Lokakuu 2004
Lokakuu – Norrskärillä
Mustasaaren Östra Norrskärille
Lokakuun ensimmäinen päivä suuntasimme Hannan kanssa auton keulan kohti etelää. Hanna oli matkalla Helsinkiin lintuluentoa pitämään ja minä olin lähdössä 2 viikoksi Mustasaaren Östra Norrskärille itäisten rarien perässä.
Ensimmäiset pysähdykset teimme Lappeenrannassa, jossa Kaukaan viitatiainen saapui kohtuullisen odotusajan jälkeen piiskuttamaan viereemme. Sen sijaan muuten havainnot jäivät J. Rantaseen, joka oli tapojensa mukaan paikallisena jollain Lappeenrannan lintupaikalla – tällä kertaa Kaukaalla.
Hanna jäi kyydistä Lahden rautatieasemalla, jatkaessani ajelua Tampereen kautta kohti Vaasaa. Taaskaan matkan varrella ei ollut pysähtymisen syitä, joten Vaasaan saavuin lopulta jo ennen iltakymmentä.
Vaasassa suuntasin Vierimaan Antille, jonka kanssa kimpassa olimme lähdössä Norrskärille.
Toinen lokakuuta meni pitkälti shoppaillessa. Evästä ostimme kassikaupalla sekä itsellemme että myös Norrskärillä jo viikon majailleille Jari Helstolalle, Mauri Jaloselle sekä Aarne Lahdelle. Aarnelle ostimme eväiden lisäksi kännykkään uuden akun sekä kumisaappaat.
Päivällä ehdimme tietysti retkellekin, kun suuntasimme Söderfjärdenille. Kurkia näkyi enää noin tuhat, myöhäisemmistä viivyttelijöistä näkyi 100 kapustarintaa, 6 suokukkoa, kivitasku ym. Sundominlahdella näkyi vilaukselta kovin arosuohaukkamainen suohaukka sekä pajulintu. Kävimme myös kävellen kuvaamassa lähirannassa oleskelleita kanadanhanhia, joiden seurassa oli yksi merihanhikin.
Illalla saunoimme ja söimme ruhtinaallisesti pizzaa, ja keräsimme voimia, jotta jaksaisimme seuraavat pari viikkoa hieman askeettisemmassa ympäristössä.
Päivällä lähdimme ajelemaan kohti Klobbskattia ja satamaa, josta olimme lähdössä merille. Saavuttuamme satamaan kannoimme tavaramme laiturin ja jäimme odottamaan kyytiämme saapuvaksi. Odottelimme myös mielenkiinnolla keitä olisi lähdössä naapurisaarelle eli Västra Norrskärille. Olimme kuulleet, että samalla kyydillä olisi lähdössä orneja viikoksi tälle harvinaisuuksistaan vielä Östraakin kuuluisammalle saarelle. Olihan Västralla havaittu mm. Suomen ensimmäiset rubiinisatakieli sekä paksunokkakerttunen. Eikä paljon kalvennut Ostrakaan, sillä olihan aivan viime vuosinakin saarella ollut mm. kashmirinuunilintu, siperianuunilintu sekä burjatianuunilintu.
Odotuksemme reissua kohtaan olivat siis korkealla. Kun vielä satamaan ajoivat Jari Nummelin, Mika I. Koskinen, Sami Tuomela ja Jouni Riihimäki ja kumppanit, saatoimme tyytyväisinä myhäillä, että naapurisaarelta saattaisi viikon aikana löytyä jotain bongattavaa.
Venematka sujui Stolpenin kyydissä oikein mukavasti ja vajaassa tunnissa rantauduimme Västralle, jonne kaikki, paitsi me Antin kanssa, jäivät. Me jatkoimme vielä tovin Östran suuntaan, ja pian näimmekin Maurin ja Aarnen, jotka tulivat meitä vastaan Maurin veneellä. Oli melkoinen suoritus lastata kohtuullisessa tuulessa tavaramme suuresta kalastajapaatista Maurin veneeseen. Varsin pian olimme jo rantautumassa kotisaarellemme Östra Norrskärille.
