. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

Heinäkuun helteillä retkeily oli vähäistä. Kuun alussa pikkusieppopari oli hyvä Siikalahdella ruokkimassa poikasia pesään ja Joukiossa paikalliset valkoposkihanhet olivat kertyneet taas vakiopelloille.

2.7. oli SSP, jonka saalis oli taivaanvuohi, musta-, räkätti-, ja punakylkirastas, 2+1k ruokokerttusta, 3 pensas-ja 2+1k lehtokerttua, 2k pajulintua, 18 sini- ja 8 talitiaista, 2 peippoa, kelta- ja 3+1k pajusirkkua. Illan juoksulenkillä Tarvaslammella näin yllättäen valkoselkätikkapoikueen sekä kuulin harmaapäätikkapoikueen.

3.7. kävimme ensin kuvailemassa lintuja Tarvaslammen kojulla ja sitten teimme Saaren kierroksen, jolla Akonpohjassa kuului kuhankeittäjä, Pohjanrannassa näkyi heinätavi ja mustaviklo, Suurenjärvenlietteeltä löytyi muutama pikkukuovi, mustapyrstökuiri ja sinisuohaukka ja sitten kävimme Uukuniemen puolella myös tarkistamassa erään lammen, jolla oli kuulemma aikaisempina vuosina pesinyt kaakkuri ja tänäkin keväänä ollut pari pesivän oloisina mutta ilmeisesti pesintä oli mennyt pieleen, sillä kaakkureita ei näkynyt, sen sijaan kuulimme pari kuhankeittäjää ja näimme pyrstötiaisparin.

Jyrkilän pelloilla näkyi vielä 4 uuttukyyhkyä ja Karinmäessä kuului ruisrääkkä, kultarinta sekä sarvipöllöpoikue. Jo Parikkalaa kohti ajellessamme näkyi vielä Akonpohjassa 6-tien päällä lennellyt haarahaukka. Retken päätteeksi kävimme vielä Tarvaslammella rengastamassa käenpiikapoikueen, pesässä oli 9 isoa poikasta – pienessä sinitiaiselle tarkoitetussa pöntössä oli melko ahdasta! Lähellä kotia kylällä näkyi vielä tien yli lentänyt pähkinähakki ja kun kurvasimme sitä katsomaan, löytyi eräästä pihasta kaksi tai kolme hakkia, joista ainakin yksi oli selvä lentopoikanen. Jossain lähellä olivat hakit taas pesineet, mutta nyt vasta näyttäytyivät vuodariksi – käsittämättömän kähmyjä ovat!

8.7. havaitsin pikkusiepon viimeisen kerran. Poikaset olivat ilmeisesti siirtyneet jo aika kauas pesältä, mutta emon rätinä kuului vielä pariin kertaan. Saman iltana Partasen Harri soitti, että hänelle oli soitettu, että Satumäessä oli joku pöllö maassa ja harakat sen kimpussa. Singahdimme silti paikalle ja siellähän oli potra sarvipöllön poikanen maassa. Laitoimme poikaselle renkaan kinttuun ja nostimme sen tiheään puuhun piiloon variksilta. Ympärillä kerjäsi ainakin pari muutakin poikasta eli varmasti emo saapui pian tätäkin poikasta ruokkimaan.

9.7. Siikalahdella näkyi syyskauden ensimmäiset kaksi jalohaikaraa ja Tetrisuolla näkyi kymmenen uuttukyyhkyä, joista osa oli nuoria eli vihdoin varmistui uuttarin pesintä Parikkalassa! Illalla kävimme laittamassa verkot pauloille SSP-paikalle ja näimme Kirkkorannassa kanadanhanhipoikueen.

10.7. SSP:n saldo oli taivaanvuohi, pensastasku, räkättirastas, 3 ruokokerttusta, 7 pensaskerttua, pajulintu, kirjosieppo, sini- ja 2 talitiaista sekä 1+1k pajusirkkua. Verkkoilun ohessa näimme kuhankeittäjäparin sekä 25 pikkukäpylintua. Illalla teimme lyhyen Saaren kierroksen mutta havainnot jäivät aivan olemattomiin – ainoa mainittava havainto oli neljä uuttukyyhkyä Pohjasuolla.

13.7. kuului kylällä hakin raakuntaa ja kuhankeittäjän laulua ja Siikalahdella kuului kuhiksien rääyntää. 14.7. ajelimme sitten kohti etelää. Matkalla stoppasimme Haminan Tervasaaressa, jottei vuodareista jäisi kokonaan puuttumaan niinkin naurettava laji kuin lapintiira! Lopulta parkkeerasimme Helsinki-Vantaan lentokenttähotellin parkkipaikalle, jossa olisimme seuraavan yön. Seuraavana päivänä olisi vihdoin edessä todella kauan odotettu yhteinen reissu!

J.A.

10.6. iltapäivällä saapui isäni meille viikonloppuvierailulle. Isäni on yksi monista, joka oli innostunut osallistumaan 100 lintulajia haasteeseen ja jäänyt koukkuun. Yli 70-vuotaiaana lintuharrastuksen aloittaminen ei enää ole ihan helppoa, mutta lähes joka vuosi lajimäärä oli hänellä kuitenkin noussut. Nyt olimme sopineet retkeilevämme ihan suht tosissaan viikonlopun, jotta lajimäärää saataisiin taas tämän vuoden osalta nostettua.

Juna saapui taas kerran myöhässä, joten meille tuli hieman kiirus käydä Karpalossa syömässä ennen kuin minun piti viedä auto autokorjaamolle pieneen huoltoon. Tunnin ajan käppäilimme sitten Moskuunniemessä isäni kanssa opiskellen tavallisempien lintujen laulua. Mukavampia havaintoja olivat mehiläishaukka sekä viitakerttunen.

