. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

Maaliskuu – Kevät tulee ja taas talvi

Maaliskuu alkoi heti varpuspöllöllä Sammallammella. Lintu oli istunut koko aamun saman puun latvassa ja ainakin kolme eri lintuharrastajaporukkaa havaitsi sen täysin spondesti.

2.3. teimme Hannan kanssa talvilintulaskennan, jonka varrelta löysimme jopa kuusi valkoselkätikkaa. Runsain laji oli urpiainen 87 yksilöllä, joista kylläkin lähes kaikki olivat yhdessä parvessa. Muuten laskenta oli varsin mitäänsanomaton, pari tikliä sentään lauloi kylällä jo täyttä päätä.

5.3. ajaessani Lappeenrantaan EKLY:n kokoukseen Vuoksella oli jo 40 harmaalokkia, joten ensimmäiset muuttolinnut olivat palanneet. 8.3. työpäivän jälkeen tikkaäänitysreissulla havaitsin hiirihaukan ja laulujoutsenen ja Tyrjänmäellä näkyi harmaapäätikka.

10.3. Kanavalammella oli jo 12 paikallista joutsenta ja seuraavana päivänä 11.3. oli jo oikein keväistä, sillä patotien ylitti töyhtöhyyppä ja kiuru! Kevät oli saapunut! Vaikka pellot olivat vielä lumisia, niin seuraavana päivänä hyyppiä näkyi muutama lisää. Parikkalan ensimmäinen telkkäpari, muutama harmaalokki, mustarastas, mustavaris sekä pulmunen saapuivat myös ja taas näkyi hiirihaukka ja viimein vuoden ensimmäiset tilhet.

14.3. kävimme bongaamassa Tarvaslammella huudelleen pöllön, joka osoittautui huuhkajaksi. Tämä huuteli pihapuussa niin innokkaasti, että pääsin lähes suoraan sen alapuolelle äänittämään! Kävimme vielä Melkoniemen suunnalla pikaisesti, jossa kuulimme helmipöllön sekä lehtopöllöparin.

15.3. lähdimme Anniina Tiaisen kanssa edustamaan EKLY:ä BirdLifen edustajiston kokoukseen Kiljavalle. Päätimme matkan varrella pistäytyä Lahdessa Asemantauksessa bongaamassa töyhtökiurun. Lintu löytyikin lumiselta aukealta täsmälleen samasta paikasta, mistä se oli edellispäivänä ilmoitettu. Viikonloppu oli leppoisa ja kun ensimmäinen kunnon takatalvikin saapui, ei ollut edes paineita maastoon.

16.3. paluumatkalla näimme vielä kaikki Vuoksen talvehtijat (uivelot, kanadanhanhet, tukkasotkat, tukkakoskelon sekä joutsenet) sekä tietysti harmaalokkeja, joiden seassa oli myös vanha merilokki.

17.3. Siikalahdella näkyi työpäivän jälkeen vanha merikotka ja 19.3. kotipihan koivussa istuskeli kolme mustavarista.

Kirkkonummelle

20.3. työpäivän jälkeen lähdin ajamaan kohti Kirkkonummea, jonne Hanna oli jo pari päivää aiemmin ”muuttanut”, sillä Hanna sai reilun kuukauden pestin Eläinmuseolta, jossa hän maalailee dioraamojen taustoja. Matkan varrella pyähdyin pikaisesti Vuoksella ja pointsasin viimein Lappeenrannan Toikasuon vuorihempot vuodariksi. Pääsiäisreissun odotuksen olivat korkealla, sillä olihan kevät ennätysaikaisessa.

Mutta kuinka kävikään? Tietysti juuri Pääsiäisenä alkoi todellinen takatalvi! Yöpakkaset olivat noin 20 asteessa etelässäkin! 21.3. retkisää oli kuitenkin vielä mainio ja suuntasimmekin heti aamusta Porkkalan kärkeen. Kärjessä oli kuitenkin vaisua: ainoat muuttavat linnut olivat 2 harmaahaikaraa. Vuodareita tuli kuitenkin mukavasti: alleja oli n.500, haahkoja n.300, kyhmyjoutsenia 20 ja ylistemme lensi äännellen isokäpylintu. Jatkoimme pian Saltfjärdenin tornille, jossa tervetuliaisiksi pari viiksitimalia lenteli tornin edustalla äännellen ja pian huippuaikainen kaulushaikara aloitti varovaisen pulloon puhaltelunsa. Muutamia uuttukyyhkyjä, kottaraisia, hemppoja ja pajusirkkuja, 57 kanadanhanhea, harmaahaikara, pari kanahaukkaa, merikotka, 20 hyyppää, 10 hiirihaukkaa sekä kulorastas nähtiin myös. Mattbyn pelloilla näkyi pari meri- ja 4 metsähanhea kanukkiparvessa, Helsingin Lauttasaaressa näkyi vain koiras haapana ja Espoon Nuottalahdella 90 tukkasotkan seassa kellui 4 koiras punasotkaa.

