. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

Huhtikuun viimeisinä päivinä alkoi vihdoin näkyä hieman odottamattomampiakin lintuja. 29.4. aamusta kävin Särkisalmella, jossa paikalle samaan aikaan osuneen Valosen Pertun kanssa näimme 11 meriharakkaa, mustalinnun sekä Parikkalan ensimmäiset huhtikuiset pilkkasiivet – pariskunnan. Myös muut linnut olivat sulalla lisääntyneet huomattavasti. Niinpä Lemmikonsalmikin piti käydä tarkistamassa ja sieltä löytyi parhaina 4 mustalintua sekä 4 allia.

30.4. kävimme taas aamusta salmella, mutta paremmat lajit olivat lähteneet, silkkiuikkuja oli saapunut jo 50 lintua. Sitten jatkoimme Siikalahden patotielle, jonne pian saapuivat Veikka Kosonen ja Oskari Saunistokin. Pojat olivat osallistumassa nuorten vappuralliin, joka kestäisi koko viikonlopun. Olimme sopineet retkeilevämme yhdessä ja he olisivat meillä yötäkin. Ja kuten yleensä tähän aikaan, retkeily kannatti ehdottomasti aloittaa kunnon staijilla. Olimmekin patotiellä aina iltapäiväkahteen saakka ja kyllä kannatti! Muitakin paikallisia sekä ulkopaikkakuntalaisia viihtyi staijiseuranamme ja lintuja näkyi! Heti aamusta vuodarilistalle näkyi muuttava rantasipi, pari neljän pikkujoutsenen parvea ja edessämme kellui mustakurkku-uikku. Muutto oli varsin maltillista mutta mustapyrstökuiri, pikkukuovi, pari kalatiiraa, pikkulokki, 10 piekanaa, sinisuohaukka, kaakkuri, muutama nuolihaukka, uuttukyyhky, metsäkirvinen ym. nähtiin.

Yhden aikaan olimme jo tekemässä lähtöä syömään ja sen jälkeen sitten Saaren suuntaan, mutta päätin kuitenkin, että josko pysyisimme lavalla vielä puoli tuntia, vaikka petomuuttokin oli loppunut täysin jo aikaisin aamulla. Ja kerrankin kannatti! Löysin kaukaa pohjoisesta matalalla liitelevän ison siipiään roikottavan linnun, joka heti näytti hieman oudolta. Aika pian sain kotkat sekä kurjen poissuljettua, joten kyseessä oli ciconia eli kattohaikaralaji. Pyysin muitakin hakemaan rauhallisesti tämän mielenkiintoisen näköisen linnun putkiinsa, sillä se oli vielä niin kaukana, että tornin tärinä olisi voinut aiheuttaa sen, että minäkin olisin hukannut linnun. Kohta lintu oli kaikilla jo hallinnassa ja tässä vaiheessa olin jo itse varma lajista ja sanoinkin kohta muille, että taidamme katsoa mustahaikaraa!

Lintu valui matalalla lahden itäpuolelta osin puiden latvojen takana lähemmäksi ja lopulta kaikki muutkin saivat linnun määritettyä. Se näytti ohittavan meidät itäpuolelta, joten Hanna päätti singahtaa lähipellon reunaan ja Lötjösen Matti Kaukolan pelloille sitä vastaanottamaan. Lopulta se meni ohitsemme juuri heidän välistään Peltolan mäkien päältä mutta kaikki me pääsimme linnun näkemään hyvin vaikka kuvat jäivätkin aika vaatimattomiksi. Kyseessä oli minulle sponde ja tosisponde ja kaikille muille paikalla olleille elis.

Päätimme vielä jatkaa staijia kahteen asti, mutta tunnelma oli ainakin itselläni niin korkealla, että eihän staijaamisesta enää mitään tullut. Niinpä jatkoimme lopulta syömään Yusufille.

Iltapäivällä suuntasimme sitten Lemmikonsalmen kautta Saarelle, jossa kolusimme kaikki mahdolliset paikat. Lintuja oli lopulta yllättävän vähän mutta muutamilla peltotulvilla oli mukavasti metsä- ja valkovikloja. Akonpohjan lintutornilla näkyi harmaasorsapari, Riionsalmella mustaviklo, Kanavalammella mustavaris, Karinmäessä pari suopöllöä ja Suurenjärvenlietteellä pikkutylli ja rantasipi. Suurenjärven lietteellä näimme teerien soidinta häirinneen mäyrän.

Hanna jäi Suurenjärvenlietteelle yöksi piilokojuun tarkoituksenaan kuvata aamulla sorsia ym. Me puolestaan jatkoimme vielä retkeä vaikka ilta alkoikin jo hämärtää. Kuulimme kuitenkin vielä Lääviensuolla pari sarvipöllöä jne. Lopulta olimme patotien iltakuuntelun jälkeen kämpillä iltakymmenen aikaan.

Vappupäivänä 1.5. heräsimme taas viideltä ja suuntasimme ensimmäiseksi metsosoidinta katsomaan. Näimmekin neljä ukkometsoa soimassa mutta muuten metsälinnut jäivät vielä vähiin. Jatkoimme Särkisalmen kautta Melkoniemen metsiin, jossa tiet olivat paikoin vielä aivan liian lumen peitossa. Tavallisia metsälajeja kuitenkin löytyi, muttei mitään ihmeellisempää – kivitaskun näimme niukasti Savonlinnan puolella ja pari koppeloa, pikkukäpylintuja ym.

Lopulta jatkoimme Siikalahdelle, jossa oli taas porukkaa. Jaksoimme staijata aika tyhjää taivasta vain tunnin verran nähden taas haarahaukan sekä 7 pikkukuovin parven. Käytyämme kaupassa otimme taas suunnan Saarelle, mutta silloin huomasimme, että autostamme oli yksi rengas lussuna. Niinpä ajoimme huoltoasemalla täyttämään renkaan, palasimme kotimme parkkipaikalle nappaamaan Oskarin auton ja sitten ajoimme peräkkäin rengasliikkeen pihaan, jossa siirsimme tavaramme autosta toiseen ja jonne jätimme autoni.

Sitten matka jatkui Lemmikonsalmelle, jossa taas tärppäsi, kun sulan reunalla nukkui ristisorsapari! Pojille napsahti jopa elikset. Akonpohjan tulvilla näkyi valko- ja metsäviklojen seassa 3 mustavikloa ja punajalkaviklo ja ylitsemme lensi haarapääsky. Tornille päästyämme meidät yllätti aivan tolkuton rae- ja lumisade.