Huilittuamme hetken kotonamme suuntasimme iltaretkelle, jonka aloitimme tutuilla pähkinänakkeleilla, jotka olivat yllättäen jo jättäneet pesänsä mutta löytyivät kuitenkin lähistöltä. Sitten jatkoimme Joukion valkoposkihanhia ihmeteltyämme (poikasiakin jo vaikka kuinka) Sinkkosennurkkaan, josta olimme saaneet vinkin tarkistettavasta tikan pesästä. Valkoselkätikkapari näkyi heti lennossa ja pesässä kiikitti ainakin pari tikanpoikaa, joista toinen oli aika ajoin kolon suulla näkyvissäkin. Myös palokärki rummutteli kauempana. Hoidettuamme pikkusiepon pesäpaikaltaan jatkoimme vielä Siikalahden lintutornille, jossa näkyi kaukainen harmaasorsa ja vielä patotiellä kuului pari rytikerttusta, mutta nämä olivat turhan kaukana isäni kuultaviksi.

Lauantaina 11.6. lähdimme aamuretkelle kuuden aikaan ja hoidimme aluksi Likolammelta kuhankeittäjän sekä kultarinnan. Sitten suuntasimme Melkoniemen metsiin tavoitteena idänuunilinnut ja sinipyrstöt mutta eipä niitä kumpaakaan löytynyt. Sen sijaan tuttu matkalla näkyi käenpiika ja metsiin päästyämme kuukkeli kävi meitä moikkaamassa ja muita havaintoja olivat mm. kanahaukkaemo ja lentopoikanen, töyhtötiainen, pikkukäpylinnut, sirittäjä jne. Pikkusieppokin kuului mutta kovin kaukaa. Rengastimme myös pöntössämme olleet kahdeksan varpuspöllön poikasta.

Päiväunien jälkeen suuntasimme Tarvaslammelle Hannan vanhempia moikkaamaan mutta samalla rengastimme muutamat tiaispoikueet sekä tuulihaukkapoikueen pöntöistä. Ja lopuksi kävimme vielä kaakkurilammella varmistamassa, että asukkaat olivat tänäkin kesänä paikalla.

Ja illalla jaksoimme vielä ilta- ja yöretkelle Saaren suuntaan, jolla näimme sarvipöllön ja kuulimme muutaman heinäkurpan, kehrääjän, luhtakanan ja -huitin, kaulushaikaroita, ruisrääkkiä, viitakerttusia, luhtakerttunen sekä pari pensassirkkalintua, joista toisen rengastimmekin. Aamun jo sarastaessa stoppasimme vielä Siikalahdella, jossa lauloi toinen luhtakerttunen.

Nukuimme aamulla pitkään ja sitten suuntasimme Rautjärven puolelle Kokkolanjoelle, josta pienen etsinnän jälkeen löysimme virtavästäräkin, joka varoitteli ilmeisesti rannassa piilossa olleen poikasen takia. Ylempänä jokivarressa törmäsimme toiseenkin heikosti lentäneeseen poikaseen.

Iltapäivällä kävimme vielä syömässä ”Assalla” ja sitten isäni lähti junalla kohti Kirkkonummea. Olimme parin vuorokauden retkeilyllä havainneet 113 lajia, joista isänikin oli onnistunut havaitsemaan 102 lajia. Ei hassummin 75-vuotiaalta aloittelevalta harrastajalta! Isäni vuodarilukema oli nyt uusissa ennätyslukemissa 146 lajia ja tavoitteena on tietysti saada ainakin 150 rikki – olihan listalla vielä aika helppojakin puutteita.

Illan juoksulenkillä kuulin harmaapäätikkapoikueen Särkisalmella .

Viikolla Hanna kävi aina sään salliessa kuvausreissuilla ja itsellä retkeily jäi korkeintaan lyhyiksi ruokatuntiretkiksi. Valkoposkihanhet toivat jo poikasiaan lähirantaan, pikkusiepot jatkoivat yhä poikastensa ruokkimista, ensimmäiset kahlaajat (suokukko, muutama mustaviklo, valkovikloja, liroja) matkasivat jo etelää kohti. Tikanpoikasista näkyi nuori valkoselkätikka ja kuhankeittäjiä lauloi siellä täällä.

15.6. kävin Lappeenrannassa Keskussairaalassa ja iltapäivällä kävin Toikansuolla, jossa lauloi peltosirkku ja altailla näkyi mm. pari punajalkavikloa ja neljä pikkutylliä. Joutsenon Kotasaaressa kuului rastaskerttunen ja Konnunsuolla kuului kolme peltosirkkua.

Viikonlopun aloitimme SSP-rengastuksella ja saaliksi saimme punarinnan, ruokokerttusen, 2 pensas- ja 2 lehtokerttua, kirjosiepon, peipon sekä 3 punavarpusta. Iltapäivällä teimme vielä Saaren kierroksen, jonka havikset jäivät suopöllöön ja muutamaan luhtakanaan. Rengastimme myös jokusen töyhtöhyypän poikasen.

Sunnuntaina 19.6. kävimme taas Melkoniemen metsissä, jossa näkyi nyt koko viiden kuukkelin perhe. Törmäsimme myös pyyperheeseen ja varpuspöllöt olivat yhä pöntössä mutta aivan lähtövalmiin näköisinä. Tarvaslammella käenpiika hautoi yhdessä pöntössä.

21.6. lyhyt iltapäiväretki tuotti pikkutikan pesän Siikalahdelta ja tarkistimme taas, että kovien sateiden jälkeen pikkusiepoilla oli yhä kaikki hyvin. 23.6. kuvailimme Siikalahdella pyrstötiaispoikuetta ja Hannan löytämiä pyjamaluteita. Näimme myös pikkutikkapesäpaikan lisäksi toisaallakin pikkutikan ja kuulimme muutaman kultarinnan. Illalla suuntasimme yöretkelle lähi-Parikkala parhaille paikoille, mutta surkeaa oli yhä: yksi heinäkurppa, pari sarvi- ja suopöllöä sekä kehrääjää ja muutama ruisrääkkä kuului. Siikalahdella kuului pari luhtahuittia. Laulajista kuulimme vain viitakerttusia ja satakieliä sekä aamun jo sarastaessa pari kuhankeittäjää.