22.3. olimme suunnitelleet Hangon retkeä ja lähdimmekin ani varhain ajamaan etelää kohti. Yö oli jo ollut kylmä, mutta silti Inkoossa alkanut lumisade yllätti! Lunta tuli aivan järkyttävän sankasti! Niinpä muutimme suunnitelmiamme ja jäimme ainakin alkuun Karjaalle kiertelemään peltoja ja odottelemaan, josko lumisade hellittäisi. Kvarbackasta bongasimme pari pikkujoutsenta ja laskimme pelloilta 55 metsä- ja 37 kanadanhanhea. Lappträsketillä linnut olivat pitäneet järvessä kolmea sulaa auki ja niihin oli ahtautunut 146 kyhmy- ja 110 laulujoutsenta, 72 kanadanhanhea, 62 sinisorsaa, 29 tukkasotkaa, 18 telkkää ja 16 nokikanaa. Lumisade oli kuitenkin tässä vaiheessa jo niin sakeaa, että retkeilystä ei enää tullut mitään! Niinpä suuntasimme tutustumaan Raaseporin linnoitukseen sekä Mustion kanavan varteen. Kävimmepä huonon ajokelin takia ojassakin, ko. pätkällä yli puolet näkemistämme autoista oli ojassa! Soitot Hankoon sekä Kirkkonummelle paljastivat, että Hangossa oli aivan yhtä kurja keli ja Kirkkonummella paistoi aurinko! Niinpä kurvasimme Inkoon Galleria Karaijan lintumaalausnäyttelyn kautta Kirkkonummelle. Saltilla kaikki paikat olivat jäässä, mutta Mattbyn hanhet olivat sinnikkäästi paikalla. Järsön pelloilla oli sinnikkäästi tylli yhä paikalla hyyppäparven kera, muutama mustavaris, mukava 50 uuttukyyhkyn parvi ja sepelkyyhkykin soidinsi pellon takana.

23.3. aamu oli todella kylmä ja Kirkkonummellekin oli satanut paksu lumikerros. Hanna painui töihin museolle ja minä suuntasin Espooseen retkelle kaverini Risto Nevanlinnan kanssa, jonka kanssa olimme retkeilleet yhdessä viimeksi Espoossa asuessani eli parikymmentä vuotta sitten! Suvisaaristosta löysimme pari tukkasotkaparvea, satakunta allia ym. ja Kasavuorelta näimme 6 uiveloa, pari harmaahaikaraa sekä jo koloniaansa saapuneita merimetsoja. Muuten oli kovin talvista, mutta päivä meni todella mukavasti rupatellessakin! Iltapäivällä hain Hannan töistä ja bongasimme pari tuntia aiemmin Merisatamasta löytyneen pikku-uikun. Retkeilimme vielä lyhyesti Kirkkonummella, mutta kaikki paikat olivat aivan jäässä, joten suurin osa linnuista oli lähtenyt kohti etelää, esim. ainoatakaan hyyppä ei enää löytynyt. Järsössä sentään näkyi 6 sepelkyyhkyn parvi.

24.3. ajoin aamusta Saltille staijaamaan vielä puuttumaan jäänyttä maakotkaa. Merikotkia näkyi 4 ja viimein nuori maakotkakin nousi kaartelemaan komeasti taivaalle. Kohta kaulushaikarakin aloitti puhaltelun ja jopa 50 pajusirkun parvi pyörähti päälläni. Seuraavaksi pointasin Hilan suunnilta kangaskiuru vuodareihin ja sitten aloitin kotimatkan. Päätin ajaa Kotkan ja Haminan kautta ja Etukylän mustakaularastas löytyi heti paikalle päästyäni. Katariinan morsiosorsa poseerasi komeasti rannalla auringon paisteessa ja Haminan puolella pääsin kuvaamaan paikalla jo pitempää viihtynyttä lapinpöllöä. Paikalla oli useita luontokuvaajia, jotka eivät ilmeisesti olleet kuulleet Pöyhösen Mikon fiksuista ohjeista, kuinka paikalla tulisi toimia. Nämä piirittivät pöllöä vain muutaman metrin etäisyydellä – yritä siinä sitten saalistaa myyriä, kun puheliaat kuvaajat pyörivät ympärillä! Kuvailun (huom. digiscouppausta yli 30 metrin etäisyydeltä pöllöstä) ohessa kuulin paikalla nakkelin sekä valkoselkätikan ja pari peippoakin lauloi jo keväisesti. Lupinlahden käynti ei vuodareita tuottanut, mutta nokikanoja, uivelo, merihanhia ja tukkasotkia kuitenkin. Keskusta tienoilla näin vielä räkättirastaan ja pienen ajon jälkeen tuulihaukan. Etelä-Karjalaan oli saapunut talvi ja 25.3. alkoi sellainen lumipyry, että seuraavana päivänä jäin autolla kiinni jopa terkkarin parkkipaikalla! Retkeilyn saattoi siis unohtaa!

Erämaaralli

29.3. oli perinteinen Erämaaralli, johon Hannakin saapui osallistumaan. Lohkomme oli Rautjärvellä Venäjän rajan pinnassa. Ralli alkoi klo 02.30 mutta kylmä yö ilmeisesti piti pöllöt hiljaisina. Niinpä saimme ensimmäisen lajimme vasta viiden aikaan, kun pyy lensi ylitsemme. Kohta kuulimme pari varpuspöllöä ja sitten alkoikin pistelajien metsästys oikein kunnolla, sillä tikat ja muut erämaalinnut tuottivat paremmin pisteitä kuin muut lajit, paras pinnalaji oli valkoselkätikka, joten me päätimme pysähdellä lähinnä vain valkoselkätikkabiotoopeissa. Harmaapäätikka oli kuitenkin päivän laji, sillä kuulimme niitä lyhyen ajan sisään jopa 7 lintua! Eivätkä valkoselkätikatkaan pettäneet, sillä löysimme kaksi pariutunutta paria. Ja päivän parhaana havaintona myös upean lapinpöllön! Muita mukavia haviksia olivat yhteensä 5 pyytä, 3 kanahaukkaa, 2 koskikaraa, palokärki, 2 teertä, 5 isolepinkäistä, 12 hiirihaukkaa ja 6 pulmusta. Tiaisiin ja muihin vähän pisteitä tuoviin metsälintuihin emme keskittyneet lainkaan, mutta lähinnä hapäti- ja vastipisteet nostivat meidät lopulta rallituloksissa yhdeksän omissa lohkoissaan pyörineen joukkueen kisassa toiseksi. Illana vietto Junkkarikämpällä oli taas erittäin mukava, joten kiitokset taas kerran upeasta kisaviikonlopusta Valosen Jussille ja Konzalle!

