamulla olimme nappaamassa Höltän Harria kyytiin ja lähdimme ajamaan kohti pohjoista. Lieksaan oli paljon pitempi matka kuin olin alun perin muistellut mutta ajo sujui mukavasti rupatellessa. Pakkanen vaihteli matkan varrella ja kylmimmillään vähän ennen Lieksaa mittari näytti jopa -31,5 astetta! Onneksi Lieksan keskustan tuntumaan parkkeeratessamme oli elohopea ”vain” 21 asteessa. Kävelimme pikkumatkan Jouluaatolta tutun pihan edustalle ja huomasimme perille päästyämme talon ikkunassa tuttuja naamoja – Helsingistä oli saapunut ekaekaapinnakärkeä paikalle ja he olivat saaneet sovittua isäntäväen kanssa itselleen lämpimän tarkkailupaikan.

Vuoden ensimmäinen lintulaji oli varsin yllättävä, kun pihan ruokinnalle saapui räkättirastas jo hyvin hämärissä. Kohta alkoivat tali-ja sinitiaiset sekä keltasirkut heräillä ja sitten saapui ruokinnalle aamun toinen rastaslaji – mustarastas.

Varis- ja naakkaparvien jo lentäessä taivaalle saapui Palmgrenin ”jösse” seuraksemme ja pian saapui ruokinnalle odottamamme mustakaularastaskin. Vielä oli hyvin hämärää, joten emme alkaneet kaivaa kameroita esiin lainkaan. Päätimme kuitenkin jäädä paikalle vielä odottelemaan aamun valkenemista ja sitä josko rastas vielä näyttäytyisi paremminkin, mutta lintupa ei tullutkaan pitkään aikaan ruokinnalle. Vuodareita kertyi vielä pikkuvarpusesta, punatulkusta, harakasta, viherpeiposta ja kesykyyhkystä ennen kuin päätimme lähteä ajamaan takaisin kohti etelää. Alkoihan siinä seisoskellessa olla jo aika kylmäkin…

Ajomatkalla lintuja näkyi todella vähän; Teeri Joensuun Enossa, kanahaukka Kontiolahdella, korppi Kiteellä ja aikaa kului sillä matka oli pitkä. Niinpä jouduimme toteamaan, ettemme millään ehtisi Punkaharjulle hakemaan pähkinähakkia – olipa sieltä aamulta tieto, ettei lintuja ollut näkynytkään. Meidän piti kiiruhtaa kohti Imatraa, josta ei sieltäkään kuitenkaan ollut kuulunut mitään positiivisia uutisia – paitsi, että huomasin Kalmarin Petrin nähneen siellä juuri pähkinähakin.

Parikkalan puolella ajellessamme näkyi Kinnarniemessä tien yli lentänyt harmaapäätikka ja vaikka meillä kiirus olikin, niin pitihän meidän hidastaa Moskuunniemessä Kaivokadulla Partasen Harrin ruokinnalla. Urpiaisia näkyi heti ja kohta Hanna äkkäsi Harrin auton alla asfaltilla käytännössä maanneen pähkinänakkelin. Lintu oli kuitenkin ihan pirteä ja lähti kohta tutun vilkkaaseen liikenteeseen.

Olimme jo luovuttaneet ja lähteneet jatkamaan kohti Imatraa, kun meidät ikkunasta huomannut Harri laittoi viestin, että viitatintti oli juuri saapunut ruokinnalle. Pikainen U-käännös ja hyvä Parikkala-vuodari plakkariin ja matkaan.

Käpytikan Ruokolahdella nähtyämme ei Imatralta vieläkään ollut kuulunut positiivisia uutisia, joten suuntasimme ensin Linnankoskelle yrittämään pähkinähakkia mutta vaikka talon isäntä kertoili linnun käyneen pihassa jo pari talvea useita kertoja päivässä, ei sitä enää näkynyt. Yleensä se kuulemma kävikin paikalla ennen puoltapäivää. Vain närhi nähtiin vuodariksi.

Itä-Siitolan lintulavan kohdalla näkyi telkkiä, merimetso, koiras uivelo sekä sinisorsia ja sitten pitikin jatkaa Neitsytniemen ruokinnalle. Kukaan ei ollut päivittänyt mihinkään havaintoa kirjosiipikäpylinnusta mutta paikalle päästyämme lintu oli kuin olikin paikalla! Tästä napsahti päivän toinen ekaekaapinna, numero 155.