Seuraavassa Antin tekstiä päivän tapahtumista Östran päiväkirjasta:
”3.10. Sää : 7-9 C, 5-10 m/s SSE-S, verrattain pilvistä”
”Sunnuntaina oli vuorossa miehityksen vaihdos. Karhun Heikki lähti Östralta, tilalle saapuivat J.Aalto ja A. Vierimaa. Västralle Stolpen kyydityksellä saapui joukko ”valtakunnan kärkiorneja”. AL, MJ ja J.Helstola edelleen miehitysporukassa, aamulla kuulemma oli ollut mukavasti lintuja saaressa, saapuessamme klo 15 maissa suuri osa oli jo noussut muutolle. Kävimme koko porukalla komppaamassa saaren länsipuolen, näimme mm. 2 pereä, 4 isosirriä, 6 tundrakurmitsaa (päivän aikana max. 9) jne. Helmari kökötti nätisti esillä kotimetsässä ja sinirinta hoitui saaripinnaksi, kuten myös pohjantikka. Päivän aikana saaressa oli valtavasti punatulkkuja (250m, 200p), hippiäisiä (350), puukiipijöitä (25). Saaressa päivystävät pedot (sinisuo 2, ampu- 1, pere 2, helmari, lanttu 4) nappasivat uupuneimmat muuttajat. Illansuussa Västralta tuli tieto siellä havaitusta pikkusieposta, hämminkiä siellä aiheutti myös pienikokoinen, määrittämättä jäänyt pieni kiurulaji…
Kenties seuraavan kahden viikon aikana tuulet tuovat kaukaisia vieraita!”
”AVi”
Toisesta saaripäivästä, siis ensimmäisestä kokonaisestamme, kirjoitteli rakkaaseen päiväkirjaan meikäläinen seuraavasti:
”4.10. Sää: 8-11 C, 8-12 m/s S-SSE, puolipilvistä”
”Maanantaina saarta koluttiin tuoreella innolla. Janne ja Antti jaksoivat kävellä saarta ympäri, ja muutkin olivat nyt vapaita verkoilta, kun rengastusta ei enää ollut ”häiritsemässä”. Itäkärjestä toki staijattiin aamutunnit tehokkaasti. Päivän parhaat havikset olivat 4 muuttanutta tundrahanhea sekä länsikärjestä löytynyt Saxicola-tasku, joka valitettavasti tunnistui pensastaskuksi, kunhan se vihdoin saatiin ratkaisevasti nähdyksi. Myös pere, 5 siittiötä, turpo, minikurppa, 2 isosirriä, kihu, poti sekä 3 lajia pöllöjä nähtiin. Illalla sääennuste lupasi seuraavalle päivälle kammottavaa (18 m/s + sadetta) säätä, joten nukkumiseen valmistauduttiin kuin talviunille.”
”aalja”
Saari alkaa tulla tutuksi
Sääennusteet olivat siis kammottavat, mutta:
”5.10. +9-12 C, 8-15 m/s SSW, pilvistä/puolipilvistä”
”Meinaattekos te pojat nukkua koko paivän?” oli Hessu todennut Jannelle aamuisessa puhelinsoitossa, ”Täällähän näkyy sinistä taivasta!” Eipä onneksi tullutkaan välipäivää… Vaikka pää oli aamulla hieman jumissa, (kummaa tuo Bulgarian tuliais-whisky?), tupa tyhjeni ukoista aamupalan jälkeen. Janne lähti tyypilliseen tapaansa maha muristen Hessun perässä staijaamaan itäkärkeen, Aarne ja Antti liittyivät seuraan kohtapuoliin. Muutaman tunnin staijilla näkyi Acin 1m, Sterco, Meralb 1, Chia 2, Papr 1, Cgry 106m ym. Alkuiltapäivästä kuvailimme kotimetsässä nuokkuneita kahta helmaria. Pikkuhiljaa palailimme kämpälle (Janne ja minä), Maurikin malttoi tulla kaffetauolle vesakon raivauksen välissä. Hessu staijasi edelleen itäkärjessä, kun Aarne soitti löytäneensä PRO:n isosta metsästä. Sieltä lintu löytyikin smyygailemasta loppujen lopuksi.
