Viikonloppu Säpissä
Loppuviikosta olin ollut Tampereella koulutuksessa ja perjantaina koulutuspäivän jälkeen lähdin ajelemaan kohti Poria. Olin jo hyvissä ajoin ollut yhteydessä Petteri Mäkelään ja kysellyt, miten Luvia Säpin lintuasemasaareen pääsisi ja saanut mukavan vastauksen, että helposti, sillä saareen oli Petterin ohella suuntaamassa perjantai-iltana myös iso joukko nuoria lintuharrastajia ympäri Suomen.
Päästyäni Poriin tapasin muun porukan Länsi-Porin Prismassa, jossa teimme ruoka- ja juomaostokset. Minua ja Petteriä lukuunottamatta muu porukka oli jäämässä saareen 10 päiväksi, hurjin jopa 3 viikoksi. Niinpä ostosten teossa menikin oma aikansa! Lopulta tavarat oli raahattu pihalle ja pakattu kolmeen autoon, joihin ihme kyllä saatiin vielä kaikki 11 ihmistäkin mahtumaan. Sitten otimme suunnan Kuuminaisten satamaan, josta paattimme lähti klo 18:30.
Meitä oli siis Säppiin menossa porukka Janne Aalto, Petteri Mäkelä, Markus Lampinen, Sebastian Andejef, Ossi Tahvonen, Aleksi Mikola, Tomas Swahn, Teppo Lehtola, Valtteri Salonen, Niklas Paulaniemi sekä Lassi Kangasmäki. Vain osa porukasta oli minulle ennestään tuttuja, mutta pian oli selvää, että hyviä tyyppejä olivat kaikki!
Puolen tunnin paattimatkan jälkeen rantauduimme Säppiin ja aloimme kantaa tavaroitamme vanhaan majakanvartijan mökkiin. Tavaraa oli todella paljon, mutta aika pian oli tavarat saatu kannettua ja illan jo hämärtäessä tehtiin muutamia lintuahavaintojakin, joista paras oli pihan yli lentänyt pohjantikka.
Ilta kului leppoisasti. Pystytimme pihalle pöllöverkot ja laitoimme sekalaisen pöllöatrapin soimaan. Helmipöllö tulikin naksumaan pihapiiriin, muttei koskaan osunut verkkoon. Lopulta nukkumaan käytiin yllättävän aikaisin, sillä kaikki halusivat olla freesinä koluamassa saarta heti aamusta.
10.10. herätys oli kuuden nurkilla ja pian oli mökissä täysi tohina päällä, kun 11 jamppaa sähelsi itselleen jotain aamupalaksi kelpaavaa. Aika pian olimme kuitenkin kaikki paitsi Markus ja Valtteri suuntaamassa aamustaijille. Markus ja Valtteri suuntasivat pystyttämään loppuja verkkoja ja sitten vastaamaan päivän rengastuksista.
Keli oli lähes tyyni, joten aamustaiji oli varsin miellyttävää. Lintuja oli kuitenkin liikenteessä varsin vähän, mielenkiintoisempina sinisorsaparvessa paikallisena ollut lapasorsa sekä muuttanut lapasotka. Niinpä aamuvakion päätyttyä lähdimme porukalla komppaamaan saarta ympäri. Kierros tuotti muutamia jänkäkurppia, pohjantikan, pikkutikan, leppälinnun, muutaman tiltaltin, 6 tikliä, 14 isokäpylintua, 4 pulmusta sekä parhaana lopulta Hanhiston rantaan laskeutuneen komean vanhan muuttohaukan. Komppaamista jatkettiin vielä pitkälle iltapäivään, mutta mitään raria ei kovasta yrityksestä huolimatta löytynyt. Verkoillakin lintuja oli tullut toistasataa, mutta pääasiassa tavallisia tiaisia sekä mm. mukava määrä puukiipijöitä.
Illalla taas helmariatrappi soi ja saaliiksi tulikin yksi nuori helmipöllö. Illanvietto oli rarittomuudesta johtuen varsin maltillista ja nukkumaan mentiin ajoissa.
11.10. aamun aloitti pihalla huudellut varpuspöllö, joka reagoi voimakkaasti vihellykseeni, mutta atrappi ei kuitenkaan saanut sitä osumaan verkkoon. Pikaisen aamupalan jälkeen suuntasimme hieman navakammassa tuulessa Kräveliin aamustaijille. Tällä kertaa oli Tepon vuoro suunnata verkoille.
