Kevät ja kovaa ajoa
1.5. Vappuna aamulla ei Siikalahdella ollut liikenteessä juuri muita kuin urpiaisia. Sinirinta lauloi täysillä ja muuttohaukkakin näkyi, mutta aika pian otimme suunnan Saarelle, jossa teimme vesilintulaskennan. Harmaasorsia näkyi Akonpohjassa 2 koirasta ja niin Kanavalammella kuin Tarassiinlahdellakin pariskunnat. Mutta vaikka lintuja oli oikein mukavasti, olivat havainnot muuten varsin tavanomaisia. Mustapääkertusta tuli vuodari Hiekkaniemessä ja Pohjanrannassa näkyi naaras arosuohaukka, muuttohaukka sekä pari meriharakkaa.
Veljeni Pirkka saapui taas tuttuun tapaan Tornien Taistoon mutta nyt hän saapui jo Vappua vastaisena yönä ja olin itsekin ottanut pari päivää vapaata töistä eli tiedossa oli kovaa retkeilyä useampanakin päivänä. Vielä puolen yön molemmin puolin kävimme Siikalahdella kuuntelemassa yön ääniä, joista mukavampina kuuluivat samainen sinirinta sekä luhtahuitti.
2.5. aloitimme synttäriretkeni Siikalahden patotiellä, jossa ei kuitenkaan näkynyt mitään ihmeempää – toki Lapista talven keskeltä saapuneelle Pirkalle ropisi vuodareita. Nuolihaukka sentään näkyi vuodariksi itsellenikin. Sitten suuntasimme Saarelle ja matkalla kävimme pointsaamassa helmipöllön ja pähkinänakkelin sekä tarkistimme, että mustakurkku-uikku oli palannut Valkialammelle. Saaren kierros alkoi hiljaisesti mutta Kanavalammella alkoi tapahtua, kun näimme pikkujoutsenia, mustapyrstökuirin ja heinätavin sekä löysimme hanhiparvesta punakaulahanhen. Suurenjärvenlietteellä homma jatkuin mukavasti, kun löysimme pari punakaulahanhea ja mustapyrstökuiria lisää sekä lampiviklon. Ollessamme sopivasti lopettelemassa Saaren kierrosta tuli tieto, että aiemmin löytämäni tiibetinhanhi oli nyt löytynyt Kinnarsalmesta ja kohta olimme tätä ihastelemassa. Illaksi jatkoimme vielä Siikalahden lintutornille, jossa pienen odottelun jälkeen näkyi paikalla jo kauemmin oleillut amerikanhaapana. Ei siis ollenkaan hassumpi synttäriretki!
3.5. Siikalahdella näkyi aamulla heinätavi ja merikotka ja peltokierroksella näimme niin Kontiolammella kuin Kolmikannankankaalla arosuohaukan. Ehdimme vielä Lahdensuon tuntumaan, jossa kaarteli taivaalla merikotka suopöllön kanssa, ennen kuin sain viestin, että Lappeenrannan ja Imatran rajamaastossa oli kuvattu joku outo tasku. Sain linnusta kuvia mutten oikein tiennyt, mistä lajista oli kyse. Laitoin kuvia ihmeteltäväksi laajemmaltikin ja lähdimme ajamaan kohti Lappeenrantaa, vaikkemme vielä tienneet edes linnun tarkkaa sijaintia. Lopulta saimme osoitteen, jonka laitoimme navigaattoriin. Perille päästyämme oli määritys kallistunut 2kv sepeltaskuun ja kun saimme karttapaikan kohdille Lintutiedotukseen aloimme etsiä lintua, jota ei ollut nähty noin tuntiin eikä paikalla ollut ketään sitä hakemassa. Alkuun emme löytäneet pellolta mitään mutta lopulta Pirkka näki aivan tolkuttoman kaukana peltojen perällä jotain taskumaisia vilahtelijoita. Kävelimme paikalle ja löysimme alkuun 4 pensastaskua mutta kohta näimme niiden seurassa myös etsimämme sepeltaskun. Aurinko oli juuri sateen jälkeen alkanut paistaa ja ehdin ottaa linnusta muutamia kuvia, ennen kuin koko taskuporukka nousi läheisten kuusten latvoihin ja katosi. Ilmeisesti ne lähtivät parvena muutolle?
