. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

31.3. Saavuttuani Israelista en paljon laakereillani levännyt, vaan Kirkkonummelle isäni kyydillä päästyäni, suuntasin pikaisen aamupalan jälkeen retkelle. Olin katsonut muutamia haviksia Tiirasta ja suuntasinkin heti navigaattorin avulla Evitskogiin. Löysin helposti peltotulvan, jossa oli mukavasti lintuja. Keli oli surkea ja vettä tuli taivaalta kuin saavista, mutta löysin silti metsähanhia, tundrahanhia, kanadanhanhia, taveja, jouhisorsan, etsimäni kovan kuukausipinnan heinätavin, 2 taivaanvuohta, hemppoja sekä pajusirkun ym.

Jatkoin seuraavaksi Espoon Laajalahden Villa Elfvikiin, josta löytyi haapanoita, taveja, 4 jouhisorsaa, kuukausipinnaksi lapasorsapari, 26 uiveloa, 4 silkkiuikkua, harmaahaikara sekä 4 nokikanaa. Espoon Suomenojalla näin vielä yli lentäneen kurjen, ennen kuin palasin Kirkkonummelle vanhemmilleni nukkumaan hieman univelkoja pois.

Iltapäivällä ajoin vielä mutkan Kirkkonummen Saltfjärdenillä ja näin 23 kurkea sekä 5 punakylkirastasta, ennen kuin lähdin ajelemaan kohti Parikkalaa.

1.4. Siikalahdella oli suurin piirtein saman näköistä kuin paria viikkoa aiemmin, ennen kuin lähdin Israeliin. Lintuja toki oli vähän saapunut ja sinisorsia, telkkiä, hiirihaukka, 5 sepelkyyhkyä, 2 kulorastasta, 30 pulmusta ja 3 pajusirkkua näkyi ja valkoselkätikka sekä harmaapäätikka kuului. Seuraavana aamuna Särkisalmen sulassa uiskenteli 4 kanadanhanhea, telkkien kanssa ja Lemmikonsalmelta löytyi isokoskeloitakin. Illalla Vierevin lehtopöllö oli yhä vain äänessä todella aktiivisesti.

Pääsiäinen Siikalahdella

Pitkäperjantaina 3.4. Siikalahdella oli jo hieman kevään tuntua, kun siellä näkyi metsähanhi, punasotka, ruskosuohaukka, hiirihaukka, piekana, sepelkyyhky, 25 kiurua, 15 mustarastasta, 35 räkättiä, kulorastas, 22 kottaraista, 2 peippoa, 11 pulmusta ja 3 pajusirkkua.

4.4. olikin sitten jo oikeasti keväistä, kun jo 250 metsähanhea, 8 tundraa, tavipari, 2 merikotkaa, kanahaukka, 3 varpushaukkaa, 20 hiirihaukkaa, 2 tuulihaukkaa, 4 kurkea, 20 naurulokkia, 3 selkälokkia, 60 harmaalokkia, uuttukyyhky, 10 sepelkyyhkyä, 20 kiurua, kulorastas, 15 peippoa, tikli, mukavat ainakin 2000 urpiaista ja 111 pulmusta näkyi. Paikallisia lintuja edustivat mm. harmaapäätikka sekä pikkutikka. Särkisalmella näkyi naaras uivelo ja Tarvaslammella saunareissulla sepelkyyhky puuhkui, peipot lauloivat, harmaapäätikka kuikutti ja lehtokurppa jo lenteli reviiriään.

5.4. Uusia tulijoita edustivat luhtakana, nokikana, punakylkirastas, 2 tikliä sekä nokkavarpunen. Tikat olivat edustettuina 5 lajin voimin ja pulmuset olivat jopa kuvattavina 100 linnun parvena. Muttelinmäessä lauloi jo hippiäinen ja Saaren reissulla löytyi pari pulmusparvea lisää, isolepinkäinen, Akanvaaran Tetrisuolta 244 töyhtöhyyppää ja Pohjanrannasta mukavasti tornin edustalla oli 100 laulujoutsenta ja 50 tundrametsähanhea.

