. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

Syksyinen tammikuu

Uusi vuosi alkoi, kuten aina eka-ekaa retkellä. Kotipihalla näkyi ja kuului aamuhämärissä ensimmäisiksi vuodareiksi pikkuvarpunen, varis, pulu, naakka, viherpeippo ja harakka, uimarannan puskissa näkyi 2 räkättirastasta sekä punatulkkuja ja edelleen osin sulalla Simpelejärven selällä näkyi yksinäinen joutsen. Varpuset piti myös hoitaa lähiruokinnalta, sillä niin harvoin paikoin varpusia enää Etelä-Karjalassa näkee, ettemme enää muualta päivän aikana niitä olisi etsimättä löytäneet. Tetrisuon peltoaukeilla ei näkynyt mitään muuta kuin urpiaisia, mutta metsistä löytyi hippiäisiä ja Siikalahden ympäriajokaan ei tuottanut etsimiämme pöllöjä, mutta tavallisia tiaisia, keltasirkkuja, 15 teertä sekä käpy- ja valkoselkätikan ja pyrstötiaisia.

Tarvaslammen ruokinnalla näkyi närhiä sekä kuusitiainen ja saloilta löytyi lisää teeriä, pikku- ja isokäpylintuja sekä aika pitkän odottelun jälkeen BirdLifen vuoden projektilajin edustajia – kaksi kuukkelia. Myös töyhtötiaiset saapuivat kuukkelien vanavedessä meitä moikkaamaan. Melkoniemellä näkyi vielä korppeja, ennen kuin suuntasimme kohti etelää.

Simpelejärven isoimmat selät olivat edelleen täysin sulat, mutta löysimme niiltä ainoastaan 13 joutsenta sekä 2kv harmaalokin. Simpeleen Kokkolanjoelta löytyi helposti koskikara, telkkä sekä sinisorsia, muttei enää haapanaa. Sitten tulikin tiedotus, että Imatran Immalanjärvellä eli paikassa, johon olisimme joka tapauksessa menneet seuraavaksi, oli paikallisena isolokki. Saavuttuamme Raution uimarannalla oli lokki juuri kadonnut, mutta pienen odottelun jälkeen se olikin yhtäkkiä taas läheisellä kivellä seisoskelemassa. Myös pilkkasiipi kellui järven selällä.

Vuokselta etsimämme lajit löytyivät todella nopeasti eli pian vuodarilistamme karttuivat isokoskelon lisäksi uivelolla ja tukkasotkalla. Ja kohta oli taas kiirus bongaamaan, sillä ilta alkoi jo hämärtää, onneksi Kuparin pikku-uikku oli jo hallinnassa meidän saapuessamme paikalle.

Ja bongausreissu jatkui Kiurulaan, jossa lapinpöllö päivysti edelleen liukkaan pikkutien varressa pellon reunassa. Löytyipä paikalta isolepinkäinenkin.

Seuraavaksi suuntasimme hoitamaan edelleen puuttunutta merimetsoa Joutsenon Pulpilta. Matkan varrella tien yli lensi palokärki ja Pulpilta löytyikin kolme merimetsoa.

Ilta oli jo hämärtynyt, joten ei ihme, etteivät Joutsenon rampin taviokuurnat enää olleet paikalla, vaikka tilhiä ja räkättirastaita paikalla yhä olikin.

Vielä yritimme Punnanlahdelta lähes pimeässä löytää vain hetkeä aiemmin paikalta löytynyttä mustapääkerttua, mutta jouduimme tyytymään mustarastaaseen, joka oli sitten päivän viimeinen laji ja vuodari numero 43.

2.1. olikin jo työpäivä, mutta ilahduttavasti löysin ruokatuntiretkellä Kangaskylän uimarannan puskista pari nokkavarpusta, Kirkonkylällä näin harmaapäätikan sekä tundraurpiaisen ja Siromäellä pähkinänakkelin. Ja seuraava päivä tarjosi uimarannan puskista vielä kovemman yllätyksen, kun 6 räkätin seurassa oli myös laulurastas!

5.1. suuntasin työpäivän jälkeen Rautjärven Torsajärveä kiertämään. Järvi oli yhä täysin sula, mutta vesilintuja ei meinannut löytyä lainkaan. Ruokolahden puolelta Ahjärveltä löysin langalla istuneen lapinpöllön ja lähes koko järven kierrettyäni joutsenperheen sekä merimetson.