30.3. Särkisalmella näkyi kanadanhanhi, Lemmikonsalmella telkkäparin lisäksi isokoskelo ja Rautalahdella 15 minuutissa kahdessa parvessa muuttaneet 92 pulmusta. Uutta kevättä enteillen myös jokunen hyyppä oli Siikalahdella.

Kuun viimeisenä päivänä oli jo 10 astetta lämmintä ja aurinko paistoi, joten lumi suli kohisemalla! Ruokatunnilla Siikalahdella ylitseni muutti västäräkki, kiuru sekä kahden sepel- ja yhden uuttukyyhkyn parvi. Töyhtöhyyppiä näkyi muutama kymmentä. Töiden jälkeen hyyppiä näkyi vielä enemmän ja sepelkyyhkyjä kymmenkunta sekä tuulihaukka ja naurulokki.

Kevät oli siis vihdoin tulossa! Me kuitenkin lähdemme hieman kesäisempiin maisemiin heti huhtikuun alussa eli Kuwaitiin, siitä lisää myöhemmin…

Helmikuukin on lauha

1.2. työn jälkeen singahdin heti hoitamaan helmikuupinnoja. Imatran Vuokselta löytyi pinnaksi kanadanhanhet ja kuikka sekä lisäksi muutkin talvehtijat: laulujoutsenet, tukkasotka, uivelot ja tukkakoskelo. Vielä näidenkin lisäksi lyhyellä käynnillä näkyi 3 harmaalokkia, kanahaukka sekä merimetsoja. Lappeenrannan Tuohimäen tuulihaukka oli kovasta tuulesta huolimatta yhä tutulla langalla, mutta Toikansuolta ei löytynyt urpiaisparvesta muuta kuin 5 tundraurpiaista.

Illaksi jatkoin aivan hirveässä lumisateessa ja tuulessa Kotkaan Keskitalon Markuksen vieraaksi, kun seuraavaksi illaksi olisi kuitenkin pitänyt ajella Haminaan kaukalopallopeliin. Niinpä retkeilimme seuraavan päivän Markuksen kanssa Kotkassa. Lunta ei ollut lainkaan ja meri oli täysin sula. Harmi kyllä taivaalta tuli vettä lähes vaakasuoraan, joten retkikeli ei ollut kovinkaan hyvä. Silti meri- ja kalalokkeja, pikkutikka, merimetso sekä bongaukset Sapokan morsiosorsa sekä Sunilanlahden punasotka löytyivät helposti. Sen sijaan Mussalon Etukylän mustakaularastas löytyi vasta kolmannella yrityksellä, mutta sitten se olikin näytillä oikein komeasti. Vielä merikotka kurvaili taivaalla rastaspaikan yllä, ennen kuin jatkoin kohti Haminaa.

Pelin jälkeen ajelin illaksi Lappeenrantaan Punnosen Pekalle, jonka kanssa kiertelimme Pekan ja Kiljusen Jarin kanssa edelleen surkeassa kelissä seuraavan päivän. Tykissä näkyi tikli vuodariksi, Toikansuo ei tuottanut vieläkään talvikisapinnoja, Ihalaisessa näkyi peippoja muttei järriä ja Luukkaansalmella ei näkynyt kuin lumisadetta. Vuokselle jatkoimme kelin vain huonontuessa, mutta kaikki aiemminkin paikalla olleet linnut löytyivät.

5.2. ajelin Savonlinnaan yhdistetylle kauppa- ja bongausreissulle, jouhisorsa pääsi kuukausiässien harvaan joukkoon.

7.2. olin taas illalla etelässä, jossa lehtopöllö pulisi Lappeenrannan Hanhijärvellä ja Joutsenon Pieni-Läykässä huusi kaksi sarvipöllöä, joita äänittelin sormet jäässä. 8.2. pöllöretki tuotti viirupöllön Kullinsuolta.

9.2. suuntasimme Caireniuksen Sampsan kanssa Savitaipaleelle hoitamaan Tainasuolta piekanaa talvipinnaksi. Lintu löytyi helposti ja samalla peltoaukealla oli myös isolepinkäinen. Jatkoimme retkeilyä Lemin suuntaan ja Urolanlahdella ylitsemme muutti tikli. Pian olimme taas Toikasuolla, jossa näkyivät vanhat tutut tavi ja mustavaris. Joutsenon Kukkuroinmäelle kiiruhdimme Pirhosen Jarmon löytämää metsoa bongaamaan ja onneksi ehdimme paikalle ajoissa. Konnunsuon ympäristössä näimme vielä pari isolepinkäistä.

10.2. Imatran Linnansuon nokkavarpunen viimein suostui näyttäytymään ja taas Vuoksella näkyivät kaikki siellä talvehtivat vesilinnut helposti. Harmaalokkeja näkyi nyt kuusi yksilöä ja illalla vielä kävimme varmistamassa, että viirupöllöt olivat taas pesimäreviirillään.

14.2. työpäivän jälkeen kävin Siikalahdella pikakäynnillä, joka olikin yllättäen tuloksekas: patotiellä oli räkättirastas ja pohjoispään yllä lenteli komea vanha merikotka, vanha tuttu varmaankin? Pikakäynnillä näkyi yhteensä seitsemän lintulajia, mutta laatu oli varsin hyvää, kun vielä valkoselkätikkakin näkyi.

