. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

Syyskuun ensimmäisenä Siikalahdella velloi jo parisensataa kurkea edestakaisin. Jalohaikara lennähti taas näkyvillä ja tornikäynnillä näkyi syyskauden ensimmäinen uivelo. Kotipihalla yllätti pihakoivun latvaan laskeutunut ampuhaukka ja kylällä näkyi taas pähkinähakki. Joukionsalmelta hanhet olivat taas siirtyneet teille tietymättömille ja paikalla oli enää yksi kanadan- sekä kaksi valkoposkihanhea. Illalla ennen kaukisvuoroa kävin taas Joutsenon lennokkikentällä, jossa ei näkynyt luotokirvistä mutta kuului lapinkirvinen.

Yövyin kaverini luona Joutsenossa ja suuntasin taas aamusta Lappeenrantaan pelailemaan. Päivällä kävin taas lennokkikentällä, jossa ohi lentäneessä suuressa kanadanhanhiparvessa oli mukana merihanhi sekä valkoposkihanhi. Lapinkirvisiä näkyi nyt kolme ja luotokirvisen lentoääntäkin kuului kertaalleen, mutta lintua ei näkynyt.

3.9. Siikalahdella näkyi syksyn ensimmäinen 16 tundrametsähanhen parvi, 6 kanadanhanhea, taas pitkästä aikaa 2 jalohaikaraa, 8 harmaahaikaraa, 8 mehiläishaukkaa, 2 sinisuohaukkaa ja mukavasti niin vanha koiras kuin nuori arosuohaukka, 200 kurkea, 3 tylliä, suosirri jne. Saaren kierros tuotti suosirrin Pohjanrannasta sekä pikkulepinkäisen, 2 lapinkirvistä ja sinirinnan Uukuniemen Suurenjärvenlietteeltä.

4.9. Siikalahdella näkyi taas nuori arosuohaukka, nuori sinisuohaukka sekä tylli. 5.9. taas 2 tylliä sekä merikotka. 6.9. kävin pitkästä aikaa Likolammella katsomassa pähkinänakkeleita ja pari lintua näkyikin, Siikalahdella näkyi päiväkäynnillä kuovi ja illalla suuntasimme Hannan ja Lötjösen Matin kanssa laskemaan yöpymään saapuvia kurkia ja laskimme niitä 320 lintua. Illan ylläri ei ollut taas lennossa näkynyt jalohaikara vaan kurjen ilmasta nappausta yrittänyt huuhkaja! Enpä ollut nähnyt Siikalahdella tai edes koko Parikkalassa huuhkajaa vuosiin!

7.9. Härskiinmutkasta näkyi pari nuorta pikkulokkia ja seuraavien päivien aikana lintuja näkyi päivittäin, 11.9. jopa 32 lintua ja 1 lintu viihtyi selällä kuun lopussakin 7.9. Siikalahdella näkyi taas tylli ja sumutaivaalta kuului tundrakurmitsan ääntä.

Syyssateita riitti ja keli kylmeni jo todella syksyiseksi, mutta pyrin silti retkeilemään vähän päivittäin ja viikonloppuina tietysti mahdollisimman paljon. 9.9. staijailinkin pitkän päivän lahdella ja parhaimmistoa olivat muuttaneet 350 haapanaa ja 45 jouhisorsaa, kaulushaikara, jalohaikara sekä pari harmaahaikaraa, 3 mehiläishaukkaa, maakotka, 90 kapustarintaa, todella mukavasti ohi matalalla muuttaneet 2 keräkurmitsaa, yllättävän aikaiset 2 tilheä, sinirinta, 20 ruokokerttusta, mustapääkerttu sekä kuukausipinnaksi paukahtanut sirittäjä.