Ruokinnalla kävi myös pari pähkinänakkelia ja lähistöltä löysimme puukiipijän ja illan jo hämärtäessä päätimme vielä ajella Vuoksea edestakaisin Harrille paikkoja näyttäen, jolloin havaitsimme vielä Imatrankoskella isokoskelon ja Mansikkalassa tiklin. Käytyämme syömässä yritimme vielä lehtopöllöä mutta keli oli muuttunut aika surkean tuuliseksi.

Mukava ekaekaaretki oli pulkassa ja pari pinnaa rikkaampana oli mukava päästä kotiin ihan ihmisten aikaan. Yleensä nämä reissut ovat venähtäneet vuoden toisen vuorokauden puolelle.

Talvi jatkui todella kylmänä, joten Parikkalassa ei pahemmin yllätyshavaintoja ollut tarjolla. Kävin kyllä joka päivä ruokatuntiretkellä, jotka usein suuntautuivat Moskuunniemeen sekä Siikalahden ruokinnoillemme. Niinpä mm. pähkinänakkelia, pyrstötiaisia, puukiipijää, harmaapää- ja valkoselkätikkaa näkyi ainakin lähes päivittäin. Vuodarilista karttui myös kuusitiaista, pikkukäpylintua, pikkutikkaa ja töyhtötiaista.

Viikonloppuisin oli tietysti aikaa retkeillä vähän pitempäänkin mutta havainnot eivät juuri miksikään muuttuneet. 7.1. kävimme Partasen Harrin kanssa pikaisella Rautjärven Simpeleen Kokkolanjoella mutta todella kovassa pakkasessa havainnot jäivät muutamaan koskikaraan. Palatessa näimme Siikalahden Aittavaarassa kanahaukan, joka lähti tien varresta lentoon palokärki kynsissään.

9.1. kävin tarkistamassa metsäteiden auraustilanteen ja näin Kirpoavankivenmäellä vuodariksi pyyn. Siihen auraukset kuitenkin loppuivat eli kuukkelimetsiin ei olisi asiaa kuin hiihtämällä.

13.1. Kokkolanjoella näkyi pikastopilla sinisorsia ja isokoskelokoiras ja 14.1. olikin sitten vuorossa hiihtoreissu Soininmäelle. Oronmyllyntietä ajaessamme näimme tien yli lentäneen varpuspöllön, joka tuli katsomaan ja viheltelemään, kun sitä hieman houkuttelimme. Soininmäestä löytyi pienellä odottelulla kuukkelipari, joka saapui lauleskelemaan meille. Palkinnoksi ne saivat sitten kunnon evästä. Muuten metsissä oli todella hiljaista, kovat pakkaset olivat verottaneet pikkulintuja kovalla kädellä. Alkutalvesta sieltä täältä löytyneitä hippiäisiä ei ollut enää hengissä ainoatakaan ja Tiviän pyrstötiasparvikin oli harventunut lähes puolella.

Hanna vietti useampanakin pakkaspäivänä muutaman tunnin kojuilemassa ruokinnallamme ja itsekin olin mukana muutamana päivänä, joten ihan mukavia kuvia kertyi näin vuoden hiljaisimpanakin kuvausaikana.

Tammikuu jatkui kylmänä ja vaikka Moskuunniemen viitatiainen oleili välillä jopa kymmenen päivää toisella ruokinnalla, palasi se taas Kaivokadulle kovimmilla pakkasilla. Muutenkin havainnot jäivät ruokintojen lintuihin.

Kuun lopulla oli muutamina päivinä plusasteita, jolloin lintuja olivat vielä vaikeampia löytää kuin pakkaspäivinä. 25.1. löytyi yllättäen yksi hippiäinen vielä elossa ja samana päivänä näkyi vuodariksi myös isolepinkäinen Tetrisuolla. 26.1. Tyrjällä näkyi koskikara. Viikonloppuna teimme pihabongaukset ensin lauantaina Siikalahden ruokinnallamme ja sunnuntaina Tarvaslammen kojun ruokinnalla mutta yllätyksiä ei tullut vastaan. Tarvaslammella pihan ruokinnalla pyöri toista sataa urpiaista mukanaan muutama tundraurpiainen sekä yksi ruskourpiainen.

Kuun lopussa näkyi vielä 30.1. Tiviän ruokinnallamme varpuspöllö sekä tundraurpiainen muiden tuttujen lintujen ohella ja Moskuunniemen viitatiainenkin vielä kuun kahtena viimeisenä päivänä.

J.A.