Joulukuu 2006

Joulukuu – Talvikisa alkaa taas

Joulukuu oli ennätyslämmin! Niinpä oli todella mielenkiintoista aloittaa EKLY:n perinteinen talvikisa, kun kaikki järvet olivat sulia ja pellot vihersivät. Kuun ensimmäinen päivä oli sopivasti perjantai, joten saatoin aloittaa pinnojen keruun heti muita lyhyemmän työpäivän jälkeen. Koskapa samalla alkoi myös talven kestävä pihapinnakisa, aloitin retken kotipihalta, josta näkyi tavallisten lajien lisäksi myös joutsenia, vihervarpusia, kala- ja harmaalokkeja sekä pikkukäpylintuparvi. Tähtiniemessä näkyi merimetso, pyy sekä silkkiuikku ja Koitsanlahdella kuusi merimetsoa ja isolepinkäinen.

2.12. suuntasin eteläiseen Etelä-Karjalaan. Ensin pysähdyin Imatran Immolanjärvellä, josta löytyi pilkkasiipi. Vuokselta löytyivät uivelot sekä kolme tukkasotkaa ja Mellonlahdelta löytyi nokkavarpunen. Seuraavaksi suuntasin Lappeenrannan Luukkaansalmelle, jossa sinnikkyys palkittiin ja löysin reilun tunnin etsinnän jälkeen usvan seasta kolme harmaahaikaraa. Toikansuolla pikapyörähdys tuotti peipon sekä mukavan talvipinnan, peukaloisen. Joutsenon Konnunsuolla oli hiljaista, vain isolepinkäinen näkyi, mutta Kivisaaressa odotti valtaisa yllätys! Jo autosta huomasin pellolla seisoskelevan hanhen. Putkella tunnistin linnun metsähanheksi, mutta vielä suurempi yllätys seisoi samassa putken kuvassa hanhen takana – töyhtöhyyppä! Siis tuntiin kolme spondea talvipinnaa! Paluumatkalla löysin vielä Imatran Salo-Issakasta varpuspöllön, mutta sitten tulikin jo hämärä ja loppumatka ei tuottanut enempää lajeja.

Seuraavanakin päivänä suuntasin etelään ja tarkoitukseni oli koluta Vuoksi kunnolla. Uiveloita ja tukkasotka näkyivät taas, mutta muuta parempaa ei joesta löytynyt. Pikkutikka rummutti ja pari koskikaraa löytyi ja pari merimetsoa mutta enemmän oli toiveissa. Koskapa kukaan ei ollut päivittänyt töyhtöhyyppää ja metsähanhea Lintutiedotukseen ja tiesin kyllä ainakin hyypän kiinnostavan bongareita, kävin vielä Kivisaaressa toteamassa lintujen olevan paikalla. Käveltyäni koko Kukkuroinmäen kaatopaikan ympäri palasin vielä Kivisaareen, jossa oli kuin olikin useita bongareita pointsaamassa talvipinnoja. Ennen illan hämärtymistä ehdin vielä pointsata Koitsanlahden mustalinnun sekä Rautalahden kanadanhanhet.

Neljännen päivän pinnasta saankin kiittää Kontiokorven Jaria, sillä ruokatunnilla bongasin tämän Kokkolanjoelta löytämän haapanan.

Työpaikan lattiaremontti vapautti minut lyhyelle aamuretkelle myös tiistaina. Samalla kun puhdistin muutaman varpuspöllönpöntön, niin hoidin vanhat tutut kuukkelit ja töyhtötiaiset.

Ja taas seuraavan päivän ruokatunti meni bongausten merkeissä, kun ensin bongasin konzan löytämän kyhmyjoutsenen Kivijärveltä ja heti perään hiiripöllön, jota konza piti minulle tarvittavat minuutit hallinnassa, kun kiiruhdin Pitkillesolasille.

Itsenäisyyspäiväralli

Itsenäisyyspäivänä oli totutusti Itsenäisyyspäiväralli! Aloitimme klo 7 kiertämällä Siikalahden pöllöjen toivossa, mutta mitään ei näkynyt. Vettä satoi ja tuuli oli todella kova. Niinpä totesimme lähteä aamuksi sellaiseen paikkaan, jossa tuuli ei haittaisi niin paljon eli Parikkalan saloille. Alkuun pistäydyimme Tarvaslammella, jossa jo kolmannen kerran Itsenäisyyspäivärallissa näimme, kuinka palokärki lähti yöpymiskolosta aamun hieman valjetessa. Yllätys oli se, että se lähti aivan varkain ja eri kolosta kuin olimme odottaneet – onneksi satuin juuri silloin katsomaan sinne päin! (Mainittakoon vielä, että lintua ei siis millään tavoin häiritty) Sitten jatkoimme pikkuteitä metsiin. Toiseksi rallilajiksi löytyi teeri mutta sitten olikin pitkään hiljaista. Haeskelimme vanhoja tuttuja kuukkeleita (tai siis lähinnä odottelimme aamupala kourassa). Metsässä oli kuitenkin todella pimeää ja märkää, joten oli aivan hiiren hiljaista! Pikkukäpylintuja kuului auringon jalkaessa nousta useita parvia, mutta tiaisetkin olivat täysin kateissa. Olimme jo lähdössä, kun päätin vielä kerran koukkasta autolta metsään ja silloin kuukkelit viimein saapuivat viattoman näköisinä luoksemme, “ettehän te vain meitä ole odottaneet?” Samaan syssyyn kuului töyhtötianenkin, joten alku ei ollutkaan mennyt aivan mönkään… Jatkoimme metsometsien läpi takaisin ihmisten ilmoille; metsoja ei näkynyt mutta neljän pyyn parvi lähti tieltä. Korppi, talitiainen, hömötiainen, hippiäinen, punatulkku, varis jne tulivat myös nyt pinnoihin.