6.4. tundrametsähanhia muutti jopa 520, tundrahanhia 52, taivaanvuohia näkyi 3, naurulokkeja 65, 2 kalalokkia, jopa 12 uuttukyyhkyä, västäräkki, 14 tilheä, 6 kulorastasta, mustavaris ja enää 35 pulmusta. Muttelinmäessä näkyi vilaukselta punarinta.

Arki alkoi taas ulkona tiiviisti vietetyn Pääsiäisen jälkeen ja 7.4. Särkisalmella oli haapana, mutta muuten sateinen keli ei juuri maastoon houkutellut. Kävin pikaisesti Siikalahdella, jossa ei näkynyt oikein mitään, mutta Kaukolan pellolla langalla lauloi kaatosateessa lapinsirkku ihan täysillä.

8.4. keli oli todella tuulinen ja kylmä, mutta kalasääski lenteli tuulen riepoteltavana lahden pohjoispuolella. Seuraavana päivänä vuodarilista kasvoi Siikalahdella niittykirvisellä ja sinisuohaukalla, Särkisalmella näkyi tukkasotkapari ja Saaren Pohjanrannassa 5 pikkujoutsenta, 26 kanadanhanhea ja jouhisorsapari mutta muuten Saarella oli varsin vaisua. Pari hanhiparvea sentään löytyi: Suurenjärvenlietteellä oli 240 tundrametsähanhea ja 120 tundraa sekä 6 kanadanhanhea ja Kanavalammen osin katveessa olleesta anseriparvesta löytyi lyhytnokkahanhi. 10.4. Siikalahdella paineli etelää kohti pari valkoposkihanhea ja 5 piekanaa pohjoiseen, myös hemppo kuului muutolla.

11.4. Muttelinmäessä kuului kuusitiainen ja Siikalahdella näkyi lapasorsanaaras, 18 tukkasotkaa, 16 punasotkaa, 16 uiveloa, jo 3 luhtakanaa, kapustarinta, 5 kuovia, uuttukyyhky, 6 västäräkkiä, 2 mustavarista sekä tikli.

12.4. kunnon 11 tunnin Siikalahtistaiji tuotti heti aamusta ylitseni muuttaneen naaras arosuohaukan ja loppupäivän meitä oli patotien lavalla mukava porukka mukavassa säässä ja haviksia kertyi niitäkin mukavasti. 4 pikkujoutsenta, merihanhi, 5 valkoposkea, 21 jouhisorsaa, kuikkalaji, tunnistettu kuikka, 3 puuhkuvaa kaulushaikaraa, 4 merikotkaa, maakotka, 6 paikallista ja 2 muuttavaa ruskosuohaukkaa, huikeat 12 koiras ja 5 naaras sinisuohaukkaa, 38 piekanaa, 7 hiirihaukkaa, 55 varpushaukkaa, 5 paikallista kalasääskeä, 3 ampuhaukkaa, 9 kapustarintaa, 30 paikallista taivaanvuohta, 7 metsävikloa, todella aikainen mustapyrstökuiri, selkälokki sekä rautiainen nähtiin.

13.4. alkoi järkyttävän kovat tuulet ja aamusta kävin vain läheisellä Kirkkolahdella, jolla oli yllättäen 390 harmaata hanhea sekä 2 koiras harmaasorsaa. Seuraavana aamuna löysin samalta paikalta 150 joutsenen joukosta muutaman pikkujoutsenenkin. Iltapäivän Saaren reissu oli kovassa tuulessa ja sateessa aika lailla ajan hukkaa. Ja samaa ajanhukkaa oli seuraavankin päivän kierros. Pohjanrannassa näkyi 3 pikkujoutsenta ja merikotka ja Suurenjärvenlietteellä laulurastas. 15.4. Siikalahdella näkyi merikotka.