16.2.Siikalahdella näkyi pari pikkutikkaa, useampikin valkoselkätikka ja 14 teertä. 17.2. vedimme Tiaisen Anniinan kanssa aamusta lintukävelyn Vuoksella. Keli oli hirveä, mutta mukavasti 17 lintulajia nähtiin hieman reilussa tunnissa ja olipa mukana mm. tukkakoskelo, -sotka, uivelot ja merimetso. Päivän olin taas Lappeenrannassa ja vaikka keli oli yhä surkea, oli retkeily mukavaa, kun oli retkiseuraa! Kiljusen Jarin kanssa näimme Luukkaansalmella harmaahaikaran, Toikasuolla räkättirastaan ja laulavan isolepinkäisen ja Ihalaisissa peipon. 21.2. iltapöllöretki tuotti tuulisesta kelistä huolimatta etsimämme eli varpuspöllön Jalaslammelta.

23.2. hiihtelimme Parikkalan metsissä ”jassin” kanssa ja kuukkeleita käytiin tietysti moikkaamassa. Komeasti soidintanut kanahaukka nähtiin myös. Iltapäivällä keli meni pilviseksi, joten kotkastaijista luovuttiin ja suuntasinkin bongaamaan hiirihaukkoja Joutsenon Kukkuroinmäelle. Punnosen Pekan kanssa näimmekin lopulta 2 tai 3 lintua. Illalla Vuokselle kerääntyi jo huimat 130 harmaalokkia mukanaan 3 vanhaa merilokkiakin! Ja yhä olivat talvehtijatkin paikalla.

Seuraavana päivänä retkeilimme Parikkalassa Pekan kanssa. Heti aamusta näimme ja kuulimme harmaapäätikan rummuttavan Kirkonkylällä ja teimme edellispäivältä tutut hiihtolenkit jopa paremmalla menestyksellä: kuukkelien lisäksi näimme 1-2 pohjantikkaa, 2 puukiipijää sekä 2 pyytä. Siikalahdella näimme pikkutikan, valkoselkätikan ja palokärjen. Niinpä aamupäivän aikana näimme kuusi tikkalajia! Satumäellä eräällä pihalla näkyivät Parikkalan kevään ensimmäiset vihervarpuset.

Karkauspäivänä innostuin keräämään karkauspäiväpinnoja. Jo aamulla kuittasin Kirkonkylältä harmaapäätikan ja Siikalahdelta valkoselkätikan. Työpäivän jälkeen singahdin Vuokselle, josta löytyi helpohkosti kaikki talvehtijat (mm. kanadanhanhet, laulujoutsenet, tukkakoskelo, uivelot, tukkasotkat ja merimetsot), ainoastaan kuikka oli kadonnut. Harmaalokkeja oli kymmeniä. Tuohimäen tuulihaukka ja Kukkuroinmäen hiirihaukat ja isolepinkäinen hoituivat myös helposti. Luukkaansalmella näkyi pari harmaahaikaraa ja Toikansuolla mustavaris sekä pari tavia. Jatkoimme vielä Pekan kanssa Askolaan kevätmuuttajien toivossa, mutta mitään ei näkynyt. Torniin kuului kuitenkin huuhkaja, jota ajoimme lähemmäs äänittämään. Lintu huutelikin todella komeasti ja väliin kuului naaraan rääkäisyjä. Liikenne kyllä haittasi äänittämistä. Hanhijärvellä pääsin äänittämään lyhyesti lehtopöllöjä, jotka kuitenkin lopettivat piakkoin, kun jo illan toinen huuhkaja alkoi huutaa. Jatkoimme vielä Penttilään, jossa puputti helmipöllö lyhyesti. Heitettyäni Pekan kotiin jatkoin vielä Hanhijärvelle lehtariäänitysten toivossa, mutta paikalla oli nyt äänessä sama huuhkaja sekä kaksi helmipöllöä. Ajelin vielä Konnunsuona kautta kotia kohti, mutta sarvareita ei kuulunut, ainoastaan yksi huuhkaja lisää.

Tammikuu – Eurotalvi jatkuu

1.1. Uuden vuoden ensimmäinen retki aloitettiin Ylämaan Väkevänjärveltä, jossa vuoden alkua vietti Punnosen Pekan ja Kiljusen Jarin lisäksi monikymmenpäisessä joutsenparvessa myös tundrahanhi. Pari muutakin tavallista vuodaria hoitui ja myös mm. palokärki. Jatkoimme hiljalleen kohti Rumpua, josta pienen odottelun jälkeen viimein löytyi pähkinänakkeli, jota ei saatu näkyville, mutta kiivaasta ääntelystä ei voinut erehtyä. Ruokinnan liepeillä ääntelivät myös mm. puukiipijä ja töyhtötiainen. Hiljalleen valuimme Lappeenrantaan, jossa Toikansuolla urpiaisparvesta löytyi tundraurpiainen, pulmunen lensi äännellen ylitsemme ja peipon ääntelyä kuului tiaisparven seasta. Luukkaansalmelta pointsattiin pari päivää paikalla ollut harjakoskelo, joka näkyi sumun keskellä parin isokoskelon seurassa. Laihian fasaaneja ei löytynyt, mutta ollessamme jo lähdössä ”jassi” huomasi selällä vesilintuparven ja yllätykseksemme 4/2 allihaahkaa kellui selällä! Ollessamme laittamassa allihuuppia tiedotukseen Rantasen Paavo soitti ja ilmoitti, että Luumäeltä oli Karhun Pekka löytänyt isolokin, no mehän singahdimme bongaamaan. Isolokki olikin yhä Pekalla hanskassa, vaikka se oli ehtinyt vaihtaa paikkaa jopa usemman kilometrin. Sen seurassa olleeet harmaalokit olivat tietysti myös vuodari. Seuraavaksi singahdimme takaisin Lappeenrantaan ja Tuohimäelle hoitamaan tuulihaukan vuodariksi ja Joutsenon Pulpille kuikkaa, joka löytyi vasta kovan tikistyksen jälkeen. Pulpilla näkyi myös merimetso. Hannan kanssa jatkoimme vielä iltahämärissä Imatran Vuoksellekin, josta ihme kyllä löytyi tukkakoskelo ja uivelot ennen kuin tuli pimeää.