Iltaselta löytyi kahlaajarannalta 2 merisirriä (Västralla kuulemma 5). Päivän aikana leppoisat 81 lajia, edellisten lisäksi mm. Fper 1’, Chia 5, Calb 1, Ccan 2, Calp 36, Aotu 1p, Afla 3p, Afun 3p, Ptri 1p, Atri 1p, Lsve 1p, Ppho 1p, Sbor 1p, Pcol 1p, Clap 3.”
Oli muuten Västralla 20 lajia vähemmän kuin aurinkoisella ja lämpimällä Östralla! Harvoinpa sitä saa lokakuussa katsella lintuja avopäin ja ilman käsineitä…”
”tänään elislistaansa parilla kartuttanut AVi”
Homma alkoi sujua jo rutiinilla: aamuisin staijattiin ja loppupäivä koluttiin saaren metsiä ja rantoja. Lintuhavaintoja toki tehtiin sekä staijatessa että metsiä kolutessa, mutta suuremmilta harvinaisuuksilta vältyttiin.
”6.10. +8-12 C, 6-14 m/s SSW, 30 %”
”Toiminnaltaan varsin perinteinen päivä. Aamulla Maurin jo komppaillessa metsiä, muut staijasivat itäkärjessä. Kymmeneltä Hessu jäi vielä staijaamaan, kun muut suuntasivat metsiin. Staijilla havaittiin rapiat 120 gaviaa, merisirri sekä pienimuotoista (hieman toistasataa) allia ja mullia. Metsistä löytyi mukavat 3 prota, 2 tiltalttia sekä 2 pajulintua. Rantakierroksen parasta antia olivat 5 lajia sirrejä: 5 iso-, 1 pulmus-, 3 pikku-, 2 meri- ja 30 suosirriä. Myös 2 tylliä, 8 skvattia ja minikurppa havaittiin.
Illalla kävimme Västralla saunassa. kohtalaisesta tuulesta johtuen ”pääsimme” suihkuun jo ennen saunaa, sillä venematka oli varsin märkä. Sitäkin mukavampi oli kuitenkin päästä hyvin lämmitettyyn saunaan. Ennen pimeää piti jo kiiruhtaa paluumatkalle, joten kuulumisten vaihto jäi havistasolle. Kovin paljon köyhempi päivä oli ollut lännen miehistöllä.”
”aalja”
”7.10. Sää: 9-11 C, 3-6 m/s SW kääntyen N, 50 – 70 %”
”Aamupalan jälkeen porukka suuntasi joka aamuiseen tapaansa itäkärkeen staijaamaan. Mauri jäi kuuntelemaan vielä aamun merisäät. Aavalla merellä menoa oli seuraavasti: alli 255m, mulli 107m, luukku 13m, telkkä 341, serra 48, kaak 1, kuikka 83, gavia sp 125, ruokki 12, riskilä 112. Petolintuosastolla havaittiin 1 tinnu (viipyi hetken kiertelevänä), paikalliset amppari ja nuori pere. Sisuja nummien päällä liihotteli 2, lisäksi kolmas saapui iltapäivällä mereltä Norrbergetin suunnalta. Heikon tuulen ansiosta pääsimme käymään Revellä, jossa kahlaajia oli mukavasti: merisirrejä 3, pulmussirri, pikkusirri 3, skvatti 5, 20 suosirriä. Lisäksi minikurppa ja kiuru. Päivän kahlaajahavaintojen parhaimpana paikallinen karikukko (havaittiin aamustaijilla, iltapäivällä paikallisena kahlaajarannalla) sekä merisirrejä yhteensä 3m 4p. Isosirrejä revitettiin Norrbergetiltä 3p, pari tylliä kahlaajarannalla. Pässejä potkittiin ilmaan 6 kappaletta. Metsistä löytyi yksi ainokainen PRO, pari muuta olivat tupsahtaneet Västralle. Jotain oli yöllä saareen tipahtanut, pari mustapääkerttua sekä 3 tikliä havaittiin. Puujyriä oli valtavasti, nelisenkymmentä pyöri siellä sun täällä… Ja muutama muuallakin.”
”AVi”
”8.10. Sää: +6-4,5 C, 8-12 m/s N, 90 %”
”Aamustaiji oli taas varsin mukava, gaviaa pukkasi reilut puolitoista sataa ja muuttoa näkyi muutenkin sen verran, että muiden suunnattua metsiin Hessu jäi vielä valtakuntaansa asemiin. Hessu nyppäsikin päivän parhaimmaksi havikseksi päivän ensimmäisestä hanhiparvesta reilun 30 metsurin seurassa matkanneen lyhytnokkahanhen.