25.6. heräsimme Papinlahdella nukuttuamme riippukeinuissa harjoittelumielessä. Herätys oli taas aikainen sillä oli taas SSP:n vuoro. Saimme verkoista musta- ja punakylkirastaan, 3 ruokokerttusta, 2+1k pensaskerttua, sini- ja talitiaisen, 1+2k punavarpusta sekä pajusirkun. Muita havaintoja olivat sarvipöllö, pikkulepinkäinen, hemppo ja keltavästäräkki. Illalla Tetrisuolla näkyi kolme uuttukyyhkyä.

26.6. kuului illasta Papinlahdella varpuspöllön poikanen ja näkyi sarvipöllöjä niin aikuinen kuin poikanenkin. Sitten teimme yöretken Särkisalmen ja Saaren välimaastoon ja kuulimme satakieliä, viitakerttusia, luhtakerttusen, vain pari ruisrääkkää sekä kehrääjä ja näimme muutaman sarvipöllön ja kuulimme niiden poikasia.

27.6. pikainen Siikalahtikäynti kannatti, kun juoksin Raikantien varressa ison kurjen poikasen kiinni, joka sai tietysti renkaan jalkaansa. Pikkusiepot olivat myös yhä vain paikalla ja näkyipä valkoselkätikkakin.

Kuun viimeisinä oli läkähdyttävän kuumaa, joten havainnot jäivät vähiin. Hanna kuitenkin jaksoi yhä ulkoiluttaa kameraa ja kävi kuvaamassa joka aamu jotain.

J.A.

Kesäkuun ensimmäisenä singahdin töiden jälkeen bongaamaan Saaren Pohjanrannasta löytyneet pari lampivikloa. Muuten paikalla oli aivan samat linnut kuin mitä olin edellisillan käynnillä nähnyt. Stoppasin myös Akonpohjan tornilla, jonka lähellä lauloi luhtakerttunen.

2.6. satoi pitkästä aikaa – edellisen kerran, kun oli satanut, oli tainnut sataa lunta? Niinpä kävin taas pikakäynnin Saaren kahlaajapaikoilla, mutta eihän siellä mitään kahlaajia ollut – vain kapustarinta Akanvaaran Tetrisuolla.

4.6. iltapäivällä suuntasimme Savon puolelle Punkaharjulle Saimaan rantaan rengastamaan Tapani Nisulan mökin lähellä olleesta pöntöstä viirupöllön poikasen. Vain yksi iso poikanen oli pöntössä ja onneksi emokin oli varsin leppoisa, joten rengastus sujui nopeasti. Kun pöllö oli saanut hilun kinttuunsa, ei se enää suostunut pysymään pöntössä, mutta sen olikin jo edellispäivinä nähty seisovan pöntön suuaukolla verryttelemässä siipiään, joten se oli aivan lähtövalmis.

Yllätykseksemme Tapani oli järjestänyt meille ohjelmaa rengastuksen jälkeen ja pääsimme hänen ja tämän mökkinaapureiden Laura ja Harri Heleniuksen kanssa veneretkelle, jonka kohteena olisivat saimaannorpat, joita Tapani on vuosia kartoitellut alueella.

Pian olimmekin vesillä ja tarkistamassa norppien vakiopaikkoja. Muutamalla ensimmäisellä paikalla emme norppia nähneet mutta sitten löytyi ensimmäinen kivellä köllötellyt norppa! Tämä veijari oli hieman aran oloinen, joten emme pyrkineet lähemmäksi. Toinenkin norppa uiskenteli lähistöllä, mutta katosi pian. Mutta seuraavalta paikalta löytyi sitten nätti vaalea köllikkä, joka poseerasi oikein antaumuksella. Myös tumma kuutti uiskenteli lähistöllä ja sekin kävi meitä pari kertaa kurkkaamassa. Lähisaaressa lauleskeli pikkusieppo ja kelikin oli mitä mainion, joten tunnelma oli korkealla!

Ylittäessämme isompaa järven selkää löysimme eräältä karilta meriharakan ja toiselta puolelta selkää löysimme vielä yhden norpan köllimästä kivellä hieman kaislikon takana. Sitten katselimme vielä hieman maisemia ennen kuin palasimme vauhdikkaasti Heleniusten mökkirantaan. Olipa mahtava päästä kerrankin katselemaan ja kuvaamaan norppia, joita emme ennen olleet nähneet kuin muutamia kertoja kauempana uimassa. Kiitoksia vielä Tapanille sekä Heleniuksille!

5.6. oli taas SSP-pyynti, jonka saldo jäi vaisuksi: 2+1k ruokokerttusta, 1 herne-, 3+1k pensas- ja 3 lehtokerttua ja 1k talitiainen saatiin. Ohessa havaitsimme ääntelevän pikkulepinkäisen sekä lyhyesti laulaneen kuhankeittäjän.

Karoliina Hämäläinen ja Laura Oinas olivat Joensuusta tulleet rengastelemaan Parikkalaan ja heillä oli haaveena rengastaa kuhankeittäjä. He olivat koko yön etsineet orioluksia mutta eivät olleet edes kuulleet ainoatakaan. Suurin osa linnuista oli tainnut jo alkaa pesimäpuuhiin? Niinpä neuvoin heille parhaaksi epäilemäni paikan ja pyysin, että mikäli saisivat kuhiksen kiinni, niin josko saisin tulla itsekin sitä kuvaamaan, kun kuitenkin olimme omassa pyyntihommassamme vajaan kilometrin päässä. Ja kuinka ollakaan hehän saivat upean koiras kuhankeittäjän kiinni ja ehdin paikalle hyvin, kun linnun rengastus- ja mittaustoimet olivat vielä kesken eli minua ei jouduttu lainkaan odottamaan (kilometri on autolla aika nopea siirtyä). Niinpä pääsin kuvaamaan tätä upeaa lintua! Kiitoksia Karoliinalle ja Lauralle ja onnittelut huikeasta rengastuksesta!

Iltapäivällä teimme taas Saaren kierroksen ja mukavimpina havaintoina näimme 18 pulua, pari harmaasorsakoirasta ja harmaapäätikan Akonpohjassa, tundrametsähanhen Jyrkilässä, harmaasorsaparin Suurenjärvenlietteellä, sarvi- ja suopöllön Ollukassa ja hempon Tarassiinlahdella.