Pohjanrannassa torni oli sen verran täynnä, että päätimme ajaa ohi ja kellokin alkoi olla jo sen verran, että pikkuhiljaa piti suunnata Suurenjärvenlietteelle Hannaa hakemaan. Kun vielä samaan aikaan paukahti tieto, että Kuitusen Karri oli Joutsenon Tiuruniemestä löytänyt amerikanmustalinnun, niin minullakin alkoi puhelin soida retkeilyä häiritsevästi. Niinpä lopulta olimme Suurenjärvenlietteen tulvilla, josta löysimme vielä pikkutyllin, rantasipin, liron sekä mustapyrstökuirin. Sitten haimme Hannan kyytiin ja lähdimme palailemaan kohti Parikkalaa.

Halusin itse jotenkin päästä Joutsenoon bongaamaan ja Hannaakin WP-pinna kiinnosti. Pojilla jo aikataulut hieman painoivat päälle, joten minun piti yrittää saada joku muu kyyti paikalle, olihan oma automme rengas jo täysin tyhjänä rengasliikkeen pihalla. Soitin Partasen Harrille, joka olikin innolla mukana!

Niinpä aika pian oli poikien tavarat haettu meiltä ja he jatkoivat vielä ralliaan Savon puolella itselleen tutuille paikoille. Ja pian me olimme Harrin kyydissä matkalla kohti Tiuruniemeä.

Jotenkin olin kuvitellut bongauksen helpoksi. Ajattelin, että mustalintuparvi kelluu sulassa helposti nähtävissä mutta perille päästyä tilanne olikin aivan toinen. Ensimmäisiin bongareihin törmättyämme meidät ohjattiin jatkamaan mahdollisimman kärkeen, josta saattaisi olla hieman parempi näkyvyys. Saimaa näytti täysin sulalta ja väreily oli kauhea! Mustalintuparvi kyllä näkyi mutta niin kaukana, että väreilyn takia koiraat ja naaraat olivat vain välillä erotettavissa toisistaan.

Parvea lähempänä kellui kaakkureita, kuikkia, härkälintuja, tukkakoskeloita ym., mutta mustalintuparvi näkyi pikkuhiljaa vain huonommin ja huonommin. Toki tiedossa oli, että iltaa kohti näkyvyys kyllä parantuisi ja parvi ei kuitenkaan ollut liian kaukana eli usko oli kova, että ”amuli” parvesta vielä erottuisi, kunhan näkyvyys parantuisi edes jonkin verran.

Tunnin verran odoteltuamme alkoi sataa ja sää kylmeni selvästi. Olimme jo miettineet, että pitäisikö parvea yrittää nähdä Imatran puolelta Lammassaaresta mutta lopulta ajattelimme, että sateen jälkeen näkyvyys voisi parantua nopeastikin. Ja oikeassa olimme! Kun sade loppui, oli väreily tiessään ja aika pian joku alkoi nuotittaa parvesta keltanokkakyhmyistä lintua. Ja kohta sen löysivät kaikki ja lintu olikin hallinnassa varmaan vartin verran näkyen hetkittäin jopa varsin hyvin. Niin keltaisen kyhmy muoto kuin kyhmyn oranssi alaosakin erottuivat linnun ollessa sopivassa asennossa ja auringon paisteen osuessa nokkaan. Tyvemmällä niemessä ollut porukkakin hälytettiin paikalle, sillä lintu ei sinne ollut määrittynyt ja kaikki hekin näkivät linnun.

Kun näkyvyys taas ilman lämmettyä huononi, päätimme lähteä palailemaan kotia päin. Vappu oli ollut taas kerran erinomainen! Itse pidän tätä aikaa kaikkein parhaana näillä nurkilla! Tätä todistaa myös se, että Savonlinnan pojat voittivat nuorten vappurallin varsin ylivoimaisesti 123 lajillaan. He olivat illemmalla onnistuneet Savon puolelta löytämään vielä useita puuttuvia lajeja ja parhaina lajeina jopa lyhytnokkahanhen ja arosuohaukan.

J.A.

Kevät alkoi viimein nostaa hieman päätään 19.3. jolloin staijailin Savon nuorison eli Veikka Kososen ja Oskari Sauniston kanssa patotiellä reilut viisi tuntia. Varpushaukka, muutama hiirihaukka, sepelkyyhky, yhä vain sama paikallinen kiuru, isolepinkäinen, peippo, tikli, muutama pikkukäpylintu sekä pulmunen nähtiin. Tikkojakin mukavasti mukavasti – harmaapää-, valkoselkä- sekä pikkutikka. Seuraavana päivänä keli oli arktisempi ja staiji jäi pariin tuntiin ja havainnot vaisummaksi: Kiuruja näkyi 5 muuttavaakin sekä 15 töyhtöhyyppää, 4 kottaraista ym. Illalla lyhyellä pöllökuuntelulla kuului Kannaksella helmipöllö.

Viikolla mainittavia havaintoja olivat 21.3. merikotka sekä 18 hyyppää, 22.3. 5 merikotkaa, 41 hyyppää sekä 3 sepelkyyhkyä ja kanadanhanhi Särkisalmen pienessä sulassa, 23.3. pari uuttukyyhkyä, räkättirastas ja hemppo, 24.3. telkkä, pari todennäköistä vuorihemppoa muuttavana ja 25.3. Särkisalmella oli jo parit telkät ja isokoskelot. Viikonloppu menikin taas surkeissa keleissä ja pelihommissa, joten havainnot jäivät 27.3. Imatralla motarin varressa nähtyihin pariin kangaskiuruun.

Surkeat kelit jatkuivat viikollakin mutta perjantaina 1.4. alkoi taas tapahtua, kun Siikalahdella näkyi kurki, uuttu- ja 28 sepelkyyhkyä, pitkästä aikaa 14 hyyppää, peippo ja 14 pulmusta. Viikonloppu meni taas pelihommissa Vierumäellä 40-v kaukis-SM-turnauksessa, jossa tuloksena oli välttävä 4. sija. Lisäksi katkaisin peleissä hampaan sekä pari kylkiluuta. Alkaa ukko tulla liian vanhaksi pelihommiin… Matkan varsilta kertyi kuitenkin havaintojakin mm. 2.4. nokkavarpunen Imatran Kuparista sekä tuulihaukka Joutsenon Korvenkannasta ja 3.4. kanahaukka Koitsanlahden Kapakkasuolta.

Olisin vammojen takia jäänyt sairaslomalle, mutta perjantaina oli alkanut myös Tehyn hoitajien lakko. Niinpä olin vapaa retkeilemään niin paljon kuin halusin. Mutta kelit olivat yhä vain todella arktisia. 4.4. Siikalahdella tarkeni olla reilut pari tuntia ja näkyi mm. 6 merikotkaa, 90 sepelkyyhkyä, 7 pulmusta ym. Kun olin ihan jäässä, kävin etsimässä parit pähkinänakkelin pesät.

