Petoja kuvaamassa
20.7. alkoi muutaman päivän loma ja lähdimme päivällä ajelemaan kohti pohjoista. Stoppasimme Kontiolahdella Linnunsuon kosteikolla, jolta ei löytynyt toivomiamme kahlaajamääriä, mutta pari suosirriä, suokukko, kolme mustavikloa, metsäviklo, pikkutylli sekä tietysti valkovikloja ja liroja sekä pari pikkulepinkäistä.
Illaksi ajoimme Kuhmoon Jongunsalolle, jonne pystytimme teltan ja kömmimme nukkumaan. Aamulla 21.7. kävimme käppäilemässä Hiidenportilla ja vajaan kymmenen kilometrin aamukävelyllä havaitsimme joitakin pikkukäpylintuja, järripeippoja sekä tilhen, muttemme mitään sen kummempaa. Maisemat ja vanhat metsät olivat kuitenkin hienot.
Ajelimme päivällä Wildlife Safaris Finlandin keskukselle ja levättyämme jonkin aikaa huoneessamme lähdimme ennen viittä kojuille. Pääsimme lampikojullemme hieman viiden jälkeen ja asettauduimme kuvausvalmiuteen eli pakkasimme tavarat sängyille, eväät ulottuville ja kamerat kiikkuineen kuvausvalmiuteen. Samalla ruoat kylvettiin lammen rantaan ja odotus alkoi.
Puolen tunnin odottelun jälkeen saapuivat selkä-, harmaa- ja kalalokit, muutama korppi sekä muutama kymmentä varista. Mutta pian niiden perään saapui lammen rantaan ensimmäinen susikin!
Aloimme tietysti kuvata sutta, joka hitaasti eteni lammen rantaa kohti eväitä ja pian tämän perässä saapui toinenkin, lähes saman näköinen susi. Tunnistimme ensimmäisen lähinnä käytöksen perusteella pennuksi ja jälkimmäisen lauman johtajaurokseksi. Ensimmäinen susi kulki varovaisesti häntä tiukasti jalkojen välissä mutta toinen kulki rennommin ja vauhdikkaammin häntä suorana. Molemmat nappasivat lihapalan mukaansa, kun samoille apajille saapui karhukin.
Toinen susi ja karhu viipyivät näkyvillä kauan. Tuntui, että karhu meinasi syödä kaiken kerralla. Lopulta nämäkin otukset lähtivät takaisin metsään, jonka jälkeen seurailimme tovin lokkien ja varislintujen touhuja sekä haarapääskyparin poikasten ruokkimista naapurikojun lipan alle.
Klo 20:30 saapui rantaan pari isokokoista, ilmeisesti koirasahmaa, jotka esiintyivät todellakin edukseen, sillä ne ottivat lyhyesti yhteen lammen vastarannalla.
Koirasahmojen jälkeen saapui vielä naaraskin, joka viihtyikin näkyvissä paljon pitempään ja sitä päästiin kuvaamaan oikein mukavasti.
Sitten olikin taas hiljaista, kunnes klo 21:15 saapui karhu kojumme sivustalle. Se oli tulossa pitkoksia pitkin aivan suoraan kojuamme kohti! Minun oli pakko hieman liikahtaa, että se näki liikettä ikkunan läpi ja poistui pitkoksilta kojumme takaa kiertäen kohti evästarjoilua.
Ilta hämärtyi ja lopulta klo 22:15 päätimme alkaa nukkumaan sillä olimme nyt kuvaus- emmekä katselureissulla ja valo alkoi olla huono kuvaukseen sillä sade oli alkanut – ja eipä elukoitakaan ollut taas näkynyt.
22.7. Yöllä satoikin sitten ihan kunnolla! Hanna oli jossain vaiheessa alkuyöstä käynyt hereillä ja nähnyt pari karhua yhtä aikaa lammen vastarannalla. Itse heräsin klo 01:30 karhun ääntelyyn. Herätin Hannankin ja näimme yllättäen karhun pulahtavan lampeen uimaan! Se polski lammen päädyssä edestakaisin lähes kymmenen minuutin ajan, ennen kuin lopulta nousi takaisin rantaan ja katosi metsään.
Vielä aamulla klo 4:40 oli karhu etsimässä ja syömässä viimeisiä eväitä. Mutta aamulla herättyämme emme enää nähneet kuin telkän, lokkeja sekä joitakin keltavästäräkkejä.
Paluumatkalla tienvarressa poseerasi litimärkä koppelo poikasensa kanssa.
