Varhaista kevättä

Maaliskuun alussa jo maisema oli varsin keväinen. Lunta oli todella vähän. 2.3. Siikalahdella näkyi 12 joutsenen ohella sinisorsapari, valkoselkätikka sekä tuttu asiatica-pähkinänakkeli, Kannaksella viherpeippoparvessa tundraurpiainen ja Kirkkoselällä pilkkijöiden liepeillä oleili pari harmaalokkia sekä pari merikotkaa. 3.3. joutsenia oli 20 ja seuraavana päivänä jo 34 yksilöä ja Kirkkoselällä näkyi jo 23 harmaalokkia ja 6.3. lokkeja näkyi jopa 62 lintua.

7.3. oli edessä talvilintulaskenta ja keli oli kerrankin oikein mainio. Yhteensä reitillä havaitsin 35 laulujoutsenta, 2 teertä, 13 harmaalokkia, 7 kesykyyhkyä, 2 palokärkeä, harmaapäätikan, 18 käpytikkaa, pikkutikan, 3 mustarastasta, 39 sini-, 98 tali- ja 5 hömötiaista, isolepinkäisen, 12 närheä, 23 harakkaa, 45 naakkaa, 56 varista, 5 korppia, kottaraisen, 7 varpusta, 30 pikkuvarpusta, 16 viherpeippoa, 2 tikliä, 19 vihervarpusta, 176 urpiaista, 2 pikkukäpylintua, 11 punatulkkua ja 32 keltasirkkua.

Illalla kävimme Hanna, Elissan ja Miikan kanssa pöllöretkellä Melkoniemen suunnalla ja kuulimme mukavasti sarvipöllön, 3 viirupöllöä sekä helmipöllön. Toiveita siis on, että pöllövuodesta tulisi kerrankin parempi.

8.3. oli vuorossa ensimmäinen kunnon kevätstaiji ja lintuja näkyikin mm. heti aamusta yllättänyt ampuhaukka, 2 hiirihaukkaa, pulmunen, kiuru sekä 3 töyhtöhyyppää. Muita havaintoja olivat 4 sinisorsaa, 2 isolepinkäistä, harmaapää- ja valkoselkätikka ym. Taas pari merikotkaa näkyi Härskiinmutkasta jäällä kököttämässä. Illalla Miika ja Elli löysivät Tarvaslammen nurkilta huuhkajaparin, jota piti käydä kuuntelemassa. Yötaivaalta kuului myös töyhtöhyypän vinkaisu.

9.3. lahdella näkyi 78 joutsenta, 11 töyhtöhyyppää, merikotka, hiirihaukka, 2 uuttukyyhkyä, 3 kiurua sekä pulmunen. Mutta muutamana seuraavana sateisempana päivänä havainnot jäivät lisääntyneisiin laulujoutseniin, joita oli 12.3. jo 105 lintua, muutamiin hyyppiin ja merikotkiin sekä pariin uuttukyyhkyyn. Kotipihassa näkyi neljä tikliä. Hanna sai kuvattua lumikon.

13.3. aamukäynti Siikalahdella tuotti huippuaikaisen naaras haapanan, joka oleili piilokojun edustan sulassa sinisorsien sekä parin koirastelkän kanssa. Tätä lintua ei kuitenkaan enää myöhemmin näkynyt, mutta ruokatunnilla laulujoutsenten (nyt 143) seasta löytyi ennätysaikaiset pikkujoutsen sekä pari tundrametsähanhea. Kelit olivat nyt olleet kohtuu kylmiä ja sateisia, joten muuta uutta ei näkynyt ja mm. töyhtöhyyppiäkin näkyi vain yksittäisiä.