5.4. lunta oli tullut oikein urakalla ja niinpä ei yllättänyt, että parhaat havainnot tulivat ihmisten ruokinnoilta. Terävän Minna laittoi minulle kuvan tunnistamattomasta linnusta hänen ruokinnallaan ja sehän oli yllättäen kangaskiuru, joka piti tietysti käydä Siromäessä katsomassa. Myös peippoja oli ruokinnalla jo kymmenen lintua. 6.4. lyhyt staiji tuotti 42 sepelkyyhkyä, 6 kurkea, 12 kiurua sekä yllättäen koiras sinisuohaukan, joka ei jotenkin sopinut aivan talviseen maisemaan ja keliin. 7.4. taas lyhyt ja jäinen visiitti tuotti vain tuulihaukan ja Imatran hammaslääkärireissulla näin 22 pulmusta sekä ampuhaukan Kaukopäässä. 8.4. Parikkala-vuodariksi tuli vihdoin sinisorsapari Särkisalmelta.

9.4. tuli sitten kevät kunnolla! Staijasimmekin Veikan kanssa klo 7:00-15:30 ja porukkaa kävi lavalla muutenkin mukavasti. Havaintoja kertyi mukavasti: 21 tundrametsähanhea, 8 isokoskeloa, 4 ruskosuohaukkaa, 10 varpus- ja 10 hiirihaukkaa, 2 kalasääskeä, 2 tuulihaukkaa, muuttohaukka, 32 kurkea, 191 töyhtöhyyppää, kuovi, metsäviklo, 2 taivaanvuohta, 26 nauru-, 1 kala- ja 1 selkälokki, 2 uuttu- ja 230 sepelkyyhkyä, pari kangaskiurua, 4 niittykirvistä, 15 västäräkkiä, 62 musta-, 29 räkätti-, 4 kulo- ja 1 pikkurastas, 160 peippoa, 2 hemppoa, 16 pulmusta sekä 6 pajusirkkua ja Kannaksella kuului peukaloinen sekä näkyi nakkelipari.

Sunnuntaina 10.4. staijasimme klo 7-11:00 Veikan ja Oskarin sekä Punnosen Pekan kanssa vähän heikommassa kelissä. Lintuja näkyi paljon vähemmän kuin edellispäivänä, mutta mainittavampia olivat 4 merimetsoa, kuovi, 3 uuttukyyhkyä sekä taas kangaskiuru ja hemppo ym.

11.4. heräsin kylkikipuisena aamuyöstä ja suuntasin metson soidinta katsomaan ja näInkin pienellä alueella 4 ukko- ja yhden akkametson, mutta kuvat jäivät autosta vaatimattomiksi. Yksi lehtokurppa ja vihdoin pakokärkikin näkyi reissulla vuodariksi. Sitten staijailin taas pitkän päivän klo 7:30-15:00 Lappeenrannasta saapuneiden Sojamon Esan ja Ritan Reijon sekä Lötjösen Matin kanssa ja näimme 20 tundra- ja 3 taigametsähanhea, 10 tundra-, 2 kanadan- ja 4 valkoposkihanhea, komean jp merimetson, 5 merikotkaa, sinisuohaukan, 7 kuovia, taivaanvuohen, 80 naurulokkia, 40 niittykirvistä, jopa noin sata västäräkkiä, laulurastas, 3 hemppoa ym.

12.4. klo 7:30-14:00 Kalmarin Petrin ja vaihtuvan porukan kanssa näimme 45 tundrametsä- ja 1 tundra-, sekä 18 kanadanhanhea, tien yli kyyristellen hiippailleen kaulushaikaran, harmaahaikaran, 6 merikotkaa, sinisuohaukan, 3 kalasääskeä, 16 kuovia, taas kangaskiurun, punakylkirastaan, 3 pyrstötiaista, 6 hemppoa ym. Ja 13.4. klo 7:30-12:0 Laarin Merjan kanssa näimme mm. 4 tuulihaukkaa, metsäviklon, 7 taivaanvuohta, palokärjen, pari punarintaa, 11 kulorastasta, hempon ja Huhmarisessa näin taas 2 kangaskiurua, joita on ilmeisesti lumisen kevään ansiosta näkynyt enemmän kuin koskaan.

14.4. staijailin klo 8:30-12:00 ja mainittavia havaintoja olivat mm. 28 tundra-, 1 meri- ja 2 valkoposkihanhea, pari kaulushaikaraa, muuttaen lahdelle saapunut haarahaukkapari, kapustarinta, 35 kuovia sekä metsäviklo.

Sitten lähdin ajelemaan Suomen halki. Hämeenlinnassa kävin kaupassa ja Citymarketin rannassa näin pari meriharakkaa, muutaman silkkiuikun sekä nokikanoja ja sitten hain Hannan rautatieasemalta kyytiin. Hanna oli ollut viikon Helsingissä opettamassa dioraamamaalausta. Sitten jatkoimme lähes yhtä soittoa Kristiinankaupungin Siipyyseen, jossa olimme iltapimeässä, pystytimme leirimme ja kävimme nukkumaan.

15.4. heräsimme viideltä ja pikkuhiljaa hilauduimme Siipyyn lintutornille, jonne saapui kohta Veikko Forsberg ja myöhemmin myös Matti Pajunen. Oli mukava taas olla toista kertaa Pääsiäisen vietossa Siipyyssä mukavassa porukassa merta tuijottamassa! Staijailimme puolille päivin ja lähes kaikista uimaan kykenevistä linnuista tuli vuodenpinna, koska sisiksessä meillä oli vielä kaikki paikat olleet täysin jäässä. Mukavia havaintoja ja vuodareita olivat mm. 18 merihanhea, 18 haapanaa, 4 harmaa-, 2 lapa- ja 10 jouhisorsaa, 14 tukkasotkaa, 816 haahkaa, 34 allia, 1276 mustalintua, 54 pilkkasiipeä, 9 uiveloa, 152 tukkakoskeloa, 109 kaakkuria, kuikka, 5 härkälintua, jonkin vesilinnun merestä napannut kanahaukka, kalasääski, 188 meriharakkaa, pari tylliä, 482 kuovia, 6 merikihua, 20 riskilää ja ruokkia, 9 selkälokkia, 4 rautiaista, 44 kulorastasta, 10 hippiäistä, 1205 peippoa, 14 hemppoa, 5 lapinsirkkua, 55 pulmusta jne.