6.6. kävimme vain lyhyesti kuvailemassa (ja samalla kontrolloimassa mahdollisia renkaita) valkoselkätikkoja ja pähkinänakkeleita pesillään. Siikalahdella kuulimme taas yhden kuhankeittäjänkin.

Ja 7.6. teimme lyhyen kuvaussession Hannan löytämälle pikkusiepporeviirille – kauhtuneen näköinen naaraspukuinen lintu ruokki jo pesäkoloon poikasia. Hannahan oli nyt kesälomalla, joten hän meni vielä illalla Saarelle kuvaamaan suopöllöjä ja onnistukin saaman yhdestä kuvia. Ja täytyy vielä sanoa, että me tietysti suoritamme kaikki kuvaukset täysin lintuja häiritsemättä riittävästi piiloutuneina. Käkikin tuli kuvattua.

8.6. Hannan ruokokerttusen kuvaussessio sai yllättävän käänteen, kun hän huomasi ruovikossa hitaasti liikkuneen luhtahuitin. Ihme kyllä rantakana tuli pari kertaa oikein mukavasti kuvattavaksi. Oman ruokatuntini kuvaukset keskittyivät pähkinänakkeleihin. Illalla kävimme vielä Siikalahdella, josta nousi etelää kohti muutolle punajalkaviklo – se on syksy jo…

J.A.

Kuten monesti aiemminkin, taas tuntui, että Tornien Taisto viikonloppu oli paras aika vuodesta Parikkalassa. Lintuja toki tuli koko ajan lisää, mutta ei mitään parempaa, korkeintaan samoja lintuja uudestaan ja uudestaan.

10.5. Saaren kierroksella Akonpohjassa näkyi pari mustakurkku-uikkua ja pikkutylli sekä kuului ruokokerttunen, Kanavalammella näkyi harmaasorsapari, Tarassiinlahdella kellui mulliparvi sekä pari allia ja parhaana havaintona kaukana näkyi itään matalalla matkannut kattohaikara. Mutta loppukierroksella näkyi enää pikkukuovi, jokunen uuttukyyhky sekä sinisuohaukka.

11.5. Härskiinmutkassa kellui lapasotka-mustalintu sekaparvi ja Moskuunniemessä kuului käenpiika. Iltapäivällä kiertelimme pöllönpönttöjä Savon poikien kanssa ja kierroksen lopuksi yhdestä pöllöstä löytyi hautova viirupöllömamma, joka sai renkaan jalkaansa. Muut kierroksen havainnot jäivät kanahaukkaan ja mustapääkerttuun.

12.5. ruokatunnilla törmäsin patotiellä tuttuihin, lomalle Parikkalaan tulleeseen Valosen Arttuun sekä taas ohiajaessa paikalla pysähtyneisiin Matti ja Liisa Kapaseen, joiden kanssa jutustellessa ylitsemme lensi lapinkirvinen äännellen. Myös haarahaukka näkyi taas vaihteeksi. Iltapäivän pönttökierroksen havainnot jäivät pyypariin.

13.5. kävin katsomassa luonnonkolossa hautonutta helmipöllöä. Illan Saaren kierros alkoi tien vieressä olleella koppelolla. Akonpohjassa näkyi heinätavipari, suokukkoja sekä jopa 45 mustavikloa. Karinmäessä näkyi pyypari ja Ala-Ollukan pelloilla tarkistimme yhden valkoposkiparven, jossa oli kuin olikin punakaulahanhipari! Pohjasuolla piipersi 92 kapustarinnan parvi ja Pohjanrannassa näkyi tylli. Muuten näkyi uuttukyyhkyjä taas siellä täällä, joten näyttää siltä, että laji on tullut nyt jäädäkseen.

14.5. oli ensimmäinen SSP ja kylläpä oli vielä märkää! Aamulla kuulimme jänkäkurpan ja kaakkurin ja verkoista saimme pensaskertun, ruokokerttusen, pari hernekerttua ja pajulintua sekä pajusirkkuja 2r+1k. Sitten bongasimme Siikalahdella olleen jalohaikaran ennen pitkiä päiväunia. Iltapäivällä suuntasimme Saarelle, jossa näkyi Akonpohjassa 2 pikkutylliä ja 4 tylliä ja sitten pistimme Akonpohjaan kuvausteltat pystyyn ja toiveenamme oli kuvata illalla ja aamulla kahlaajia. Illalla suokukkoja ja mustavikloja vielä oli, mutta toivoimme niiden tulevan aamulla lähemmäksi telttojamme. Iltaa ja lyhyitä unia odotellessa kuulimme luhtakanan ja näimme harmaasorsaparin sekä heinätavikoiraan.

15.5. aamulla kahlaajat kuitenkin nousivat muutolle ja pääsimme lopulta kuvaamaan vain muutamaa suokukkoa. Muutenkin aamun havainnot jäivät samoihin kuin edellisiltana, joten kuvausreissu oli pettymys.

Teltat purettuamme teimme vielä Saaren kierroksen, jonka saldoa olivat pari käenpiikaa Tarassiinlahdella, lapinkirvinen Jyrkilässä, harmaasieppo Akonpohjassa, pikkujoutsen Pohjanrannassa sekä valtaisat 15 000 ja 25 000 valkoposkihanhen parvet Pohjasuolla ja Akanvaaran Tetrisuolla. Tetrisuolla kuului vielä sarvipöllö keskellä päivää.

16.5. ainoa havainto oli Siikalahdella laulanut satakieli ja 17.5. näkyivät ensimmäiset tervapääskyt. Saarella näkyi Akonpohjassa 5 tylliä ja 3 pikkutylliä, Pohjanrannassa lapinsirri, Kanavalammella suosirri ja heinätavipari ja Akanavaaran Tetrisuolla 112 kapustarintaa. Myös muutama isompi keltavästäräkkiparvi sekä taas uuttukyyhkyjä nähtiin.