Hanhia näkyi päivällä reippaamminkin, joten lopulta Hessu ja Aarne ynnäsivät 221 hannesta, joista 77 määrittyi metsureiksi. Staijin ohessa havaittiin myös pari piekanaa, jollaisia metsien ja rantojen koluajat havaitsivat länsipuolelta vielä pari lisää.
Metsien miehetkin onnistuivat koluamaan esiin pari hippiäisuunilintua sekä viimeaikoina prota harvinaisemman pajulinnun. Muuttohaukkakin vielä kierteli saarta tarjoten upeita lentonäytöksiä todella lähietäisyyksiltäkin.”
”aalja”
Hommat alkavat tulla tutuiksi
Jos olivat jo päivärutiinit tulleet tutuiksi, oli varsin ikävä huomata, että myös saaremme linnusto alkoi tuntua pikkuhiljaa turhan tutulta. Kirkkaat ja tuuliset yöt pitivät huolen siitä, että linnustossa ei juuri tapahtunut muutoksia. Ennemminkin lintuja lähti pois saaresta kuin tuli lisää. Silti aina jotain mukavaa pientä uutta löytyi, joten intoa riitti staijata ja kompata. Valitettavaa oli kuitenkin taas kerran huomata, että muut näkivät enemmän.”
”9.10. ”Tää taas” +3-7 C, 4-6 m/s NW – 8 m/s N, 40 %”
”Meri oli tyhjä mutta pakkohan sinne oli taas tuijottaa! Onneksi pikkulinnut huolehtivat siitä, että homma ei mennyt aivan vilkkuun nojailuksi. Urpiaisia painoi merelle jopa 625 ja sinitiaisetkin olivat menopäällä 340 yksilön voimin. Muuten päivässä ei ollutkaan kehumista. Tuoreet Norskin pinnakerääjät kuitenkin hehkuivat tyytyväisyyttä, sillä 4 uutta ja upeaa Norskin pinnaa saatiin ruksata Antin ja Jannen pinnalistoihin: Kuusitiainen, pulmunen, laulujoutsen ja keltasirkku ovat harvoin tuntuneen yhtä hienoilta. 
Päivän uroteko/iltahuudon yllätys oli Hessun ynnäämä sinisorsasumma, joka löi kaikki ällikällä – 140 sinisorsaa oli siksi huikea määrä!
Porukkamme tunnelmaa tuskin nosti se, että vastarannalla Stora Fjäderäggillä rengastettiin päivän aikana Hippolais opaca – iberiankultarinta (mistä lie sinne mennyt – toivottavasti Valassaarilta!), ja Siikajoella Holomes alias J. Sjöholm löysi vuoden sadannen rarinsa, balkaninuunilinnun. No raria on kuitenkin liikkeellä, ehkä huomenna… tai edes joskus!”
”aalja”
”10.10. Sää +2-4 C, 5-10 m/s N-NNE, 50 %, aamulla raekuuroja”
”Aamulla kahdeksan maissa staijaamaan lähtiessämme sateli hetkittäin rakeita, mutta kuuropilvet kulkivat nopeasti ohitse. Vaasassa maa oli ollut aamulla valkoinen, sää alkaa viiletä. Aamupäivällä 8.10 – 10.30 muutti 1 merisirri, 154 tilheä, 80 sinitiaista, 82 spinaria, 376 urpoa… Itäkärjen ylitse pohjoiseen muutti 31 taviokuurnan, samoihin aikohin meni 10 pikkuloxiaa. Myös punatulkuilla oli meno päällä, 318 m kirjattiin päivän saldona. Kymmenen maissa Hessu jäi vielä onneksi staijaamaan. Aarne, Antti ja Janne könysivät kotimökkiä kohti, ehdittyämme perille Hessu soitti. Tunturikiuru oli paikalliseksi itäkärkeen. Noh, koko poppoo tietysti lähti ereä katsomaan (vielä toppavermeet päällä). Ere otti kuitenkin hatkat lentäen soraharjun taakse eikä sitä löytynyt pohjoisrannalta. Pohjantikka havaittiin vielä aamupäivällä, taisi sekin jatkaa matkaansa. Vielä 1 helmari yhytettiin päivänokosilta. Sunnuntai on totutusti vaihtopäivä, Hessu siirtyi Västralle vahvistamaan miehitystä. Östralle saapui Timo Wegelius. Tunturikiuru ja PRO löytyivät, kun komppasimme rannat porukalla. Rannoilla oli muutamia rautiaisia, n. 50 niittykirvistä, 7 pässiä jne. Tyhjempiäkin rannankoluamiskeikkoja on ollut. Tyypillinen Östran päivä: aamulla palellaan staijissa, iltapäivällä hikoillaan kompatessa. Illalla taas saunotaan vaatteet päällä, kun Mauri lämmittää mökkiä!”
