Tavallisia kevätlintuja (pääasiassa)

Huhtikuun alkupuolella yllätykset olivat vähissä lintumaailmassa. Peltolassa pari merihanhea näkyi 800 harmaan hanhen joukossa, joutsenporukassa oli yhä toista kymmentä pikkujoutsenta ja punasotka kellui telkkien joukossa Siikalahden sulassa.

Koska kevät oli aikaisessa ja Siikalahtikin sulamassa kovaa tahtia, tein 4.4. jo ensimmäisen vesilintulaskennan. Pikkujoutsenia oli 17, laulujoutsenia 330, taigametsähanhia 2, tundrametsähanhia 600 ja tundrahanhia 250. Nyt näkyi joukossa kolme merihanhea ja 42 kanadanhanhea. Haapanoita laskin 16, taveja 6, sinisorsia 94, punasotkia oli nyt sekä koiras että jo pitkään paikalla viihtynyt naaras, telkkiä 30, uivelokoiras, 6 isokoskeloa ja nokikanaa. Muita havaintoja laskennassa ja sen jälkeen olivat mm. 5 merikotkaa, 2 kanahaukkaa, aikainen kalasääski, kapustarinta, naurulokki, 4 uuttukyyhkyä, pyrstötiainen sekä pari tikliä.

Seuraavana päivänä muutaman tunnin staijilla näkyi mm. jouhisorsapari, tukkasotkapari, varpushaukka, taivaanvuohi, 23 naurulokkia sekä 14 pulmusta. Hanna kökötti yön ja aamun kuvausteltassa hanhia kytäten. Hanhien sijaan kuvia tuli variksista. Aamun kuvaussessiosta tuli pitkä, kun teltasta pääsi pois vasta puolilta päivin, kun merikotka säikäytti pellolla olleet hanhet lahdelle.

6.4. ruokatuntivisiitti oli hyvä, kun hanhiparvesta löytyi vihdoin lyhytnokkahanhi ja myös ruskosuohaukkanaaras oli saapunut lahdelle. Iltakäynnillä punasotkia näkyi jo 7 ja Peltolan pellolta löytyi 2kv mustavaris.

7.4. oli aivan käsittämättömän lämmin ja kaunis päivä. Hanhiparveen saapui ruokatuntini aikaan 13 valkoposkihanhea, ruskosuohaukkakoiras oli saapunut ja sinisuohaukkanaaras näkyi lyhyesti. Yllättävin havis oli kuitenkin kolmen maakotkan lähes parvi! Kaikki kolme kotkaa olivat samaan aikaan näkyvillä ja lisäksi niitä vastaan lensi nuori merikotka ja heti perään vanha merikotka kaarteli taivaalla.

Maakotka

Kotkahavainnon innostamana vietin työpäivän jälkeen koko illan lahdella mutta ei kotkia ollut tuon lisäksi näkynyt muita aiemmin eikä niitä näkynyt kuin vanha tuttu merikotkapari. Näin kuitenkin seitsemän piekanaa, kalasääsken, pari tuulihaukkaa, kuovin, västäräkin, pari punakylkirastasta, 18 räksää ja kulorastaan ja lahdella pyöri enimmillään jopa noin 350 naurulokkia sekä 20 kalalokkia. Jouhisorsia näkyi jo muutama pari ja tukkasotkia ja uiveloita molempia kuusi paria. Hanna piilotteli koko iltapäivän ja illan jälleen kuvauskojussa.

8.4. illalla näin 20 vanhaa pikkujoutsenta lahdella kellumassa ja oletettavasti lisää olisi ollut vielä pelloillakin. Sinisorsia velloi patotien ja pellon väliä 200 linnun parvi ja taas näin kuusi piekanaakin. Muuten havainnot jäivät samaan tuttuun mustavarikseen. Särkisalmella kuului sentään laulava punarinta.

9.4. kävin vain pikaisesti tsekkaamassa Peltolan hanhet, joiden joukossa oli jo 61 valkoposkeakin. Työpäivän jälkeen otimme suunnan kohti etelää ja pian pointsasimme matkan varrelta ristisorsan Lappeenrannan Joutsenon Korvenkylän altaalta. Ajoimme vahingossa hieman harhaan ja päädyimme ajamaan Ylämaantietä kohti Ylämaata. Näimme matkalla lehtokurpan, piekanan ja sitten metsäviklonkin. Lopulta pääsimme taas isommalle tielle ja pian kurvasimme Väkevänjärven suuntaan, jossa kävimme tornilla sekä sillalla, mutta emme juuri mitään mainittavaa havainneet. Sitten jatkoimme vielä loppumatkan Virolahdelle, jossa leiriydyimme tutun Lakakallion juurelle, jonne pian saapui Hannan sisko Elissakin Pääsiäisen viettoon. Illalla emme havainneet kuin jonkun omituisesti äännelleen eläimen, joka oli kaiketi joku nisäkäs.

