Isälle pinnoja ja Juhannuksen aikaa
10.6. iltapäivällä saapui isäni meille viikonloppuvierailulle. Isäni on yksi monista, joka oli innostunut osallistumaan 100 lintulajia haasteeseen ja jäänyt koukkuun. Yli 70-vuotaiaana lintuharrastuksen aloittaminen ei enää ole ihan helppoa, mutta lähes joka vuosi lajimäärä oli hänellä kuitenkin noussut. Nyt olimme sopineet retkeilevämme ihan suht tosissaan viikonlopun, jotta lajimäärää saataisiin taas tämän vuoden osalta nostettua.
Juna saapui taas kerran myöhässä, joten meille tuli hieman kiirus käydä Karpalossa syömässä ennen kuin minun piti viedä auto autokorjaamolle pieneen huoltoon. Tunnin ajan käppäilimme sitten Moskuunniemessä isäni kanssa opiskellen tavallisempien lintujen laulua. Mukavampia havaintoja olivat mehiläishaukka sekä viitakerttunen.
Huilittuamme hetken kotonamme suuntasimme iltaretkelle, jonka aloitimme tutuilla pähkinänakkeleilla, jotka olivat yllättäen jo jättäneet pesänsä mutta löytyivät kuitenkin lähistöltä. Sitten jatkoimme Joukion valkoposkihanhia ihmeteltyämme (poikasiakin jo vaikka kuinka) Sinkkosennurkkaan, josta olimme saaneet vinkin tarkistettavasta tikan pesästä. Valkoselkätikkapari näkyi heti lennossa ja pesässä kiikitti ainakin pari tikanpoikaa, joista toinen oli aika ajoin kolon suulla näkyvissäkin. Myös palokärki rummutteli kauempana. Hoidettuamme pikkusiepon pesäpaikaltaan jatkoimme vielä Siikalahden lintutornille, jossa näkyi kaukainen harmaasorsa ja vielä patotiellä kuului pari rytikerttusta, mutta nämä olivat turhan kaukana isäni kuultaviksi.
Lauantaina 11.6. lähdimme aamuretkelle kuuden aikaan ja hoidimme aluksi Likolammelta kuhankeittäjän sekä kultarinnan. Sitten suuntasimme Melkoniemen metsiin tavoitteena idänuunilinnut ja sinipyrstöt mutta eipä niitä kumpaakaan löytynyt. Sen sijaan tuttu matkalla näkyi käenpiika ja metsiin päästyämme kuukkeli kävi meitä moikkaamassa ja muita havaintoja olivat mm. kanahaukkaemo ja lentopoikanen, töyhtötiainen, pikkukäpylinnut, sirittäjä jne. Pikkusieppokin kuului mutta kovin kaukaa. Rengastimme myös pöntössämme olleet kahdeksan varpuspöllön poikasta.
Päiväunien jälkeen suuntasimme Tarvaslammelle Hannan vanhempia moikkaamaan mutta samalla rengastimme muutamat tiaispoikueet sekä tuulihaukkapoikueen pöntöistä. Ja lopuksi kävimme vielä kaakkurilammella varmistamassa, että asukkaat olivat tänäkin kesänä paikalla.
Ja illalla jaksoimme vielä ilta- ja yöretkelle Saaren suuntaan, jolla näimme sarvipöllön ja kuulimme muutaman heinäkurpan, kehrääjän, luhtakanan ja -huitin, kaulushaikaroita, ruisrääkkiä, viitakerttusia, luhtakerttunen sekä pari pensassirkkalintua, joista toisen rengastimmekin. Aamun jo sarastaessa stoppasimme vielä Siikalahdella, jossa lauloi toinen luhtakerttunen.
Nukuimme aamulla pitkään ja sitten suuntasimme Rautjärven puolelle Kokkolanjoelle, josta pienen etsinnän jälkeen löysimme virtavästäräkin, joka varoitteli ilmeisesti rannassa piilossa olleen poikasen takia. Ylempänä jokivarressa törmäsimme toiseenkin heikosti lentäneeseen poikaseen.
Iltapäivällä kävimme vielä syömässä ”Assalla” ja sitten isäni lähti junalla kohti Kirkkonummea. Olimme parin vuorokauden retkeilyllä havainneet 113 lajia, joista isänikin oli onnistunut havaitsemaan 102 lajia. Ei hassummin 75-vuotiaalta aloittelevalta harrastajalta! Isäni vuodarilukema oli nyt uusissa ennätyslukemissa 146 lajia ja tavoitteena on tietysti saada ainakin 150 rikki – olihan listalla vielä aika helppojakin puutteita.
