Mustaa talvea

Joulukuussa säät olivat pääasiassa nollan tuntumassa ja loppukuuta kohti lämpeni ja lähes kaikki lumet sulivat pois. Simpelejärven selistäkin osa suli ja niinpä Joulua vietettiin varsin lokakuisessa maisemassa – oli todella pimeää!

Hiiripöllöt olivat jääneet Parikkalan pelloille talvehtimaan ja kävinkin lähes päivittäin katsomassa aina jotakin niistä, jotta sain jonkinlaisen käsityksen, montako niitä oli, sill osa pöllöistä oli todella pienellä alueella. Hiiripöllöjen lisäksi myös isolepinkäisiä näkyi muutamia. Näille todella oli nyt ruokaa tarjolla, sillä myyrien ja päästäisten jälkiä näkyi paljon!

Muutamalla Imatran käynnillä havainnot jäivät vain keskusliikenneaseman pullasorsien sekaan jääneeseen kanadanhanheen sekä valkoiseen sinisorsaan ja muutamaan merimetsoon. Parikkalassa Joukionsalmeen oli jäänyt vanha laulujoutsen viettämään talvea. Luultavasti linnussa on jotain vikaa, mutta onneksi leudon kelin takia sillä ei vielä ole ollut mitään hätää.

Pari kertaa kävin katsomassa Melkoniemen metsien kuukkeleita ja löysinkin neljä lintua joka yrittämällä. Parhaalla pikaisella ruokatuntikäynnillä 18.12. näin myös teeriä, pari pyytä sekä metson.

Jouluaattona kävimme Hannan mummolassa ja mummolla sukuloimassa ja veimme joululahjaksi mm. linnunruokaa. Särkisalmen mummon ruokinnalla olikin melkoinen vilinä ja lähes heti Hannan lisättyä ruokinnalle lisää ruokaa, saapui laudalle pähkinänakkeli ja puukiipijä.

Joulupäivänä. tein taas talvilintulaskennan. Ala-Kojolan Mikko oli taas saapunut Punkaharjulle Joulun viettoon ja lähti kaverikseni kiertämään Siikalahtea jalkaisin. Aamusta ripsi vielä hieman vettä, mutta onneksi linnut alkoivat kuitenkin liikkua ihan normaalisti. Päivä oli todella pimeä ja hieman turhan tuulinenkin, mutta silti saimme laskennassa ihan normaalilkemat lintuja – mitä nyt varpusta, punartulkkua saati mitään tikkaa emme havainneet, mutta nämä kaikki ovat kyllä olleet oikeastikin vähissä. Havaitsimmme yhteensä 135 tali- 42 sini-, 10 hömö-, kuusi-, töyhtö- ja 4 pyrstötiaista, 2 puukiipijää, 22 pikkuvarpusta, 20 viherpeippoa, 17 urpiaista, 88 keltasirkkua, 33 harakkaa, 2 korppia, 34 varista, 60 naakkaa, 4 närheä, 21 teertä, pyyn sekä 2 hiiripöllöä.

Tapaninpäivänä kävimme yrittämässä Särkisalmelta löytämämme pähkinänakkelin värirengastusta, mutta saimme verkoista vain liikaa tiaisia. Reilun tunnin pyynnin jälkeen päätimme luovuttaa, sillä tiaisia tunki verkkoihin sellaista tahtia, ettei yksi rengastaja ja yksi lintujen irroittelija tuntunut riittävän. Itse jouduin koko ajan olemaan verkolla, irrottamassa lintuja, joten tiaisia aremmasta nakkelista ei tullut edes havaintoa. Tämän jälkeen kävimme Hannan sisarusten Elissan ja Miikan kanssa pointsaamassa heille hiiripöllön. Keli oli taas sateinen, joten kävimme kahdeksalla eri hiiripöllöpaikalla, mutta emme pöllöä nähneet. Sade kuitenkin taukosi hetkeksi, joten päätimme vielä suunnata toiselle kierrokselle ja tarkistaa ns. luotettavimmat pöllöt uudelleen ja vihdoin Joukiossa tärppäsi. Kierroksen aikana kävimme myös katsomassa valkoselkätikkaa Siikalahdella, jossa näimme myös isolepinkäisen. Tetrisuolla puolestaan näimme kolme tikliä ja Lahdenkylän pellolle oli saapunut laulujoutsenperhe ruokailemaan. Pistonniemessä järvi oli sula ja näimme siellä kuuden isokoskelon parven – siis varsin maaliskuisia havaintoja!

Seuraavana päivänä eli 28.12. Imatran vuoksen Kuparista löytyi sitten yllättäen Paavo Rantasen toimesta jalohaikara. Pakkohan lintu oli käydä pointsaamassa, kun se puuttui vielä vuodenpinnoista ja eipä sellaista ollut ennen tullut talvellakaan nähtyä. Paikalle kerittyäni oli lintu juuri mennyt erään saaren taakse katveeseen ja näyttänyt vielä seuranneen pientä ojanvartta, mutta onneksi se kohta käpötteli takaisin jokivarteen. Lintu lennähti pian hieman lähemmäksikin kivelle, mutta pysyi kuitenkin aika kaukana vastarannalla. Jalohaikara oli minulle vuodari numero 275 – tämä vuosi oli ollut paras vuodarivuoteni.

29.12. keväisestä kelistä innostuneena kävin iltapäivästä tarkistamassa Simpelejärven sulia, joilta ei kuitenkaan löytynyt toivottuja vesilintuja, mutta kolme harmaalokkia kierteli järvellä ja pari laulujoutsenperhettä oli saapunut Koitsanlahdelle. Kuin ohimennen näin kolme tuttua hiiripöllöä.

J.A.