Lämmintä syksyä

Länsi-Papualta palattuani oli minulla unirytmit niin sekaisin, että oli ihan sama aloittaa saman tien retkeily heti seuraavana aamuna aikaisin. Niinpä 27.8. suuntasimme Hannan perustamalle uudelle rengastuspaikalle Kukonkannan raviradalle, jossa muutamalla verkolla tuli aamun aikana 76 rengastusta – lähinnä kerttuja, ruokokerttusia, pajulintuja, tiltaltteja ja pajusirkkuja mutta myös mm. leppälintu, kolme viitakerttusta, kolme punavarpusta ja pari pohjansirkkua. Ohessa havaitsimme vuodariksi pari ylitsemme edes takaisin lentänyttä pähkinähakkia. Illalla kävimme vielä Siikalahdella laskemassa 18 jalohaikaraa ja 238 kurkea.

Viikolla 29.8. näin patotieltä nuoren punajalkahaukan ja seuraavana päivänä löysin Suurisuon tulvalta nuoren kuovisirrin. 31.8. näimme Valosen Artun kanssa ruokatunnillani 119 muuttavaa kapustarintaa ja pohjansirkku hoitui Siikalahtivuodariksi. 1.9. näimme 2kv koiras arosuohaukan ja Saaren puolen pelloilla oli mukavasti lapinkirvisiä ja Pohjanrannasta löysimme nuoren pikkusirrin sekä kolme suosirriä.

2.9. olimme taas Kukonkannassa, jossa rengastuksia kertyi vain 48, eniten ruokokerttusia, tiltaltteja ja pajusirkkuja. Suurisuolla oli taas nuori kuovisirri ja Saaren kierroksella näkyi taas lapinkirvisiä sekä samat sirrit ym.

3.9. rengastuksia tuli jopa 103, eniten sinitiaisia mutta hyvin myös kerttuja, ruokokerttusia, pajulintuja ja pajusirkkuja. Parempia olivat mm. sinirinta ja punavarpunen. Ohessa havaitsimme luhtakanan, törmäpääskyn, 190 vaeltavaa kuusitiaista (2r), 5 pohjansirkkua (2r) sekä kovimpana huikeat 55 muuttavaa lapinkirvistä, joita onnistuimme teemaamaan verkkoonkin kuusi lintua. Iltapäiväkäynnillä patotielle hoitui lapinkirvinen odotetusti Siikalahtivuodariksikin.

4.9. Elosen Erkko löysi patotieltä 2kv kiljukotkan, joka viihtyikin paikalla muutaman päivän. Pääsin pariin otteeseen sitä jotenkin kuvaamaankin ja yllättäen 6.9. näin lyhyesti paikalla kaksi samannäköistä kiljukotkaa. Muuten viikolla havainnot olivat tyypillisiä alkusyksyn havaintoja: 6.9. ensimmäiset metsähanhet saapuivat ja jalluja laskettiin jo 22 jne.

9.9. olimme taas Kukonkannassa ja saldoksi tuli mukavat sata rengastusta. Punarinta ja pajusirkku olivat runsaimmat, mutta myös 5 sinirintaa, hippiäinen, pyrstötiainen, vihervarpunen, ruskourpiainen, 4 pohjansirkkua ja 6 kuusitiaista hilunnettiin. Verkosta saatiin jopa 22 lajia ja ohessa havaittiin sata kuusitiaista ja 8 pohjansirkkua ym. Illalla kävimme saunareissulla Tarvaslammella jo roikotimme hetken paria pöllöverkkoa ja saimme yhden helmipöllön rengastettavaksi.

10.9. rengastuksia tuli 88, runsaimpina pajulintu, pajusirkku, kuusitiainen (10), punarinta, sinitiainen, tiltaltti ja metsäkirvinen. Kuusitiaisia vaelsi mukavasti 310 ja muita oheishavaintoja olivat jalohaikara, valkoselkätikka, 8 lapinkirvistä, 8m ja 4r pohjansirkkua sekä myöhäinen punavarpunen.

11.9. Pohjanrannassa oli taas pikkusirri mutta 12.9, minulla petti hermot ja minun oli lähdettävä bongaamaan Mänttä-Vilppulassa jo pari päivää keskellä Ukonselkää kellunutta Suomen ensimmäistä isoliitäjää. Sain onneksi ylityötunteja vapaaksi ja pääsin puolen päivän jälkeen lähtemään liikenteeseen. Poimin vanhan kaverini Suojarinteen ”potun” kyytiin Mikkelistä ja jatkoimme koko matkan rupatellen Mänttä-Vilppulan Kolhoon, jossa parkkeerasimme pieneen venerantaan. Jo rannasta näimme kaukoputkella todella kaukana selällä kelluneet harmaalokin ja isoliitäjän, mutta samalla rantaan saapui vene, josta rantautui muutama onnellinen bongari ja me hyppäsimme vuorostamme linnun 9.9. aamulla löytäneen Erkki Isomarkun kyytiin. Olin sopinut venekyydistä jo aamupäivällä.