”AVi”
Viikko oli saaressa takana ja muutamia oikein mukavia havaintoja oli tullut! Odotukset olivat kuitenkin vielä korkeammalla! Ikävää oli menettää porukkamme kovin staijari eli Hessu naapurisaarelle, jonne hänen seurakseen saapui hänen turkulaisia retkikavereitaan. Pahin pelkomme oli se, että Hessu alkaisi soitella: ”Näittekö te sen suulan tai melperin tai lunnin?!” Kun kerran säätkin viilenivät, tiesimme, ettemme jaksaisi kuitenkaan juuri paria tuntia kauempaa tuijottaa merelle, ainakaan tyhjälle!
”11.10. Sää: -0 – +7 C, 4-9 m/s NW-WSW, 0 %, yli 20km , mv +21”
”Aamu valkeni kylmänä ja luoteistuulisena. Allekirjoittaneen ensimmäinen täysi saaripäivä alkoi hieman nihkeissä tunnelmissa. Nimittäin muutto oli heikkoa ja paikallisena oli eilistä vähemmän lintuja. Ere ja pro tosin olivat vielä paikalla! Telkkä oli päivän rynnistäjä 427 muuttavalla ja 250 paikallisella yksilöllä. Pikkulintupuolella pientä muuttoa oli sinitiaisella 104 muuttajalla. Muuten oli täysin hiljaista muuttorintamalla. Paikallisina oli varsin vähän populaa. Illalla luvattiin voimistuvaa länsituulta, joten ihmeitä ei linturintamalla ole odotettavissa. Lintuharrastajana tuudittaudun kyllä lievään optimismiin ja iloitsen siitä, että kunto kasvaa ja kilot karisee.”
”T. Wegelius”
”12.10. Sää: 5-10 C (vaihteeksi lämmintä), 4-9 m/s W-WSW (hö), 20 % selkeää”
”Staiji oli varsin tuskaista. Muuttoa ei juuri ollut. Lajeja kuitenkin näkyi: parempina lapasotka 10m, merisirri 11m, ruokki 5m, merikihu jne. Yhdeksän jälkeen homma hyytyi entisestään, ja vaikka Aarne oli useammankin kerran sanonut, että: ”Jäägee menee juuri silloin, kun muut geet ei muuta”, oli Wege jo lähtenyt saarta kiertämään, ja Janne ja Antti juuri lähdössä, kun se sitten tuli. UPEA JP JÄÄKUIKKA meni myötävalon puolelta kohti Norrbergetiä! Wegelle ja Västralle soitettiin hälytykset, ja sieltäkin päästiin ihailemaan tätä haloGEEninokkaa. Tyytyväisinä saatoimme lopettaa aamustaijin tällä kertaa, kun vielä kanahaukkakin saatiin reidariksi lähtöä tehdessä.
Metsissä oli todella köyhää (eikä tarkoita sitä, että punarintoja olisi ollut paljon). Muutamien puskista esiin ”houkuteltujen” lintujen seassa oli kuitenkin pari np. mustapääkerttua. Lintupaljoutta kuvastaa hyvin se, että puujyrääkin jouduttiin etsimään lähes kirveen kanssa. Lopulta moinen löytyi itäkärjestä vilkun seinää kiipeilemästä, josta tuuli puhalsi senkin merelle.