Sunnuntaina 15.3. oli tuuli taas kääntynyt etelän puolelle, mutta edelleen oli varsin kylmä. Staijasimme kuitenkin patotiellä paikallisittain mukavan runsaslukuisen vaihtuvan porukan kanssa klo 10:15 – 14:30 mutta havainnot jäivät muutamaan hiirihaukkaan, kanahaukkaan, ainakin kolmeen paikalliseen uuttukyyhkyyn, jo pitkään paikalla olleeseen kottaraiseen, yhä paikalla olleeseen pikkujoutseneen, jolla oli nyt kaverinaan 200 laulujoutsenta ja lopulta sinnikäs staiji palkittiin vielä esiaikuisella maakotkalla. Jotenkin sitä jo odotti enemmänkin lintuja saapuvaksi, kun maisema on lähes täysin lumeton, mutta elettiin kuitenkin vasta maaliskuun puolta väliä.

Pikkujoutsen viihtyi Peltolan joutsenparvessa, joka kasvoi edelleen ja lopulta paikalla oli jo reilut parisataa joutsenta ja 17.3. parvessa oli mukana kahdeksan tundrametsähanheakin. Patotien ruokatuntistaijilla näkyi myös pari kiurua, yhdeksän pulmusen parvi, merikotkapari, pari hiirihaukkaa sekä kanahaukka. Särkisalmen sulaan oli saapunut ennätysaikaiset kolme kanadanhanhea sekä telkkäpari. Seuraavana päivänä samaiset kanadanhanhet näkyivät kylällä lentämässä kohti Siikalahtea ja siellä ne sitten lopulta olivat yhdessä yhden uuden lajitoverinsa kanssa. Muuten vaihteeksi taas kylmenneen kelin havainnot jäivät pariin kottaraiseen, isolepinkäiseen sekä muihin tuttuihin joutsenparven lintuihin.

19.3. oli joutsenparveen saapunut hauskan äänekkäästi kujerrellut pikkujoutsenpari yksinäisen seuraksi. Tundrametsähanhien seuraan oli lyöttäytynyt kolme taigametsähanhea ja patotien havaintoja olivat vaisusti puuskuttanut kaulushaikara, isokoskelopari, 60 töyhtöhyyppää, 10 kiurua, uuttukyyhky, valkoselkätikka, harmaapäätikka, 4 hiirihaukkaa sekä 21 kottaraista. Pohjoistuuli kuitenkin voimistui ja öisin oli kovia pakkasia, joten perjantain 20.3. havainnot jäivät vaisuiksi, mutta uuttarin kanssa etelään matkannut sepelkyyhky, 19 kiurua, 17 hyyppää ja joutsenparvessa oli nyt 4 pikkujoutsenta, 6 tundrahanhea ja 11 kanadanhanhea samojen tuttujen kahdeksan tundrametsähanhen seurana. Pitkästä aikaa näkyi asiatica-nakkelikin Raikanniemessä.

Viikonloppu alkoi jo tutunlaisella öisellä haikarabongauksella eikä vieläkään kyseessä ollu yöhaikara vaan Joutsenon Eiskolaan haavan oksalle yöpymään jäänyt huippuaikainen kattohaikara. Lintu hoitui ohiajaessa eikä koko käyntiin mennyt pahemmin aikaa. Muuten viikonloppu oli pohjoistuulinen ja yöt olivat kylmiä. Lauantaina staijasimme patotiellä klo 8:30 – 13:00 mutta hiljaista oli. Tundrametsähanhia oli nyt 22, tundrahanhia 10, joista kolme jatkoi muuttoaan, kaulushaikara puuskutti, merikotkia näkyi kaksi paria, uuttukyyhkyjä kolme, kiuruja 28 ja päivän mukavimman havainnon titteli meni kurjelle, joka saapui lahden kaakkoispuolen pelloille. Pieni pöllöretki ei tuottanut yhtään havaintoa, mutta jäiden laulua ja pauketa oli hieno kuunnella.

Sunnuntaina Hanna vietti aamuyön ja aamun piilokojussa joutsenpellon reunassa, mutta pakkanen oli niin kireä, etteivät joutsenet oikein liikkuneet – ainakaan kojun lähelle. Staijalimme sitten patotiellä klo 8:45 – 14:00 mutta uudet havainnot jäivät vähiin. Itse näin muuttavan varpushaukan, hempon, kaksi tikliä sekä kaksi pajusirkkua ja porukalla näimme mm. edelleen paikalla olevan kurjen, jokusen sepelkyyhkyn sekä 32 pulmusen parven.