Kohta näimme edessämme kelluvat linnut ja isoliitäjää päästiin katsomaan ja kuvaamaan oikein antaumuksella. Lintu kellui kesynä, sillä kalastajat olivat sitä ruokkineet jo useamman päivän ajan. Isoliitäjän täytyy olla yksi uskomattomimmista linnuista, minkä olen koskaan Suomessa nähnyt.

Tyytyväisinä palailimme rantaan, jossa näimme rantasipin ja kiittelimme Erkin. Rantaan oli saapunut taas uusia bongareita, joita Erkin vaimo sai vuorostaan lähteä kuskaamaan järvelle, sillä Erkki oli veneillyt edes takaisin jo koko päivän! Me kävimme lähikaupasta hakemassa elisjäätelöt ja lähdimme pitkälle kotimatkalle. Matka sujui taas mukavasti ja Mikkelissä tipautin potun kotiinsa ja jatkoin vielä kotiin, jonne kerkesin ihan ihmisten aikoihin.

14.9. iltakäynnillä patotielle laskimme 492 kurkea, 17 jallua ja näimme myös syksyn ensimmäisen valkoposkihanhen sekä pari myöhäistä kehrääjää. 15.9. Muttelinmäessä näkyi ruokatunnilla pähkinähakki ja patotiellä oli kurkimuutto parhaimmillaan. Illalla ryöpsähti valkoposkihanhimuutto jo käyntiin, kun näimme 510 lintua.

16.9. sade pilasi aamun rengastukset, mutta sateen päätyttyä lähdimme Saaren suuntaan. Lopulta jämähdimme pitkäksi aikaa jo Rautalahdelle, sillä Muukkosenselän perällä muutti tasaisesti lintuja. Laskimme parissa tunnissa 135 kapustarintaa ja ensimmäinen 70 sepelhanhen parvi näkyi sekä vähän sorsia ja valkoposkia ym. Pari jallua, 3 uuttukyyhkyä, tylli ja parhaimpana vanha tundrakurmitsa nähtiin myös. Saaren puolella näkyi heti Akanpellolla 3kv koiras arosuohaukka, mutta muuten havainnot jäivät vaisuiksi. Illalla näimme Siikalahdella upean huuhkajan istumassa sähkötolpan päässä.

17.9. Kukonkanta tuotti 82 rengastusta, runsaimpana ylivoimaisesti pajusirkku (43r). Ohessa näkyi ad koiras arosuohaukka sekä pari tylliä ja kuului pikkutikka.

21.9. oli Siikalahdella pikkujoutsen ja 20m pilkkasiipeä 22.9. Siikalahdella näkyi illalla tukkasotkaparvessa lentänyt lapasotka ja kuului kaukainen iso pöllö, joka kuulosti lähinnä viirupöllöltä.

23.9. Kukonkannassa tuli 78 rengastusta, eniten taas pajusirkkuja (30r), punarintoja ja tiltaltteja. Aamun ensitunnit oli taivaalla todella voimakasta pikkulintumuuttoa – peippoja, järrejä, niittykirvisiä, pajusirkkuja , västäräkkejä ja mukana myös joitakin haarapääskyjä sekä ensimmäinen 14 tilhen parvi ym. muttei mitään sen parempaa. Ainoat mukavammat verkkolajit olivat sinirinta (3r), pikkuvarpunen, joita eksyi verkkoon pari kappaletta sekä myöhäinen ruokokerttunen. Kuusitiaisia vaelsi vielä 120 ja kolme eksyi verkkoonkin.

Päivällä pääsin Tarvaslammella kuvailemaan pähkinähakkia ja iltapäivällä kävimme pikakeikalla Saarella, jossa Pohjanrannassa näkyi 7 töyhtöhyyppää, Pohjasuolla pensastasku ja Akanvaaran Tetrisuolla 3 pikkujoutsenta.

24.9.verkoilla oli aika yksipuolista, kun 55 rengastuksesta lähes kaikki olivat pajusirkkuja, punarintoja ja tiltaltteja. Pari sinirintaa kontrolloitiin ja taivaallakaan ei liikkunut mitään mainittavaa.