Päivällä nukuimme Kuikan kämpän majoituksessa ja taas viideltä lähdimme kojuilemaan. Tällä kertaa menimme suokojuun “Paratiisiin”, jonne sisään päästyämme näimme jo karhun odottavan suon laidalla. Niinpä laitoimme kaiken saman tien taas valmiiksi ja kun ruokatarjoilut olivat paikoillaan, ei meidän tarvinnut kauan odotella, kun kaksi nallea saapui toinen rauhallisesti kävellen ja toinen vauhdikkaasti juosten suon poikki.
Myös korpit ja lokit sekä haarahaukka saapuivat hakemaan eväitään ja me yritimme saada haarahaukasta kunnon lentokuvia. Lintu oli todella vauhdikas eikä kertaakaan laskeutunut. Onnistuimme kuitenkin saada siitä muutamia oikein kelpo kuvia.
Ihme kyllä ahmakin kävi paikalla karhujen kanssa samaan aikaan, mutta ei sentään uskaltanut mennä apajille vaan piiloutui jonnekin kojumme taakse. Kun nallet vartin päästä lähtivät, kuului kojumme takaosasta kolahdus ja kohta ahma hölkötteli rauhallisesti editsemme. Ilmeisesti ahma oli ollut nalleja piilossa kojumme eteisessä ja sen lähtiessä roikkuva pressuovi oli kolahtanut!
Aika pitkän saimme seurailla korppeja, variksia, lokkeja sekä kulorastasperhettä ennen kuin 19:10 Hanna näki suden vilaukselta ja kohta se saapuikin näkyviin vähäksi aikaa. Tuntia myöhemmin kuului jostain kovaa karhun möykkää, mutta näkyville tämä vihaiselta kuulastanut otus ei tullut. Mutta pian suon takaa saapui susi karhun kanssa yhtä aikaa. Nämä kaverukset tuntuivat jopa liikkuvan kimpassa. Susi tuli lopulta aivan kojumme edestä ja jopa istui yhden kojun edustalla vähän aikaa. Harmi, että juuri siinä kojussa ei ollut ketään kuvaamassa. Ja pian perään saapui alfauros kojujen välistä. Kuvia tuli taas ja paljon!
Aika pitkän hiljaisuuden jälkeen kuului kojumme takaa suden ulvontaa, jota onnistuin jopa äänittämään! Arvelimme, että oliko kyseessä alfasuden lauman kokoon kutsu-ulvonta, johon kuulimme vastauksia ainakin kahdesta suunnasta. Ja pian saimme todeta olleemme oikeassa, kun suon taakse saapui ensin yksi nuori susi upea vaalea alfanaaras perässään. Nämä kulkivat suon laitaa ohitsemme ja pian näiden perässä saapui vielä yksi nuori susi, joka hitaasti jolkotteli editsemme samaan suuntaan muiden perään.
Ennen kuin kävimme nukkumaan, kävi nalle vielä pariin otteeseen, mutta lopulta oli liian pimeää.
23.7. aamulla heräsimme aikaisin, sillä suolla oli sumua ja saimmekin yhdestä nallesta kuvia sumuisella suolla. Mutta sekin katosi pian sumuun. Valot olivat aamulla upeat mutta valitettavasti elukoita emme enää nähneet, vain muutamia lokkeja ja korppeja.
Päivällä söimme ja latailimme vielä akkuja keskuksella ja vasta sitten lähdimme ajelemaan. Matkalla näimme pyypoikueen ja Hanna törmäsi metson munapesään käppäillessämme hetken yhdessä vanhassa metsässä. Ajelimme lopulta Lieksan Patvinsuolle Rauvunvaaraan telttaa pystyttämään.
24.7. aamulla suuntasimme Patvinsuon Terettille tutulle kävelylle. Linnut olivat todella vähissä mutta Ilomantsin puolella Terettin tornilla näimme yllättäen muuttohaukkaparin! Maisemat olivat yhä hienot.
Aika aikaisin suuntasimme lopulta Erä-Eerolle, jossa tapasimmekin Eeron saman tien. Saimme hieman evästä kämpällä, jossa jutustelimme Eeron kanssa samalla paria muuta porukkaa saapuviksi odotellen, mutta lopulta nämä kaksi porukkaa eivät saapuneet lainkaan. Ainakin toisen porukan olisi pitänyt olla tulossa, toinen oli tiedetty epävarmaksi.
