. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

Heinäkuun 1.-2. kävimme yöllä vielä tekemässä lopullisen varmistuksen, että kääpiöhuitti ei enää ollut maisemissa tai ainakaan se ei ollut mitenkään hoidettavissa. Ohessa löysimme sarvipöllöpoikueen sekä parhaana yllärinä viiriäisen, joka huuteli Kuposenmäen vieressä. Näimme myös 6 muutolle noussutta pikkukuovia ja oli hauska nähdä nokikanan lentelevän järveä ympäri – lopulta sekin varmaan nousi muutolle?

2.-3.7. suuntasimme Veikka Kososen ja Oskari Sauniston kanssa koko yön kierrokselle Saarelle. Aiemmin löytämäämme huuhkajaa ei enää kuulunut ja niinpä mitään havaintoja ei tullut ennen puoltayötä. Kuposenmäen viiriäinen oli mukavasti yhä äänessä mutta aikalailla maatalon pihapiirissä, joten suunnittelemamme rengastusyritys jäi tekemättä. Suurenjärvenlietettä kohti ajellessamme nousi tieltä suopöllö lentoon ja jäi aivan tien viereen puuhun ja pääsimme katsomaan sitä auton ikkunoista vain parin metrin päästä. Lietteellä oli hiljaista ja sumuista mutta Jyrkilästä löytyi sitten sarvipöllön poikasia kahdeksan kappaletta, ilmeisesti kolme eri poikuetta – yksi emokin näkyi lyhyesti lennossa.

Muuten oli kuitenkin käsittämättömän hiljaista. Ruisrääkkiä ja viitakerttusia tietysti kuului ja pari luhtahuittia ja yksi kehrääjäkin mutta muut kerttuset ja sirkkalinnut olivat täysin kateissa. Aamua odotellessa yritimme pyydystää yhtä ruisrääkkää, mutta se karkasi pariin otteeseen riimuverkosta. Ja heti pyyntiyrityksen jälkeen kuuluikin kuhankeittäjä, kun kello alkoi olla kolme. Kivitaskupoiukueen Karinmäessä ja uuttukyyhkyn Kuussaaressa nähtyämme jatkoimme kohti Akonpohjaa.

Akonpohjan Selkäsaarentien päähän, jossa jo vauhdista kuului pensassirkkalintu. Pyydystysvälineistöä esiin kaivaessamme Hanna kuuli ”pensselin” takaa toisenkin sirkkalinnun, jota epäili heti viirusirkkalinnuksi. Lähdin itse mikrofonin kanssa kuuntelemaan lintua lähempää, mutta se ilmeisesti lauloi vain lyhyitä pätkiä ja aina samaan aikaan täysillä surisseen ”pensselin” kanssa, joten varmistus lajista jäi vielä auki. Päätimme laittaa verkot pystyyn ja yrittää saada molemmat linnut kiinni. Kohta verkko olikin pystyssä ja viirusirkkelihän reagoikin atrappiin todella voimakkaasti. Ensin näimme ja kuulimme linnun hyvin ja sitten se singahti kohti verkkoa. Hiiren lailla se pari kertaa ryömi verkon ali mutta lopulta jäi kiinni alapaulaan. Ja pian oli ”lanceri” rengastettu, mitattu ja punnittu sekä tietysti kuvattu ja se vapautettiin takaisin samaan pakettipeltoon.

Yritimme vielä pyydystää pensassirkkalintuakin, mutta se osui kerran verkkoon muttei jäänyt kiinni ja sen jälkeen kiusasi meitä laulamalla mm. verkkopaulalla, joten päätimme antaa sen olla. Rengastusten ohessa olimme kuulleet myös kultarinnan ja luhtakerttusen sekä nähneet kolme nuorta tikliä sekä pikkukuovin.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan jatkoimme aamuksi etsimään sinipyrstöjä Melkoniemen metsistä. Tavoitteena oli löytää Etelä-Karjalan ensimmäinen pesintä. Kuukkelimetsissä etsinnät eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta. Seuraavaksi kävimme poikien kotimaakunnan puolella Savossa tarkistamassa, että kaakkuri hautoi pesäsaarekkeessaan.

Jatkoimme seuraavaksi Oronmyllyn tienoille, josta olimme aiemmin löytäneet naaraaksi epäilemämme linnun, kuulimme ensin pari kertaa idänuunilinnun kutsuääntä ja kohta myös sinipyrstön hiittailua. Kiiruhdimme ääntä kohti ja varoitteluhan voimistuikin kunnon raksutukseksi. Kauempana lauloi koiraskin vielä kuin varmistukseksi, että nyt taisi tärpätä. Istuimme asemiin raksuttavan naaraan lähelle ja pian näimme molempien emojen kantavan ruokaa erään ryteikön sisään. Yritimme lyhyesti etsiä pesääkin, mutta päätimme jättää lopulta emot rauhassa ruokkimaan jälkikasvuaan, mutta suunnittelimme palaavamme paikalle pian hieman paremmalla ajalla. Pojilla alkoi kuitenkin olla jo kiirus junalle.