Paluumatkalla pointsasimme Rautjärven Simpeleen Ritakoskelta laulavan virtavästäräkin sekä räystäspääskyt ja pienen huilin jälkeen olimme taas suuntaamassa Saarelle käytyämme ensin varmistamassa, että pikkutyllipari oli parannut Kukonkannan raviradalle.
Akonpohjassa näkyi mustakurkku-uikku, 4 pikkujoutsenta ja 3 harmaasorsaa, Pohjanrannassa pikkutylli, Jyrkilässä 5 pikkukuovia, Suurenjärvenlietteellä harmaapäätikka, palokärki ja lapinsirkku ja Tarnalassa sinisuohaukka muttei mitään sen kummempaa.
4.5. oli vuorossa Tornien Taisto. Könysimme kauheissa toppavarusteissa lintutornille jo hyvissä ajoin ja klo 4:56 löysin amerikanhaapanan kellumasta vakiopaikastaan ruovikon reunasta. Pidimme lintua hallinnassa tuijottaen samalla kelloa ja kun kello löi viisi vilahti amerikanhaapana haapanarouvansa kanssa ruovikkoon. Onneksi kaksi meistä vielä näki linnun ainakin parin sekunnin ajan vielä kisan alettua ja saimme taiston käyntiin parhaalla mahdollisella lajilla. Ja tämän koommin amerikanhaapanaa ei sitten näkynyt koko päivänä – eikä sitä ole näkynyt muutenkaan enää tämän jälkeen, mutta eipä ole tainnut kauheasti olla yritystäkään.
Alkuun oli todella kylmä ja satoi välillä vettäkin, mutta tietysti lajilistamme kasvoi tavallisilla lajeilla. Kun keli vihdoin parin tunnin jälkeen parani ja alkoi lämmitä, jatkui lajien tulo tasaisesti mutta mitään ihmeellistä fiilistä ei kuitenkaan ollut, että kisa olisi mennyt mitenkään erityisen hyvin. Kun Soikkelin Miika laski jossain vaiheessa, että meillä oli kuin olikin jo 85 lajia kasassa ja alkaa oli vielä useampi tunti, alkoi jopa uusi ennätystulos tuntua realistiselta. Emme kuitenkaan olleet nähneet mitään kovinkaan kummoista ja tavallisiakin lajeja puuttui roppakaupalla.
Keikutellen tullut kevät oli aiheuttanut sen, että maastossa oli vielä jonkin verran aikaisia muuttajia ja nyt vihdoin lämmennyt keli oli tuomassa myös jo hyönteissyöjiä, joten lajimahdollisuuksia oli yllin kyllin. Aamua ilahduttivatkin mm. vuodariksi tulleet käki ja ruokokerttunen, mustalintuparvi, harmaasorsa, nuoli- ja ampuhaukka, pikkukuoveja jne.
Päivän lämmettyä odotuslistalla oli vaikka mitä ja näimmekin mm. tukkakoskelon, sini- ja arosuohaukan, pari piekanaa, haarahaukan, punajalkaviklon, mustapyrstökuirin, yllättävän aikaisen tervapääskyn, tilhiparven ym. mutta sitten touhu taas hiljeni. Onneksi vielä klo 12:40 ylitsemme lensi hemppo äännellen mutta sen koommin ei taivaalle enää noussut merikotkaa tai näkynyt törmäpääskyä, vasetia, hapätiä tai muutakaan toivomaamme.
Laskimme lajisummamme ja pettymykseksemme tulos näytti 99 lajia eli samaa kuin vanha ennätyksemme. Onneksi kuitenkin huomasimme haarahaukan unohtuneen listalta ja saimme kuin saimmekin pitkään tavoittelemamme 100 lajia täyteen! Samaan tulokseen ylsi Parikkalassa myös Saaren Pohjanrannan torni ja näin olimme ensimmäiset sisämaatornit koskaan tässä lukemassa.
Huilittuamme tovin suuntasimme iltaretkelle taas Saarelle, jossa Kanavalammella näkyi 3 pikkujoutsenta, heinätavi ja mustapyrstökuiri muttei muuta kummempaa. Hanna jäi yöksi taas kojuilemaan. Illalla kävimme vielä Siikalahdella, jossa parkkipaikan yllä soidinsi jänkäkurppa.