Iltapäivällä kävimme ensin Härkmeren pelloilla, jossa näkyi parhaana havaintona ristisorsa ja 6 harmaasorsaa sekä Kristiinankaupungin ja Karijoen rajamailla pelloilla katsomassa hanhia ja ihmettelimme kuinka täälläkin lähes puolet metsähanhista oli tundrametsähanhia ja tundrahanhiakin oli runsaasti. Näimme myös kymmenkunta lyhytnokkahanhea.

16.4. staijasimme taas klo 5:30 – 12:00 seuranamme tällä kertaa Ilkka Iivonen. Mukavampia havaintoja olivat 69 metsä- ja 2 lyhytnokkahanhea, 28 valkoposkihanhea, 266 sini- 27 jouhi- ja 6 lapasorsaa, 882 haahkaa, 20 uiveloa, 61 kaakkuria, 3 kuikkaa, 3 silkki- ja mustakurkku-uikkua, 2 harmaahaikaraa, rusko- ja sinisuohaukka, 602 kuovia, joista 126 muutti yhdessä parvessa, 2 metsävikloa, 5 merikihua, 34 riskilää, 2 räyskää, 1275 naurulokkia, 2 suopöllöä, 97 kulorastasta, 1400 peippoa, 16 järripeippoa, 63 urpiaista, 107 keltasirkkua ym.

Iltapäivällä yritimme vastaanottaa Porista pohjoiseen muuttanutta isohaarahaukkaa Härkmerellä, mutta sepä palasi takaisin Poriin. Näimme pari piekanaa ja 4 tylliä ym.

17.4. staijiporukassamme olivat mukavana seurana Veikko Forsberg, Ilkka Iivonen, Sami Jansson sekä Kari Korhonen ja puoleen päivään mennessä näimme aiempiin aamuihin poikkeavina tai muuten parempina havaintoina 215 valkoposkihanhea, 6 ristisorsaa, 226 sinisorsaa, 323 tukkasotkaa, 1486 haahkaa, 156 allia, 8062 mustalintua, 456 pilkkasiipeä, 500 telkkää, 211 tukka- ja 266 isokoskeloa, 32 uiveloa, 282 kaakkuria, 8 kuikkaa, 15 silkkiuikkua, 80 härkälintua, 6 mustakurkku-uikkua, 7 harmaahaikaraa, kaikkia muita erityisesti lämmittäneen merellä muuttaneen haarahaukan, 4 ampuhaukkaa, 453 kuovia, 7 merikihua, 145 ruokkia, 6 räyskää, 5 kalatiiraa, 1705 naurulokkia, 583 sepelkyyhkyä, kangaskiurun hieman liian kaukaa etelään matkanneen pienen kiurun, joka ei oikein voinut olla mikään muu kuin lyhytvarvaskiuru, luotokirvisen, 122 västäräkkiä, 147 kulorastasta ym.

Iltapäivällä kävimme Storsjöträsketillä ilman mainittavampia havaintoja.

18.4. torni oli taas hyvin miehitettynä, kun seuranamme olivat Jukka Koskelainen, Ilkka Iivonen, Sami Jansson, Kari Korhonen sekä Paavo Sallinen ja puolilta päivin lähdettyämme, saapui staijia jatkamaan vielä Veikko Forsberg. Päivän mainittavia havaintoja olivat 170 metsähanhea, tundrahanhi, 3 ristisorsaa, 204 tavia, 2142 haahkaa, 2 vähän kaukaa muuttanutta koiras kyhmyhaahkaa, 6433 mustalintua, 547 pilkkasiipeä, 720 telkkää, 250 kaakkuria, 6 mustakurkku-uikkua, 16 merikotkaa, tylli, 2 räyskää, 7 kalatiiraa, sarvipöllö, 105 kulorastasta jne.

Puoliltapäivin lähdimme ajelemaan kotia kohti ja heti alkumatkasta huomasimme, että autostamme oli mennyt kuskin puoleinen jousi poikki. Niinpä emme turhia pysähdyksiä tehneet, vain virtavästäräkin hoidimme tien vierestä Merikarvian Lankoskelta, mutta muuten jatkoimme matkaa vaikka Porissa olisi voinut olla isohaarahaukkakin tarjolla. Porin läpiajon havainnot jäivät meillä fasaaniin ja mustavariksiin. Lopulta stoppasimme kuitenkin lähellä kotia Simpeleen Ritakoskella, josta bongasimme 10 minuutissa virtavästäräkin ja kuningaskalastajan. Ja kävimme vielä patotielläkin kuuntelemassa kaulushaikaroita, kuutta luhtakanaa ym.

19.4. oli edessä paluu arkeen, mutta ruokatunnilla lahdella näkyi jo 84 sinisorsaa, 44 tavia, 3 puna- ja 1 tukkasotka, sinisuohaukka, 2 piekanaa, 11 nokikanaa sekä pikkutikka. Tetrisuolla näkyi iltapäivällä vielä punajalkaviklo.

Lakon olisi pitänyt taas jatkua, mutta sen sitten peruttiinkin yhtäkkiä ja niinpä viikolla käynnit lahdella olivat lyhyitä. 20.4. vuodariksi kuului muuttava metsäkirvinen, Särkisalmella näkyi muutama uivelo ja Parikkala-vuodariksi terkkarin pihalla näkyi nykyisin todella harvinainen varpunen.

21.4. lahdella näkyi 16 haapanaa, 5 uiveloa ja punajalkaviklo. Iltapäivällä vein auton huoltoon. 22.4. auto oli yhä huollossa, joten ruokatunnilla kävin ihan muilla asioilla, mutta näin yllättäen naaraspukuisen mustaleppälinnun Saharannan ja Harjulinnan välillä. Sitten sain Partasen Harrilta kyydin lahdelle, jossa staijasimme siihen saakka, kun sain tiedon, että automme oli saatu kuntoon. Näimme mm. haarahaukan ja 3 piekanaa.

Viikonloppuna aloitimme aamut Särkisalmen käynneillä, jossa kellui jo silkkiuikkuja sekä mustakurkku-uikku. Sitten staijasimme molempina päivänä pitkät aamut lahdella Savonlinnan nuorten ja Laarin Merjan sekä vaihtuvan porukan kanssa. Parhaimmillaan tai pahimmillaan patotien lava oli aikalailla täynnä. Lauantaiaamu oli erinomainen, kun heti alkuun näkyi kaunis arosuohaukkakoiras ja myöhemmin myös nuori naarasarosuo ja vielä vanhakin naaras! Myös kolme sinisuohaukkaa, muuttohaukka, 17 piekanaa, 6 merikotkaa, 7 kapustarintaa, 3 mustapyrstökuiria, 13 metsävikloa, 5 valkovikloa, uuttukyyhky, rautiainen, 100 järripeippoa sekä etelään kelin taas kylmentyessä matkannut haarapääsky nähtiin.

