Viikonloppu kaakkoiskulmassa
Perjantaina 10.5. lähdin yhden jälkeen töistä kotiin, pakkailin pikaisesti ja tankkasin auton kuullen siinä ohessa hernekertun ja käenpiian ja lähdin ajamaan kohti etelää. Pysähdyin pikaisesti Imatran Immolanjärven Lietteen uimarannalla, jossa kaislikossa raksutteli rastaskerttunen. Joutsenossa poimin Caireniuksen Sampsan kyytiin ja päätimme retkeillä iltapäivän Joutsenossa. Alkuun vuodariksi tulivat sirittäjä ja kangaskiuru ja Pätilä pelloilta peltosirkku ja pikkulepinkäinen. Konnunsuolla saalisteli suopöllö mutta hanhimassojen (2400 anseria ja 320 valkoposkea) seasta ei löytynyt mitään parempaa. Jatkoimme Kotasaaren ja Kukkuroinmäen turvekentille, jossa olikin useita upeita kahlaajalutakoita. Kahlaajia ei kuitenkaan ollut kovin paljon, mutta 47 tyllin parvi oli hieno ja pari meriharakkaa myös hyvä havis. Lapinkirvinen lensi ylitsemme äännellen mutta aikaa vei lähinnä aivan järjettömien hanhimassojen seulonta! Alueella oli ainakin 14 000 harmaata hanhea (noin puolet metsureita ja puolet tundria) ja 1600 valkoposkea ja löytyipä massojen seasta pari lyhytnokkahanheakin.
Lopulta jatkoimme suoraan Virolahdelle ja Lakakalliolle, jossa aika pian alkoi vesilintujen, lähinnä mustalintujen iltamuutto. Ynnäsimme 7000 vessua, kuikkia muutti 30 ja 13 pikkujoutsenen parvi. Pari kangaskiurua liikkui taas huipulla ja koiras lauloikin kauniisti. Vuodariksi tulivat tietysti räyskä ja lapintiira. Yöllä kävimme vielä Lintulahdella, jossa ei kuitenkaan kuulunut oikein mitään. Vilkkilänturan P-paikalla näimme pari kehrääjää. Palasimme Lakalle nukkumaan puoliltaöin.
Lauantaina 11.5. heräsimme neljän aikaan mutta meri oli aivan täysin sumun peitossa. Niinpä lähdimme pian taas Lintulahdelle, jonka lietteillä piipersi suokukkojen ja lirojen ohella 3 lapinsirriä. Pensaskerttuja lauloi jo useampiakin. Päätimme pienen mietinnän jälkeen suunnata Haminaan, sillä näytti että sumua todellakin oli vain merellä. Matkalla näimme mustavariksen. Lupinlahdella kuului 3 rastaskerttusta ja näkyi harmaasieppo mutta jo klo 8 parkkeerasimme Kirkkojärvelle ja suuntasimme kohti lintutornia, jossa päätimme viettää pitkään petolintuja staijaten. Olimme vasta kävelemässä kohti tornia, kun kuulimme pussitiaisen ääntä. Kohta lintu näkyikin ja se näytti olevan pesän rakennuspuuhissa. Siksipä en kerro havainnosta enempää.
Kiivettyämme torniin saapuivat paikalle Tero Ilomäki ja Hannu Kettunen ja pian näiden jälkeen myös Pirhosen “Jamppa”. Jampan oltua vielä tornin juurella kuului päältämme sitruunavästäräkin lentoääni. Jamppa kuuli linnun parhaiten ja huusikin heti siitä muille ja löysimme linnun taivaalta lentämästä ylitsemme. Sain sen putkeenkin ja tunnistetua sen koiraaksi. Ei se silti mitenkään hyvin näkynyt. Aamun aikana havaitsimme myös parin pikkulepinkäisiä, rytikerttusen, pari rastaskerttusta, mustapääkertun ja jopa 30 tervapääskyä.