2.1. ehdin puolen tunnin ruokatunnilla käydä tarkistamassa, että Parikkalan kuukkeleilla oli kaikki hyvin. Lunta ei juuri ollut, joten metsätiet olivat erinomaisessa kunnossa. Matkalla näkyi myös teeriä sekä pari pyytä. 3.1. ruokatuntikäynti suuntautui Tyrjänkoskelle, jossa koskikara tuli vuodenpinnaksi. 4.1. teeriä ja pyy näkyi Siikalahdellakin.

5.1. retkeilimme koko päivän Dani Burgaksen kanssa ja ajoimme heti aamusta Savitaipaleen Kaskeihin toiveenamme kuvata paikalla jo pitkään viihtynyttä kesyä, lähes kädestä hiiriä hakevaa hiiripöllöä. Sattumalta paikalla oli muitakin kuvaajia, joilla oli jopa sisältä litskulla pyydettyjä hiiriä mukana, joten pääsimme heti aloittamaan. Valitettavasti pöllö oli aivan liian nopea syöksyissään, joten hyvät kuvat jäivät saamatta. Tosi mukava oli kuitenkin seurailla pöllöä ja vielä kun pihapiiristä löytyi seudulla hyvin harvinainen valkoselkätikka, joka jopa syöksyili hetken pöllön kimppuun, oli retki jo nyt onnistunut. Lappeenrannan Toikansuolla törmäsimme Rantasiin, jotka olivat juuri nähneet pohjantikan Hanhikempissä. Niinpä singahdimme bongaamaan ja näimme parikin pohjantikkaa, mikä tietysti oli taas Danille tosi mukava havis! Satamassa oli seutukunnan ainoat tilhet lähes ainoiden pihlajanmarjojen kimpussa ja Toikansuolta löytyi taas urpiaisten seasta tundraurpiaisia sekä kolme hemppoa, tunturikiuru oli myös yhä paikalla ja tavit sinisorsien seassa puhdistamolla. Myös kana- ja varpushaukka nähtiin. Paluumatkalla Vuoksella näkyi tukkasotka, uivelot sekä muutama merimetso.

6.1. kävimme Rautjärvellä tsekkaamassa kaukaisimmat pöllönpönttömme. Pyrstötiaisia ja puukiipijä nähtiin ja Simolansalmesta bongasimme pähkinänakkelin. Kokkolanjoella näkyi vielä neljä joutsenta.

8.1. vihdoin näkyivät ensimmäiset valkoselkätikat Siikalahdella, vaikka olin siellä melkein päivittäin käynyt, pariskunnalla olikin jo oikein keväinen meno päällä.

13.1. Lötjösen Matin kanssa vielä laitoimme Tyrjän viimeisetkin pöllönpöntöt kuntoon. Keli oli edelleen syksyisen vetinen, mutta silti isolepinkäinen havaittiin.

19.1. oli perinteisen Imatran taajamakävelyn vuoro. Suojarinteen Miikan kanssa saimme alueeksemme Vuoksenniskan tienoon. Keli oli surkea, mutta linnut olivat yllättävän hyvin näkyvillä. Varsinkin talitiaiset olivat liikkeellä valtavissa parvissa. Lopulta näimme 17 laji maalintuja: mm. 486 talitiaista, 299 viherpeippoa, 150 pikkuvarpusta, 35 varpusta, 26 vihervarpusta ym. Kävelyn jälkeen ennen illanviettoa ehdimme vielä pikaisesti koluta Vuoksea ja tukkakoskelon, -sotkan, uiveloiden, merimetsojen ja parin joutsenen lisäksi nyt näkyi myös kaksi kanadanhanhea. Illan vietto oli todella mukava ja ilta venyi pitkäksi, silti ”potun” kanssa heräsimme jo varhain ja suuntasimme retkelle Lappeenrantaan. Keli oli yhä surkea, mutta Toikansuolla näkyi mustavaris, tavit sekä isolepinkäinen, Luukkaansalmella oli telkkä, isokoskeloita, 3 harmaalokkia, palokärki sekä kanahaukka, Hakalista bongasimme mustarastaan ja Laihiasta pari fasaania.

23.1. ruokatuntikäynti Siikalahdelle onnistui nappiin, kun rummuttavan valkoselkätikan lisäksi näin harmaapäätikan ja pikkutikan. Illalla suuntasin ensimmäiselle pöllöretkelle ja Melkoniemen tienoilla kuulinkin huuhkajan ja pari helmipöllöä innostui hieman atrapistani. 25.1. Tyrjän suunnalla pöllöretki tuotti vain yhden Venäjällä huudelleen huuhkajan.

26.1. suoritimme aamusta Pihabongauksen pihallamme, jossa ei kuitenkaan näkynyt kuin ne odotetut tavalliset linnut. Päiväksi suuntasin Vuokselle, jossa näkyi kaikki samat linnut kuin aikaisemminkin, onneksi pääsin vielä kuittaamaan talvipinnaksi mukavat talvilajit ampuhaukan sekä jänkäkurpan.