Sunnuntai 24.4. oli paljon kylmempi ja pohjoistuulinen päivä, mutta silti näimme mukaviakin havaintoja, joista parhaana vanhan kiljukotkan. Myös haarahaukka, 5 piekanaa, 9 kalasääskeä, ampu- sekä nuolihaukka, 158 kurkea sekä pari tiltalttia ym. nähtiin.

Loppukuusta kelit taas muuttuivat perinteisiksi vappukeleiksi eli yöpakkasia ja vesisateita pohjoistuulen kera. Niinpä kevät ei kauheasti edennyt. Ampuhaukka, lisää sorsia, kuikkia ja uikkuja, pari mustapyrstökuiria, ensimmäiset valkoviklot ja tiltaltti, hanhiparvesta löytynyt lyhytnokkahanhi, taas haarahaukka, pikkutikka ym. Mutta kuun viimeisinä päivinä sitten taas alkoi tapahtua…

J.A.

Helmikuun alusta ei kauheasti ole kerrottavaa – kelit olivat talviset, niin talviset, ettei ulkoilumotivaatio ollut kovinkaan korkealla. 1.2. kylillä näkyi komea 200 tilhen parvi.

4.2. ajelin työpäivän aikaisin lopetettuani Helsinki-Vantaalle PCR-testiin ja yöllä sain onnekseni negatiivisen tuloksen. 5.2. bongasin Asikkalan Anianpellolta raitaisolepinkäiskandin, jonka näin lopulta yhdeksän tunnin yrittämisen jälkeen! Tuomo Peltomaa onneksi löysi linnun meidän muutaman muun paikalla olleen sinnikkään bongarin selkien takaa ja nyt vain jännätään oksennuspallosta saatavien DNA-testien tulosta.

6.2. aamulla bongasimme isäni kanssa Kirkkonummen Masalasta Kapasten ruokinnalla toista talvea viettäneen mäntysirkun. Itse näin linnun lyhyen aikaa räntäsateessa ruokinnan viereisessä puussa. Lintu talvehtii ruokinnalla toista vuotta, mutta nyt vasta vähän havaintoni jälkeen se sai RK:n hyväksynnän, kun tästäkin oli DNA-tulokset olemassa. Paikalla näkyi myös järripeippoja, tiklejä, vihervarpusia, räksä, tolkuttomasti mustarastaita sekä yli lentäneet pari harmaalokkia. Kävimme vielä Hommasissa katsomassa koskikaraa, ennen kuin minun piti päästä pakkaamaan tavarani ja pian isäni heittikin minut Helsinki-Vantaalle, josta porukallamme oli lennot Qatarin Dohan kautta Tansaniaan. (Koko retkijuttu löytyy linkistä pian.)

Reissusta sain tuliaisina koronan, jota sainkin sitten potea viikon verran ja paljon pitempäänkin olo oli heikko. Kun ulkonakin oli yhä vain todella talvista, oli retkeilymotivaatio edelleen vähäistä. Joitakin vihervarpusia ja pieniä urpiaisparvia näkyi 20.2. tikkaruokintojen täydennysreissulla ja ensimmäiset pari harmaalokkia näkyivät 24.2. Härskiinmutkasta pilkkimiesten avannoilla.

25.2. pihastamme löytyi 17 tiklin äänekäs parvi, joka viihtyikin lähistöllä pitkään. 26.2. Tarvaslammen kuvauskojulle oli saapunut mustarastas ja Särkisalmella näkyi harmaapäätikka.

27.2. suuntasimme Caireniuksen Sampsan ja Ylätalon Teon kanssa etelään ja aloitimme retken Helsingin Tokoinrannasta, jossa näkyi 3 kanadanhanhea, nokikana sekä kalalokkeja ym. Sitten jatkoimme Espoon Soukkaan, josta onnistuimme bongaamaan talvea viettäneen kiljukotkan. Lopulta lintu näytti lähtevän muutolle itään eikä sitä sen koommin sitten nähtykään – eli itselläni jäi talvipinnan haku viime tippaan. Soukan Kasavuorelta näimme myös merikotkia, hiirihaukkoja, merilokkeja, jokusen muuttavan laulujoutsenen ja uuttukyyhkyn sekä kottaraisen. Näimme myös talvehtineen kuningaskalastajan, pikkutikan sekä Helsingin Tuomarinkylässä piekanan. Pieni bongausreissu oli ihan virkistävä.

Maaliskuu alkoi 4.3. Moskuunniemessä puputtaneella helmipöllöllä ja 5.3. oli vuorossa talvilintulaskenta, jonka satoa olivat pyy, 6 kesykyyhkyä, 4 harmaapäätikkaa, 10 käpytikkaa, valkoselkätikka, 2 mustarastasta, 83 sini-, 161 tali-, 1 kuusi- ja 6 hömötiaista, puukiipijä, 5 närheä, 13 harakkaa, 73 naakkaa, 23 varista, 13 korppia, 24 pikkuvarpusta, 12 viherpeippoa, 18 tikliä, 91 urpiaista, 27 punatulkkua sekä 33 keltasirkkua.

6.3. Lappeenrannan pelireissulla näkyi isolepinkäinen Joutsenon Korvenkylässä ja hiiripöllö Lappeenrannan Heimosillassa sekä vakiopaikoilla tavi sekä huuhkaja. Seuraavana aamuna terkkarin pihalla huuteli harmaapäätikka ja viikolla pakkasaamuina tiklit mekastivat yhä vain pihassamme.

11.3. näkyi Siikalahdella isolepinkäinen sekä 11 tilhen parvi ja alkuyöstä teimme reilun parin tunnin pöllöretken Melkoniemen suunnalle, jossa kuulimme yhden huuhkajan sekä yhden viirupöllön. Seuraavan päivän ruokatunnilla Siikalahdella näkyi jo 9 paikallista laulujoutsenta, muuttava hiirihaukka, harmaapäätikka, isolepinkäinen, tikli sekä vihervarpunen. Illan pelireissulla bongasin Joutsenosta lapinpöllön sekä taas samaisen hiiripöllön Heimosillasta.

13.3. staijailimme muutaman tunnin patotiellä havaiten pari merikotkaa, kanahaukan sekä 6 harmaalokkia, mutta köyhää oli. Niinpä suuntasimme vielä tikkaläskillemme roikottamaan hetkeksi verkkoja, mutta hiljaista oli sielläkin ja saaliiksi tuli vain kolme sinitiaista sekä komea koiras harmaapäätikka.