6.1. oli taas yllätysten päivä. Immalanjärvellä Imatran ja Ruokolahden rajalla Päivärannasta näin järven selällä kala- ja harmaalokkeja ja sekä silkkiuikun että härkälinnun. Ylitseni lensi myös vihervarpusia. Raution uimarannalla törmäsin Kauppisen Kaukoon ja kohta löysimme todella kaukaa järvenselältä naurulokkimaisesti lentäneen lokin. Mutta lintu ei jotenkin vain näyttänyt naurulokilta – kake oli nähnyt linnun jo aiemminkin ja ihmetellyt sen leveälti valkoista siiven takareunaa ja nyt itse näin, ettei linnulla missään nimessä ollut naurulokkimaisesti valkoista siiven etureunaa. Pian lintu laskeutui lähes niin kauas kuin järvellä vain saattoi eikä siihen osaan järveä päässyt näkemään mistään. Soitin linnusta kaikille, joiden oletin retkeilevän lähistöllä, sillä oma mielipiteeni linnusta oli, että se saattoi hyvin olla talvipukuinen ruusulokki! Odottelimme lintua toista tuntia, mutta sitä ei enää näkynyt. Lapasotka saapui uiskentelemaan lähellemme ja varpushaukka lensi ylitsemme, mutta kaikki lokit olivat kala- tai harmaalokkeja. Lopulta päätin lähteä käymään käydä Joutsenossa hoitamassa vuodareita ja hieman lämmettyäni palata takaisin Immalanjärvelle. Taviokuurnia ei löytynyt taaskaan, mutta mustapääkerttu löytyi pienen etsinnän jälkeen. Ja palattuani taas kerran kuurnapaikalle olivat nämä kaksi kauan paikalla ollutta lintua vihdoin paikalla. Immalanjärvelle palattuani haeskelimme lokkia pienellä porukalla kaikista mahdollisista paikoista, mutta emme enää lintua löytäneet. Lopulta illan jo hämärryttyä päätin lähteä kohti kotia. Ruokolahden Kopsalassa tien yli lensi pohjantikka Ja Änkilän Pitkätsolasten hiiripöllö tuli nähtyä muutamasta metristä, mutta silti harmitti lokin määrittymättä jääminen!

Palasin seuraavanakin aamuna etsimään lokkia, mutta ei sitä enää löytynyt. Härkälintu kellui yhä jäätyvällä selällä, mutta muuten oli hiljaista. Vuokseltakin löytyi vain kaikki vanhat tutut, joten kun Kontiokorven Jari soitti Parikkalan Kurhonselältä löytyneestä tukkakoskelosta, päätin lähteä hoitamaan sen talvikisapinnaksi. Koskelo löytyikin helposti, mutta paljon kauemmin meni kolmen kaukana selällä peräkanaa lähekkäin uiskennelleen ja tiheästi sukellelleen isohkon otuksen määrittämisessä. 10 minuuttia otuksia seurattuani, yksi viimein nousi erään kaukaisen saaren rantaan ja yllätys oli suuri, sillä kyseessä ei ollutkaan vesilintu vaan saukko! Enpä ollut ennen saukoilta nähnyt vastaavaa koskelomaista yhteispyyntiä. Haikanniemestä bongasin myös Jarin löytämän allin ennen kuin lyhyt valoisa aika tuli taas päätökseen.

Seuraava tuottoisampi retki oli 12.1. kun retkeilin iltapäivän yhdessä katalonialaistuttavani Dani Burgaksen kanssa. Päivä oli oikeastaan ensimmäinen kunnon talvipäivä sitten marraskuun alun ja Simpelejärvikin jäätyi kokonaisuudessaan aamulla. Retki alkoi Siikalahdelta mukavasti parilla pyyllä ja valkoselkätikalla sekä 23 teerellä. Kannakselta eräältä ruokinnalta löytyi peippopariskunta ja Tiviältä eräältä ruokinnalta löytyi pikkutikka. Vielä yksi pyy näkyi ennen kuin jatkoimme Simpeleelle, josta löytyi nopeasti koskikara sekä nokkavarpunen, puukiipijä sekä Danille kuvattavaksi kesyjä hömö- ja kuusitiaisia. Pitkätsolasten hiiripöllökin odottelin meitä, kun paikalle ehdimme illan jo hämärtäessä. Kiertelimme iltaan saakka pöllöjä etsien, mutta iltapäivän ainoaksi havikseksi näkyi 7 tilhen parvi Kullinsuolla.

13.1. Imatralla järjestettiin perinteinen kutsutapahtuma eli Imatran talvilintutakseeraus. 9 joukkuetta käveli omilla lohkoillaan laskien kaikki vastaan tulleet linnut. Meidän alueemme rajoittui Saareksiinmäkeen, Mansikkalaan sekä Imatrankoskeen. Viiden tunnin kävelyn tuloksena laskimme 295 talitiaista, 171 urpiaista, 153 viherpeippoa, 108 tilheä, 99 keltasirkkua, 86 pikkuvarpusta, 80 pulua jne. Parempina havaintoina näkyi a30 nokkavarpusta, 6 pyrstötiaista, tundraurpiainen, 4 räkättirastasta, mustarastas, kanahaukka ja Vuoksea pitkin matkannut merikotka. Vain maalinnut laskettiin, joten uiveloparilla ja merimetsoilla ei kisassa ollut merkitystä. Huolestuttavaa oli varpusten vähyys, sillä me näimme alueellamme ainoastaan 25 varpusta! Yhteensä joukkueet laskivat Imatralta 12583 41 maalintulajin yksilöä, lisäksi näkyi vielä 7 lajia vesilintuja.