27.1. Särkisalmen pienessä sulassa kellui isokoskelonaaras, liekö ollut jo kevät mielessä? Pihabongaus tehtiin Tarvaslammella, jossa sentään 40 talitiaista. Iltapäivän metsäajeluiden tuloksena ei ollut toivottua metsoa vieläkään, vain jokunen teeri.

Kuun viimeiseksi havainnoksi jäi 29.1. Siikalahdella näkynyt kanahaukka. Vieläkään ei oikein ollut talvi saapunut. Koko talvena oli ollut vain parina päivänä enemmän kuin 10 astetta pakkasta ja vesisateet olivat olleet huomattavasti lumisateita tavallisempia.

Päivän talviralli

Joulukuun ensimmäisenä oli talvirallipäivä, joka korvasi tänä vuonna Itsenäisyyspäivärallin. Ralliaika oli 7.-17.00 ja aloitimme Hannan ja Pirhosen Jarmon kanssa Lappeenrannan Toikansuolta huuhkajaväijyllä. Buboa ei löytynyt, mutta sinisorsaparvesta löytyi odotettu tavi ja pian suuntasimme Savitaipaleelle hoitamaan Kaskeissa viihtynyttä hiiripöllöä. Taipalsaaren lenkki oli varsin turha, joten menetimme runsaasti tärkeää aamua jäisillä teillä ajeluun. Ainoanan mainittavana lajina hoitui laulujoutsen. Vihdoin olimme takaisin Toikansuolla, jossa olikin mukavasti lintuja: parhaimpina peippo, tiklejä, hemppoja sekä varpus- ja kanahaukat. Askolasta puolestaan löytyi neljä vuorihemppoa.

Luukkaansalmelta löytyi kohtuullisen nopeasti pari telkkää ja harmaalokkia sekä harmaahaikara. Fasaaniinkaan ei perinteisellä paikalla Laihiassa mennyt montaa minuuttia ja Joutsenon Pulpin kalalokkikin näkyi heti. Aikaa oli kuitenkin mennyt jo aivan liikaa ja tajusimme, että Vuokselle oli jo kiire. Ajoimme kuitenkin vielä Kotakorpeen, josta keltasirkkuparvesta löytyi järripeippo ja eräästä kuusikosta kuusi-, töyhtö- sekä pyrstötiainen. Salo-Issakka ei tuottanut lisälajeja lainkaan.

Vuokselle pääsimme vasta hämärissä ja Mellonlahdelta hoitui ainoastaan hippiäinen sekä merimetso. Seuraavaksi singahdimme Itä-Siitolaan, jossa pointsasimme helposti tiedotukseenkin tulleen pikku-uikun sekä tukkasotkan. Imatrankoskelle ehdimme kuitenkin vasta liian pimeässä. Onneksi sentään uivelo ja kanadanhanhi vielä saatiin tikistettyä, mutta arvasimme ja jopa tiesimme, että liian monta lajia jäi vielä näkemättä.

Lopulta saimme kasaan 42 lajia ja kisan kärkikaksikko oli jopa kymmenkunta lajia meitä edellä ja saimme tyytyä kolmanteen sijaan. Kisassa oli ilahduttavasti kuusi joukkuetta mukana.

Lumetonta talvea

2.12. suuntasin etelään. Lappeenrannassa näin tien yli lentäneen mustarastaan ja kohta jatkoimme Punnosen Pekan kanssa Ylämaalle pointsaamaan tundrahanhea Joutsenkoskelta. Lintu olikin mukavasti paikalla ja samassa sulassa 42 joutsenen kera puljasi myös toistakymmentä sinisorsaa sekä lapasotka. Kiertelimme hieman Ylämaan muitakin paikkoja ja näimme pyrstötiaisia, teeren sekä lisää joutsenia. Rummusta bongasimme myös jo ruokinnalla pidempään viihtyneen europaea pähkinänakkelin. Toikansuolla näkyi nyt parikin isolepinkäistä.

Jatkoin vielä iltapäiväksi Vuokselle, jossa bongasin västäräkin, tukkakoskelon, mustalinnun sekä allin. Pikku-uikku oli yhä paikalla kuten myös muut rallissakin näkyneet linnut. Illalla varisten alkaessa kerääntyä parveen bongasin vielä alueella pitempään viihtyneen mustavariksen.

Itsenäisyyspäivänä suuntasimme Hannan kanssa taas Imatralle, jossa ei juuri näkynyt mitään uutta, samat vanhat linnut lähinnä. Joutsenon Kukkuroinmäellä sentään näkyi kottarainen. Yllättäen seuraavana päivänä myös Parikkalan Kangaskylässä oli paikallinen kottarainen.

8.12. kävin hoitamassa Parikkalan tutut kuukkelit koko talven talvikisaa varten. Kanalintuja ei vain näkynyt vieläkään muita kuin teeriä. 9.12. retkeilimme Pekan kanssa taas Taipalsaarella. Saimaa oli tyhjä, mutta onneksi muut löysivät lintuja paremmin. Niinpä Savitaipaleen tutun hiiripöllön ja Taipalsaaren ja Savitaipaleen koskikarojen lisäksi pääsimme bongaamaan tuulihaukan Lappeenrannan Tuohimäestä ja kuikan Joutsenon Pulpilta.

13.12. Siikalahdella näkyi viimein valkoselkätikka ja 14.12. kävin bongaamassa Kokkolanjoelta Pölläsen Mikon löytämän huuhkajan. Sainpa viimein edes jonkinlaiset kuvat huuhkajasta. Harmi kyllä ehdin paikalle vasta työpäivän jälkeen hämärässä.