14.3. patotielle oli saapunut kiuru paikalliseksi ja tämä rassukka ruokailikin sitten tien varressa useita päiviä – muualla kun oli vielä tolkuttomasti lunta. Myös 4 merikotkaa kierteli taivaalla. 15.3. uuttukyyhky painoi kovaa vauhtia kohti etelää – oli todennut hanget liian korkeiksi. Ja 17.3. uutena saapujana näkyi äännellen pohjoista kohti matkannut töyhtöhyyppä – lie kiroillut mennessään, että miksi oli tänne jo saapunut?

18.3. ruokiksella näkyi pari merikotkaa, varpus- ja hiirihaukka sekä tuttu kiuru. Iltapäivällä Rautjärvellä näkyi Kokkolanjoella pikastopilla pari telkkää, kolme isokoskeloa sekä koskikara. Imatralla näkyi merimetsoja ja Lappeenrannassa 45 harmaalokkia. Sitten olikin edessä kaukalopallon 1-divisioonan loppuottelu, jonka voitimme ja sain vielä vuosien tauon jälkeen ihan mukavan mestaruuden kiikkustuoliin muisteltavaksi.

J.A.

Koska Parikkalassa oli ihan oikea vanhan ajan talvi, ei retkeily kauheasti kiinnostanut tammikuussa. Tilhiä ja räkättirastaita näkyi alkukuusta runsaasti ja mustarastaitakin oli siellä täällä. Omalla tikkaruokinnallamme kävi Siikalahdella kävi pyrstötiaisia ja puukiipijä, jolla oli rengas jalassa – lie sama kaveri kuin edellistalvena?

Loppiaisena 6.1. kävimme Siikalahdella ja Simpeleellä havaiten teeriä, pari varpushaukkaa, Kokkolanjoella kuusi koskikaraa sekä mm. vihervarpusen. Viikonloppuna kävimme lauantaina 8.1. Punkaharjulla Laakkissa nappaamassa yhden pähkinänakkelin kiinni ja värirenkaisiin. Sitten jatkoimme Luston metsiin käppäilemään, mutta toivomaamme pähkinähakkia ei näkynyt mutta mukava 15 kuusitiaisen parvi sekä runsaasti pikkukäpylintuja. Päivän aikana näkyi myös pari harmaapäätikkaa ym.

9.1. pelireissulla Lappeenrantaan stoppasin Imatralla ensin Immalanjärven Kymälahden lintutornilla, jonka viereisellä ruokinnalla kävi pari pähkinänakkelia sekä pikkutikka ja sitten Vuoksella, jossa Itä-Siitolassa näkyi pikku-uikku sekä merimetsoja ym. Lappeenrannassa näkyi Pajarilassa 15 taviokuurnan pari matkalennossa ja pelin jälkeen Reijolan putsarilla näkyi taveja ja vanhassa tutussa paikassa huuhkaja.

12.1. Siikalahden Raikanniemessä näkyi valkoselkätikkapari ja yhä vain kylällä kierteli räkättirastaita 65 linnun parvi. 13.1. näkyi Kannaksella peippo.

15.1. teimme hiihtolenkin Soininmäen metsiin, jossa näkyi tutut kolme kuukkelia ja harmaapäätikka sekä kuului pari töyhtötiaista. Toinen pyy lauloi ja toinen näkyi lennossa ja paluumatkalla näkyi vielä koppelokin. Sunnuntaina 16.1. hiihtelimme vuorostaan Siikalahden lenkin ja Mantilanniemessä mekasti nakkeli ja ruokinnallamme näkyi taas pyrstötiaisia.

21.1. näkyi Siikalahdella varpushaukka ja 22.1. suuntasimme Caireniuksen Sampsan kanssa bongausreissulle, joka oli kuitenkin vesiperä. Niin Hartolan turturikyyhky kuin Asikkalassa pari päivää aiemmin nähty raitaisolepinkäinenkin pysyivät piilossa. Pari tavallista isolepinkäistä kyllä näkyi. Lahden Ala-Juhakkalan putsarilla näkyi pari pikku-uikkua, tavi, kanahaukka sekä merimetso ja lähistöltä näkyi varpushaukka sekä sepelkyyhkykin.

Sunnuntaina 23.1. veimme linnunruokaa taas niin piilokojulle kuin tikkaruokinnallemmekin havaiten tuttuja lintuja. Kylällä näkyi vieä 30 räkätin parvi. Päivän pelireissun varrelta hoidin Imatran Siitolasta punakylkirastaan, Neitsytniemestä tukkakoskelon, pikku-uikku ja kanahaukka näkyi keskusliikenneasemalla ja Lappeenrannan Reijolassa taas taveja.

Loppukuun havainnot olivat sitä samaa, räkättirastaitakin näkyi yhä vain parvia siellä täällä. 29.1. Pihabongasimme Tarvaslammen piilokojulla tavallisia talvilintuja kuvaillen.

J.A.

30.12. ajelimme Ouluun, jossa kuittasimme paikalle saapuneen Pirkan kanssa Kemiran putken suulta kaupungin valoissa sinisorsien seurassa talvehtivan sepelhanhen talvipinnaksi. Sitten ajelimme Toppilaan majoittumaan Pirkan tyttären Iinan asunnolle.

31.12. heräsimme vuoden viimeiseen ennen puolta kahdeksaa ja ennen kasia lähdimme ajelemaan kohti Oulunsalon lauttarantaa. Klo 8:30 lautta lähti kohti Hailuotoa ja pientä jäiden keskellä ollutta uraa seilasimme puolisen tuntia kunnes lopulta olimme ajamassa kohti saaren toista päätä eli Marjaniemeä.

Marjaniemessä Pirkka tunnisti ruokinnan, jolla oli aikanaan käynyt bongaamassa talvista mustakurkkurautiaista. Talossa paloi valo ja pihalla olikin emäntä lisäämässä ruokinnalle ruokaa. Hetken juttelimme mm. siitä, että seuraavana aamuna bongareita olisi paikalla enemmänkin ja sovimme kuinka niin nyt kuin seuraavanakin aamuna bongaus kannattaisi tehdä. Ja kun emäntä oli valmis ja peruutteli autollaan pois pihasta, alkoi keltasirkkuja saapua aamupalalle. Ja eipä monta sekuntia mennyt, kun Pirkka äkkäsi myös keltahempon saapuneen ruokinnan viereiseen puskaan. Kohta ”serinus” lennähti ruokinnan sisälle, josta se ei näkynyt.

Kun hemppo häipyi paikalta sirkkujen seurassa, päätimme Hannan kanssa asettua lähemmäs taloa väijyyn, josko saisimme keltahemposta paremmat kuvat hieman lähempää. Mutta kuten aika arvattavissa olikin, olivat keltasirkut turhan arkoja ja niinpä hemppoakaan ei toviin näkynyt. Niinpä peruutimme alkuperäiselle paikalle ja kohta niin sirkut kuin hemppokin saapuivat tällä kertaa ruokinnan alle maahan ruokailemaan. Lopulta linnut taas lähtivät ja niin päätimme mekin lähteä.

