Kesäkuun alun kuvailuja

Kesäkuun ensimmäisenä singahdin töiden jälkeen bongaamaan Saaren Pohjanrannasta löytyneet pari lampivikloa. Muuten paikalla oli aivan samat linnut kuin mitä olin edellisillan käynnillä nähnyt. Stoppasin myös Akonpohjan tornilla, jonka lähellä lauloi luhtakerttunen.

2.6. satoi pitkästä aikaa – edellisen kerran, kun oli satanut, oli tainnut sataa lunta? Niinpä kävin taas pikakäynnin Saaren kahlaajapaikoilla, mutta eihän siellä mitään kahlaajia ollut – vain kapustarinta Akanvaaran Tetrisuolla.

4.6. iltapäivällä suuntasimme Savon puolelle Punkaharjulle Saimaan rantaan rengastamaan Tapani Nisulan mökin lähellä olleesta pöntöstä viirupöllön poikasen. Vain yksi iso poikanen oli pöntössä ja onneksi emokin oli varsin leppoisa, joten rengastus sujui nopeasti. Kun pöllö oli saanut hilun kinttuunsa, ei se enää suostunut pysymään pöntössä, mutta sen olikin jo edellispäivinä nähty seisovan pöntön suuaukolla verryttelemässä siipiään, joten se oli aivan lähtövalmis.

Yllätykseksemme Tapani oli järjestänyt meille ohjelmaa rengastuksen jälkeen ja pääsimme hänen ja tämän mökkinaapureiden Laura ja Harri Heleniuksen kanssa veneretkelle, jonka kohteena olisivat saimaannorpat, joita Tapani on vuosia kartoitellut alueella.

Pian olimmekin vesillä ja tarkistamassa norppien vakiopaikkoja. Muutamalla ensimmäisellä paikalla emme norppia nähneet mutta sitten löytyi ensimmäinen kivellä köllötellyt norppa! Tämä veijari oli hieman aran oloinen, joten emme pyrkineet lähemmäksi. Toinenkin norppa uiskenteli lähistöllä, mutta katosi pian. Mutta seuraavalta paikalta löytyi sitten nätti vaalea köllikkä, joka poseerasi oikein antaumuksella. Myös tumma kuutti uiskenteli lähistöllä ja sekin kävi meitä pari kertaa kurkkaamassa. Lähisaaressa lauleskeli pikkusieppo ja kelikin oli mitä mainion, joten tunnelma oli korkealla!

Ylittäessämme isompaa järven selkää löysimme eräältä karilta meriharakan ja toiselta puolelta selkää löysimme vielä yhden norpan köllimästä kivellä hieman kaislikon takana. Sitten katselimme vielä hieman maisemia ennen kuin palasimme vauhdikkaasti Heleniusten mökkirantaan. Olipa mahtava päästä kerrankin katselemaan ja kuvaamaan norppia, joita emme ennen olleet nähneet kuin muutamia kertoja kauempana uimassa. Kiitoksia vielä Tapanille sekä Heleniuksille!

5.6. oli taas SSP-pyynti, jonka saldo jäi vaisuksi: 2+1k ruokokerttusta, 1 herne-, 3+1k pensas- ja 3 lehtokerttua ja 1k talitiainen saatiin. Ohessa havaitsimme ääntelevän pikkulepinkäisen sekä lyhyesti laulaneen kuhankeittäjän.

Karoliina Hämäläinen ja Laura Oinas olivat Joensuusta tulleet rengastelemaan Parikkalaan ja heillä oli haaveena rengastaa kuhankeittäjä. He olivat koko yön etsineet orioluksia mutta eivät olleet edes kuulleet ainoatakaan. Suurin osa linnuista oli tainnut jo alkaa pesimäpuuhiin? Niinpä neuvoin heille parhaaksi epäilemäni paikan ja pyysin, että mikäli saisivat kuhiksen kiinni, niin josko saisin tulla itsekin sitä kuvaamaan, kun kuitenkin olimme omassa pyyntihommassamme vajaan kilometrin päässä. Ja kuinka ollakaan hehän saivat upean koiras kuhankeittäjän kiinni ja ehdin paikalle hyvin, kun linnun rengastus- ja mittaustoimet olivat vielä kesken eli minua ei jouduttu lainkaan odottamaan (kilometri on autolla aika nopea siirtyä). Niinpä pääsin kuvaamaan tätä upeaa lintua! Kiitoksia Karoliinalle ja Lauralle ja onnittelut huikeasta rengastuksesta!

Iltapäivällä teimme taas Saaren kierroksen ja mukavimpina havaintoina näimme 18 pulua, pari harmaasorsakoirasta ja harmaapäätikan Akonpohjassa, tundrametsähanhen Jyrkilässä, harmaasorsaparin Suurenjärvenlietteellä, sarvi- ja suopöllön Ollukassa ja hempon Tarassiinlahdella.

6.6. kävimme vain lyhyesti kuvailemassa (ja samalla kontrolloimassa mahdollisia renkaita) valkoselkätikkoja ja pähkinänakkeleita pesillään. Siikalahdella kuulimme taas yhden kuhankeittäjänkin.

Ja 7.6. teimme lyhyen kuvaussession Hannan löytämälle pikkusiepporeviirille – kauhtuneen näköinen naaraspukuinen lintu ruokki jo pesäkoloon poikasia. Hannahan oli nyt kesälomalla, joten hän meni vielä illalla Saarelle kuvaamaan suopöllöjä ja onnistukin saaman yhdestä kuvia. Ja täytyy vielä sanoa, että me tietysti suoritamme kaikki kuvaukset täysin lintuja häiritsemättä riittävästi piiloutuneina. Käkikin tuli kuvattua.

8.6. Hannan ruokokerttusen kuvaussessio sai yllättävän käänteen, kun hän huomasi ruovikossa hitaasti liikkuneen luhtahuitin. Ihme kyllä rantakana tuli pari kertaa oikein mukavasti kuvattavaksi. Oman ruokatuntini kuvaukset keskittyivät pähkinänakkeleihin. Illalla kävimme vielä Siikalahdella, josta nousi etelää kohti muutolle punajalkaviklo – se on syksy jo…


J.A.