16.4. Kirkkorannassa ryysti pari järripeippoa ja ruokatunnilla kävin katsomassa Kantosen Paulin Koitsanlahdelta löytämää lähes mustaa, ilmeisesti öljyyntynyttä kalalokkia. Iltapäivän Saaren kierros tuotti sinisuon Akanvaaran Tetrisuolla, 720 harmaata hanhea ja 6 kanukkia Pohjanrannassa, sinisuon Jyrkilästä sekä Kanavalammella olleet 1100 harmaata hanhea, 3 kanukkia, silkkiukku, 5 sekä paikallista merikotkaa. Poutasenryhmässä näkyi vielä 3 kanadalaista.

J.A.

Tiistaina 17.3. koko maassa saattoi ihailla värikkäitä revontulia. Tällä kertaa niistä saatiin ennakkovaroitus, jolloin kamera oli valmiina. Jannella oli mukanaan 7D -runkomme, joten seuraavat kuvat on otettu kohta 11 vuotta vanhalla 10D -rungolla. Kuolleita punaisia pikseleitä on jo paljon, joten jouduin siistimään kuvia melko paljon.

Perjantaina 20.3. oli vuorossa 80 % auringon pimennyksen kuvaaminen. Tein Ursan myymästä Astro Solar -kalvosta suojan kaukoputkeen, jolloin sen läpi pystyi kuvaamaan turvallisesti. Pimennyshetkellä valaistus muuttui hyvin erikoiseksi ja ilma kylmeni selvästi. Myös tuuli voimistui huomattavasti.

Pimentyvää aurinkoa pystyi seuraamaan täysin turvallisesti myös neulanreikäkameran periaatteella toimivilla pahvista tehdyillä ”laitteilla”.

Myös sormien läpi kulkeva valo, muodosti kuvia pimentyneestä auringosta.

H.A.

14.-15.3. olimme Helsingissä Bongariliiton 30-vuotisjuhlissa sekä BirdLifen edustajiston kokouksessa. Sunnuntaina ehdin kokousten jälkeen hieman retkellekin ja bongasin 3kv isolokin Kyläsaaresta, näin punasotkan ja allin Espoon Suomenojan satamassa sekä metsä-, meri- ja kanadanhanhia sekä mm. 2 harmaahaikaraa sekä 4 merikotka Kirkkonummen Saltfjärdenillä.

16.3. suuntasin Haatajan Karin sekä Bongariliiton kokouksessa esitelmöitsijänä olleen Tim Worfolkin kanssa Hankoon. Ensimmäisen stopin teimme Raaseporin Tammisaaren Ramsholmeniin, jossa käppäilimme metsässä tovin ja havaitsimme mm. pähkinänakkelin, 2 pyrstötiaista, fasaanin sekä useita puukiipijöitä. Hankoon päästyämme ensimmäiset havikset tulivat Vedagrundetilta, josta löytyi 6 haahkaa, pulmunen sekä ylitsemme muuttanut kangaskiuru. Täktbuktenin Kobbenilta löytyi ristisorsa sekä ensimmäinen merikotka. Itäsatamassa näkyi taas 5 haahkaa sekä merikotka ja lopulta Täktomin pelloilla päästiin kolmea merikotkaa katsomaan jo paremmin. Myös isolepinkäinen sekä pari muuttavaa kangaskiurua ja peippo näkyi. Muiden ollessa kuvaamassa isolepinkäistä näin vielä aikaisen kurjenkin.

Illalla lähdin sitten lentoasemalle ja sieltä kohti Israelia ja Champions of the Flyway -tapahtumaa.

J.A.

Maaliskuu alkoi samoilla linnuilla, jotka olivat oonistuneet talvehtimisessaan: kottaraisia oli selvinnyt kaksi, tiklejä näkyi yhä ja Siikalahdella näkyi harmaapäätikkoja, valkoselkätikkoja sekä pikkutikkakin. Kirkonkylällä saalisteli kanahaukka. 2.3. metsäretki tuotti pyyn ja Härskiinmutkasta näkyivät ensimmäiset kaksi harmaalokkia. 3.3. Imatran keikalla näkyi merimetso sekä kalalokki.