Niinpä lopulta sovimme, että menemme kojuille jo edeltä laittamaan kaiken valmiiksi, kun Eero jäi vielä odottamaan, josko kuitenkin joku saapuisi myöhässä. Matkan varrella näimme aivan tolkuttoman määrän suruvaippoja teiden varsilla ja niitä oli runsaasti myös kojuilla. Olimme vasta yhdessä kojussa tutkailemassa, olisiko koju se, johon jäisimme, kun yllättäen koirasahma saapui touhuamaan kojun eteen! Niinpä otimme ensimmäiset kuvat ilman kiikkuja, mutta lopulta ehdimme laittaa nekin valmiiksi ja saada vielä lisäkuviakin, ennen kuin ahma ui lammen poikki sorsaparvien keskeltä lammen vastarannalle nousten ja rinnemetsään kadoten.
Kohta saapui Eero laittelemaan evästä eri puolille lampea ja ehdimme vielä hieman haastellakin, ennen kuin Eero toivotti meille hyvää kuvausyötä ja lähti. Sovimme tulevamme kojulta poiskin itseksemme ja lähtevämme sitten ajelemaan eli meidän takia ei tarvitsisi sen kummemmin enää mitään vaivautua tekemään.
Klo 18:30 saapui naarasahma vastarannalle ja lopulta sillan yli lähemmäs ruokakätköjä tyhjentämään. Puoli tuntia se touhusi näkyvissä ennen kuin lähti iso lihakimpale suussaan. Sillä oli kaiketi poikaset jossain odottamassa. Klo 19:20 saapui seuraava naarasahma, joka touhusi samaan tapaan puoli tuntia ja lähti sekin pois lihakimpaleen kanssa.
Ja seuraavaksi klo 19:55 oli vuorossa kolmas, kaikkein tummin saman kokoinen, ilmeisesti siis naarasyksilö, joka kuitenkin oli näkyvillä vain kymmenisen minuuttia mutta saapui kohta uudelleen vastarannalle, josta löysi vielä ison lihakimpaleen, jonka kanssa lähti.
Klo 20:45 saapui vastarannalle emokarhu kolmen pienen pennun kanssa! Olimme aivan hiiren hiljaa ja lopulta ne saapuivat tukkia pitkin tutkailemaan evästarjontaa. Emo kuitenkin nappasi ensimmäisen löytämänsä lihakimpaleen ja koko porukka ryntäsi vauhdilla metsään.
Pian saapui pari aiemmin näkemäämme naarasahmaa yhtä aikaa mutta ne olivat vain vähän aikaa näkyvillä. Klo 22:10 kuulosti siltä kuin joku otus olisi käynyt kojumme alla – ensin kuului tömähdys ja sitten tuhinaakin mutta mitään emme nähneet. Ja heti perään oli vastarannalla yhtä aikaa kolme pienikokoista ahmaa, joista vain yksi aiemmin tuttu tuli lopulta kunnolla esille. Kaksi lyhyesti näkynyttä tummaa ahmaa lie ollut uusia – ehkä nuoria ahmoja, sillä ne kisailivatkin hetken keskenään murahdellen.
Klo 23:00 näkyi vielä nallemamma kolmikkonsa kanssa vastarannalla, mutta ne lopulta kiipesivät rinteeseen piiloon. Ja sen jälkeen emme enää nähneet muuta ja kävimmekin pian nukkumaan.
Aamuyöllä kolmen jälkeen yksi tuttu ahma oli touhuilemassa mutta lähti saman tien ja tuntia myöhemmin näkyi toinen tuttu yksilö vastarannalla mutta aamun valjettua saimme tyytyä kuvaamaan korppiperhettä sekä lokkeja. Vielä seitsemältä kuulimme kuinka joku otus, ilmeisesti karhu, käänteli kiviä jossain katselukojun takana mutta mitään emme nähneet. Ja kahdeksalta lähdimmekin sitten käppäilemään autolle.
Kuulimme vielä käen kukuntaa ja pian näimme ensin metsokukon ja perään koppelon poikasten kanssa. Myöhemmin näimme vielä teeren poikasen sekä pyypoikueen, joka meinasi lentää autoamme päin. Kävimme taas käppäilemässä Kontiolahden Linnunsuolla, jossa havainnot jäivät vielä edelliskäyntiäkin vaatimattomammiksi.
Lopulta olimme kotona ja reissussa oli kameroihimme kertynyt molemmille parikymmentä gigaa kuvia ja mehän kuvaamme yhä ainakin toistaiseksi Jpeg-kuvia eli niitä oli tullut aika paljon. Paljon on tässä tapauksessa noin 8000 kuvaa!
J.A.