Itsenäisyyspäivärallissa Itä-Uudellamaalla

Joulukuun alussa oli jo varsin talvista ja pikkuhiljaa Simpelejärvikin jäätyi kokonaisuudessaan. 2.12. näin lahdilla vielä joitakin laulujoutsenia ja Argusjärven rannassa hiiripöllön ja vielä 4.12. Härskiinmutkasta kuikan, silkkiuikun, isokoskeloita sekä pari kalalokkia, mutta seuraavana aamuna oli koko Kirkkoselkä jo täysin jäässä.

5.12. lähdin työpäivän jälkeen kiireellä ajamaan Haminaan, sillä siellä ilmoitettiin havaitun pensasvarpunen. Tiesin ehtiväni perille vasta auringon laskiessa, mutta optimistisesti ajattelin linnun olevan hyvin hallinnassa, kun siitä ei tullut ainoatakaan päivitystä. Perille päästyäni selvisi, ettei lintua ollut enää alkuperäisen havaintotilanteen jälkeen nähty, mutta yllättäen valoa riitti vielä sen verran, että ehdin itsekin tuojotella hyvin runsaslintuista ruokintaa reilut puoli tuntia. Laudalla kävi arviolta toista sataa pikkuvarpusta, kourallinen varpusia, pähkinänakkeli, mustarastas sekä tali- ja sinitiaisia, mutta odotettua lintua ei näkynyt. Illalla jatkoin sitten Porvooseen, jossa tapasin Juha Tuomaalan, jonka kakkoskämpälle majoituin ja illalla suuntasimme vielä suunnittelemaan seuraavan päivänrallia yhdessä Seppo Sarvannon kanssa.

6.12. Itsenäisyyspäivänä heräsimme puoli kuudelta ja varttia myöhemmin otimme Sepon kyytiin ja hieman myöhemmin myös Markus Keskitalon, joka oli joukkueemme neljäs jäsen. Hoidimme keskustasta pulun aloituslajiksemme ja kuuntelimme hetken moottoritien varresta, olisiko kaatopaikan huuhkaja äänessä, mutta aika surkeassa lumisateessa ja tuulessa emme kuulleet mitään. Sitten suuntasimme länteen ja Loviisan Ruotsinpyhtään Saaristotielle.

Oli vielä aikalailla pimeää, kun parkkeerasimme pitkän Gäddbergsön niemen uloimpaan niemeen Busholmenille, mutta käveltyämme rantakalliolle, alkoi aamu sarastaa. Merellä oli hiljaista, mutta editsemme kovan tuulen mukana vauhdikkaasti lentänyt merimetsoparvi antoi toivoa, että jotain merellä näkisimme. Hippiäiset vilisivät rantamännyissä pinnalistallemme. Itse näin pariinkin otteeseen lennossa alleja, mutta ne putosivat mereen ennen kuin muut ehtivät niitä kuittaamaan. Lopulta tavallisten telkkien, isokoskeloiden, kala-, harmaa- ja merilokkien lisäksi näkyi myös kolmen pilkkasiiven parvi, joten olimme saaneet paikalta edes jotain ja päätimme sankan lumipyryn ajamina jatkaa seuraavaan kohteeseen. Läheisestä rannasta löytyikin tukkasotkia, kyhmyjoutsenia, sinisorsia, pari allia jne.

Pysähtelimme muutamaan otteeseen Saaristotiellä ja saimme lajilistallemme tavallisia lajeja sekä parempina hiiripöllön sekä merikotkan. Lopulta kävelimme muutaman sataa metriä katsomaan vielä täysin sulaa Klobbfjärdeniä ja voimalan suunnasta löytyikin lokkiparvesta ainakin yksi naurulokki. Yhtään vesilintua emme aallokosta löytäneet.