Simpelejärveltä löytyi heti ensimmäiseltä lahdelta runsaasti isokoskeloita, kalalokkeja sekä yksi harmaalokki. Samalla paljastui, että aallokon ja väreilyn takia näkyvyys järvelle oli huono. Tarvaslammen ruokinnalta hoituivat kuusi- ja sinitintti sekä pikkuvarpunen. Nakkelia ei taaskaan näkynyt, vaikka kyllä se siinä kuulemma joulukuussakin on vieraillut. Pikkumatka pohjoista kohti ja Rautalahden joutsenet ja kanadanhanhet lisättiin lajilistaan, lensipä yksinäinen pyrstätiainenkin ohitsemme. Ja matka jatkui kylälle, josta löytyivät tietysti naakat, pulut ja varpuset.

Koitsanlahdelta hoidettiin jo pari kuukautta paikalla ollut mustalintu ja sitten Simpeleen Kivijärveltä edellispäivänä konzan löytämä kyhmäri. Kokkolanjoelta löytyi heti koskikara ja pienen hakemisen jälkeen myös sinisorsta haapana seurassaan. Änkillän hiiripöllö pysyi kuitenkin kaiketi tuulen takia piilossa. Seuraava stoppimme oli Imatran Immolanjärvellä, josta löytyi hakemamme pilkkasiipi. Vuokselta löytyivät pikatahtia uivelo ja tukkasotka, mutta merimetsoja ei löytynyt – ei Niskalammen satamasta eikä Kuparista. Piilossa olivat myös Vellamonkadulla alkukuusta mellastaneet nokkavarpuset ja räkättirastaat. Sentään tähän asti meitä piilotelleet käpytikka ja vihervarpunen, joita molempia on Parikkalassa ollut todella runsaasti, hoituivat. Jatkoimme Salo-Issakan (löytyi isolepinkäinen) kautta Suokumaanjärvelle, josta vihdoin ja viimein löytyivät meitä karttaneet keltasirkut. Kivisaaren metsähanhea ei näkynyt, joten jatkoimme Pulpille merimetson toivossa. Olimme luulleet tämän lajin hoituvat jo paljon aiemmin, mutta onneksi se hoitui edes nyt! Suuntasimme yhä etelämmäs ja löysimme itsemme Murheistenrannasta, jossa emme kuitenkaan nähneet mitään. Näkyvyys selälle oli surkea! Ehdimme vielä Luukkaansalmen sillalle ennen kuin aurinko laski. Ihmettelimme auringonlaskua reilut puoli tuntia näkemättä mitään. Oli jo lähes pimeää, kun vihdoin kaksi harmaahaikaraa nousi jostain siivilleen ja kaarteli komeasti kaupunkia vasten, kello oli tuolloin jo 15.25. Tuosassa odottelimme loppurallin huuhkajaa yhdessä kilpaileva joukkueen Harryn, Jassin ja Jammun kanssa, mutta eipä enää tärpännyt. Lopulta kokosimme kasaan 44 lajia, joka oli ollut aamulla arvioimamme sopiva tavoitelajimäärä. Kuitenkin hieman jäi vaivaamaan se, että yllätykset olivat tässä rallissa todella vähissä! Puuttumaan jäi myös monia tavallisia lajeja kuten: puukiipijä ja räkättirastas, yhtään petolintua emme havainneet. Kivaa kuitenkin taas oli, joten eipä voi kuin ihmetellä, miksi ralliin osallistui vain 4 joukkuetta!

Suht aktiivista talviretkeilyä

7.12. ainoa mainittava havis oli tundraurpiainen terkkarin pihalla. 8.12. kävimme huoltamassa kaikki Punkaharjun suunnalla olevat pöllönpöntöt ja hoidimme talvipinnaksi metson. Terkkarin pihalla näkyi nyt varpushaukka.

9.12. suuntasin taas etelään ja heti matkan aluksi löysin Imatralta motarin varresta hiiripöllön. Immolanjärvellä näkyi 3 pilkkasiipieä ja kanahaukka, mutta loppuretki olikin sitten surkea. Seuraavana päivänä Siikalahdella näkyi Siikalahtivuodariksi numero 181 harmaapäätikka. Tiviänlampikin oli taas lämpimien kelien ansiosta täysin sula ja ainoaksi vesilinnuksi lampeen oli saapunut telkkä.