18.5. kuului ensimmäinen punavarpunen ja 19.5. Härskiinmutkassa kellui lähellä kuusi lapasotkaa. Tyhjiä pönttöjä taas kierrettyämme, kävimme pelastamassa Siikalahden rannalla yhden aitaan juuttuneen valkoposkihanhen. Ohessa näimme myös pari punajalkavikloa. Illalla singahdin vielä Moskuunniemen Hernesaareen, jossa oli alkanut näkyä arktikaa ja ehdin vielä nähdä pari pilkkasiipi- ja mustalintuparvea sekä 950 allia ja meriharakan, lähistöllä lauloi vielä kultarintakin.

20.5. saapui ensimmäinen lehtokerttu ja illan pönttökierros tuotti vihdoin 8 munaa hautoneen varpuspöllön, joka oli vanha tuttumme ja siirtynyt uuteen pönttöön useamman kilometrin päästä. Kierroksella näimme myös pari metsoa ja pyytä. Illalla kävimme parilla heinäkurppapellolla ja näimme yksinäisen linnun kököttämässä keskellä yhtä peltoa.

21.5. Siikalahden staijilla näimme vain vähän lintuja mutta haarahaukka sekä etenkin merikihu lämmittivät. Iltapäivällä suuntasimme taas Saarelle, jossa Tarassiinlahden pari lapinsirriä ja punajalkaviklo ja Suurenjärvenlietteen mustapyrstökuiri, suosirri ja pari lapinsirriä olivat mainittavimmat havainnot. Näimme myös pari valkoselkätikkaa sekä kuulimme muutaman kultarinnan ja taas uuttukyyhkyjä siellä täällä.

22.5. suuntasimme Savon puolelle Punkaharjun Haukmäen metsiin, jossa kiertelimme jonkin aikaa ja löysimme sentään yhden komean pikkusiepon ja kuulimme kaakkurin sekä metson lentoonlähtöryminän. Pöntöt olivat kuitenkin taas tyhjiä. Päivällä kävimme rengastamassa viirupöllön poikaset ja olipahan taas äkäinen emo! Iltapäivällä rengastimme vielä Tarvaslammelta kottaraisen pojat ja yhden käenpiian ja kotiin ajellessa bongasimme Moskuunniemestä kuhankeittäjän vuodariksi.

23.5. Härskiinmutkassa kellui parisataa allia ja pari lapasotkaa ja iltamuutolla näkyi 865 allia, yksi pieni mustalintuparvi sekä suopöllö. Lyhyellä yöretkellä Soiniosssa surisi kehrääjä ja Sammallammella kuulin taivaalta pienen sepelhanhen ääntä. 24.5. Siikalahdella muutti 7 tyllin parvi. 25.5. näkyi vihdoin ensimmäinen mehiläishaukka ja taas haarahaukkakin. Kultarintoja tuntui löytyvän sieltä sun täältä.

26.5. oli taas SSP:n vuoro ja aamu olikin varsin mukava: 2 punarintaa, 2 leppälintua, 2 mustarastasta, 2 ruokokerttusta, 4 pensas- ja 2 lehtokerttua, 3 pajulintua, 2 kirjosieppoa, 3 sini- ja 2 talitiaista, 3 punavarpusta ja 1 pajusirkku rengastettiin. Kuulimme lisäksi kuhankeittäjän ja luhtahuitin ym. Illemmalla teimme taas Saaren kierroksen, jonka parasta antia olivat fasaanikukko Kanavalammella, kanahaukka Tarassiinlahdella, mustapyrstökuiri ja suosirri Suurenjärvenlietteellä, ruisrääkkä, 2 tylliä ja 7 lapinsirriä Pohjanrannassa sekä tundrametsähanhi, muutama tundrahanhi ja myöhäinen lyhytnokkahanhi sekä suo- ja sarvipöllö Akanvaaran Tetrisuolla.

27.5. Siikalahdella näkyi 130 sepelhanhen parvi ja tervapääskyjä kiepui taivaalla jo 65 lintua. Illalla Moskuunniemessä kuului viitakerttunen ja näkyi 163 muuttavaa laulujoutsent6a, 2 meriharakkaa sekä kuhankeittäjäpari. Kukonkannassa kötkötti luhtakana. Jatkoin vielä lyhyelle yöretkelle, jolla kuului Kontiolammella pensassirkkalintu, Siikalahdella liejukana, Sammallammella toinen pensassirkkalintu sekä Kirkkorannassa luhtahuitti. 28.5. lyhyellä Siikalahden staijilla näkyi parit tundra- ja tundrametsähanhet ja 101 kuikkaa. Sitten univelat pakottivat minut nukkumaan.

29.5. Saaren kierros aloitettiin tarkistamalla, että mustakurkku-uikkupari oli saapunut Valkialammelle. Kanavalammella näkyi 4 tundrametsähanhea ja kuului pari kuhankeittäjää. Jyrkilässä pellolla köpötteli yksinäinen sepelhanhi ja Pohjanrannassa näkyi pari lentävää metsähanhea ja lapinsirri sekä kuului taas rääkkä. Muuten kierros alkoi jo tuntua siltä, että paras lintuaika oli jo pahasti ohi…

30.5. kävin aamulla taas helmipöllön luonnonkololla, josta kurkki nyt kaksi isoa poikasta. Ruokatunnilla bongasin Pohjanrannassa olleen jp kuovisirrin, joka oli ensimmäinen keväthavaintoni lajista Parikkalassa. Paikalla oli myös 4 lapinsirriä. Illan juoksulenkillä Tetrisuolla näkyi suopöllö.

Toukokuun viimeisenä päivänä kävimme taas helmipöllöjä katsomassa ja nyt kolo oli tyhjä mutta löysimme vielä yhden maastopoikasen erään kuusen latvustosta.

J.A.

Synttäripinnat jäivät keräämättä 2.5. kun auto oli rengasliikkeessä paikattavana ja keli oli iltapäivällä surkea. Sulat kävin tarkistamassa ja parhaina näkyi yhteensä 53 kuikkaa.