Illan juoksulenkillä kuulin harmaapäätikkapoikueen Särkisalmella .
Viikolla Hanna kävi aina sään salliessa kuvausreissuilla ja itsellä retkeily jäi korkeintaan lyhyiksi ruokatuntiretkiksi. Valkoposkihanhet toivat jo poikasiaan lähirantaan, pikkusiepot jatkoivat yhä poikastensa ruokkimista, ensimmäiset kahlaajat (suokukko, muutama mustaviklo, valkovikloja, liroja) matkasivat jo etelää kohti. Tikanpoikasista näkyi nuori valkoselkätikka ja kuhankeittäjiä lauloi siellä täällä.
15.6. kävin Lappeenrannassa Keskussairaalassa ja iltapäivällä kävin Toikansuolla, jossa lauloi peltosirkku ja altailla näkyi mm. pari punajalkavikloa ja neljä pikkutylliä. Joutsenon Kotasaaressa kuului rastaskerttunen ja Konnunsuolla kuului kolme peltosirkkua.
Viikonlopun aloitimme SSP-rengastuksella ja saaliksi saimme punarinnan, ruokokerttusen, 2 pensas- ja 2 lehtokerttua, kirjosiepon, peipon sekä 3 punavarpusta. Iltapäivällä teimme vielä Saaren kierroksen, jonka havikset jäivät suopöllöön ja muutamaan luhtakanaan. Rengastimme myös jokusen töyhtöhyypän poikasen.
Sunnuntaina 19.6. kävimme taas Melkoniemen metsissä, jossa näkyi nyt koko viiden kuukkelin perhe. Törmäsimme myös pyyperheeseen ja varpuspöllöt olivat yhä pöntössä mutta aivan lähtövalmiin näköisinä. Tarvaslammella käenpiika hautoi yhdessä pöntössä.
21.6. lyhyt iltapäiväretki tuotti pikkutikan pesän Siikalahdelta ja tarkistimme taas, että kovien sateiden jälkeen pikkusiepoilla oli yhä kaikki hyvin. 23.6. kuvailimme Siikalahdella pyrstötiaispoikuetta ja Hannan löytämiä pyjamaluteita. Näimme myös pikkutikkapesäpaikan lisäksi toisaallakin pikkutikan ja kuulimme muutaman kultarinnan. Illalla suuntasimme yöretkelle lähi-Parikkala parhaille paikoille, mutta surkeaa oli yhä: yksi heinäkurppa, pari sarvi- ja suopöllöä sekä kehrääjää ja muutama ruisrääkkä kuului. Siikalahdella kuului pari luhtahuittia. Laulajista kuulimme vain viitakerttusia ja satakieliä sekä aamun jo sarastaessa pari kuhankeittäjää.
25.6. heräsimme Papinlahdella nukuttuamme riippukeinuissa harjoittelumielessä. Herätys oli taas aikainen sillä oli taas SSP:n vuoro. Saimme verkoista musta- ja punakylkirastaan, 3 ruokokerttusta, 2+1k pensaskerttua, sini- ja talitiaisen, 1+2k punavarpusta sekä pajusirkun. Muita havaintoja olivat sarvipöllö, pikkulepinkäinen, hemppo ja keltavästäräkki. Illalla Tetrisuolla näkyi kolme uuttukyyhkyä.
26.6. kuului illasta Papinlahdella varpuspöllön poikanen ja näkyi sarvipöllöjä niin aikuinen kuin poikanenkin. Sitten teimme yöretken Särkisalmen ja Saaren välimaastoon ja kuulimme satakieliä, viitakerttusia, luhtakerttusen, vain pari ruisrääkkää sekä kehrääjä ja näimme muutaman sarvipöllön ja kuulimme niiden poikasia.
27.6. pikainen Siikalahtikäynti kannatti, kun juoksin Raikantien varressa ison kurjen poikasen kiinni, joka sai tietysti renkaan jalkaansa. Pikkusiepot olivat myös yhä vain paikalla ja näkyipä valkoselkätikkakin.
Kuun viimeisinä oli läkähdyttävän kuumaa, joten havainnot jäivät vähiin. Hanna kuitenkin jaksoi yhä ulkoiluttaa kameraa ja kävi kuvaamassa joka aamu jotain.
J.A.





























