5.3. pöllöretki tuotti tutun Vierevin lehtopöllön sekä Siikalahdella kuuluneen huuhkajan. 6.3. näkyi Tarvaspohjassa muuttava uuttukyyhky ja 7.3. Siikalahdelle oli jo saapunut reviirejään valtaamaan ainakin 5 laulujoutsenta.

8.3. tein maalislaskennan eli kiersin talvilintulaskentareittini taas kerran, kun oli päättänyt kiertää sen tänä vuonna joka kuukausi ihan vain huvin ja urheilun vuoksi. Havaitsin kävelyllä 30 lintulajia, joista mainittavimmat olivat 3 harmaapäätikkaa, palokärki, valkoselkätikka, isolepinkäinen, 2 kottaraista, 22 tikliä, 190 vihervarpusta sekä sokerina kakun päälle vuorihemppo!

9.3. lahdella näkyikin sitten jopa 56 töyhtöhyyppää sekä 16 laulujoutsenta. 10.3. hyyppiä oli pienen takatalven alettua enää 19, mutta uuttukyyhky painoi silti kohti pohjoista. Vuoksella näkyi talvehtinut uivelo sekä jostain tupsahtanut nokikana. 11.3. olin Lappeenrannassa ja Konnunsuon maisemissa näkyi 51 hyyppää, 25 uuttukyyhkyä sekä merikotka ja Pappilanniemessä ruokinnalla kävi yhä europaea pähkinänakkelipari. Iltapäivästä Siikalahdella näkyi 18 hyyppää, 5 kottaraista sekä isolepinkäinen.

13.3. Siikalahdella oli jo hieman kevään tuntua, kun staiji tuotti kanahaukan, 4 varpushaukkaa, 5 hiirihaukkaa, 34 hyyppää, 2 kiurua sekä 800 urpiaista. Harmaapäätikkoja näkyi peräti 3 ja valkoselkätikkoja 2.

J.A.

Viikolla retkeilin taas ruokatunneilla ja havaitsin samoja kottaraisia, tiklejä sekä yhä vain vaikeammin löydettävissä olleita musta- ja räkättirastaita sekä tilhiä. Siikalahdella tikoilla oli jo täysi kevätmeininki ja harmaapäätikan kuikuttelua ja valkoselkätikkojen rummuttelua kuuli helposti. Metsissä pikkukäpylinnut olivat jo pesimäpuuhissa ja niitä tuntui olevan mukavasti.

Lauantaina 21.2. tein taas talvilintulaskennan sekä samalla helmikuulaskennan, kun olen ajatellu kiertää reitin tänä vuonna joka kuukausi. Keli oli todella keväinen ja etenkin käpytikoilla oli kauhea rähinä päällä. Kevätlaskennan lajiennätysmeni reilusti uusiksi, sillä havaitsin jopa 29 lajia; teeri 3, kesykyyhky 3, harmaapäätikka, käpytikka 14, valkoselkätikka 4, tilhi 45, mustarastas, räkättirastas 11, pyrstötiainen 4, hömötiainen 5, töyhtötiainen, sinitiainen 36, talitiainen 130, närhi 9, harakka 18, naakka 48, varis 19, korppi 7, kottarainen 2, varpunen 2, pikkuvarpunen 8, peippo 1, viherpeippo 26, tikli 8, vihervarpunen, urpiainen 17, pikkukäpylintu 12, punatulkku 50 ja keltasirkku 15.

22.2. olin vaihteeksi Lappeenrannassa pelaamassa ja Saimaan jäille oli jo saapunut harmaalokkeja ainakin 60 lintua. Pelissä sainkin sitten tällin otsaan, joka tikattiin umpeen ja jostain ihmeen syystä lääkäri antoi minulle jopa viikon sairaslomaa.

23.2. olin kuitenkin töissä, mutta iltapäivällä, kun töitäkään ei oikein ollut päätin pitää edes hieman huilia, koska lääkäri näin oli määrännyt tekemään. Parasta huilia on tietysti nauttia keväisestä auringosta, jota oli tarjolla Heinäveden Karvion kanavalla, jossa uiskenteli myös äärimmäisen komea 2kv jääkuikka. Matkan varrella näin useita koskikaroja, joista Kermankoskella 4 lintua.