3.5. ruokiksen mainittavin havainto olivat heinätavipari Siikalahdella. Iltapäivällä suuntasimme Saarelle ja matkan varrella näkyi Särkisalmella mustakurkku-uikku ja mustalintupari. Saaren kierroksen havaintoja olivat mustaviklo Akonpohjassa, harmaasorsapari Kanavalammella, pari suokukkoa Jyrkilässä ja kaakkuri Pohjanrannassa. Tulvilla näkyi runsaasti valkovikloja, taivaanvuohia ja jouhisorsia sekä jokunen liro ja rantasipi ym. Seuraavan illan Siikalahtikäynnin paras havainto oli Aittavaarassa huudellut sarvipöllö.

5.5. lahdella näkyi pensastasku ja iltakäynnillä salmella 4 allia, 3 tukkakoskeloa, 31 kuikkaa, 10 haara- ja 6 räystäspääskyä. Pirkka saapui meille yöllä taas perinteisesti Tornien Taisto viikonloppua viettämään.

6.5. aamulla Särkisalmella näkyi 11 allia, 3 mustalintua, 3kv merilokki ja kuului pajulintu sekä nokkavarpunen, myös pari kirjosieppoa kuului. Ruokatunnilla suuntasin Siikalahdelle, jossa patotien lava oli varsin täysi. Ampuhaukka, pari pikkukuovia, törmäpääskyä ja keltavästäräkkiä olivat ainoat mainittavat havainnot ja iltapäivällä suuntasimme sitten Saarelle kunnon kierrokselle. Aloitimme tarkistamalla matkan varrella Lemmikonsalmen, jolla oli 10 allia ja 6 mustalintua.

Saaren kierros tuotti harmaasorsaparin, mustakurkku-uikun, haarahaukan, muuttohaukan ja käen Akonpohjassa, kanahaukan Riionsalmella, kivitaskuparin ja 2 uuttukyyhkyä Karinmäessä, tyllin Jyrkilässä, pari pyytä, lapinsirri, 95 liroa, 60 taivaanvuohta ja 10 lapinsirkkua ym. Suurenjärvenlietteellä. Ilta alkoi jo painaa päälle, joten kiiruhdimme kotia kohti mutta stoppasimme vielä Kinnarniemen Lääviensuolla tarkistamaan noin kymmenennen valtaisan valkoposkihanhiparven. Lopulta yhteensä noin 50 000 valkoposkihanhen tarkistaminen kannatti, kun tästä muutaman tonnin parvesta löytyi vihdoin kaunis koiras punakaulahanhi!

7.5. heräsimme ennen neljää ja parvekkeelle kuului jo leppälinnun laulu. Pian olimme kävelemässä kohti Siikalahden lintutornia ja Kasinmäessä lauloi sirittäjä. Kevät oli yöllä edennyt isoin harppauksin!

Ennen viittä saapui tornille myös Lötjösen Matti ja pieni nelihenkinen joukkueemme oli kasassa ja viideltä kuittasimme taiston ensimmäiseksi lajiksi lähimpinä vesilintuina lahdella kelluneen lapasotkaparin. Vesilinnut hoituivat muutenkin pikatahtia, kun uiveloita ja jouhisorsia oli vielä mukavasti ja harmaasorsapari sekä pari koiras heinätaviakin nähtiin. Keli oli upea, tyyni ja kirkas ja näkyvyys loistava, mutta valitettavasti mitään lintuja ei ollut puiden latvoissa lahden reunoilla, mikä yleensä on meillä ainoa tapa saada monia tavallisia pikkulintuja lajilistallemme. Onneksi pajulintu ja kirjosieppo sentään kuitattiin, mutta mm. rautiainen ja punarinta jäivät saamatta. Pikkulintumuuttokin oli surkeaa, joten naurettavia puutteita jäi. Ja pikkuhiljaa alkoikin sitten tuulla ja iltapäivällä peli oli pikkulintujen osalta menetetty.

Aamun mukavaa saldoa olivat meriharakka, useampikin rantasipi, pikku- ja valkoselkätikka sekä täysin pommina näkynyt pohjantikka! Hemppo ja pikkukäpylintu kuultiin mutta mm. vihervarpusia nähtiin koko päivänä vain kaksi ja viherpeippoa tai urpiaista ei havaittu lainkaan.

Mutta kova etelätuuli toi sitten päivemmällä kaikkea mukavaa. Pari haarahaukkaa oli varsin odotettua, mutta näimme myös pari 2kv arosuohaukkaa, sinisuohaukan, pari piekanaa, pari nuolihaukkaa, pari merimetsoa, mustavariksen, uuttukyyhkyn, pikkukuovin sekä kaikkein parhaina subad kiljukotkan sekä kattohaikaran!

Päivällä tuuli oli niin kova että havainnointi oli aika vaikeaa eikä lintujakaan enää liikkunut. Niinpä viimeiseen pariin tuntiin emme saaneet kuin yhden lajin, kanahaukan, lähes puolitoista tuntia ennen kisan päättymistä. Lopulta lajimäärämme oli 95 lajia, jolla olimme koko maan kisassa 15. sijalla ja ties kuinka monennen kerran paras torni sisämaassa – ja kuten aina ennenkin Pohjanranta ja Tarassiinlahti löytyivät nekin aivan sarjan kärkisijoilta.

Käytyämme syömässä ja huilittuamme hetken kävimme vielä lyhyellä iltapäiväretkellä, jolla näimme luonnonkolossa pesivän helmipöllön, pari harmaapäätikkaa sekä muutamia muitakin lajeja, joita emme kisassa olleet nähneet. Illalla teimme vielä vesisateessa lyhyen peltokierroksen, mutta havainnot jäivät pariin merihanheen Kullinsuolla.

8.5. nukuimme kuuteen ja lähdimme taas maastoon. Hanna oli viettänyt taas yön kuvausteltassa Uukuniemen Suurenjärvenlietteellä, joten me lähdimme Pirkan kanssa Saarelle retkelle tavoitteena olla puolilta päivin Suurenjärvenlietteellä. Matkan varrella Härskiinmutkassa näkyi pienessä sulassa harmaasorsapari ja Moskuunniemessä kuulimme ensimmäisen hernekertun sekä mustapääkertun. Sitten kiiruhdimme Ruokosuolle, jossa oli edellisiltana näkynyt paikallinen kattohaikara ja siellähän se ”kikke” kökötti sähkötolpan nokassa.

