. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

Heinäkuu

Heinäkuun ensimmäisen päivän päätteeksi lähdimme Parikkalaan työhommiin eksyneen Lindénin Andreaksen kanssa kohti Tohmajärveä. Pari pysähdystä Saarella tuotti luhtahuitteja, viitakerttusia sekä luhtakanan. Tohmajärven Niiralassa emme ehtineet edes autosta nousta, kun taivaalta kuului jo siperiankurpan omituinen suhina. Yö oli juuri pimeimmillään, joten kun kuukausipinna oli plakkarissa, jatkoimme Uudenkylänlammelle äänittämään ruokosirkkalintua. Hyttysten jatkuva ininä teki äänittämisen mahdottomaksi, joten jatkoimme Värstilään yrittämään heinäkurppia. Viikkoa aiemmin samaisella pellolla möngersi vielä pari heinäkurppaa, mutta nyt löysimme enää kolme taivaanvuohta. Myös pikkukultarinnat olivat jo aikoja sitten hiljentyneet. Aamun sarastaessa suuntasimme Piilovaaraan, jossa meillä oli suurehkoja vaikeuksia löytää lapinuunilintupaikalle, mutta onneksi kymenlaaksolaisbongarit opastivat meidätkin perille. Lapuli lauloikin taukoamatta paikalla, jossa saimme Andyn kanssa omituiset äänitykset, joissa lapinuunilinnun taustalta kuuluu aivan eri lintuja kuin normaalisti – mm. mustapääkerttu sekä rummuttava valkoselkätikka! Aamuksi suuntasimme vielä Niiralaan siperiankurpan näkemisen toivossa. Paikalla oli myös yksi kaukaisimmista kurppabongareista, kun törmäsimme yllättäen ranskalaiseen Pierre-Andre Crochetiin! Pitkähkön odottelun jälkeen kurppa viimein alkoi soida, joten saimme alkuun hyvät äänitykset ja kohta kurppa laskeutui erään sähköpylvään nokkaan seisoskelemaan, joten sain siitä erinomaiset skouppikuvat ja vielä kaupan päälle maasoidinäänityksenkin! Pian pitikin jo kiiruhtaa Parikkalaa kohti, sillä aamuksi piti ehtiä töihin.

Aspskärin ruokkilintureissu

3.7. lähdimme Hannan kanssa puoliltapäivin kohti etelää. Kuusankoskelta nappasimme Hannan siskon Elissan matkaan ja jatkoimme kiiruhtaen Pyhtään Mäntyniemeen, josta paatti jo odotteli Jonmarin merilinturisteilylle lähtijöitä. Paatti tuli ehkä vähän turhankin täyteen, mutta onneksi sää pysyi hyvänä, vaikka näytti siltä, että kaikkialla ympärillämme satoi. Risteilymme suuntasi suoraan lähisaarten välistä ulkomerelle ja heti alkumatkasta näimme valkoposki-, kanadan- sekä merihanhia, pari haahkaparvea sekä räyskän. Hieman ulompaa löytyivät ensimmäiset riskilät ja kohta edessämme siinsi reissumme kohokohta ja määränpää eli Pernajan Apskärin lintusaaret. Ruokkeja alkoikin vilahdella jo paattimme vierestä ja vihdoin päästyämme lintusaarten viereen saimme todeta, että niitä oli paljon enemmän kuin olisin osannut kuvitellakaan! Yhteensä noin 600 ruokkia sekä 25 etelänkiislaa sekä viereisellä saarella parikymmentä pilkkasiipeä, ristisorsapari sekä merikotka olivat todella tehneet matkastamme onnistuneen. Matka jatkui Loviisan ja Ruotsinpyhtään sokkeloisen rannikon kautta takaisin Pyhtäälle ja matkalla havaitsimme vielä runsaasti pesiviä kalasääskiä sekä harmaahaikaroita sekä kuulimme rastaskerttusen ym. Hieman pyyhkeitä menee risteilyn järjestäjille, sillä mainoksissa oli, että reissulla on mukana lintuopas, joka kertoo alueen linnuista ja auttaa niiden tunnistamisessa. Kyllä joku välillä höpötti paatin sisätiloista mikrofoniin lähinnä tietoja siitä, missä milloinkin oltiin, mutta naamaansa tämä ei näyttänyt koko matkan aikana ja harvoista lintumäärityksistäkin meni osa pahasti metsään. Moni aloitteleva harrastaja olisi ollut pulassa muutaman kannella määrityksiä huudelleen yli-innokkaan ”määrittäjän” kanssa, ellei matkassa olisi ollut nyt sattumalta paria oikeaa lintuopasta.