23.3. tuuli oli kääntynyt lounaaseen, mutta ruokatunnilla taivas oli silti tyhjä. Yli äännellen lentänyt vuorihemppo aiheutti määritysvaikeuksia, kun moista lajia ei ollut pitkään aikaan tullut Suomessa kuultua ja ensin äänestä tuli aivan toinen laji mieleen, mutta kun löysin linnun kiikariin, oli tunnistus lopulta helppo, kun ääntäkin tuli vielä heti kerrattua Xeno-cantosta. Hetkeä myöhemmin vastavalosta löytyi yksinäinen hanhi tulossa kohti ja oli siinä muilla staijareilla hieman ihmettelyä, kun sanoin, että: “Yksinäiset hanhet kannattaa aina tarkistaa huolella, sillä usein ne ovat merihanhia”. Ja piilokojun edustalle laskeutuessaan lintu lopulta määrittyi merihanheksi. Pari ihan kivaa lajia siis näkyi lyhyellä käynnillä.

24.3. laulujoutsenia oli jopa 290 ja harmaahanhiakin jo 88 tundrametsähanhea, 9 tundrahanhea sekä merihanhi. Särkisalmen visiitillä kuului pähkinänakkeli. 25.3. lahdelle oli saapunut haapanapari, sinisorsia oli jo 16 ja kurjellekin oli saapunut puoliso. Kaulushaikara oli jo oppinut ääntelemään ihan kunnolla. Parin lyhyen käynnin saldona näkyi jo 53 sepelkyyhkyäkin, joten muutto oli jo kunnolla käynnistynyt. Särkisalmella yllärinä oli ison sulan reunalla jouhisorsapari sekä uivelopari.

26.3. joutsen-hanhilössissä oli 7 pikkujoutsenta, 2 merihanhea ja lahdella kellui muutama tavi sekä nokikana. Särkisalmen ylläri oli tällä kertaa Rantasen Joukon löytämä ennätysaikainen harmaasorsa. Molempien alalajien pähkinänakkelikin tuli havaittua. 27.3. lajisto oli lahdella pitkälti samaa, mutta hanhia saapui lisää ja arvion metsähanhimääräksi jo 320 lintua ja tundrahanhia oli 40. Sinisuohaukkanaaras näkyi lyhyesti ja taivaanvuohi lensi äännellen ylistemme. Iltapäivällä teimme Saaren kierroksen, jonka havainnot jäivät kuitenkin pieniin määriin joutsenia ja hanhia. Ratilan piekana sekä Pohjanrannan kurkipari sekä 3 pikkujoutsenta olivat ainoat paremmat havikset.

28.3. tundrametsähanhia näkyi yhteensä jo lähes 600 ja tundrahanhia vajaat sata kuten jo sinisorsiakin. Haapanoita oli seitsemän, pari kaulushaikaraa pumppasi, 10 naurulokkia, pari kulorastasta, hemppoa ja tikliä muutti, 5 uuttukyyhkyä, 5 pajusirkkua ja 22 pulmusta näkyi mutta muuten oli kyllä vaisua, vaikka keli oli koko kahdeksan tuntisen staijin ajan mitä mainioin.

29.3. keli oli paljon huonompi mutta havainnot lyhyellä käynnillä paljon parempia. Ensimmäisessä kiuruparvessa muutti lapinsirkku ja heti perään tulleessa toisessa parvessa oli mukana kangaskiuru. Tämä parvi kurvasi takaisin hanhi-joutsenpellolle. Tuulihaukka saapui lahdelle, ampuhaukka näkyi paikallisena ja komea 80 pulmusen parvi lensi ylitsemme.

Kuun viimeisinä päivinä olisi voinut puhua takatalvesta, jos etutalvi olisi joskus ollut. Lunta satoi ja oli pakkasta. Niinpä havainnot jäivät vähiin. Enimmillään laulujoutsenia oli 370, pikkujoutsenia 15, harmaita hanhia noin 900 ja kanadanhanhia 48. Punasotkanaaras oli saapunut jo isolla vesialueella olevaan sulaan telkkien seuraksi.

J.A.