16.12. kiertelimme aamusta Pekan kanssa Toikasuolla, jossa menikin tällä kertaa todella putkeen! Ensin bongasimme edellispäivänä löytyneet tunturikiurun ja punarinnan. Sitten urpiaisparvesta löytyi tundraurpiainen ja kohta ylitsemme lensi ampuhaukka! Sitten singahdimme Taipalsaaren Kolinlahdelle bongaamaan samaten edellispäivänä löytynyttä kiurua onnistuneesti. Iltapäivällä kiertelin vielä Vuoksella, mutten löytänyt mitään uutta.

Kuun puolivälin jälkeen lunta oli vain todella vähän, mutta kuitenkin lämpötila oli hieman pakkasen puolella. Niinpä päätimme alkaa puhdistaa pöllön pönttöjä, kun tiet olivat pääosin ajokunnossa ja pöntöt eivät olisi täynnä purevia pikkuotuksia. Lintuhavainnot jäivät todella vähiin. Vain jokunen pyy, teeri ja palokärki näkyivät.

Joululomakin meni pönttöjen parissa. Olipa yhtenä päivänä katalaanikaverimme Dani Burgaskin auttamassa pönttötalkoissa. Ainoastaan yhdessä varpuspöllön pöntössä oli varasto, pääosin tinteistä koostunut sekin. Parissa viirupöllön sekä yhdessä helmipöllön pöntössä oli sentään merkkejä, että niissä oli pöllö ainakin yöpynyt. Jospa ensi keväänä niissä jo pesittäisiinkin?

Joulupäivänä tein talvilintulaskennan, joka oli sekä vähälajisin että vähälintuisin koskaan. Ainoa mainittavampi havis oli harmaapäätikkakoiras. Vuoden vaihteeseen mennessä saimme lähes kaikki pöntöt kierrettyä. Ja vuosi vaihtui täysin lumettomana, lämpimänä ja vesisateisena.

Marraskuu – Talvi tulee taas

Marraskuun alussa päivät olivat jo todella lyhyitä. Töihin mennessä oli pimeää ja työpäivän jälkeen oli vain pari tuntia retkeilyaikaa ennen hämärää. 1.11. Ruokatunnin vietin kotirannassa perinteisen marraspihapinnakisan innoittamana: silkkiuikku, naurulokki ja pähkinähakki olivat parhaita lajeja. Työpäivän jälkeen kiireellä vielä Saarelle tarkistamaan, olisiko hanhia enää yhtään pelloilla. Hanhia ei öytynyt mutta seitsemän vanhan ja yhden nuoren pikkujoutsenen parvi oli Pohjasuolla.

2.11. kiiruhdin pointsaamaan pari kuukausipinnaa: punasotkan Lappeenrannan Hanhijärveltä, jolla oli muutenkin vielä mukavasti lintuja sekä tundrahanhen Joutsenon Konnunsuolta. Edellisenä päivänä olisi vielä ollut enemmänkin tarjolla.

3.11. teimme ensimmäisen talvilintulaskennan Hannan kanssa ja kävelimme taas reilut 18 kilometriä kotipihalta Siikalahden ympäri: havaintoja tuli mukavasti 34 lajista, joista parhaimmistoa olivat 2, tavia, 2 valkoselkätikkaa, merikotka, pähkinähakki, pikkutikka, isolepinkäinen ja kotipihalla näkyneet tukkakoskelo sekä silkkiuikku. Useista lajeista näkyi myös reittiennätysmääriä, mm. talitiaisia näkyi 253, sinitiaisia 75 ja pikkuvarpusia 94.

4.11. staijasimme konzan kanssa Simpeleen vesitornissa koko aamun ja aamupäivän ja vaikkei odotettua joutsenmuuttoa juuri näkynytkään oli päivä oikein mukava, kun merikotkan ja seitsemän taviokuurnan parven, lisäksi ylitsemme lensi todella komeasti nuori leveäpyrstökihu!

5.11. kotirannassa uiskenteli pari pilkkasiipeä ja kolme yksittäistä uiveloa löytyi vielä eri puolilta Särkisalmen seutua.

Länsirannikolla

9.11. Kontiokorven Jarin kanssa Imatran Vuoksella näimme mm. 9 kanadanhanhea, tukkakoskelon, 8 allia, 2 tukkasotkaa, 6 pilkkasiipeä sekä mustalinnun. Pirhosen Jarmo hyppäsi myös pian kyytiin ja matkamme kohti länttä ja Pyhärantaa, jossa jampalla oli vielä asunto, alkoi. 10.11. aamusta suuntasimme Rihtniemeen, valitettavasti keli oli surkea, mutta ei se juuri meitä hidastanut. 8 haahkaa, kaakkuri ja 4 allia ei kuitenkaan ollut ihan sitä mitä toivoimme, niinpä lähdimme sankassa lumisateessa kiertelemään Uudenkaupungin lintupaikkoja. Kytämäenraumalla näkyi tukkasotkien seassa lapasotka, 25 kyhmäriä, 18 nokikanaa ja silkkiuikku, Pitkäluodossa 163 kyhmäriä, satakunta tukkasotkaa, 125 uiveloa, Santtiossa 5 tukkakoskeloa, Valkiamerellä merikotka, hiirihaukka jne. Illan hämärryttyä siirryimme kämpille viettämään iltaa. Jamppa mm. kokkasi meille herkulliset pihvit!