Aamustaijilla oli hieman vilkkaampaa, kun kuikkalintuja ja merisorsia, etenkin mustalintuja liikkui edes jonkin verran. Myös riskilöitä ja ruokkeja näkyi kymmenkunta molempia. Pari paikallista lapasotkaa kellui mulliparvessa ja myös silkkiuikkuja ja härkälintuja oli niin paikallisena kuin muutollakin. Nokasta lähti lentoon valkoviklo ja tundrakurmitsankin ääntä kuultiin lyhyesti. Petteri myös löysi äärimmäisen kaukaa mereltä muutolla olleen pöllön, joka lopulta tuli sen verran lähemmäksi, että laji taittui suopöllöksi.
Kesken staijisession soitti Teppo verkoilta, että oli kuullut ja nähnytkin ylilentävänä päällään kierrelleen taigakirvisen. Oletimme linnun suunnanneen Hanhiston niityille, mutta vaikka havainto aiheuttikin nuorisokaartissa pientä levottomuutta, päätimme staijata vakion loppuun ennen kuin suuntaisimme niittyjä komppaamaan koko porukalla. Tämä olikin oikea päätös sillä noin kymmentä minuuttia myöhemmin kuului taivaalta selvää taigakirvisen ääntä ja lintu kävi yllämme kääntymässä ja suuntasi taas rantaa pitkin kohti etelää.
Siinä kesken hodarituuletusten huomasin paljain silmin kuikkalinnun lennossa edessämme ja kun lintu alkoi laskeutua, se näyttikin todella isolta ja kontrastikkaalta. Sain linnun putkeen sen juuri laskeutuessa ja kylläpä se näyttikin hyvältä! Tokaisin, että nyt on muuten hyvän näköinen gavia laskeutumassa tuohon eteen – taitaa olla immeri! Ja linnun asetuttua uimasilleen, oli määrityksen varmistus helppoa, komea talvipukuinen amerikanjääkuikka uiskenteli komeasti edessämme! Tilanne oli varsin kaoottinen, sillä olihan kyseessä osalle porukasta jo toinen elis viiteen minuuttiin! Immeri uiskenteli tovin kalastellen välillä merimetson kanssa samassa kuvassa, kunnes se lopulta kohosi todella raskaasti siivilleen ja lensi Prakalan niemen taakse, jonne se kuitenkin näytti taas laskeutuvan. Kun pian tuli vielä Tepolta viesti, että taigakirvinen oli taas lentänyt hänen yli ja hän oli saanut linnun äänitettyä, oli juhlatunnelma kohdillaan!
Ja tietysti pian oli saareen matkalla pari veneellistä bongareitakin, sillä pinnakärjeltä puuttuivat molemman havaitsemamme lajit. Vakion päätyttyä me suuntasimme taas porukalla komppaamaan, mutta kovin merkittäviä havaintoja emme enää tehneet. Jänkäkurppia oli taas useita, leppälintu oli yhä paikalla, mustapääkerttu, isokäpylintuja jne, mutta me emme enää löytäneet immeriä saati hodaria. Bongarit sen sijaan saivat mahdolliset havainnot molemmista, mutta ilmeisesti ei varmaa kummastakaan ja muutakin sähellystä oli ilmassa haahkamääritysten kanssa, mutta tässä vaiheessa me olimme jo Petterin kanssa pakanneet tavaramme ja lähdössä venekyydillä kohti mannerta.
Ennen iltapäiväneljää pääsin lähtemään pitkälle kotimatkalle ja lopulta olin kotona iltakymmenen jälkeen. Olipahan ollut mukavan piristävä viikonloppu!
Säpin keikan jälkeen alkoi kotopuolessa olla jo todella syksyistä.12.10. Siikalahdella reilun kolmensadan laulujoutsenen, 120 haapanan ja 90 sinisorsan sekä muutaman muun tavallisen vesilinnun seurana oli vieläkin harmaasorsa, jonka näin vielä 14.10., jolloin lahdella oli myös pari pikkujoutsenta. Merikotkia oli lahdella päivittäin, useammin näkyi kahta vanhaa lintua, mutta silloin tällöin myös kahta 2kv lintua. Välillä kaikki linnut olivat yhdessä.
17.10. tein lokakuun laskennan ja ynnäsin 372 laulujoutsenta, 616 valkoposkihanhea, 70 haapanaa, 111 sinisorsaa, jouhisorsan, pyyn, 3 teertä, 13 silkkiuikkua, 7 naurulokkia, 20 kesykyyhkyä, sepelkyyhkyn, 2 isolepinkäistä, 9 pyrstötiaista ym. Iltapäivällä bongasin vielä Vartialahdelta löytyneen uikkukaksikon, jonka muodostivat härkälintu sekä mustakurkku-uikku ja ajomatkalla Muttelinmäessä näkyi pähkinähakki.
18.10. ajelimmekin sitten Helsinkiin ja edessä oli viikko Islannissa!
J.A.