10.4. aamulla hurautimme ennen auringon nousua Leerviikiin, jonne Hannan veli Miikakin saapui pian. Staijasimme sitten koko aamun varsin viileässä luoteistuulisessa kelissä. Merimetsoja ynnäsimme aamun aikana 890 muuttavaa, mutta muuten oli vaisumpaa. Meille oli kuitenkin tärkeintä se, että olimme päässeet edes muihin maisemiin, kun olimme olleet jämähtäneenä ihan turhan pitkään Parikkalaan ja työkiireisen sekä nyt myös koronan takia liikkumisrajoitteisen kevään takia juuri mitään menoja ei ollut tulevaisuuden suunnitelmissa. Niinpä olimme tyytyväisiä, kun pääsimme näkemään haahkoja, joitakin meriharakoita, muutaman kuikan ja silkkiuikun, selkälokin, harmaahaikaran, harmaasorsan sekä parhaana kaukana selällä kelluneen ruokin. Näkyvyys merelle oli aivan uskomaton ja seurailimme tämän ruokin omituista uiskentelua pitkään. Linnulla oli varmasti jotain vialla, sillä se ui koko ajan samassa kyyryasennossa eikä sukellellut lainkaan.

Päivällä suuntasimme Vilkkilänturalle, jossa Kolsinpohjassa näimme mm. lapasorsa- ja heinätaviparin. Jatkoimme Hämeenkylän pelloille ja siellä vilahtaneen niittykirvisen jälkeen keskipäivästaijille Kurkelan pelloille, jossa lumisadekuurojen lomassa näimme mm. ruskosuo- ja ampuhaukan, kalasääsken sekä tietysti merikotkia. Miika palaili Kotkaan, mutta me jatkoimme vielä Lintulahdelle sekä Hanskin rantaan, mutta havainnot jäivät vaisuiksi.

11.4. tuuli oli kääntynyt länteen mutta meno oli yhä vain hiljaisempaa. Merimetsoja laskettiin 560 mutta mitään muuta ei muutamassa tunnissa sitten näkynytkään. Ja köyhää oli Lintulahdessakin. Niinpä lähdimme valumaan Haminan suuntaan matkan varrella Klamilan tuulessa huojuneessa tornissa käväisten ja Kattilaisten peltojen läpi ajellen. Lupinlahdelle osuimme kesken todella sakea lumisateen, mutta silti näimme mm. kolme räyskää sekä isot parvet tukkasotkia ja kuulimme punajalkaviklon. Jatkoimme sitten pikkumatkan Tallimäkeen, josta pienen haeskelun jälkeen löytyi turkinkyyhky.

Kirkkojärvellä Miika liittyi taas joukkoomme ja ihmeteltyämme vanhaa pussitiaisen pesää ja käytyämme tornissa kuuntelemassa muutaman luhtakanan kiljuntaa, staijasimme tovin kasalla lumisadekuurojen väleissä. Havainnot jäivät kanahaukkaan sekä ruskikseen.

Seuraavaksi jatkoimme Salminlahdelle, jossa ei juuri näkynyt kuin harmaahaikaroita. Keli oli sen verran huono, että päätimme lopulta suunnata sisämaahan päin ja kohta löysimme itsemme Kouvolan Junkkarinjärveltä. Väreily oli täällä kuitenkin niin paha, että peltokävely jäi aika lyhyeksi. Silti näin itse lyhyesti jänkäkurpan ja taivaanvuohia näkyi niin kompatessa kuin kalasääsken lentoon ajamina yhteensä nelisenkymmentä lintua. Etsimme vielä tovin lähiseudulta hanhiparvia, muttemme löytäneet niitä lainkaan, joten emme päässeet edes seulomaan parvista pitkään paikalla heilunutta punakaulahanhea. Lopulta Miika lähti taas kotia kohti ja me jatkoimme vielä pikkujoutsenen matkalla nähtyämme Myllykoskelle bongaamaan mustaleppälintua, mutta eipä sitäkään löytynyt. Ja koska sääennuste näytti seuraaville päiville surkeaa keliä, pääsimme lopulta jatkaa Hannan kanssa kotiin Parikkalaan stopaten matkan varrella vain lyhyesti Imatran Kymälahdella.