Iltapäivällä Hessu pyysi nöyrästi meitä Västralle komppausavuksi. Saunan lämpiämistä odotellessa komppasimme Västran luoteis- ja pohjoiskärjet, joilta löytyi yllättävän mukavasti lintuja, mm. 6 suosirriä, tiltaltti, 3 rautiaista, turpo ym. Sauna teki GUTAA! Olo oli kuin uudestisyntyneellä, joten huomenna jaksaa taas painaa!”
”aalja”
Linnutkin alkavat tulla tutuksi
Kyllä oli mageeta nähdä upea jääkuikka ja sauna oli todella virkistänyt! Olimme taas täynnä energiaa, mutta kauan ei energiamme riittänyt, sillä PALJON huonompaa oli luvassa! Lågskäriltä yrittivät haastaa meitä saaripinnakisaan, mutta eipä oikein ollut millä kisata:
“13.10. Sää: +4-9 C, 10-15 m/s SW, 80%, >25km, mv +40”
“Tänään oli huono päivä… Aamustaijilla kepitettiin YKSI GAVIA, joka ei ollut kaakkuri eikä irmeli. Päässälaskutaitomme joutui todella kovalle koetukselle mulleja ynnätessä, 290 muuttavaa meni. Västralla turkulaiset ynnäsivät käsittämättömät 9000 kalalokkia, olivatpa nähneet etelänkiislankin. Ei meiltäkään yritystä puuttunut, koko saari kierrettiin kattavasti. Suorastaan huikean upeina havaintoina mainittakoon puujyrä 1m, punarinta 1p, pajusirkku 1p, sammakko 1p, minikurppa + 2 isoveljeä, turpo 1p, tali- 6, sinitintti 3, troglo 1p, laura 1, punakylki 2… Ilman näitä hienoja havaintoja lajimäärämme olisi jäänyt merkittävästi nyt havaituista 47 lajista!
No joo, tulipahan huoltohommiakin tehtyä, rannoilta roudattiin pari pölliä polttopuiksi sekä raivattiin polkuja. Tuuli ulkona vain yltyy, ikkunalasit hieman jo helisevät (16 m/s). Odotamme kauhunsekaisin tuntein loppuviikoksi suunniteltua saaripinnakisaa. Onneksi miehitysporukassa on footballin ystäviä, juuri alkava Suomi-Hollanti MM-karsintaottelu tuo jännitystä iltaamme. Östran tämän hetkisessä linnustossa ei ole mitään jännittävää näillä tuulisilla, kirkkailla keleillä.”
”päätään tuskaisena raapiva AVi”
”14.10. Sää: +5-8 C, 8-12 m/s SSW-SW, 80 %”
“Tänään oli vähemmän huono päivä. Lajejakin kertyi 57, jossa oli peräti 10 lajia eilistä enemmän. Mainittavimmat havainnot olivat nuori pere, suosirri, kottarainen ja ANTin kuulema tri/hod ääni! Muuttajien kunkuksi kohosi kanukka 3000 muuttajallaan. Paikallisista voisi vielä mainita: merisirri 1, minikurppa 1, kulorastas 1, laura 1, lapinsirkku 1. Muuten paikallisia pikkulintuja oli vähän. Mauri sai raivaukset päätökseen tältä erää. Ihme kun miehestä ei tullut metsuria aikanaan. Niin kovaa tahtia kaatuvat puut Maurin jäljiltä. Huomenna on saarten välinen ralli. Toivottavasti keli paranee, niin kuin ennusteet lupaavat.”
”T. Wegelius”
Vihdoin parempaa, mutta ehkä liian myöhään?
Jo alkoi ukoilta huumori olla loppu! Onneksi sääennusteet lupasivat parempaa, joten uskalsimme lyödä lukkoon rallisuunnitelmamme. Odotuksemme eivät olleet kovinkaan korkealla, mutta vihdoin yön aikana saareen saapui lintuja, joten pääsimme rallaamaan ihan tosissaan:
”15.10. Ai mää vai?: 4-0 C, 3-8 m/s SSE-SE”
”Kauan odotettu rallipäivä! Odotettu siksikin, että looksilaiset olivat yrittäneet ehdottaa rallia jo useampaan kertaan, mutta kelit olivat olleet meille aivan surkeita, eli emme olleet innostuneet. Nyt tuuli kuitenkin kääntyi kaakon suuntaan ja jopa TYYNTYI! Koska ralli alkoi jo 00:00, laitoimme yöksi pöllöverkot, joita Janne tyhjenteli yöllä – puista pudonneista lehdistä. Pöllöjä ei tullut.