10.9. suuntasin Mikkeliin bongaamaan Kenkäverosta Suojarinteen Potun löytämää kerttusta, joka näytti erehdyttävän paljon kuvissa kenttäkerttuselta. Lintu löytyi pienen etsiskelyn jälkeen, mutta smyygasi todella piilottelevasti ruovikon sisällä. Se näyttäytyi 5 tunnin aikana vain todella lyhyesti, mutta jotenkin lintu ei näyttänyt oikealta – ja oikeastaan se ei näyttänyt miltään! Lintu oli todella vaalea, vaaleajalkainen, kohtalaisen voimakassilmäkulmajuovainen ja lyhytsiipinen. Maiskahtava kutsuääni sopi lähinnä viitakerttuselle. Kun aloimme olla aivan jäässä ja alkoi vielä sataakin, suuntasimme autoille lämmittelemään. Kun juuri tällöin tuli Lintutiedotukseen tieto, että Keuruulla jo aiemmin näkynyt tiiralokki oli jämähtänyt paikalliseksi, päätimme lähteä bongaamaan, olinhan jo puolimatkassa!

Tuskastuttavan hitaan ajon jälkeen olimme vihdoin perillä Keuruun Kaukasella, jossa saimme vielä hölkätä noin kilometrin rantaan. Onneksi komea vanha tiiralokki oli yhä tukevasti paikalla ensin uimassa ja siirtyen kohta kivelle lepäämään. Lintu ei ollut käynyt sitten löytötilanteen lähempänä, mutta noin parisenkymmentä minuuttia sitä ihasteltuamme, päätti se tehdä komea ohilennon ja laskeutui vain noin sadan metrin päähän meistä ruovikon taakse uimaan. Tästä se kuitenkin ponnahti kohta taas siivilleen, suoritti entistäkin komeamman ohilennon vain noin 60 metrin etäisyydellä ja suuntasi takaisin tutuille kiville.

Keurusselällä näimme myös pari haapanaparvea, tukkasotkien seurassa muuttaneen lapasotkan sekä pari pikkulokkia. Lopulta olimme varsin tyytyväisiä onnistuneeseen bongaukseemme ja lähdimme palailemaan kohti Mikkeliä. Kenkäverolle taas päästyämme oli paikalla enää Mika I. Koskinen ja yhdessä saimme auringon jo laskettua kerttusen taas näkyviin ja tällä kertaa se näyttäytyikin varsin hyvin. Ei se vieläkään miltään järkevältä näyttänyt, mutta saatiinpahan linnusta jokunen lisäkuva. Kävimme vielä jo hämärissä kääntymässä Tuukkalan pelloilla, joilta löytyi jokunen suokukko sekä tylli sekä Pursialan voimalan rannassa, jossa yllämme lenteli myöhäinen kehrääjä. Lopulta lähdin palailemaan kohti Parikkalaa. Seuraavana aamuna Potu sai kerttusesta vihdoin sellaiset kuvat, että eiköhän joku viisas vielä joskus kerro meille, mikä lintu oikeasti oli?

11.9. pikkulokkeja laskiessani (siis 32) löysin Kirkkoselän yllä kierrelleen nuoren tundrakurmitsan. Ruokatunnilla Siikalahdella näkyi syksyn ensimmäinen piekana sekä vilaukselta joku juovaton kerttunen. 12.9. Härskiinmutkasta näkyi merimetso ja seuraavina päivinä välillä kaksikin ronttia. 13.9. lahdella näkyi vielä vanha ruskosuohaukkakoiras ja Kullinsuolla sinisuohaukka, 5 suosirriä sekä lapinsirkku. Juoksulenkillä Kirjolassa lensi ylitseni komea 500 sepelhanhen parvi ja iltakäynnillä lahdella näkyi 180 seplun parvi – joten arktikakin oli taas alkamassa. Iltaretken pilasi sankka sumu, mutta 4 liroa näkyi vielä muutolla.