Mantereelle päästyämme näkyi Riutussa teeriparvi ja Pajuniemessä fasaani. Sitten kävimme pikaisesti katsomassa talvehtimaan jäänyttä kurkea Kempeleen Alakylässä ja sitten suuntasimme Ouluun etsimään reilua viikkoa aiemmin näkynyttä lapintiaista Oulun Varpumetsästä. Matkalla näkyi pieni tilhiparvi, mutta perillä näkyi vain tali- ja sinitiaisia. Ruokinta näytti aika tyhjältä, joten ehkä lapintintti oli jatkanut matkaansa tai siirtynyt johonkin paremmalle ruokinnalle?

Sitten suuntasimme sponderetkelle Tyrnävälle, jossa kiertelimme peltoja ja seuloimme muutamia keltasirkkuparvia ilman mainittavampia havaintoja. Ollessamme jo Parraksessa pois ajelemassa, lensi meitä vastaan koiras ampuhaukka saalis kynsissään.

Iltapäivällä kävimme Oulussa parissa kaupassa ja sitten haimme Toppilan legendaarisesta Lilasta järkyttävän isot ruoka-annokset, jotka söimme kämpillä. Illalla katsoimme leffan ja huilailimme.

Rakettien paukuttelu alkoi jo kuudelta ja klo 23:15 suuntasimme taas Kemiran putkelle, jossa paukutus oli aivan älytöntä! Niinpä paikalla oli kokonaista kolme sinisorsaa ja nekin lähtivät pian yötaivaalle paniikissa. Paikalle saapui ennen puolta yötä pari porukkaa muitakin ekaekaa pinnaajia, jotka jäivät nyt tyhjin käsin. Mekin siirryimme jo ennen puolta yötä Kemiran altaille, jonne pääsimme juuri vuoden vaihtuessa ja tietysti sielläkin alkoi lähipihoissa tuolloin kauhea sota! Niinpä satakunta sinisorsaa nousi taivaalle ja sepelhanhea ei näkynyt joukossa. Vielä kerran kävimme putken tsekkaamassa mutta vaikka sorsia oli jo jonkin verran saapunut sulalle, ei hanhea näkynyt. Niinpä suuntasimme kämpille nukkumaan.

Herätys oli jo kuudelta ja pian olimme taas Kemiran putken sulalla tarkistamassa sorsia, joita oli reilut parisataa mutta sepelhanhea ei näkynyt. Niinpä aika pian ajelimme taas Riuttuun, josta lautta lähti klo 7:30 Hailuotoon. Lauttaan saapui muutama muukin bongariporukka ja lopulta ajelimme jonossa Marjaniemeen, jossa järjestäydyimme pihan tuntumaan odottelemaan lintujen heräämistä. Talon emäntäkin oli taas paikalla ja olihan hän aika ihmeissään, kuinka olimme tulleet niin aikaisin. Mutta pian alkoi pimeältä taivaalta jo kuulua keltasirkkujen ääniä ja kohta paikalle käveli Santamaan Markku, joka oli parkkipaikalta kävellessään kuullut jo keltahemponkin ääntä.

Ja eipä meidän tarvinnut kauan odottaa hyisessä kelissä, kun klo 9:15 keltahemppokin saapui ruokinnan viereen ja pian sujahti taas ruokinnan sisälle. Pinna oli hoidettu ja muita vuodareita kuin keltasirkku ja tali- ja sinitiainen ei paikalta ollut tarjolla. Joten hetken tuttujen kanssa juteltuamme, päätimme lähteä palailemaan kohti lauttarantaa.

Stoppasimme kylillä havaiten pikkuvarpusia ja ajon varrella näkyi harakoita, hömötiainen, pikkukäpylintu sekä käpytikkoja. Lautalla ollessamme saimme ihailla upeaa auringonnousua ja toki juttelimme lisää tuttujen kanssa, muta ainoatakaan lintua emme jäiden keskellä havainneet.

Huikussa teeriparvi oli samalla paikalla kuin edellispäivänäkin ja Oulunsalossa näkyi jokunen naakka ja sitten Kempeleen Alakylässä kurki oli piilossa mutta vuodariksi näkyi variksia sekä viherpeippo. Koska edelleenkään sepelhanhea ei ollut kukaan nähnyt Oulussa, päätimme suunnata Liminkaa kohti ja hakea edes jonkun paremman vuodarin. Kempeleen Honkasesta hoidimme helposti neljä turkinkyyhkyä ja matkalla näkyi vielä korppi. Virkkulassa törmäsimme toiseen pinnaporukkaan, joka oli kuullut ruokinnalla käyvän peltopyyparven lennähtäneen jonnekin opastuskeskuksen taakse. Jonkin aikaa odottelimme niiden paluuta mutta lopulta hiivin itse pellon puolelle katsomaan, näkyisikö niitä jossain ojanvarsipuselikon takana ja jotain möykkyjähän siellä näkyi. Vinkkasin muita paikalle ja tuomaan putken mukanaan ja siellähän oli kiepissä ainakin neljä peltopyytä päät lumihankien keskeltä näkyen.

Sitten jatkoimme taas kurkipaikkaa kohti, sillä lintu oli palannut paikalleen ja matkalla näkyi Tupoksessa närhi ja Kempeleessä puluja ja kurkikin näkyi nyt saman tien.

Seuraavaksi jatkoimme sitten Ouluun, jossa pointsasimme jo vauhdista tien yli lentäneen mustavariksen Raksilasta ja sitten suuntasimme Hartaanselälle, jonen epäilimme, että sepelhanhi olisi voinut siirtyä. Pari telkkää siellä näkyi, ei muuta. Hietasaaressa kuului punatulkku mutta auringon jo ollessa laskemaisillaan, kiiruhdimme vielä tarkistamaan niin Kemiran putken kuin altaatkin, mutta sinisorsia oli yhä vain reilut parisataa paikalla.

Vielä iltahämärissä suuntasimme Hietasaareen, jossa oli ruokinnalla näkynyt varpuspöllö, mutta näimme vain muutamia sinnikkäitä harrastajia sekä mustarastaan.

Illalla haimme Pirkan kanssa eväät Saurahan Nepalilaisesta ravintolasta ja samalla kävimme vielä Kemiran putkella ja altailla. Illalla katsoimme kämpillä leffan ja vielä senkin jälkeen kävimme tarkistamassa, ettei hanhi olisi palannut paikalle. Sorsia oli jo pitkälti yli kolmesataa, mutta hanhea ei näkynyt.