4.7. palasimme Hannan kanssa aikaisin aamulla takaisin etsimään sinipyrstön pesää mutta pesäpaikalla olikin hiiren hiljaista! Pariin tuntiin emme havainneet kuin aika kaukana laulaneen koiraan sekä toisen hyvin kaukaa kantautuneen koiraan laulun. Niinpä päätimme etsiä lintuja lähistöltä ja pian löysimme varoittelevan naaraan ja sitä kauempaa seuraamalla paljastui poikanen kaatuneen puun alta. Rääpäle lensi jo pitkän matkan Hannaa karkuun mutta onneksi se löytyi vielä ja saimme sen kiinni ja renkaisiin. Toinen poikanen löytyi aika korkealta puusta, josta se lensi parikymmentä metriä mutta jäi sitten alemmas oksalle, josta sen sai helposti hiipimällä kiinni. Enempää emme kuitenkaan poikasia löytäneet, vaikka varmasti niitä lähistöllä vielä oli. Ne olivat kuitenkin levinneet niin laajalle alueelle, että emoa seuraamalla paikka ei paljastunut, sillä päästyämme emoa lähelle, se siirtyi aina seuraavan poikasen luokse jne. Kävimme vielä illallakin paikalla mutta poikaset olivat yhä vain kauempana pesästä ja toisistaan, joten emme löytäneet niitä enää ainoatakaan.

Illalla suuntasimme Elissan kanssa Saarelle, jossa Kuposenmäeltä näimme ensin järvellä tundrametsähanhiparin sekä valkoposkihanhiparin ja lopulta viiriäinen alkoi pytpytellä ja se olikin nyt ihan hyvässä paikassa rengastusta ajatellen, mutta se ei kiinnostunut juuri lainkaan atrapista eikä näin osunut riimuverkkoomme. Ennen puoltayötä jatkoimme yrittämään viirusirkkalintua, jonka pari bongaria oli vielä edellisyönä kuullut mutta useammalta lintu oli jäänyt kuulematta. Pensassirkkeli surisi yhä vain täysilla ja rantaan kuului myös paikalla jo pitkään olleen ruokosirkkalinnun surina. ”Rusilia” ei ollut kuulunut rantaan pitkään aikaan, kun kasvillisuus oli sitten kevään rehevöitynyt, mutta nyt se oli selvästi tullut lähemmäksi rantaa. Viirusirkkeliä ei kuitenkaan enää löytynyt.

5.7. mainittavin havainto oli Kangaskylälle perinteiseen paikkaan ja aikaan ilmestyneet pähkinähakit, joita oli paikalla poikue, jossa emot ruokkivat kahta poikasta. Olisi kiva tietää, missä nämä oikein pesivät?

7.7. näkyi pikkulepinkäispari Tetrisuolla sekä ensimmäinen jalohakara ja 400 kottaraista Siikalahdella. 10.7. oli SSP, joka oli yhä vain hiljainen: 2 punarintaa, 1 kontrolli ruokokerttunen, 1 hernekerttu, 10 r + 1 k pensaskerttua, 2 lehtokerttua, 2 kirjosieppoa ja 1 punavarpunen.

12.7. alkaen jalohaikaroita alkoi näkyä pari-kolmea säännöllisesti ja iltakäynneillä näkikin yleensä kolmea lajia haikaroita. Kuun puolivälissä kävimme talkoilemassa Pohjanrannan kahlaajamutelikkoa isommaksi, mutta kuivan ja kuuman kesän jälkeen mutelikko ei aivan siinä kunnossa ollut kuin olisimme toivoneet. 15.7. kävimme rengastamassa valkoposkihanhia Joukiossa isolla porukalla ja saimmekin upeasti renkaisiin 38 ad ja 22 pull ja lisäksi kontrolloimme 6 aikaisempina vuosina rengastamaamme lintua. Mukana pyynnissä olivat lisäksemme Matti Lötjönen, Miika ja Elissa Soikkeli, Juho Saukkonen sekä Merja Laari.

17.7. oli taas SSP ja saaliiksi saimme 1 taivaanvuohen, 1 mustarastaan, 1 laulurastaan, 1r + 1k ruokokerttusta, 2 viitakerttusta, hernekertun, 4r + 1k pensaskerttua, 4r + 2k lehtokerttua, 2r + 1 k pajulintua, 1 kirjosiepon, 1 sinitiaisen, 2 talitiaista, 3 viherpeippoa ja 1 punavarpusen. Ohessa näimme ja kuulimme lyhyesti Kirkkolahden yllä lentäneen punakuirin.

18.7. Pohjanrannassa mutelikolla ei ollut juuri liikettä, mutta rannan minilietteeltä löytyi pari suosirriä ja mustaviklo muutti ylitsemme. Pari haarahaukkaa kierteli järven toisella puolella. Pesintä lienee lähistöllä? Ja seuraavana päivän mainittavimmat olivat pari uuttukyyhkyä Tetrisuolla sekä iltaretkellä taas näkyneet kolme lajia haikaroita.

J.A.