Helmikuun loppupuolella näin vielä laulujoutsenperheen Joukiossa, samoja tiklejä, rastaita, kottaraisia, Moskuunniemen nakkelia ja tikkoja sekä bongasin Kirkonkylällä huudelleen lehtopöllön, joka jatkoikin huuteluaan lähes joka ilta kuuluen kuun viimeisenä ilta Sounion kuopallekin. Siikalahden yökierros tuotti myös vielä mukavamman yllätyksen, kun tien vieruspuista löytyi lapinpöllö!

J.A.

13.2. kävin vielä ruokatunnilla kuukkelimetsissä, jossa aika meni erään paikallisen harrastajan auton työntämiseen hangesta. Tämä oli kaivanut autoaan jo useamman tunnin ajan hangesta. Onneksi osuin paikalle ja auto nousi hangesta helposti työntämällä. Ehdin kuitenkin kuulla rummuttavan palokärjen ja huutavan harmaapäätikan ennen kuin piti palata vielä hetkeksi töihin.

Työpäivän jälkeen lähdin ajamaan kohti etelää ja päätin suunnata Heinolaan, jossa Tommolasta löysin helposti sinisorsien seurassa olleen lapasorsan. Kymin virrassa oli myös 7 laulujoutsenta mutta pikku-uikkua en löytänyt. Illan jo alkaessa hämärtää, lähdin jatkamaan matkaa. Illalla majoituin venhemmilleni Kirkkonummelle.

14.2. herätyskello soi aikaisin ja aamuseitsemän aikaan pihaan saapui Tom Nordblad kyydissään Jari Laitasalo sekä Pasi Pirinen. Vesisateisessa kelissä nousin kyytiin ja lähdimme ajamaan kohti Varsinais-Suomea. Matka meni mukavasti rupatellessa ja yhdeksän aikaan saavuimme Maskun Laulaisiin, josta olikin jo hyvissä ajoin tullut tieto, että kohdelajimme oli yhä paikalla. Käveltyämme tien laidassa ryhmänä seisseen bongarijoukon luo, löysimmekin helposti noin 70 metrin päässä tien toisessa reunassa ruokailleen arokiurun! Tämä jo muutamia päiviä paikalla ollut Suomen 12. lajinsa edustaja seisoskeli lumisella tienpenkalla ja käveli aika ajoin sulammalle tien reunalle kaivamaan jotain evästä lumen alta. Ohiajaneet autot eivät sitä pahemmin haitanneet, erästä rekkaakin se väisti aikalailla viime tingassa ensin kovaa juosten ja sitten tien reunalle lennähtäen.

Noin 20 minuuttia lintua tarkkailtuamme saapui kävelytietä pitkin kävelijä, joka säikäytti linnun lentoon ja tämä lensi aika kauas katveeseen ja kun sitä ei noin varttiin näkynyt, päätimme lähteä paluumatkalle.

Stoppasimme matkan varressa Salon Moisiossa, josta löysimme pienen hakemisen jälkeen 13 turkinkyyhkyn parven ja ohessa näkyi myös ylitsemme lentänyt tikli. Ajomatka jatkui Lohjan kautta, jossa näimme kaatopaikan nurkilla isolepinkäisen ennen kuin lopulta olimme takaisin Kirkkonummella, jossa kiittelin mukavan porukan, joka jatkoi kohti Helsinki.

Päivä oli kuitenkin vielä nuori, joten hieman syötyäni suuntasin iltapäiväretkelle Kirkkonummen Porkkalaan. Pamskatanille päästyäni saatoin todeta meren täysin sulaksi mutta myös yllättävän tyhjäksi. Harmaalokki oli ainoa näkyvä lintu, mutta parin tunnin aikana näin myös 110 allia, 9 kyhmyjoutsenta, telkän, 4 merilokkia sekä 3 pilkkasiipeä. Kävin hämärissä vielä Saltfjärdenillä ja illalla kävimme vielä isäni kanssa Porkkalan suunnalla reilun parin tunnin pöllöretkellä, mutta havaintoja ei tullut.

