Kesän hiljaiseloa
Skotlantilaisten lähdettyä oli meillä edessä paluu arkeen. Samalla säät muuttuivat todella sateisiksi ja myös aika kylmiksi. Niinpä retkeily jäi todella vähiin. Toki koko kevään kasaantuneista univeloista olisi pitänyt myös yrittää päästä eroon, mutta iltaisin tuli aina televisiosta jalkapallon MM-kisaotteluita, joten lopulta univelkaa kertyi vain lisää – niinpä toivomilleni yöretkille ei todellakaan ollut virtaa lähteä.
Kävin kyllä lyhyillä iltakierroksilla sekä jonkin verran juoksu- ja pyörälenkeillä, joten jotain havaintoja sentään kertyi. 15.6. aamulla Parikkala-pyöräilyn reitin tarkistuskierroksella näkyi Tyrjällä 2 palokärkeä ja 80 kilsan kisan ohessa Siikalahdella harmaapäätikka ja 16.6. rastaskerttunen oli yhä äänessä patotiellä.
19.6. Parikkalan perinteiselle kurppapellolle oli taas saapunut heinäkurppia soidintamaan ja myös viiriäinen pytpytteli samalla paikalla, myös lehtopöllön poikaset olivat yhä paikoillaan Kasurissa.
21.6. tein ekoyöretken, jolla hoidin heinäkurpat, myös viiriäinen, uusi luhtakerttunen, pari kehrääjää sekä sarvipöllön poikanen kuului, ennen kuin alkoi taas sataa aivan kaatamalla ja jouduin polkemaan kotiin aivan läpimärkänä. Aamupäivälla kävimme maisemiin saapuneiden vanhempieni kanssa retkellä Oronmyllyn maisemissa mm. kämmekkäsuolla ja tarkistimmepa ohimennen, että varpuspöllön 8 poikasta olivat yhä vain pöntössään. Kotiin palaillessamme näimme 36 muuttavan valkoposkihanhen parven ihan normaali arktikareitillä. Illalla kävimme Hannan kanssa taas katsomassa heinäkurppia ja näimme jopa 7 yksilöä – tn. 5 koirasta ja 2 naarasta.
22.6. kiertelimme vanhempieni kanssa kuukkelimetsissä, mutta päätähdet pysyivät taas piilossa. Useita peukaloispoikueita, pikkusieppo sekä isokäpylintu kuitenkin havaittiin. Päivän pyörälenkillä näin Valkialammella fasaanin ja Siikalahden maisemissa lauloi vielä pari kultarintaa. Illemmalla kävimme porukalla Siikalahdella, jossa näkyi pari valkoselkätikkaa sekä uivelo ja jatkoimme vielä pelloillekin, jossa näkyi nyt vain pari heinäkurppaa.
Seuraavinakin iltoina kävin pelloilla, jossa oli sateiden ansiosta ihan kelpo tulvat, mutta näin vain joitakin suokukkoja, liroja ja valkovikloja sekä tietysti yhä heinäkurppia, harmaapäätikan ja leukistisen tavinaaraan.
26.-30.6. osallistuimme kaveriporukalla Pietarin kansainväliseen salibandyturnaukseen ja reissu oli todella mukava. Kymmenen joukkueen turnauksessa sijoituimme kolmanneksi, vaikka päiväohjelmamme olivat kaikin puolin aika pitkiä.
1.7. kotipihalla näkyi ja kuului ylilentänyt isokäpylintu ja 2.7. tulvat olivat houkutelleet jouhisorsan, 60 töhtöhyyppää, 2 suokukkoa, 3 pikkukuovia, 13 kuovia, 12 liroa, mustaviklon sekä 12 valkovikloa. Viiriäinen ja pari heinäkurppaa olivat yhä vain äänessä. Tetrisuolla näin vielä 2 harmaahaikaraa, 110 hyyppää, 2 suokukkoa, 21 valkovikloa, 60 liroa sekä suopöllön. Siikalahdella näkyi vielä teeripoikue ja kuului viitasirkkalintu. Oikeasti nämä kahlaajamäärät ovat ihan poikkeuksellisia näillä nurkilla…
Mutta seuraavat päivät olivat taas aivan liian sateisia ja jalkapalloa tuli katsottua antaumuksella. Onneksi luvassa oli kuitenkin retkeilyäkin, kun suuntasimme kohti Käsivarren Lappia!
J.A.