Lopulta päivä oli tuottanut vain yhden ekaekaapinnan eli keltahempon! Tavoitteeni oli ollut saada vähintään kaksi, jotta olisin katkaissut 150 lajia, jolloin olisin voinut jatkossa ottaa tämänkin touhun hieman rennommin, sillä pinnoja olisi ollut jo ihan tarpeeksi, mutta ei niin ei…

2.1. heräsimme ennen kahdeksaa ja pian oli tavarat pakattu ja Iinan kämppä siivottu. Suuntasimme vielä kerran Kemiralle ja putken sulalla oli varmaan tonni sinisorsia! Mutta hanhea ei vieläkään löytynyt. Lopulta me lähdimme ajelemaan ja Pirkka suuntasi vielä altaillekin, jossa oli satakunta sinisorsaa muttei hanhea.

Me suuntasimme kohti Kajaania, jossa oli jonkin aikaa oleillut ilmeinen maan ensimmäinen mandtii-alalajin riskilä. Lintu oli välillä oleillut tehdasalueella näkymättömissä mutta edellispäivänäkin se oli ollut pitkään joella helposti bongattavissa. Ajomatkalla näimme joitakin teeriä, Vaalassa 12 taviokuurnaa, Paltamossa 30 urpiaista ja lopulta kurvasimme Ämmänkoskelle. Muutama laulujoutsen oli pienehköissä sulissa mutta riskilää ei näkynyt eikä ollut näkynyt koko päivänä. Hanna kuvaili jonkin aikaa neljää saukkoa ja näimme vielä mm. urpiaisia ja pikkukäpylintuja mutta riskilää ei löytynyt. Kävimme välillä syömässä ja palailimme vielä sulia tarkistamaan mutta lopulta lähdimme ajelemaan kohti kotia.
Pikkuhiljaa hämärtyi ja muita lintuja emme enää havainneet. Lopulta olimme kotona varsin väsyneinä.

J.A.

Talvinen keli ei joulukuussa innostanut juuri retkeilemään ruokatunneilla. Muulloin olikin tietysti pimeää. Ja viikonlopuille tuppasi osumaan huonommat kelit. Räkättirastaita oli yhä isoja parvia pihlajanmarjojen kimpussa ja kovien pakkasten jälkeen esiin tupsahtivat myös mustarastaat, joita näkyi yksittäisiä ja jopa pieniä porukoita siellä täällä.

11.12. Tarvaslammen kuvauskojulla keltasirkkuja ym. kuvaillessamme huomasin yhden todella harmaan linnun, josta tuli ensin mieleen tavallinen (tai siis harvinainen) varpunen. Otin linnun saman tien kameran linssiin ja aloin kuvata ja tajusin kuvaavani varsin mäntysirkkumaista lintua! Lintu ei kauan ollut näkyvissä vaan katosi muiden sirkkujen sekaan, mutta kuvia katsellessani huomasin, että sillä oli hieman kellertävää sävyä vatsapuolella – kaikki muu olisi kyllä sopinut täysin puhtaaseen mäntysirkkuun! Ehkä kyseessä kuitenkin oli risteymä? Odottelimme lintua saapuvaksi takaisin ja kävimme myöhemminkin kuun aikana pariin otteeseen kojulla kuvailemassa ja tätä lintua etsimässä, mutta vaikka keltasirkkuja yhä kävi ruokinnalla runsaasti, ei kyseistä lintua enää näkynyt.

12.12. peli- ja kauppareissun ohessa stoppasin lyhyesti Imatran Vuoksella, jossa Itä-Siitolassa näkyi heti joella jo jonkin aikaa ollut tukkakoskelo. Vuoksen stopeilla näkyi myöhemminkin merimetsoja ym. mutta parillakaan yrittämällä en nähnyt pikku-uikkua.

13.12. ruokatuntikierros tuotti Kaukolan keltasirkkuparvea vaanineet hiiripöllön ja varpushaukan ja Kontiolammen yli lentäneen vanhan merikotkan. 15.12. Tyrjänjoella näkyi talvehtimaan jäänyt laulujoutsen.

18.12. vapautimme lähes pari viikkoa meillä hoidossa olleen kanahaukan, joka oli löytynyt ilmeisesti autoon törmänneenä ja nälkäisenä. Kannaksen parin ruokinnan vilkaisu tuotti pari pähkinänakkelia sekä puukiipijän ja seuraavana päivänä kotipihamme yli lensi 13 tiklin parvi ja Ristimäessä näkyi hippiäinen.

Jouluaattona teimme Soikkelin Miikan kanssa talvilintulaskennan. Kävelimme ensin kylältä Siikalahden patotielle, jonne Hanna toi meille sukset ym. ja jatkoimme hiihtäen ja lopussa sitten suksia kantaen. Kierros alkoi heti mukavasti, kun vierasvenesatamassa näkyi viiden tiklin parvi ja terkkarilta löytyi valkoselkätikka. Myös yksittäisiä vihervarpusia kuului taivaalta. Räkättirastaita oli yhä parvissa ja muutama mustarastaskin näkyi taas. Lahden puolella olikin sitten hiljaisempaa mutta yhteensä havaitsimme lopulta: 22 teertä, varpushaukan, 12 pulua, 6 käpytikka, 2 valkoselkätikkaa, 87 tilheä, 4 musta- ja 277 räkättirastasta, 2 hippiäistä, 65 sini-, 75 tali-, 4 hömö- ja 2 töyhtötiaista, pähkinänakkelin, 4 puukiipijää, 15 harakkaa, 4 närheä, 38 naakkaa, 30 varista, 6 korppia, 48 pikkuvarpusta, 7 viherpeippoa, jo mainitut 5 tikliä, 5 vihervapusta, 52 urpiaista, 54 punatulkkua sekä 6 keltasirkkua. Laskenta oli toiseksi paras talvilaskenta niin laji- kuin yksilömäärältäänkin.

Joulupäivänä Punkaharjun sukulointireissulla näkyi Laakkiissa pari pähkinänakkelia sekä puukiipijä ja Tarvaslammella varpushaukka.

Tapaninpäivänä suuntasimme Simpeleelle, jossa rastaita ja tilhiä oli vielä enemmän kuin Parikkalassa. Yhteensä kuusi koskikaraa ja seitsemän laulujoutsenta sekä kolme sinisorsaa näkyi joella. Reissu tuotti myös pari varpushaukkaa ja Siikalahden tikkaruokinnallamme oli kuhina, kun parin käpytikan ohella näkyi valkoselkätikkapari sekä koiras harmaapäätikka.

28.12. näkyi ruokiskierroksella Kannaksella pari nakkelia ja Anitsanlahdella jopa seitsemän mustarastasta ja 29.12. näkyi vielä kanahaukka Koitsanlahdenkankaalla.

J.A.