Taajamataaperruksen jälkeiset jatkot kestivät tietysti myöhään ja purkupaikalla myös yövyttiin. Heräsin kuitenkin aamulla aikaisin ja lähdin kohti Lappeenrantaa ja siellä odottavia talvikisapinnoja ja vuodareita. Hain Salomaan Henrikin Lemiltä retkiseuraksi ja suuntasimme aamuksi Toikansuolle. Emme ehtineet kuin nousta ulos autosta, kun löysimme ojan varresta koskikaran ja pari hemppoa lensi urpiaisparvessa äännellen ylitsemme. Myös joulukuun alussa löytämäni peukaloinen löytyi helposti ja koiras kanahaukka lensi ylitsemme. Laihiasta hoitui vielä fasaani, mutta muilla paikoilla ei näkynyt mitään mainittavaa ja puolilta päivin heitin Henrikin takaisin Lemille. Itse palasin uudelleen oikasuolle, josta löytyi nyt jänkäkurppa, 2 naarastavia puhdistamolta ja komea naaraskanahaukka. Tykistä löytyi nyt toisella yrittämällä tikli, mutta tämän jälkeen ei enää uutta löytynyt. Ja illalla pidimme EKLY:n hallituksen kokouksen, jossa oli todella monta asiaa päätettävänä! Hyvin sujuneen kokouksen jälkeen todella sankassa lumisateessa hoidin vielä Toikansuolta huuhkajan, joten päivä oli ollut todella onnistunut!

15.1. näin lähes kotipihalla isolepinkäisen ja hieman myöhemmin Tiviältä löysin ensin valkoselkätikan, jonka värirenkaita katsossani, ihmettelin, miksi se yhtäkkiä jähmettyi täysin. Ja kun nostin katseeni taivaalle, päälläni kaarteli komea esiaikuinen maakotka!!! Pian kotka jatkoi suoraviivaisesti etelää ja saatoin todeta valkoselkätikan vanhaksi tutuksi linnuksi. Vain hetkeä myöhemmin löysin pikkutikan ja pyrstötiaisparven ja Kannakselta vielä saman viiden minuutin sisään harmaapäätikan, joten olipahan ollut ruokatuntikierros!

17. ja 18. päivä näin taas uimarannan puskissa laulurastaan, jota ei ollut kertaakaan löytöpäivän jälkeen paikalla nähty. 21. päivä suuntasin taas Vuokselle tarkoituksenani laskea kaikki vesilinnut. Parin tunnin urakka tuotti yllättävän vähän vesilintuja: 365 sinisorsaa, 48/37 telkkää, 12/29 isokoskeloa, ennätykselliset 27 merimetsoa, 1/1 uiveloa ja naarastukkasotkan. Meltolassa näkyi reilun 25 nokkavarpusen parvi ja sopivasti saatuani laskennan päätökseen alkoi todella voimakas lumipyry. Niinpä en keksinyt parempaakaan tekemistä kuin ajaa Lappeenrannan Hovinpeltoon pointsaamaan sieltä löytyneen kottaraisen. Kottaraispaikalla törmäsin Punnosen Pekkaan ja Kiljusen Jariin ja jatkoimmekin retkeilyä yhdessä. Toikasuolla näkyi nyt yksi tavi ja Laihassa 2 fasaania sekä mustarastas. Paluumatkalla yritin myös aamulla yrittämääni järripeippoa uudelleen Imatran Korvenkannasta ja nyt koiraslintu löytyikin.

Talvi oli nyt saapunut ja lyhyillä retkillä havainnot jäivät päivästä toiseen perin vaatimattomiksi. 27.1. lauantaina BirdLifen järjestämään Pihabongaukseen osallistuimme kotipihallamme. Yllättäen kotipihaltammekin kuitenkin saattoi tunnissa nähdä pari räkättirastasta ja tilheä ja yhteensä 14 lintulajia. Kisan jälkeen pistäydyimme Siikalahdella, jossa näkyi komea koiras harmaapäätikka, valkoselkätikkoja sekä hauskasti kurissut naarasteeri. Sunnuntaina Pihabongasimme Tarvaslammella Hannan vanhempien luona sekä Hannan mummon luona Särkisalmella. Tarvaslammella näkyi myös 14 lajia, parhaimpina pari kuusitiaista, töyhtötiainen ja jopa 90 pikkuvarpusta. Särkisalmella näkyi 7 pyrstötiaista ja räkättirastas sekä hieman kisan ulkopuolella tundraurpiainen.

Loppukuun havainnot jäivät muutamaan valkoselkä- sekä yhteen harmaapäätikkaan. Siikalahdella näkyi yllättäen yksinäinen tikli, mutta sitten olikin aika aloittaa vuoden tylsin kuukausi – helmikuu.