Päätimme käydä Akanvaaran Tetrisuolla, jossa näimme suopöllön ja sinisuohaukkakoiraan ja palasimme sitten Ruokosuolle, jossa ”kikke” oli nyt käppäilemässä pellolla. Ajoimme pellon reunan parkkiin ja haikarahan päätti kävellä ohitsemme vain noin neljän metrin etäisyydeltä, joten saimme todella hyvät kuvat otuksesta. Läheisellä Pohjasuolla näkyi 64 kapustarintaa.

Pohjanrannassa näimme kuinka Ruokosuolta noussut kattohaikara kaarteli tovin nosteessa yhdessä merikotkan kanssa ja lähti sitten etelää kohti. Sitten suuntasimme Akonpohjaan, josta löysimme mustapyrstökuirin ja tyllin muiden kahlaajien seasta ja tornilla näkyi 4 mustalintua.

Kanavalammella näimme harmaasorsaparin mutta sitten jatkoimme Suurenjärvenlietteelle, jossa näimme pikkutyllin ja 11 mustavikloa sekä kuulimme luhtakanan. Hanna olikin jo valmiina tien varressa ja siirsin tavarani Pirkan autosta omaamme ja sitten ajelimme vielä peräkanaa Akonpohjaan kaupassa käymään. Sitten Pirkka lähti pitkälle kotimatkalle ja me vähän lyhyemmälle.

J.A.

Huhtikuun viimeisinä päivinä alkoi vihdoin näkyä hieman odottamattomampiakin lintuja. 29.4. aamusta kävin Särkisalmella, jossa paikalle samaan aikaan osuneen Valosen Pertun kanssa näimme 11 meriharakkaa, mustalinnun sekä Parikkalan ensimmäiset huhtikuiset pilkkasiivet – pariskunnan. Myös muut linnut olivat sulalla lisääntyneet huomattavasti. Niinpä Lemmikonsalmikin piti käydä tarkistamassa ja sieltä löytyi parhaina 4 mustalintua sekä 4 allia.

30.4. kävimme taas aamusta salmella, mutta paremmat lajit olivat lähteneet, silkkiuikkuja oli saapunut jo 50 lintua. Sitten jatkoimme Siikalahden patotielle, jonne pian saapuivat Veikka Kosonen ja Oskari Saunistokin. Pojat olivat osallistumassa nuorten vappuralliin, joka kestäisi koko viikonlopun. Olimme sopineet retkeilevämme yhdessä ja he olisivat meillä yötäkin. Ja kuten yleensä tähän aikaan, retkeily kannatti ehdottomasti aloittaa kunnon staijilla. Olimmekin patotiellä aina iltapäiväkahteen saakka ja kyllä kannatti! Muitakin paikallisia sekä ulkopaikkakuntalaisia viihtyi staijiseuranamme ja lintuja näkyi! Heti aamusta vuodarilistalle näkyi muuttava rantasipi, pari neljän pikkujoutsenen parvea ja edessämme kellui mustakurkku-uikku. Muutto oli varsin maltillista mutta mustapyrstökuiri, pikkukuovi, pari kalatiiraa, pikkulokki, 10 piekanaa, sinisuohaukka, kaakkuri, muutama nuolihaukka, uuttukyyhky, metsäkirvinen ym. nähtiin.

Yhden aikaan olimme jo tekemässä lähtöä syömään ja sen jälkeen sitten Saaren suuntaan, mutta päätin kuitenkin, että josko pysyisimme lavalla vielä puoli tuntia, vaikka petomuuttokin oli loppunut täysin jo aikaisin aamulla. Ja kerrankin kannatti! Löysin kaukaa pohjoisesta matalalla liitelevän ison siipiään roikottavan linnun, joka heti näytti hieman oudolta. Aika pian sain kotkat sekä kurjen poissuljettua, joten kyseessä oli ciconia eli kattohaikaralaji. Pyysin muitakin hakemaan rauhallisesti tämän mielenkiintoisen näköisen linnun putkiinsa, sillä se oli vielä niin kaukana, että tornin tärinä olisi voinut aiheuttaa sen, että minäkin olisin hukannut linnun. Kohta lintu oli kaikilla jo hallinnassa ja tässä vaiheessa olin jo itse varma lajista ja sanoinkin kohta muille, että taidamme katsoa mustahaikaraa!

Lintu valui matalalla lahden itäpuolelta osin puiden latvojen takana lähemmäksi ja lopulta kaikki muutkin saivat linnun määritettyä. Se näytti ohittavan meidät itäpuolelta, joten Hanna päätti singahtaa lähipellon reunaan ja Lötjösen Matti Kaukolan pelloille sitä vastaanottamaan. Lopulta se meni ohitsemme juuri heidän välistään Peltolan mäkien päältä mutta kaikki me pääsimme linnun näkemään hyvin vaikka kuvat jäivätkin aika vaatimattomiksi. Kyseessä oli minulle sponde ja tosisponde ja kaikille muille paikalla olleille elis.

Päätimme vielä jatkaa staijia kahteen asti, mutta tunnelma oli ainakin itselläni niin korkealla, että eihän staijaamisesta enää mitään tullut. Niinpä jatkoimme lopulta syömään Yusufille.

Iltapäivällä suuntasimme sitten Lemmikonsalmen kautta Saarelle, jossa kolusimme kaikki mahdolliset paikat. Lintuja oli lopulta yllättävän vähän mutta muutamilla peltotulvilla oli mukavasti metsä- ja valkovikloja. Akonpohjan lintutornilla näkyi harmaasorsapari, Riionsalmella mustaviklo, Kanavalammella mustavaris, Karinmäessä pari suopöllöä ja Suurenjärvenlietteellä pikkutylli ja rantasipi. Suurenjärven lietteellä näimme teerien soidinta häirinneen mäyrän.