26.9. parempia havaintoja olivat Siikalahdella näkynyt muuttava lyhytnokkahanhi sekä 2 paikallista, 8 lapasotkaa, muuttohaukka, piekana ym. Päivän paras havainto oli Harri Partasen Kullinsuolta löytämä tiibetinhanhi. Oli kiva pitkästä aikaa päästä bongaamaan Parikkalasssa! Yritin illalla saada linnusta Siikalahtivuodarinkin eli olin iltamyöhään tornilla odottamassa parvea saapuvaksi yöpymään lahdelle mutta anserit saapuivat vasta, kun oli aivan pilkkopimeää.

27.9. tiibetinhanhi oli yhä Kullinsuolla mutta 28.9. aamulla oli Huhmarisen pellolla ja sain kaipaamani Siikalahtivuodarin. Ruokatunnilla näin muuttavan nuoren arosuohaukan sekä pari lyhytnokkahanhea. Illalla olimme tornilla, jonka edustan vesialueelle tiibetinhanhi saapui nyt mukavan aikaisin yöpymään muiden hanhien kanssa. Näimme myös pajulinnun sekä punasotkan.

29.9. tiibettiläinen oli taas Kullinsuolla ja iltapäivällä kävimme Valosen Artun kanssa Saarella mutta ainoat mainittavat havainnot olivat 13 tylliä Pohjanrannassa ja lapinkirvinen Akanvaaran Tetrisuolla.

30.9. keli oli aamulla surkea, pari haarapääskyä vielä muutti – ei juuri muuta. Lahdensuolla näkyi pari lyhytnokkahanhea ja kylällä pähkinänakkeli. Illalla vietimme aikaa tornilla havaiten vielä ruskosuohaukan ym.

1.10. keli oli yhä tuhnuinen, joten suuntaimme ensin Siikalahdelle, josta löysimme tiellä piipertäneet nuoret suosirrin ja tyllin. Pienen jahkailun jälkeen suuntasimme Saarelle. Akanvaaran Tetrisuolla oli pari töyhtöhyyppää ja Jyrkilässä oli pari todennäköistä pikkukanadanhanhen ja valkoposkihanhen risteymää, mutta muuten oli vaisua. Retken jälkeen nappasin Partasen Harrin kyytiin ja suuntasimme Rautjärven Simpeleen Lahnaselle, josta löytyi kuukausiässäksi parikin virtavästäräkkiä. Näimme myös pari muuttavaa lyhytnokkahanhea ja pois ajoimme Kullinsuon kautta, jossa tiibetinhanhi yhä oli paikalla.

2.10. aamulla tiibetinhanhi oli taas Huhmarisen pelloilla. Aamulla oli myös kovaa arktikamuuttoa mutta itse olin tietysti töissä ja ruokatuntiini mennessä muutto oli hiipunut. Näin ainoastaan yhden sepelhanhiparven ja näkyi ja kuului pari isokäpylintua, joka oli Parikkala-vuodari numero 216 ja Siikalahtivuodari numero 192. Takaisin töihin ajaessa näkyi tien vieressä pari pyytä ja iltapäiväkäynnillä Pohjanrantaan näkyi suokukko, sinisuohaukka sekä tornin ohi lentänyt metso.

3.10. merkittävin havainto oli Härskiinmutkasta löytynyt selkälokki, joka päästi kuvaamaan läheltä. Lintu näytti heti tuhkaselkälokilta mutta lähettelin muutamalle lokit paremmin tuntevalle kuvia, josko linnusta saisi enemmänkin irti. Paria tuntia kuvien oton jälkeen käväin vilkaisemassa lintua uudelleen lisäkuvien toivossa mutta se oli noussut katulampun päälle makaamaan. Ja alle tuntia myöhemmin sain viestin, että se makasi yhä samassa paikassa mutta kuolleena!

Päätin ottaa Parikkalan Valoon yhteyttä, josko heillä olisi välineistöä ja pari ukkoa vapaana, jotta linnun saisi alas niin tarkempaa (ala)lajinmääritystä varten kuin myöskin sen takia, että lintu olisi saattanut kuolla lintuinfluenssaan. Koska lintu tuskin oli suomalaista alkuperää ja todennäköisesti aika vasta saapunut näille nurkille, oli tärkeää saada sen raato talteen, ennen kuin varikset tai muut raadonsyöjät pääsisivät siihen käsiksi. Alle kymmenessä minuutissa oli Parikkalan Valon miesten kanssa tiputtamassa lintua lampun päältä ja keräsin sen talteen ja pienten kuvausoperaatioiden jälkeen lintu on pakasteessamme odottamassa, että saisimme sen jotenkin kulkemaan Ruokavirastolle tarkempia tutkimuksia varten. Ruokavirastolla erikoistutkija Marja Isomursu oli hyvinkin halukas saamaan tämän linnun tutkittavaksi, kun kyseessä kuitenkin oli hieman erikoisempi yksilökin. Nyt lintu odottaa pakastimessamme kyytiä Helsinkiin.

J.A.