14.9. Kullinsuolla näkyivät ensimmäiset 4 tundrahanhea ja Siikalahdella muutti 14 kaakkurin parvi. Kurkien laskentareissulla näkyi 322 kurkea, 4 harmaahaikaraa sekä yllättäen taas 2 jalohaikaraa. 15.9. Siikalahden tornilta näkyi reilut 1350 vesilintua, joista valtaosa oli tietysti haapanoita ja sinisorsia, taveja oli satakunta, lapasorsia 8, vain 1 jouhisorsa, tukkasotkien seasta löytyi 1 lapa- ja 2 punasotkaa, telkkiä oli vain 4 ja uiveloita 2.

16.9. aamu meni Pörö-Örö -polkujuoksun merkeissä ja tästä toivuttuani suuntasin retkelle. Kullinsuolla näkyi 5 valkoposkihanhea ja täytyy sanoa, että tätä lajia ei minulla ollut ikävä. Kohta niitä tunkee taas joka tuutista. Komppaus tuotti myös sinirinnan ja pari pensastaskuakin näkyi vielä. Siikalahdella näkyi piekana ja kuului lapinkirvinen. Illalla pystytimme Tarvaslammelle taas pöllöverkon ja saimmekin rengastettavaksemme yhden 2kv helmipöllön.

17.9. staijailinkin sitten Siikalahdella taas täyden työpäivän ja satoa olivat 2 tundrametsähanhea, 45 valkoposkihanhea, 2270 sepelhanhea, a31 kuikkaa, 13 harmaahaikaraa, 3kv merikotka, 28 varpushaukkaa, 17 hiirihaukkaa, tuulihaukka, muuttohaukka, nuolihaukka, 37 kapustarintaa, komea kuuden vaalean merikihun parvi, 2 harmaapäätikkaa, 2 palokärkeä, 5 tiltalttia, 5 hippiäistä, harmaasieppo, 10 kuusitiaista, 5 urpiaista sekä pähkinähakki.

18.9. ruokatuntikäynnillä näkyi taas nuori arosuohaukka. Sain linnusta jokusen kuvankin ja täytyy vielä tutkailla, olisiko kyseessä voinut kuitenkin olla arosuon ja sinisuon risteymä? Toinen ahdistava tilanne oli, kun taivaalta kuului erittäin taigakirvismäinen ääni pari kertaa, mutten löytänyt lintua lainkaan. Muuten havainnot jäivät pariin pieneen parveen valkoposkihanhia.

20.9. oli hanhimuutto jo täysillä menossa, mutta meni kuulemma hieman lännempänä, joten töissä istuminen ei ollut niin ahdistavaa. Ruokatunnilla singahdin Siikalahden lintutornille, jonne kävellessä lahden ylle saapui kiertelemään komea 1100 sepelhanhen parvi. Pari valkoposkihanhiparveakin lenteli edestakaisin ja tornille päästyäni huomasin tornin edustan puskissa olevan useita uunilintuja. Suhistelin ja löysin useita tiltaltteja ja pajulintuja ja siirryttyäni katsomaan, olisiko tornin takapuolella lisää lintuja, tupsahti lähipuskaan nätisti näytille taigauunilintu! Tämä oli vasta toinen ”inoni” kautta aikain Etelä-Karjalasta!

21.9. hanhimuutto jatkui ja ruokatunnilla näin noin 3000 valkoposkea, mukanaan 34 sepelhanhea sekä noin 150 tundra- ja 80 metsähanhea. Pari tukkasotkaparveakin näkyi, joista toisessa oli mukana pari lapasotkaa ja allia. Harmaahaikaroita oli yhä paikalla 11 lintua, jotka oli helppo laskea, kun pari merikotkaa säikyttelivät niitä lentoon.

22.9. oli Tetrisuon pellolla jo melkoinen hanhisekamelska, kun pienellä puidulla pläntillä oli muutama tuhat valkoposkea sekä useita satoja tundrametsä- ja tundrahanhia. Myös lauluhoutsenia oli parisen sataa seassaan neljä pikkujoutsenta. Peltotietä ajellessani pompsahti tien varresta lentoon jänkäkurppa.