Muu porukka vaihtoi petostaijiin Hevossaareen, mutta me jäimme Sampsan kanssa torniin ja seuraksi saimme myöhemmin Haatajan Karin Uusivuoren Pertin ja Vinarin Kimin. Pikkuhiljaa petolintumuuttoa alkoikin näkyä ja pääosissa olivat vulpinus hiirihaukat ja lähinnä 2 kv linnut. Varpushaukkojakin näkyi kymmenkunta ja jokunen ruskosuohaukka ihan muutollakin. Puolen päivän jälkeen saimme tiedon Kotkasta hyvää reittiä tulossa olevasta pikkukiljukotkasta, joka sitten ilmoitettiin 12:48 ohittaneen Haminan Hevossaarenkin. 25 minuuttia myöhemmin plokkasi Kari kotkan tulossa suoraan meitä kohti ja lintu ohittikin meidät todella komeasti myötävalon puolelta. Kymmenkunta minuuttia myöhemmin löysimme myös aiemmin kotkan kanssa yhdessä muuttaneen mutta nyt jälkeen jääneen haarahaukan. Muita iltapäivän haviksia olivat 2 merikihua, 7 pikkujoutsenta, piekana, pari IK parvea (tn. punakuireja) ja klo 15:50 mennyt taas Hevossaarestakin nähty päivän toinen haarahaukka. Lopulta lopetimme staijin klo 16:30.
Käytyämme syömässä palailimme Lakakalliolle, jossa iltamuutto lähti ihan mukavasti käyntiin ja näimme mukavan 30 000 vesilinnun muuton. Kuikkalintuja muutti 30 ja pikkujoutsenia muutama parvi. Hauskin havainto oli kuitenkin, kun yhtäkkiä taivaalta kuului ääni, jota säikähdimme. Se oli kuin lentokone olisi syöksynyt tai jotain olisi tippumassa kovaa ja korkealta suoraan meitä kohti. Se olikin syöksyvä vesilintuparvi, jonka Sampsa löysi yhä todella korkealta yläpuoleltamme. Saimme parven putkiimme ja linnut osoittautuivat 19 allihaahkaksi! Linnut olivat yhä todella korkealla ja jatkoivat sitten Hurpun yli muuttoaan.
Sunnuntaina 12.5. heräsimme neljän pintaan ja puolta tuntia myöhemmin kalliolla oli vielä hiljaista. Viiden aikaan alkoi muuttaa pikkuhiljaa anser-hanhia, valkoposkia ja kuikkalintuja. Paremmaksi havainnoksi näimme ristisorsan, 3 suopöllöä, 2 nokkavarpusta, yhden punakuiri- (38) sekä jokusen pikkujoutsenparven (myös yht. 38). Lopulta kymmeneen mennessä olimme nähneet jopa 413 kuikkaa, 28 kaakkuria, 259 kuikkalintua, 5100 valkoposkihanhea ja 2324 harmaata hanhea.
Vilkkilänturassa ja Lintulahdella oli varsin hiljaista ja keli vaikutti liian hyvältä paremmalle petomuutolle. Niinpä lähdimme palailemaan kohti Etelä-Karjalaa. Pysähdyimme pari kertaa pikaisesti Väkevänjärvellä, mutta lopulta jatkoimme aina Kaislaselle asti. Pussitiainen löytyi täältäkin helposti ja lopulta jätin Sampsan tarkistamaan vesilintutilannetta, sillä tämä meinasi palata Kolin Juhan kanssa vielä iltamuutolle Virolahdelle. Itse ajoin Parikkalaan, jossa painuin syötyäni kunnon päiväunille.
Illalla kiersin vielä Siikalahden pyörällä ja ruokosirkkalintu lauloi yhä patotiellä ja Tiviältä löytynyt helmipöllö suvaitsi aloittaa varovaisen puputtelun klo 23:23. Sain siitä parin vuoden tauon jälkeen uuden Siikalahtipinnan numero 239! Kehrääjä surahti lyhyesti Sounion kuopalla, johon helmipöllö yhä kuului mutta muuta parempaa en enää havainnut. Palasimme vielä paikalle Hannankin kanssa mutta helmipöllö oli hiljentynyt. 100 tunnin kisaan olin lopulta havainnut 152 lintulajia.
J.A.