Paluumatkalla puolen yön jälkeen kävimme taas kerran tsekkaamassa Rautjärven lapinpöllön pesintätilanteen ja vihdoin toinenkin poikanen oli lähtenyt maastoon ja löysimme sen pienen etsinnän jälkeen ja saimme tämänkin rääpäleen renkaisiin. Lintu oli reilut kaksi viikkoa sisarustaan jäljessä kehityksessä! Vihdoin oli kauden pöllöurakkamme päätöksessä!

Tringan kesärallireissu

Päivällä lähdin taas kohti etelää ja Helsinkiä. Olin menossa Tringan kesäralliin Takavedon joukkueeseen yhdessä Jaakko Aarnialan, Andreas Lindénin, Andreas Uppstun ja Jukka Salokankaan kanssa. Matkalla bongasin Lappeenrannan Askolasta rantakurvin sekä Virolahden Vilkkilänturalta jalohaikaran. Ja yöllä olin perillä Kirkkonummella majoittumassa.

5.7. Rallikunniksi arvottiin Sipoo ja Pornainen ja ralli alkoi iltakuudelta. Rallin alkua varjosti muutama ikävä seikka, kun ensin meikäläinen kärsi jostain ruokamyrkytyksen tapaisesta ja sitten eräs meistä huomasi jättäneensä kiikarit Lauttasaareen huoltsikan vessaan. Niinpä lopulta ehdimme aloittamaan rallin juuri ja juuri Sipoon kunnan rajalta. Sipoo ja Pornainen eivät todellakaan olleet lintukuntia Tringan alueen parhaasta päästä, joten merkittävät lintuhavainnot jäivät aika vähiin. Lopulta 18 tunnin osin hyvinkin väsyneen rallauksen tuloksena pääsimme 112 lajiin, jolla irtosi kovatasoisessa rallissa vasta 6. sija. Mukavimmasta päästä havaintoja olivat lehtopöllöt, huuhkajat sekä viirupöllö, kehrääjät, ruisrääkät, muutama viitasirkkalintu, pari viitakerttusta ja keltavästäräkkiä, pähkinähakki, luhtakana, harmaapäätikka jne.

Lähes suoraan rallin jälkeen lähdin ajamaan kohti kotia. Jossain Luumäen tietämillä oli pakko nukkua muutama tunti autossa, että jaksoi taas jatkaa matkaa. Lappeenrannassa pysähdyin taas Askolassa, jossa rantakurvi oli yhä paikallisena. Joskin lintu oli nyt kummasti erinäköinen kuin pari päivää aiemmin, joten mahdollisesti kyseessä oli eri yksilö. Ennen puoltayötä jatkoin Joutsenon Konnunsuolle Mylläriseen, josta oli edellisyönä löytynyt viirusirkkalintu. Jonkin aikaa odotettuani lintu viimein alkoi surista ja sain mukavan vuodarin. Peltotiellä äänittelin komeasti aivan vierestä sarvipöllöpoikuetta ennen kuin päätin vielä jatkaa Pätilään, josta oli pari yötä sitten löytynyt myös viirusirkkalintu. Äänittelin tätäkin yksilöä tovin ja ihmettelin sen laulun aikana samaan aikaan kuulunutta napsuvaa varoitusääntä. Mielestäni ääni kuitenkin kuului samasta yksilöstä kuin laulu – siis yhtä aikaa laulun kanssa. Nämä olivatkin ainoat viirusirkat Suomessa koko vuonna ja nekin katosivat molemmat muutaman yön laulun jälkeen.

Seuraavat päivät menivät levätessä, mutta 11.7. Savonlinnan reissun yhteydessä Punkaharjun Lustolla näkyi pähkinähakki ja suoraan kotiin päästyämme piti singahtaa bongaamaan samanlainen Punnolanmäeltä ekly-vuodariksi. Punnosen Pekan kanssa jatkoimme iltastaijille Siikalahdelle, jossa meidät ylitti 6 valkoposkihanhen sekä jopa 13 harmaahaikaran muuttoparvet.