12.4. etelästä vyörymässä ollut matalapaine oli onneksi tulossa Parikkalaan vasta päivällä, joten suuntasin aamusta taas vesilintulaskentaan. Ja ajoitus oli erinomainen, sillä laskin lahdelta yhteensä: 26 pikku- ja 179 laulujoutsenta, 220 tundrametsä- ja 250 tundra- sekä 880 harmaata hanhea, 30 valkoposkea, 8 kanukkia, 84 haapanaa, harmaasorsakoiraan, joka liehitteli sinisorsanaarasta, 80 tavia, huikeat 563 sinisorsaa, 19 jouhisorsaa, 22 puna- ja 58 tukkasotkaa, 81 telkkää, hurjat 85 uiveloa, 5 isokoskeloa, 53 nokikanaa ja kahlaajistakin näkyi 83 töyhtöhyyppää sekä 16 kuovia. Ohessa kuului harmaapää- sekä pikkutikka ja näkyi 27 niittykirvistä ym. Laskennan jälkeen bongasimme ensin meriharakan Saharannasta ja sitten kolme nokkavarpusta Kirkonkylältä. Sitten keli muuttuikin surkeaksi…

13.4. teimme aamulla pikakierroksen lähipelloille, mutta havainnot jäivät patotien yli lentäneisiin kolmeen selkälokkiin, Kontiolammen uuttukyyhkypariin sekä järripeippoon. Moskuunniemen Hernesaaressa kuului pähkinänakkeli. Päivällä, kelin muututtua edes siedettäväksi, teimme kierroksen Saarelle, jossa parhaimmistoa olivat Akonpohjasta lasketut 300 tavia, Pohjanrannasta bongattu juhlapukuinen jalohaikara, noin tonnin sepelkyyhkyparvi sekä kolme metsävikloa ja Jyrkilän uuttukyyhkypari sekä sinisuo- ja kanahaukka. Illalla suuntasimme vielä Siikalahdelle, jossa hanhimassassa näkyi merihanhi, kuului jopa kymmenen luhtakanaa ja ympäriajolla näkyi vielä Kannaksella sarvipöllö ja kaksi hirveä.

Pääsiäisen jälkeen paluu arkeen oli raskas ja kelit jatkuivat nekin kehnoina. Silti kävin lahdella päivittäin ja illoittain ja 14.4. tiistain havainnoista mainittavimmat olivat lapasorsa ja heinätavi, neljä silkkiuikkua sekä mustakurkku-uikku. Jo sulavalla Kirkkoselällä näkyi kuikka ja silkkiuikku sekä illan viimeisillä valoilla 1500 lokkia.

15.4. metsäviklo oli päiväkäynnin ainoa havis, mutta illalla sadan punakylkirastaan parvesta löytyi viimein laulurastas ja 22 pikkujoutsenen lisäksi näkyi myös harmaahaikara sekä vielä paikalla ollut mustakurkku-uikku, joka sitten tämän jälkeen katosikin. Seuraavan päivän ainoa havis oli 5 ruskista ja huonon kelin yhä vain jatkuessa päätimme perjantaina aloittaa urakoimaan pöllön pönttöjen kiertoa. Pöllöjä ei pöntöistä löytynyt, mutta näin sentään sinisuohaukan Tiviällä ja illalla kävin pointsaamassa lahdelta aikaisen luhtahuitin vuodariksi.

18.4. lauantaina jatkoimme pönttöjen parissa ja tyhjää oli! Metsässä sentään törmäsi rautiaisiin, peukaloiseen, hippiäiseen, pyyhyn, teeriin sekä yllättäen keskellä metsää laulaen ylitsemme etelää kohti lentäneeseen kangaskiuruun. Ajellessa näimme myös mm. sinisuo- sekä ampuhaukan. Illalla kävimme vielä lahdella, mutta hanhien tuijotteluksi meni.

19.4. tein taas aamulla vessulaskennan, jonka tulokset olivat nyt jo vaatimattomampia, mutta 1500 tundrametsä- ja 400 tundrahanhea sekä etenkin 45 pikkujoutsenta ansaitsevat tulla mainituiksi! Harmaasorsa roikkui yhä tiiviisti sinisorsanaaraan perässä ja heinätavikoiraskin näkyi, mutta muuten sorsien levähtäjämäärät olivat jo laskemaan päin eikä uikkuja vieläkään ollut saapunut. Oheishavainnotkin jäivät muutamaan harmaapäätikkaan. Laskennan jälkeen jatkoimme pönttöurakointia ja lopulta olimme kiertäneet 75 pönttöä tai pesäpohjaa eikä yhdessäkään ollut mitään merkkejä pöllöasutuksesta! Yhdessä pöntössä sentään oli asukkaita – kaksi metsähiirtä! Ohessa teimme kuitenkin pari mukavaa havaintoa muutaman minuutin sisään, kun ensin erään kuusen latvassa näkyi pari äännellyttä kirjosiipikäpylintua ja heti perään ylitsemme lensi neljä merimetsoa.

20.4. mainittavimmat havainnot olivat pari merihanhea Siikalahdella ja meriharakka taas Kangaskylällä ja 21.4. 27 pikkujoutsenta, härkälintu sekä valkoviklo lahdella ja näimme ja kuulimme yhteensä kuusi kaulushaikaraa sekä kuulimme 14 luhtakanaa. Seuraava päivä oli niin hiljainen, että pikkuhiljaa alkoi tuntua todellakin siltä, etten näkisi koko keväänä muita kuin tavallisia lintuja…

J.A.