5.5. Siikalahden aamuvisiitti ei tuottanut kummempia ja suuntasimmekin taas Saarelle. Sieltäkään ei kummempia irronnut, joten Pirkka lähti pitkälle kotimatkalleen. Hannan kanssa kävimme vielä Pohjanrannassa, jossa näkyi pikkutylli ja tilhiparvi ja sitten bongasimme Särkisalmelta Laarin Merjan ruokinnalta nokkavarpusen.
Alkuviikosta olin aika väsynyt ja retkeilin aika lyhyesti ruokatunneilla. Havainnot jäivät haarahaukkaan Siikalahdella ja meriharakkapariin Kangaskylässä.
8.5. illalla junailin Lappeenrantaan, jossa hyppäsin Esa-Matti Lampisen kyytiin ja pikkuporukalla suuntasimme kohti Poria. Aamuyöllä olimme perillä ja Tikkulan ABC:lla aikaa kuluttaessa kuulimme vuodariksi satakielen.
Ani varhain suuntasimme Enäjärvelle ja kuinka ollakaan nokisorsa kellui keskellä järveä sinisorsan kanssa. Pienen odottelun jälkeen se heräsi ja uiskenteli hetken vastarannan tuntumassa ennen kuin ui kaislikkoon piiloon. Kuulimme paikalla myös luhtahuitin.
Jatkoimme Kaarluotoon, jossa venevalkamaa kävellessämme kuulimme pari sinirintaa ja rytikerttusen. Kohta Alatalon Miika nyppäsi suokukkoparvien seasta etsimämme tundrakurppelon. Suokukkoja nousi koko ajan taivaalle suuria parvia ja lopulta kurppelokin katosi yhden parven mukana. Onneksi se kuitenkin tovia myöhemmin oli palannut yksin takaisin ja löytyi paljon lähempää ja pääsimme ottamaan siitä kuviakin.
Kävimme Porissa vielä Yyterin surffirannalla pointsaamassa pari pikkutiiraa ja näimme myös 58 punakuiria ja pari ristisorsaa. Sitten lähdimme sitten ajamaan rannikkoa pitkin kohti etelää. Rauman Unajan kohdalla tien yli lensi jalohaikara.
Mynämäellä kurvasimme Mietoistenlahdelle, jossa emme olleet aiemmin käyneet. Harmaasorsa, ristisorsapari, muutama lapasotka ja punakuiri sekä pikkusieppo havaittiin lyhyellä käynnillä. Sitten matka jatkui ja Maskun Hirvijoella huomasin vauhdista siron näköisen suohaukan. Valitettavasti lintu lensi saman tien kauemmaksi pellon perälle ja päätimme ottaa linnusta paljon kuvia, sillä määritys ei tahtonut muuten onnistua. Vasta kotona lintu varmistui kuvista vanhaksi niittysuohaukkanaaraaksi.
Salossa piipahdimme Helenankadulla hoitamassa turkinkyyhkyn ja sitten suuntasimme Omenojärvelle, josta pienellä hakemisella löytyi siellä jo kolmatta kesää viihtyvä ruskosotka. Kävimme vielä Aneriojärvelläkin, mutta hanhimassat olivat turhan huonossa valossa tarkemmin seulottavaksi. Helsingin Vuosaaresta pointsasimme vielä liejukanan ja Haminan Lupinlahdella näimme mm. 22 räyskää ennen kuin olimme taas Lappeenrannassa, josta junailin kotiin. Valvomista oli takana yli 40 tuntia mutta Helatorstain lomapäivä oli tullut käytettyä varsin hyvin!
10.5. suuntasimme iltapäivällä Pohjanrantaan, josta bongasimme Valosen Artun ja kumppaneiden löytämän tundrakurmitsan ja teimme paikalla vesilintulaskennan. Paluumatkalla bongasimme vielä Savikummusta sepelrastaan, joka lauloi eräässä puussa kovasta tuulesta huolimatta.
11.5. suuntasimme taas Saarelle ja matkalla Kinnarsalmesta löytyi sepelhanhi. Pohjanrannassa, tundrakurmitsa oli yhä paikalla ja näimme myös pikkutyllin, mustapyrstökuirin ja punajalkaviklon. 6-tien varresta bongasimme Koivulan Matin löytämät pari punakaulahanhea ja Pohjasuolle siirryttyämme löysimme sieltäkin yhden punakaulan.
