Viikonloppu Oulun seudulla
Perjantaina 24.4. lähdin iltapäivällä suoraan töistä ajelemaan kohti Oulua. Matkalla näin vuodariksi härkälinnun Punkaharjulla sekä mm. teeren, palokärjen, pikkukäpylinnun, kaakkureita Pyhännänjärvellä sekä uiveloita lyhyellä pysähdyksellä Piippolan Kortteiselle. Olin ajamassa Tyrnävällä, kun jostain syystä vilkaisin puhelimellani Tiiran etusivun havaintoja ja huomasin, että Tyrnävällä muutamana päivänä nähty, mutta sen jälkeen jo useamman päivän kateissa ollut ja pois lähteneeksi uskottu neitokurki olikin yhä paikalla Leppiojalla! Soitin Nyströmin Harrylle, että tämä laittaisi linnun hälynä Lintutiedotukseen ja naputtelin Leppäläntie 51:n navigaattoriin ja tajusin olevani vain 14 kilometrin päässä paikasta, jossa lintu oli ilmoitettu nähdyn reilua paria tuntia aiemmin!
Olin pian Leppiojantiellä ja parkkeerasin navigaattorin osoittamaan paikkaan, josta odotetusti näkyikin pellolla oleva kurkiparvi. En kuitenkaan kohtuu pitkällä selailulla löytänyt linnusta neitokurkea ja ajattelin jo jatkavani matkaa veljeni luokse Ouluun jännittämään kesken ollutta Tappara-Kärpät -jääkiekkofinaalia, jota toki olin kuunnellut matkalla radiosta. Kuulin kuitenkiä, että läheisen metsikön toiselta puoleltakin kuului kurkien ääntelyä, joten ajattelin vielä tarkistaa nämäkin linnut. Yllättäen vasta täällä olikin sitten postilaatikko numerolla 51 ja isompi kurkiparvi aika lähellä pellolla. Huomasinkin jo parkkeeratessani, että koko parven lähin lintu oli muita pienempi ja nostin äkkiä kiikarit silmilleni ja siinähän se oli – kaunis neitokurki!
Kaivoin kaukoputken sekä skouppikameran esiin ja aloin kuvata lintua, joka kuitenkin pikkuhiljaa käveli loitommaksi. Ja kuinka ollakaan yhtäkkiä täydeksi luulemani kameran akku simahti! Enkä ollut saanut ainoatakaan onnistunutta kuvaa! Huomasin toisen lintuharrastajan kauempana tien varressa ja päätin käydä juttelemassa ja yllättäen tämä olikin Lampilan Petri, joka oli kuitannut neitokurjen elikseksi. Jutustellessamme lämmittelin kameran akkua ja sain onneksi kameran vielä päälle ja otettua muutaman kuvan ja tästä kulmasta valo olikin todella paljon parempi, joten onneksi yksi kuva näytti ihan onnistuneelta ja sitten akku taas simahti!
Kohta ajelin tyytyväisenä neitokurki-prosuun kohti Oulua. Majoituin veljeni luokse, jossa seurailimme illan lätkämatsia ja saimme pettyä Tapparan tasoitettua otteluvoitot 3-3:een.
25.4. kävin aamulla pikakäynnin Oulunsalon Kempeleenlahdella, josta löysin 4 ristisorsaa, 2 punajalkaviklo sekä pois jo kävellessni ylitseni lenetäneen komean koiras arosuohaukan. Kävimme aamupäivällä hieman shoppailemassa ja kolmen aikaan tapasin keskustassa vanhat kaverini Lassi Kaijasen ja Tomi Tuomelan, joiden kanssa suuntasimme syömään ja ko 16:30 jatkoimme Radisson Blu -hotellille lukioluokkamme luokkakokoukseen. Ilta oli todella mukava ja oli mahtava tavata kavereita, joista osaa en ollut nähnyt 19 vuoteen! Illan viettoon kuului tietysti myös ratkaisevan lätkäfinaalin seurantaa ja tunnelmaa piristi tietysti mukavasti se, että Kärpät voitti 2-1 toisella jatkoajalla! Illanviettoa olisi ollut tarjolla pitempäänkin, mutta otin lopulta puolilta öin taksin Rikun luokse.
26.4. lähdimme Oulussa myös käymässä olleen Peunan Antin kanssa linturetkelle. Suuntasimme ensin Limingan Hirvinevalle, josta pienellä etsinnällä löysimmekin Lampilan Petrin edellispäivänä löytämän amerikantavinkuvatuksen. Lintu oli noin 15 tavin parvessa ja jotenkin aina se viimeinen, joka suostui näyttäytymään ja parvi oli tietysti arka ja lensi heti kauemmaksi, kun yritimme lähemmäksi. Amerikantavi näytti kaikin puolin muuten hyvältä, mutta sillä oli varsin selvät, mutta hyvin heikot kylkijuovat, mutta löysimme kyllä pikaisella googlettamisella aivan samanlaisia lintuja kuvatun myös Amerikassa.
Jatkoimme ennen kymmentä Virkkulaan, jossa tapasimme sovitusti Ala-Kojolan Mikon sekä myöskin tornioppaaksi tälle päivälle lupautuneen Nyströmin Harryn. Virkkulassa oli viikonloppuna Limingan Lintukuvafestivaalit, joten porukkaa oli paikalla todella runsaasti. Opastuskeskustella tapasimme tietysti useita tuttuja, mutta suuntasimme silti aika pian tornille. Tornilta löysimme pari harmaahaikaraa, kyhmyjoutsenta, lyhytnokka- ja tundrahanhia, punajalkavikloja, 8 mustapyrstökuiria, muuttohaukan, 5 merikotkaa sekä ohimuuttaneen 25 lapinsirkun parven ym. Pakenimme kuitenkin Antin ja Mikon kanssa aika pian väenpaljoutta Lumijoen Sannanlahdelle, josta löytyi 4 pikku- ja 4 kyhmyjoutsenta, harmaasorsa sekä merikotka ym. Sitten päätimme vielä käydä pointsaamassa nyt Limingan Ala-Temmeksen puolella olleen neitokurjen Mikolle kotikuntapinnaksi, ennen kuin meidän piti suunnata kaikkien omille tahoillemme. Itse kävin vielä Rikun kanssa pelaamassa harrastelätkää, mikä olikin kaiketi ensimmäinen kerta, kun olimme ikinä Rikun kanssa pelaamassa jääkiekkoa yhdessä, vaikka olemmekin molemmat pelanneet Kärpissäkin – minä toki aika paljon nuoremmissa. Lopulta minun oli kuitenkin lähdettävä pitkälle kotimatkalle ja Parikkalaan pääsin ilta yhdentoista aikaan. Kurvasin kuitenkin vielä Siikalahdelle, jossa pikastopilla kuului kolme luhtahuittia.
J.A.