Kuun puolivälin talvikisapinnoja olivat isokäpylintu Otramäellä 10.12. sekä 12.12. alli Särkisalmelta ja merikotka täysin sulalta Siikalahdelta. 14.12. kotimme läheiseltä Kangaskylän uimarannalta löytyi nokkavarpunen sekä bongattu mustarastas. Marjoja olikin paikalla kivasti, joten käynti ei jäänyt talven viimeiseksi… Siikalahden merikotka näyttäytyi taas, samoin kuin isolepinkäinen, varpuspöllö löytyi Rasvaniemestä.

15.12. kävimme Lappeenrannassa joululahjaostoksilla Hannan kanssa. Matkan varrella tietysti pysähdyttiin muutamaan otteeseen. Koitsanlahdella näkyi pari merimetsoa, Imatran Vuoksella pari uiveloa sekä tukkasotka ja Joutsenon liittymästä bongasimme pari taviokuurnaa. Seuraavan päivän parhaaksi havikseksi näkyi Koitsanlahdella 4 räksän kanssa yli lentänyt pikkurastas. Loppupäivä menikin Rautjärven pöllönpönttöjä kierrellessä. Mutta 17.12. retki olikin jo ihan hyvä: ensin Joukiossa näkyi viirupöllö, Rautjärven Lahnasen lintulavallakin käytiin ensimmäistä kertaa koskaan, mutta pyrstötiaisparvea kummempaa ei tullut vastaan. Simpeleen Syvienkalliolta näkyi 6 merimetsoa ja Kivijärven kyhmyjoutsen oli yhä hengissä ja kun Pitkätsolasten hiiripöllö oli myös paikalla, oli retki oikein onnistumut. Jatkoin itse vielä laskemaan Lemmikonsalmen ja Rautalahden joutsenet ja yllätyksekseni lukemat olivat 135 ja 61!

19.12. hoitui viimein talvipinnaksi valkoselkätikka Siikalahdelta. Vanha tuttu naaras ei juuri hätkähtänyt vaikka tarkkailin sitä muutamasta metristä. Harmi, ettei kamera ollut mukana! Kannakselta löytyi eräältä ruokinnalta yllättäen peippokoiras.

21.12. suuntasimme Joulun viettoon Kirkkonummelle. 22.12. retkeilimme Lindénin Andreaksen kanssa Espoossa ja Helsingissä, ja haviksia tulikin mukavasti: pajusirkku, peippo, punarinta ja viiksitimaleja Kaitalahdelta, harmaasorsa ja nokikanoja Finnoolta, pähkinänakkeli Herttoniemestä ja hiiripöllö Hernesaaresta jne. Aaton aattona pistäydyin pari tuntia Porkkalassa, mutta enpä olisi uskonut meren olevan niin hiljainen kuin se oli: ainoastaan 5 merimetsoa ja alli näkyi. Niinpä sorruin kuukausipinnabongaukseen ja hoidin pikkujoutsenen Nummi-Pusulan Hyvelänjärveltä. Muita kummempia haviksia reissussa ei tullutkaan, vaikka kävinkin joka päivä ainakin lyhyellä retkellä.

Taajamatakseerausta ja talvilintulaskenta

oli jo perinteeksi muodostuneen taaperruksen vuoro. Parikkalan taajama ja Simpele oli jaettu kahtia ja Särkisalmi oli oma lohkonsa ja joukkueet kolusivat aamuyhdeksästä kahteen omia alueitaan ja laskivat kaikki linnut. Me käppäilimme Särkisalmellä reilut 16 kilometriä havaiten 24 lajia, joista runsaimpia olivat urpiainen 477, talitiainen 202 ja sinitiainen 120 ja parempia lajeja olivat kuusitiainen 5, pyrstötiainen 10, peippo 3/5, tundraurpiainen sekä joutsen 9. Mukana taapertamassa oli joulua Punkaharjua viettämässä ollut Ala-Kojolan Mikko.

28.12. näin taas varpuspöllön, tällä kertaa Kirkonkylällä ja seuraavana päivänä vanha tuttu mustalintu näkyi Tähtiniemestä. 30.12. tein talvilintulaskennan, joka oli taas yhtä rankka kuin aina, mutta myös varsin yllätyksetön. Joutsen, palokärki ja yhteensä 22 lintulajia sekä 19 kilometriä kävelyä kertonevat kaiken oleellisen!

Vuoden viimeinen päivä vietettiin vanhojen tuttujemme, kuukkelien seurassa makkaraa paistellen ja herkkuja syöden. Seuraava vuosi olisikin Kuukkelin vuosi, sillä kuukkeli on BirdLifen vuoden projektilaji. Vuodarit jäivät 244:ään. Keskiyöllä niitä oli taas nolla!