Sitten teimme laskennan Kanavalammella, jossa näkyi mm. 37 musta- ja 5 punajalkavikloa. Matikaisennurkassa näimme naaras sinisuohaukan ja Mikkolanniemessä taivaalla kaarteli haarahaukka. Suurenjärvenlietteeltä löysimme lampiviklon ja kävimme sitten vielä laskemassa Nivalahdenkin ennen kuin jätin Hannan taas kojuilemaan. Pohjanrannassa näkyi vaihteeksi punakaulahanhi, joka lie sama, jonka olimme nähneet Pohjasuolla. Akonpohjan tulvilla näin vielä pari tylliä, mustapyrstökuirin ja 5 punajalkavikloa. Kotimatkalla kurvasin vielä Lääviensuolle, josta löysin lyhytnokkahanhen ja illalla innostuin vielä Siikalahden tornille, jossa näkyi 4 harmaasorsaa, heinätavipari sekä jopa 205 tukkasotkaa muttei amerikanhaapanaa.
12.5. Moskuunniemessä lauloi sirittäjä ja sitten suuntasin tekemään laskentamme loppuun Akonpohjaan ja Tarassinlahdelle. Akonpohjassa näkyi haarahaukka, mustakurkku-uikku sekä punasotka ja Tarassiilla harmaasorsa ja – tarviitseeko tätä edes sanoa – haarahaukka.
13.5. Siikalahdella muutti 8 lapasotkaa ja mustapyrstökuiri ja yhä vain sama sinirinta lauloi täysillä. Ja 14.5. vihdoin lämmenneen kelin takia maisema alkoi jo vähän vihertää ja niinpä kuulin Siikalahdella satakielen, sirittäjän, ruokokerttusen ja pensaskerttuja. Työpäivän jälkeen hyppäsin Artun kyytiin ja poimittuamme Laarin Merjan kyytiin Särkisalmelta jatkui matkamme aina Kuopion Juankosken Vuotjärvelle saakka, josta bongasimme Suomen ensimmäisen pinnakelpoisen eskimohanhen.
Tämä Koillis-Kanadan Nunavutissa rengastettu yksilö oli Eurooppaan eksyttyään seikkaillut edellissyksystä alkaen Norjassa, Tanskassa, Belgiassa, Hollannissa, Saksassa, Ruotsissa ja Virossa. Ja Suomessa oli kieli pitkänä odotettu linnun saapuvan renkaattoman ja näin alkuperältään tuntemattoman (eskimohanhiahan on tähän yksilöön asti pidetty todennäköisesti tarhoista karanneina) lajikumppaninsa kanssa jatkavan matkaansa Suomeen. Itsekin olin seulonut hanhia ainakin vähän normaalia tarkemmin, mikä ehkä on luettavissa yllä, vaikka kaikki hanheni olinkin löytänyt ottamatta kaukoputkea esiin… Mutta suomalaisornien maailma mureni, kun eskimohanhet löytyivätkin taas 9.5. Norjasta. Oliko hanhi päättänyt lähteä takaisin Kanadaan?
Mutta sitten 12.5. Juha Väätäinen löysi Kuopion Juankoskelta eskimohanhen. Seuraavana iltana tällä todettiin rengas ja 13.5. aamulla linnusta saatiin ensin sellaisia kuvia, joista sen siipikuviot näyttivät lupaavilta ja myöhemmin väärin päin jalassa olleesta renkaastakin saatiin kuvia ja lintu lintu voitiin yksilöityä samaksi harhailijaksi numero 2127-23516!
Lintu oli aika kaukana olleessa valkoposkihanhiparvessa, mutta näimme toki linnun ihan kohtuullisesti. Jopa rengas näkyi hetkittäin. Paluumatkalla söimme Kaavilta yllättäen löytyneessä thaimaalaisessa ravintolassa ja näimme Joensuun Pyhäselän Reijolassa vauhdista lähialueella päivemmällä havaitun tiibetinhanhen, josta piti pysähtyä ottamaan kuviakin.
Vielä viikkoa aiemmin olin miettinyt saisinko tänä vuonna lainkaan elistä eli elämälle uutta lintulajia, mutta nyt niitä oli tullut viikossa kaksi – nokisorsa ja eskimohanhi. Josko seuraavaksi olisi vuorossa jotain itselöydettyä – sitä sopii toivoa…
J.A.