Aamulla Antti ja Janne suuntasivat itäkärkeen ja Wege länteen staijaamaan. Aarne ja Mauri painuivat metsiin. Lintuja olikin todella mukavasti. Puujyriä, hippiäisiä, peukaloisia, tulkkuja ja jopa loxioita oli runsaasti. Mereltäkin hoitui kohtuu vaivattomasti kaikki tavalliset lajit, joten pian olimme kaikki koluamassa saarta.
Jannen jo aamupimeässä kuulema (määritys jäi tuolloin vielä auki) sepelrastas löytyi kotimetsästä, josta se siirtyi katajikkoon räksämassaan. Muuttohaukka oli taas paikallisena, kuten myös tauon jälkeen västäräkki, lapasorsa, 2 käpytikkaa, 4 mustarastasta, 2 tiltalttia, pyrstäreitä, viherpeippoja ja 2 PROta. Nisareita muutti muutamia ja myös gentti kiusasi variksia hetken. Koko porukalla suoritettu saarikierros tuotti vielä pari lajia: minikurpan, lapinsirkun ja merisirrin.
Iltaseitsemältä, kun ralli päättyi, olimme jo tuloksemme ynnäilleet ja jopa lähettäneet. Havaitsimme yhteensä 71 lajia, joilla irtosi 4. sija todella kovassa seurassa. 1. oli Signilskär 83 lajilla, 2. Säppi (81), 3. Lågskär (79), 5. Västra (jonka lajimäärä oli 67 ja parhaita lajeja olivat pere, merisirri, kiisla, sepelhanhi, kiuru, 4 tiltalttia, suosirri ym.), 6. sija meni sarista pohjoisimmalle eli Tankarille 59 lajilla. Lajeja tuli siis mukavasti mutta se rari jäi vieläkin löytymättä. Päivän kohokohta oli, kun päivän ensimmäinen pro oli hoidettavissa ruokapöydästä!”
”aalja”
”16.10. Zäädila oli seuraava: +4-8,5 C, 2-6 m/s SE-ENE, 80 %”
”Aamuhämärissä päätimme suunnata veneen keulan kohti Västraa. Wege revitteli lajeja Östralla, kun muut rantautuivat Västralle. Eilenhän siellä oli ollut mukavasti lajeja, mutta yöllä vallinnut hyvä muuttosää oli lähestulkoon tyhjentänyt saaren. Havaittiin sentään Västralla tiltaltti, 3 pulmusta, lapinsirkku (aiheutti kähmyilyllään komppaajissa pientä singahtelua), suosirri 1p, suopöllö 1p, sepelhanhi. Helstolan Hessun avustuksella hoidettiin vielä pikkuvarpunen: oltiin jo veneessä lähdössä kohti Östraa, kun Jannen puhelin soi. No, ei muuta kuin putki takaisin jalustaan kiinni. Siellähän se pikkuvarpunen nökötti majakan kaiteella! Östralla kompattiin porukalla rannat, tunturikiuru saapui pohjoisen suunnalta tippuen länsikärjen tuntumaan. Pere saapui idästä saareen, vaihdossa lähti pari nisarin riepua. Samanlaisiksi rievuiksi voisi päivän perusteella luonnehtia Östran miehittäjiäkin, kyllä oli iltapäivällä joka pojalta veto pois! Silti kompattiin koko saari, ehkä se rari löytyy sitten huomenna (lähtöpäivänä)? Allekirjoittanut haluaa kiittää vieraanvaraisuudesta ja hyvästä huoltopolitiikasta, mielellään tänne tulee joku toinen syksykin! ”
”AVi”
”17.10.”
”Lähtöpäivä koitti taas liian varhain. Tällä kertaa liian varhain vain siinä suhteessa, että rarit olivat jääneet löytymättä. Muuten koko porukka oli kyllä jo valmis lähtemään takaisin sivistyksen pariin. Päivän havikset jäivät useisiin (pikku-)loxia- ja pyrstötinttiparviin, 3 tikliin, 2 sarvariin sekä merisirriin.