Hanna jäi Suurenjärvenlietteelle yöksi piilokojuun tarkoituksenaan kuvata aamulla sorsia ym. Me puolestaan jatkoimme vielä retkeä vaikka ilta alkoikin jo hämärtää. Kuulimme kuitenkin vielä Lääviensuolla pari sarvipöllöä jne. Lopulta olimme patotien iltakuuntelun jälkeen kämpillä iltakymmenen aikaan.

Vappupäivänä 1.5. heräsimme taas viideltä ja suuntasimme ensimmäiseksi metsosoidinta katsomaan. Näimmekin neljä ukkometsoa soimassa mutta muuten metsälinnut jäivät vielä vähiin. Jatkoimme Särkisalmen kautta Melkoniemen metsiin, jossa tiet olivat paikoin vielä aivan liian lumen peitossa. Tavallisia metsälajeja kuitenkin löytyi, muttei mitään ihmeellisempää – kivitaskun näimme niukasti Savonlinnan puolella ja pari koppeloa, pikkukäpylintuja ym.

Lopulta jatkoimme Siikalahdelle, jossa oli taas porukkaa. Jaksoimme staijata aika tyhjää taivasta vain tunnin verran nähden taas haarahaukan sekä 7 pikkukuovin parven. Käytyämme kaupassa otimme taas suunnan Saarelle, mutta silloin huomasimme, että autostamme oli yksi rengas lussuna. Niinpä ajoimme huoltoasemalla täyttämään renkaan, palasimme kotimme parkkipaikalle nappaamaan Oskarin auton ja sitten ajoimme peräkkäin rengasliikkeen pihaan, jossa siirsimme tavaramme autosta toiseen ja jonne jätimme autoni.

Sitten matka jatkui Lemmikonsalmelle, jossa taas tärppäsi, kun sulan reunalla nukkui ristisorsapari! Pojille napsahti jopa elikset. Akonpohjan tulvilla näkyi valko- ja metsäviklojen seassa 3 mustavikloa ja punajalkaviklo ja ylitsemme lensi haarapääsky. Tornille päästyämme meidät yllätti aivan tolkuton rae- ja lumisade.

Pohjanrannassa torni oli sen verran täynnä, että päätimme ajaa ohi ja kellokin alkoi olla jo sen verran, että pikkuhiljaa piti suunnata Suurenjärvenlietteelle Hannaa hakemaan. Kun vielä samaan aikaan paukahti tieto, että Kuitusen Karri oli Joutsenon Tiuruniemestä löytänyt amerikanmustalinnun, niin minullakin alkoi puhelin soida retkeilyä häiritsevästi. Niinpä lopulta olimme Suurenjärvenlietteen tulvilla, josta löysimme vielä pikkutyllin, rantasipin, liron sekä mustapyrstökuirin. Sitten haimme Hannan kyytiin ja lähdimme palailemaan kohti Parikkalaa.

Halusin itse jotenkin päästä Joutsenoon bongaamaan ja Hannaakin WP-pinna kiinnosti. Pojilla jo aikataulut hieman painoivat päälle, joten minun piti yrittää saada joku muu kyyti paikalle, olihan oma automme rengas jo täysin tyhjänä rengasliikkeen pihalla. Soitin Partasen Harrille, joka olikin innolla mukana!

Niinpä aika pian oli poikien tavarat haettu meiltä ja he jatkoivat vielä ralliaan Savon puolella itselleen tutuille paikoille. Ja pian me olimme Harrin kyydissä matkalla kohti Tiuruniemeä.

Jotenkin olin kuvitellut bongauksen helpoksi. Ajattelin, että mustalintuparvi kelluu sulassa helposti nähtävissä mutta perille päästyä tilanne olikin aivan toinen. Ensimmäisiin bongareihin törmättyämme meidät ohjattiin jatkamaan mahdollisimman kärkeen, josta saattaisi olla hieman parempi näkyvyys. Saimaa näytti täysin sulalta ja väreily oli kauhea! Mustalintuparvi kyllä näkyi mutta niin kaukana, että väreilyn takia koiraat ja naaraat olivat vain välillä erotettavissa toisistaan.

Parvea lähempänä kellui kaakkureita, kuikkia, härkälintuja, tukkakoskeloita ym., mutta mustalintuparvi näkyi pikkuhiljaa vain huonommin ja huonommin. Toki tiedossa oli, että iltaa kohti näkyvyys kyllä parantuisi ja parvi ei kuitenkaan ollut liian kaukana eli usko oli kova, että ”amuli” parvesta vielä erottuisi, kunhan näkyvyys parantuisi edes jonkin verran.

Tunnin verran odoteltuamme alkoi sataa ja sää kylmeni selvästi. Olimme jo miettineet, että pitäisikö parvea yrittää nähdä Imatran puolelta Lammassaaresta mutta lopulta ajattelimme, että sateen jälkeen näkyvyys voisi parantua nopeastikin. Ja oikeassa olimme! Kun sade loppui, oli väreily tiessään ja aika pian joku alkoi nuotittaa parvesta keltanokkakyhmyistä lintua. Ja kohta sen löysivät kaikki ja lintu olikin hallinnassa varmaan vartin verran näkyen hetkittäin jopa varsin hyvin. Niin keltaisen kyhmy muoto kuin kyhmyn oranssi alaosakin erottuivat linnun ollessa sopivassa asennossa ja auringon paisteen osuessa nokkaan. Tyvemmällä niemessä ollut porukkakin hälytettiin paikalle, sillä lintu ei sinne ollut määrittynyt ja kaikki hekin näkivät linnun.

Kun näkyvyys taas ilman lämmettyä huononi, päätimme lähteä palailemaan kotia päin. Vappu oli ollut taas kerran erinomainen! Itse pidän tätä aikaa kaikkein parhaana näillä nurkilla! Tätä todistaa myös se, että Savonlinnan pojat voittivat nuorten vappurallin varsin ylivoimaisesti 123 lajillaan. He olivat illemmalla onnistuneet Savon puolelta löytämään vielä useita puuttuvia lajeja ja parhaina lajeina jopa lyhytnokkahanhen ja arosuohaukan.

J.A.