Yöllä 12.7. kiertelimme muutaman tunnin yöretken Pekan ja Hannan kanssa ja Tyrjän ja Kesusmaan tienoilta löysimme mm. 8 sarvipöllöpoikuetta, 49 ruisrääkkää, vielä muutamia viitakerttusia sekä viitasirkkalinnun ym.

Atlasralli

13.7. otimme osaa Atlasralliin, jossa kolusimme ruutua, joka pääosin Simpelejärven vastarannalla osin Parikkalan ja osin Simpeleen puolella. Klo 02.00-12.00 välisenä aikana havaitsimme 106 lajia, joista varsin moni osa saatiin varmistettua pesiviksi. Havainnoista mukavimpia olivat luhtahuitti, 6 kanadanhanhea, valkoselkätikka, peukaloispoikue ja useampi laulava, pyrstötiaispari, muutama viitasirkkalintu, joista yksi varoitteleva sekä parikymmentä tiltalttia jne.

Loppukuu

Seuraavina päivinä kävin joka päivä Siikalahdella kahlaajien toivossa ja alkuun homma sujuikin ihan mukavasti: 15.7. löytyi 2 vanhaa kuovisirriä ja 4 suosirriä, 16.7. muuttava vanha merikihu sekä pari kuovisirriä ja suosirri, joka näkyi vielä monena päivänä myöhemminkin, 17.7. töyhtöhyyppiä jopa 110p ja 18.7. näkyi lapinsirri. 19.7. kävimme Lappeenrannassa ja Hannan shoppaillessa minä suuntasin retkelle. Askolassa ei juuri näkynyt kuin kuovisirri, ruokaa mukanaan kantanut ampuhaukka sekä tuhkaselkälokki. Pekan kanssa suuntasimme pian Vainikkalaan staijaamaan petoja. Mehiläishaukkoja näkyi kymmenkunta ja viimein pari tunnin staijin jälkeen löytyi haarahaukka korkealta taivaalta kaartelemasta. Yhtäkkiä samaan putken kuvaan tupsahti pari muutakin petolintua ja yllätykseksemme saimme todeta niiden kaikkien olevan vanhoja milvuksia! Kolme haarahaukkaa oli yhtä aikaa samassa putken kuvassa! Teimme vielä pikastopin Haapajärvellä, mutta paria harmaahaikaraa kummempaa ei näkynyt.

Seuraavina päivinä jatkoin taas kahlaajaprojektia, mikä tarkoitti herätystä ennen viittä, jotta ehtisi edes reilut pari tuntia staijata Siikalahdella. Muuttajia ei kuitenkaan näkynyt juuri lainkaan, joten tyytyminen oli 20.7. kaatosateessa näkyneeseen kuovisirriin 30 suokukon parvessa, 21.7. näkyneeseen 20 mustalinnun parveen, 22.7. merikotkaan ja uiveloon ja 25.7. asti paikallisena olleeseen suosirriin. Myös kuhankeittäjiä kuului yhä useita niin laulavia kuin varotteleviakin, rastaskerttunen raksautti kerran patotiellä ja päivisin paikallisia petolintuja oli mukavasti ilmassa.

25.7. olimme taas Lappeenrannassa, jossa hyvän kelin takia Askola oli lähes tyhjä. Joutsenon Konnunsuolla iltastaijilla yritimme nähdä paikalla pyörinyttä niittysuohaukkakoirasta turhaan, sentään 3 inisuohaukkaa sekä 3 suopöllöä sekä lentopoikanen nähtiin.

27.7. kiertelimme Saarella Ala-Kojolan Mikon kanssa, mutta merkittävin havis lienee ollut Akanvaaran Tetrisuolla nähty 5 kesykyyhkyn muuttoparvi. Akonpohjassa näkyi vanha merikotka ja mehiläishaukkoja nähtiin siellä täällä. Atlashavaintoja kertyi vielä varsin mukavasti.

Kuun viimeisinä päivinä kävin vielä Siikalahdella, mutta ronksuvien harmaahaikaroiden lisäksi ei näkynyt juuri kuin tavallisia petoja sekä valkovikloja ja liroja.