11.11. Rihtniemellä oli hieman vilkkaampaa: kukka kellui tornin edustalla, 2 gaviaa muutti, alleja näkyi 18, pilkkasiipiä 4, mustalintu, 3 tukkakoskeloa, merikotka, riskilä, pyrstötiaisparvi ja pari tilhi- ja tinttiparvea kiiruhti ohitsemme ja reilun kilometrin päässä kohti pohjoista eteni hetken ruokkilintu, jonka kaikki tuntomerkit viittasivat etelänkiislaan. Ainoa erikoisuus oli, ettei kukaan meistä ehtinyt katsoa kaikkia tuntomerkkejä, ennen kuin lintu tipahti selälle näkymättömiin, mutta kaikki meistä oli kiinnittänyt huomioita eri tuntomerkkeihin. Tinttiparvessa vilahti tornin ohi vielä uunilintukin, mutta vaikka väritys viittasi tiltalttiin, ei tätäkään saatu naulattua, sillä havaintotilanne oli liian nopea eikä lintu nähty kuin lennossa. Pyhärannan kaukassa näkyi hiirihaukka, Uudenkaupungin Pullokarissa 19 tukkakoskeloa ja Kuljunlahdella näkyi vielä toistasataa tukkasotkaa. Euran Mannilasta ei enää löytynyt pikkuruokkia, ainoastaan silkkiuikku. Loppumatka kohti itää olikin sitten väsymyksen kanssa taistelua, onneksi juttua riitti hyvässä seurassa.

Loppukuu

14.11. ajoin Kirkkonummelle sillä 15. ja 16. päivä olin koulutuksessa Vantaalla. 16. päivä ehdin koulutuksen loputtua hieman retkellekin. Espoon Laajalahdella näkyi mm. 16 viiksitimalia, 53 merilokkia, 215 isokoskeloa, 10 kanadanhanhea, alli, 14 uiveloa, harmaahaikara ja 13 nokikanaa. Helsingin Kyläsaari ja Viikki olivatkin sitten hiljaisia, jälkimmäinen jopa juuri jäätynyt. Illasta Hanna saapui Tampereelta messureissulta Kirkkonummelle ja seuraavana aamuna haimme Pirkankin lentoasemalta ja aloitimme matkan kohti Mikkeliä ja BirdLifen suojelu- ja edustajiston kokouksia. Päätin, että ajamme Kotkan kautta, jotta voimme bongata mustakaularastaan vuodariksi matkan varrella. Yllätys oli kuitenkin luvassa jo aiemmin! Ajaessamme juuri Ruotsinpyhtään ja Pyhtään rajan kohdalla Ahvenkosken yli näin jonkin oudosti lentävän linnun viilettävän vedenpintaa mutkitellen. Ensin mieleeni tuli lepakko, sitten rantasipi ja kun sain auton parkkiin tajusin, että kyseessä saattoi olla kunkku! Singahdimme koko porukka rantaan ja kohta kuulimme edessä olevan niemen suunnasta kaksi täysin selvää sarjaa kuningaskalastajan ääntä! Laitoimme kuitenkin linnun heti Lintutiedotukseen, sillä ääni oli meille ennestään sen verran tuttu, että pidimme määritystä varmana. Etsiskelimme lintu molemmin puolin Ahvenkoskea puolisen tuntia, mutta emme sitä löytäneet. Kiire alkoi painaa päälle ja lopulta ehdimme vain piipahtaa Kotkassa mustakaularastaspaikalla, jossa lintu oli kadoksissa ennen kuin meidän jo piti kiiruhtaa kohti Mikkeliä. Hieman jopa myöhästyimmekin kokouksen alusta. Mutta pian Lintutiedotukseen tulikin tieto, että Ahvenkoskella bongarit katselivat kahta kuningaskalastajaa!

Talvi oli jo saapunut Parikkalaan ja sekä havainnot että havainnointi oli vähäistä. Töihin mennessä oli pimeää ja töistä palatessa taas. Kuun lopussa sentään satoi hieman lunta valaisemaan maisemaa, mutta linnut sen kuin vähenivät. 24.11. kiertelin Simpelejärveä ja Simpelettä havaiten vain muutamia pieniä joutsen ja isokoskeloporukoita, teeriä muutamia kalalokkeja, harmaalokin, koskikaran, pyrstötiaisia sekä Lahnasella lapasotkan. Paras havainto tuli kuitenkin Pitkätsolasilla, jossa ylitseni lensi komea 2kv maakotka.

25.11. suuntasimme jampan kanssa hieman pohjustelemaan Taipalsaaren suunnalle, kun muut olivat kehuskelleet siellä olevan lintuja, joita meilläpäin ei enää tuntunut olevan. Pikakäynti matkan varrella Toikansuolle tuotti pari hemppoa, vilauksen vuorihemposta sekä kanahaukan. Taipalsaaren Saikkolassa ihmettelimme valtaisaa 150 pikkuvarpusen ja 250 keltasirkun kerääntymää, jossa näkyi seassa myös pari peippoa sekä järripeippo, myös 13 pyrstötiaista vilahti ohitsemme. Muut viivyttelijät kuitenkin pysyivät meiltä piilossa ja kohta huomasimmekin olevamme Savitaipaleella. Lavikanlahti oli typötyhjä mutta Kaskein hiiripöllö löytyi Hjerpen Ilpon avustuksella, enpä olisi uskonut pöllön hakevan hiirenloukkuun (sisällä) kuolleita hiiriä lähes kädestä! Toisella yrittämällä löysimme Kirjamoinsalmella jo viikon viihtyneen naaras harjakoskelon sekä härkälinnun. Iltapäivällä vielä Toikansuolta löytyi urpiaisparvesta tundraurpiainen, parvea hätyytellyt isolepinkäinen sekä 2 tavia. Vielä mennessämme syömään havaitsimme ABC:n pihassa 3 vihervarpusta.

Loppukuusta kävin vain lyhyillä ruokatuntiretkillä, mutta talvi oli todella tullut. Parikkalassa ei näkynyt yhtään mitään! Niinpä joulukuun ensimmäisenä käytävää talvirallia varten ei juuri kannattanut pohjustaa, linnut olivat etelämpänä.