Lopulta lähtökin koitti liian varhain, kun saimme tiedon, että lähtö oli tuntia sovittua aiemmin. Niinpä kämpän talviteloille laitto ja pakkaus tehtiin rivakasti.
Loppusanoina voisin sanoa, että 2 viikkoa olivat todella mukavat! Seura oli leppoisaa, kämppä kotoisa ja saari aivan uskomattoman upea! Suomea ympäriinsä kierrelleenä lintuharrastajana tämä kolkka oli vielä jäänyt käymättä. Takuulla tulen vielä uudestaankin. Kiitoksia kaikille!
P.S. Juuri löytyi Antin patjan alta Helstolan lompakko, herätyskello ja auton avaimet, eikä ollut mies naapurisaarella vielä huomannut niiden puuttumista. Onneksi Antti katsoi patjansa alle!”
”aalja = J. Aalto
Parikkala”
Varsin mukavassa kelissä puksuttelimme Stolpen paatilla Klobbskattiin, jossa heitimme muulle porukalle hyvästit ja jatkoimme Vaasaan Antin luo, jossa odotti Lauran tekemä herkullinen lihakeitto sekä SAUNA!
Seuraavana aamuna nukutti pitkään! Kuitenkin jo kymmenen aikaan lähdin ajamaan Suomen halki kohti koti-Parikkalaa. Iltakuuden aikaan oli uuvuttava ajorupeama päätöksessään ja raskas mutta varsin antoisa saarireissu päätöksessään. Havainnot eivät tällä kertaa olleet olleet järisyttäviä, mutta muuten reissu oli ollut todella onnistunut!
Loppukuu
Norrskilta kotiuduttuani ehdin tehdä vain pikaisen visiitin Siikalahdelle, josta hoitui 220 Siikalahtipinnaksi harmaapäätikka. Pari päivää levättyäni lähdimme Hannan kanssa Kirkkonummelle vanhempieni luokse pikavisiitille. Päätarkoituksenamme oli viedä Hannan uusimmat maalaukset Galleria Karaijaan Kirkkonummelle. Karaijassa kun on marraskuun ajan lintumaalareiden yhteinen taidenäyttely.
Itselläni oli alun perin suunnitelmissani jatkaa vielä noin viikoksi Hangon Haliakselle, mutta suunnitelmat menivät myttyyn, kun Hannalta pöllittiin lompakko Helsingissä. Niinpä matkasimme takaisin Parikkalaan, vaikka Kokkolassa bongattiin yhtä Suomen kautta aikain harvinaisinta lintua, amurinuunilintua.
Haliaksella sitten oli sopivasti seuraavana päivän seuraava Suomen pinna eli vaaleakiitäjä, mutta onneksi alkuperäisen suunnitelmanikin mukaan olisin ollut menossa asemalle vasta seuraavaksi päiväksi! Muuten olisi jurppinut vielä pahemmin! Tänä vuonna kun on tuntunut, että olen ollut Suomen kamaralla retkellä aina väärässä paikassa väärään aikaan.
25.10. kävin taas Siikalahdella, jossa oli edelleen reilut 500 vesilintua, joukossaan vielä punasotkakin. 29.10. retkeilimme Hannan ja Jarvan Ilkan kanssa koko päivän Punkaharjun, Saaren ja Parikkalan tutuilla lintupaikoilla. Aloitimme Punkaharjun Hirvikoskelta, jossa muutto ei päätä huimannut (kaakkuri 6, mustalintu, pilkkasiipi, merimetso…). Saarellakin oli varsin köyhää, Ilkan taivaalta plokkaama reilun sadan hanhen parvi oli kuitenkin ihan mukava havis. Parvessa oli noin 100 sepelhanhea sekä 10 A/B:tä. Parikkalan puolella parhaimmat havainnot olivat Tarvaspohjassa ylitsemme äännellen muuttanut taviokuurna sekä Siikalahdella uiskennellut nuori liejukana.
Kuun viimeisenä päivinä kävimme taas kerran moikkaamassa Parikkalan kuukkeleita. Olivathan ne olleet päätähtinä juuri televisiosta tulleessa Siitosen Hannun ohjelmassakin. Kyllä näitä hienoja veijareita jaksaa aina käydä katsomassa.