Loviisaan päästyämme kiertelimme hetken puutarhoja tarkistellen ja saimme taas muutamia tavallisia lajeja. Markus päätti jäädä kaivamaan meille varpusta, kun me muut kävimme pointsaamassa koko rallille uuden lajin, Juhan pohjustaman aika vaivaisen näköisen valkoposkihanhen, joka makoili eräällä sulalla pellolla. Markuksen löytämät varpuset kuitattuamme, lähdimme ajelemaan kohti sisämaata ja Lapinjärveä. Matkalla emme nähneet oikeastaan mitään ja Lapinjärvellä hoidimme pikaisesti närhen Juha pihalta ennen kuin pysähdyimme taas tutulle turkinkyyhkypihalle, jossa ei tietenkään ollut turkinkyyhkyä vakiopaikoillaan. Mutta onneksi odottamisemme palkittiin, kun kyyhky noin vartin jälkeen saapui vakiokuuseensa ja lajista tuli jopa Markukselle maakuntapinna. Sitten jatkoimme vauhdikkaasti Loviisan Liljendaliin Ralf Rikbergin metsäruokinnoille, joilta löysimme nopeasti mustarastaan, töyhtö- ja kuusitiaisen sekä puukiipijän.

Sitten olikin jo aika jatkaa Porvooseen. Sitten pettivätkin pohjustukset, kun tuulihaukka ja koskikara eivät hoituneet, mutta onneksi sentään Koskenkylän laulujoutsenparvi kanadanhanhineen oli yhä paikalla ja isolepinkäinen näkyi spondesti. Sitten kiiruhdimme jo kaatopaikkaa kohti nähden matkan varrella muutaman teeren. Loppurallin seisoskelimme sitten mäellä kaatopaikalle tuijotellen. Kaikki lokit olivat jo lähteneet ja varislintuparvista emme löytäneet paikalla viihtyneitä kottaraisiakaan. Varpushaukka päivysti keloissa ja ylitsemme lensi neljän käpylinnun parvi, joista itse sain yhden linnun määritettyä kirjosiipikäpylinnuksi, mutta tarpeeksi moni meistä ei saanut sitä naulattua, joten laji jäi käpylintulajiksi. Lopulta illan jo pimennyttyä Juha plokkasi matalalla ohitsemme lentäneen hiirihaukan, jonka me muutkin näimme mutta kohta plokatun kanahaukan näin Juhan ohella vain minä. Neljältä päätimme antaa periksi ja viimeisen tunnin kiertelimme kuulostelemassa vanhoja lehtopöllöpaikkoja kuulematta kuitenkaan mitään.

Purku oli iltakuudelta ja 11 joukkueen kisa osoittautui varsin tasaiseksi. Surkeasta rallikelistä sekä marjalinnuttomuudesta johtuen naurettavia lajipuutteita oli kaikilla joukkueilla. Peruslajeista tilheä ei havaittu lainkaan ja räkättirastas oli yhdellä joukkueella. Vaikeita olivat olleet myös mm. puukiipijä sekä töyhtötiainen. Vesilintujakin oli ollut todella vähän, sillä esim. tukkasotka puuttui monilta ja lapasotkaa ei havaittu lainkaan. Lajeja oli kuitenkin havaittu ja yhteislajimäärä kohosi aina 74 lajiin. Voittajajoukkue oli saanut kasaan 47 laji ja me yhdessä toisen joukkueen kanssa jäimme 45 lajillamme näin jaetulle kakkossijalle. Hieman harmitti, ettei meillä olleet pohjustukset pitäneet saati ollut kovin hyvä tuurikaan, sillä tällä kertaa rallin voittamiseen ei kummoista onnistumista olisi vaadittu.

Purun jälkeen söimme vielä kunnolla porukalla ja yhdentoista aikaan lähdimme taas Juhan kakkoskämpälle nukkumaan. Seuraavana aamuna aikaisin kävin hoitamassa Sikosaaresta samalta paikalta, jossa olimme illalla seisoskelleet vaikka kuinka kauan lehtopöllön, joka nyt huusi kertaalleen atrappiini vastaten. Sitten suuntasin kaatopaikalle, jossa lokkien seassa oli edellispäivänä ollut kaksikin eri isolokkia. Perille löydettyäni oli vielä täysin pimeää ja kohta edellispäivänä vartilla niin aamulla kuin illallakin nuijaamamme huuhkaja alkoi huhuilla. Yhdksän aikaan alkoi varislintujen jälkeen paikalle saapua lokkejakin, joita tuijottelin seuraavan tunnin mutta näin vain noin 250 harmaalokkia sekä 15 merilokkia. Hiirihaukka tai useampikin huuteli koko aamun ja kottaraiset näin kertaalleen lyhyesti lennossa, mutta juuri muuta en sitten havainnutkaan ennen kuin kymmeneltä päätin lähteä ajelemaan kotia päin.

J.A.