23.9. juoksin ensimmäistä kertaa elämässäni täyden maratonin Joutsenossa. Alkumatka meni todella hyvin – liian hyvin – aina 25 kilometriin saakka, kunnes voimat lopahtivat. Keli oli todella lämmin, jopa 17 astetta, ja aurinkoinen ja minulla oli aivan liian paksusti vaatetta, niinpä nestettä meni runsaasti. Jaksoin kuitenkin sinnitellä maaliin asti ja loppuaika jäi lopulta kauas tavoitellusta neljästä tunnista – 4h 21 min 47sek. Maaliin päästyäni olin aivan poikki ja vasta toista tuntia myöhemmin suihkusta ja ruokailusta selvittyäni olin autolla ja katsoin puhelintani – Joutsenossa oli jo aamusta asti bongattu aropääskykahlaajaa! Viesteistä jo selvisi, että lintu oli ollut todella liiikkuva ja hankalasti bongattavissa, mutta koska viimeinen havainto oli tehty aivan juuri, päätin singahtaa paikalle – olihan minulla matkaa Kivisaareen vain vähän toistakymmentä kilometriä. Aropääskykahlaajaa ei kuitenkaan löytynyt, vaikka pyörin muiden bongareiden tavoin alueella iltaan asti. Ohessa näkyi kuitenkin myöhäinen pikkutylli, pari pyrstötiaista, merikotka, ampuhaukka ym. Illalla yritimme Tarvaslammella vielä lyhyesti pöllöjä, mutta sumu peitti maiseman ja havainnot jäivät taivaalla kerran naksahtaneeseen helmipöllöön.

24.9. staijailimme taas täyden päivän Siikalahdella ja havaitsimme mm. pikkujoutsenen, 6 harmaahaikaraa, 2 merikotkaa, 3 piekanaa, kalasääsken, tyllin/pikkutyllin, valkoselkätikan, ruokokerttusen, isolepinkäisen sekä isokäpylinnun. Iltapäivällä tein Miikan kanssa vielä Saaren reissun, jonka saldoa olivat lapinsirkku Akanvaaran Tetrisuolla sinisuohaukka, 2 harmaahaikaraa ja pikku-/lapinsirri Pohjanrannassa, merikotka ja pikkulepinkäinen Suurenjärvenlietteellä sekä tietysti edestakaisin vellovia hanhiparvia, joukossaan muutama pikkujoutsenkin.

25.9. ruokatunnin ylläri oli patotien vieressä lyhyesti äännellyt liejukana ja hernekerttukin näkyi vielä. 26.9. näkyi vielä nuolihaukka ja iltapäivällä singahdimme Miikan kanssa Kiteen Puhokseen bongaamaan sieltä Järvisen Kimmon löytämää aavikkotaskua. Lintu oli hyvin hallinnassa peltotien varressa, mutta sitä katseltiin aika kaukaa, joten kuvat jäivät vaatimattomiksi. Tämä oli kuitenkin vasta toinen havainto minulle Suomesta.

27.9. lintutornilla käynti tuotti vihdoin odotetun Siikalahtipinnan numero 241, kun kanssani tornlla ollut Karkian Mikko huomasi 10 000 valkoposkihanhen massasta punakaulahanhen! Illalla kävimme yrittämässä hanhea Hannallekin, mutta vaikka hanhimäärä oli entisestään kasvanut ja harmaahanhiakin oli parhaimmillaan paikalla noin 2000, ei punakaulaa enää näkynyt. Aavikkotaskubongariporukan kanssa näimme kuitenkin 30 mustalintuparven, jossa oli myös 4 pilkkasiipeä sekä 6 paikallista lapasotkaa ym. 2 haarapääskyäkin vielä muutti ylitsemme.

28.9. ruokiskäynti patotiellä tuotti vielä komean ad naaras muuttohaukan, 10 pyrstötiaista, pajulinnun, pari tiltalttia ja pari kertaa kuulin aivan läheltä hippiäisuunilintumaista ääntä, mutten löytänyt mitään sen näköistä. Yksi pikkulokki oli yhä Härskiinmutkassa.

J.A.