15.2. lähdin aikaisin aamulla kohti Hankoa ja olinkin auringon noustessa Gåsörsbuktenilla. Yö oli kuitenkin ollut yllättävän kylmä, joten en viitsinyt pahemmin komppailla paikalla ollutta kangaskiurua vaan ajoin Neljän tuulen tuvalle staijaamaan. Merellä oli kuitenkin todella paha väreily, joten havainnot jäivät paikallisiin telkkiin, kyhmyjoutseniin ja pariin alliparveen. Harmaalokkeja oli runsaasti ja merilokkeja muutama ja yksinäinen merikotka värjötteli eräällä karilla kaukana väreilyssä. Jatkoin Drottningshomenille, jossa kävin maisematornissa ihmettelemässä tornia, kun huomasin lähipuussa istuvan isolepinkäisen. Lintu näytti heti todella vaalealta ja kävelin lähemmäksi sitä katsomaan. Naamari oli heikko ja nokka näytti vaaleatyviseltä, joten otin äkkiä pari kiikariskouppikuvaa ja singahdin hakemaan putkea autosta. Pian kuvasin lintua putken läpi, mutta viherpeipot ajoivat sen pahasti oksiston sisään piiloon. Yritin kävellä paremmalle hollille, mutta lintu oli arka ja lensi taas huonompaan paikkaan. Kun taas meinasin siirtyä, nousi lintu siivilleen ja lensi puun toisella puolella merelle kohti lähisaaria. Olin kuitenkin saanut linnusta muutaman kuvan sekä pari videopätkää, jotka katsottuani lintu näytti aivan yhtä oudolta kuin havaintotilanteessakin.

Ihan ensimmäinen fiilis linnusta oli vaaleuden ja pinkin nokantyven takia ollu pallidirostris mutta muistinkin heti, että siipilaikun pitäisi olla isompi ja keskittyä enempi käsisiiven puolelle. Näin jälkikäteen linnun rusehtava pää, varsin tumma pyrstö sekä ihan yleinen muoto ja happari tuovat mieleen enemmän sibirikuksen, mutta linnun vatsapuolella ei näkynyt eikä videoissakaan näy lainkaan suomukuviointia. Mikä lie välimallin tyypi lie kyseessä? Ehkä joku vielä linnun löytää ja pääsee katsomaan sitä paremmalla ajalla?

Kalasatamastopin, jossa näin päivän ainoat 2 kalalokkia – tammikuussa niitä oli runsaasti joka puolella – jatkoin taas Gåsörsbuktenille, jossa rantoja pitkin käveli lapsiperheitä ja koirankusettajia, koirat tietysti rantaviivaa vapaina juosten. Niinpä kävelin itse aika pitkään rauhallisemmalle puolelle rantaa ennen kuin löysin lopulta etsimäni kangaskiurun, josta sain helmikuupinnan. Lintu oli varsin arka säikähtäen yli lentänyttä varpushaukkaakin puun oksistoon.

Vedagrundetilta laskin 43 kyhmyjoutsenta, joilla oli seuranaan vain 2 laulujoutsenta. Telkkien seasta löysin tiiviin sotkaparven, jossa oli 1 koiras ja 11 naaraspukuista lapasotkaa sekä naaraspukuinen tukkasotka. Svanvikissa rannasta nousi lähipuihin hiirihaukka ja kareilla päivysti pari merikotkaa. Väreily oli kuitenkin yhä todella paha, joten päätin lähteä takaisin kohti Kirkkonummea. Matkalla näin vielä Inkoossa yhden tien yllä kaarrelleen merikotkan.

Iltapäivällä suuntasimme isäni kanssa Helsinkiin katsomaan mummoani. Matkalla poikkesimme kuitenkin Jätkäsaareen, josta löytyi heti 21 hempon parvi, jossa oli mukana myös 1 vuorihemppo. Seurusteltuamme noin tunnin mummoni kanssa, oli minun aika lähteä ajelemaan kotia kohti.

J.A.