Joulukuu 2020

Joulukuussa ei kauheasti ollut retki-intoa, sillä marraskuun lopussa linnut olivat vähentyneet radikaalisti ja Parikkala ei ole kovinkaan kummoinen lintukunta talvella. Kuun alussa näkyi Kirkkoselällä vielä kalalokkeja ihan reilustikin, mukanaan muutamia harmaalokkeja ja Siikalahden pelloilla viihtyi vielä suuri laulujoutsenparvi, josta löytyi 3.12. vielä pikkujoutsenkin.

4.12. suuntasin Kouvolaan Teo Ylätalon luokse ja vielä illalla kävimme pohjustusretkellä lamppujen valossa ja onnistuimmekin löytämään jänkäkurpan eräästä ojasta.

Seuraavana aamuna suuntasimme pohjustamaan yhdessä Teon ja Vänskän Kanssa ja löysimme ihan mukavasti lintuja, vaikka päivä olikin todella hämärä – Kouvolassa kun ei lunta ollut lainkaan. Päivän parasta antia olivat, fasaanit, kyhmyjoutsenet, merimetsot, pilkkasiivet, mustalintu, lehtokurppa, pähkinänakkeli ym. mutta lajimäärä jäi silti vain noin neljäänkymmeneen, joten odotukset seuraavan päivän Itsenäisyyspäivärallia ajatellen eivät olleet järin korkealla, kun sääennustekin lupaili aika navakkaa tuulta.

IP-ralli aloitettiin pimeässä mutta eipä auttanut, sillä jänkä- saati lehtokurppaa ei löytynyt. Niinpä ensimmäisiksi lajeiksi kirjasimme ihan tavallisia pikkulintuja. Onneksi sentään merimetsot olivat paikallaan ja valkoselkätikkakin hoitui samoin kuin kanadanhanhet ja mustalintu, mutta pilkkasiivet olivat tiessään. Kyhmyjoutsenetkin hoituivat lopulta vasta viimeisestä paikasta, missä olimme niitä edellispäivänä nähneet.

Koskikara ja varpuspöllö piristivät mutta sitten mentiin pitkä aika ilman pinnoja, kunnes lopulta tiedossa ollut pähkinähakki löytyi helposti ja sitten lopulta saatiin niin räkättirastas kuin tilhikin listoille. Päivän paras laji, nokkavarpunen, näkyi vauhdissa ja onneksi pohjustettujen fasaanien lisäksi vihdoin näkyi päivän ainoa lokkikin – harmaalokki. Ilta jo hämärsi, kun viimeiseksi lajiksi löytyi lopulta pari pilkkasiipeä.

Rallasimme siis koko ajan Kouvolan alueella, vaikka rallialueena oli koko Kymenlaakso. Pelkäsimme jo jääneemme hännille, kun lajisaldomme oli vain 42 lajia, mutta lopulta tulimme keskikastiin eli kolmanneksi viiden joukkueen kisassa ja toisesta sijastakin jäimme vain lajin päähän – eli heikkoa oli ollut muillakin. Toki voittajat olivat sitten rannikolla keränneet paljon paremman lajimäärän. Tärkeintä kuitenkin oli, että pesimme aika selvällä erolla toisen vain Kouvolassa kisanneen joukkueen.

7.12. näin vielä pikkujoutsenen Siikalahdella, vaikka lahti oli kovaa vauhtia jäätymässä ja laulujoutseniakin oli enää satakunta lintua paikalla.

12.12. Tyrjän Joensuunjoella näkyi 10 sinisorsaa sekä laulujoutsen, joka olikin enää ainoa Parikkalassa vastaan tullut ja kaiketi jäämässä paikalle talvehtimaan. Samalla retkellä näimme täkäläisittän ison lauman metsäkauriita, joita kuvaan mahtui vain osa porukasta kerrallaan. Seuraavana päivänä kävimme katsomassa tuttuja kuukkeleita, joista yksi oli menettänyt lähes koko pyrstönsä, ohessa näkyi myös mm. kanahaukka, palokärki ja pyrstötiaisia.

Joulun odotus meni sitten lähinnä tiaisia tarkistellen ja hippiäisten paljoutta ihmetellen – hippiäisiä tuntui olevan pieniä määriä ihan joka puolella. Saa nähdä, miten pitkään selviävät, sillä varsin vähissä talvehtijat ovat yleensä näillä nurkilla olleet. Jokunen nakkelikin näkyi tutuilla paikoilla.

Jouluaattona teimme Simpeleen kierroksen Hannan ja Miikan kanssa mutta edes koskikaraa emme havainneet. Kokkolanjoella näkyi yhteensä 60 laulujoutsenta, 8 telkkää ja 9 sinisorsaa. Kivijärvensalmella huuteli harmaapäätikka ja Kangaskoskella näkyi varpuspöllö. Illalla näimme Hannan mummolakäynnillä eli enojen luona Punkaharjun Laakkiilla toisenkin varpuspöllön, joka piti ihmeellisiä vingahduksia ja kitinöitä.

Joulupäivänä tein talvilintulaskennan hieman turhan tuulisessa kelissä, mutta vähissä olisivat linnut olleet joka tapauksessa. Pyy, 28 teertä, kana- ja varpushaukka, 3 pulua, palokärki, harmaapäätikka, 6 käpytikkaa, 6 hippiäistä, 42 sini-, 70 tali-, kuusi- ja 7 hömötiaista, uusi europaea-nakkeli, 4 puukiipijää, vain yksi närhi, 12 harakkaa, 65 naakkaa, 19 varista, 34 pikkuvarpusta, 36 viherpeippoa ja 4 keltasirkkua näkyi.

Tapaninpäivänä Tiviän pelloilta löytyi 31 tiklin parvi ja Siikalahdella näkyi isolepinkäinen. Kontrolloimme taas tauon jälkeen Likolammella asustavan suomen vanhimman nakkelinkin, jolla parinsa kanssa on laittamamme värirenkaat.

28.12. Hernesaaresta näkyi merikotka mutta muuten loppuvuoden havainnot jäivät teeriin, isolepinkäiseen, hippiäisiin, kuusitiaiseen, puukiipijään, 12 Tiviällä yhä olleeseen tikliin ym. Sää oli aivan karsea, sillä tuuli oli kova ja satoi alijäähtynyttä vettä.

Vuosi 2020 jää muistoihin tietysti Coronasta ja siitä, ettei ulkomaille sen takia päässyt reissailemaan. Niinpä linturetkeiltyä tuli entistäkin enemmän Suomessa ja etenkin kotiseudulla. Niinpä vuodenpinnoja tuli sen kummemmin bongaamatta 259 eli enemmän kuin vuosiin. Parikkalassa havaitsin 212 lajia ja Siikalahdellakin 193. Coronan alettua aloin käydä lenkillä ja juoksin lopulta vuoden aikana reilut 1200 kilometriä ja lenkkipinnoja kertyi yhteensä 130, joista 126 lajia havaitsin lenkeillä, jotka lähtivät ja päättyivät kotiin.

J.A.