. . Lintuharrastajan päiväkirja Birders diary . .

5.9. kävimme kolmella autokunnalla laskemassa Saaren alueen kurkia. Aloitimme alueemme koluamisen Akanvaaran Tetrisuolta, jossa näkyi vain sinisuohaukkakoiras, joka oli väritykseltään erehdyttävän arosuohaukkamainen sulkimisen takia, mutta kuitenkin muodon ja koon puolesta aivan selvä sinisuo. Komppailimme peltoja lyhyesti ja löysimme mm. 8 lapinkirvistä ja 5 lapinsirkkua. Pohjansuon pelloilla oli vain 2 lapinkirvistä, mutta sitten Ratilan pelloilla olikin kurkia mukavat 394 lintua. Nuoria oli vain noin 15, mutta valitettavasti linnut nousivat lentoon ennen kuin varmaa määrää saatiin. Samalla pellolla oli myös 44 laulujoutsenta. Pohjanrannan lintutornilla ei näkynyt kuin harmaahaikara ja sitten jatkoimmekin Uukuniemen puolelle Suurenjärvenlietteelle. Oletimme löytävämme Ratilan pelloilta lähteneet kurjet täältä, mutta emme löytäneet kuin yhden kurkiperheen. Sitten heitin Hannan Kummun näkötornille staijaamaan kurkien iltalentoa ja jatkoin itse tarkistamaan, olisivatko kurjet palanneet Ratilan pelloille. Hanna näkikin puolen tunnin aikana 350 kurkea, jotka olivat valtaosa aiemmin näkemästämme parvesta (pieni osa oli lähtenyt erilleen). Linnut lensivät Pohjois-Karjalan puolelle eräälle pikkusuolle yöpymään.

7.9. päätimme Partasen Harrin kanssa lähteä komppaamaan lähipeltoja, sillä heinäkurppia tuntui olevan liikkeellä ehkä enemmän kuin koskaan. Komppasimme ensin Siikalahden läheisen Koivulan peltoja, joilta löysimme 5 lapinkirvistä, 8 pensastaskua ja 300 sepelkyyhkyä. Jatkoimme muutamat pellot liian pitkäkasvustoisiksi todettuamme Lahdensuon pelloille, joilta löytyi erinomaisen näköistä apilaista ruohikkopeltoa, joka ei ollut liian pitkää saati tiheää. Ehdimme kävellä kapean pellon lähes päästä päähän, kun ollessamme vain 100 metrin päästä autoltamme, ponkaisi jaloistamme heinäkurppa lentoon! Lintu lensi matalalla pellon yli ja aina metsän reunaa kohti laskeutuen ryteikköön pellon taakse. Tilanne oli nopea, enkä kauheasti ehtinyt kertoa Harrille, mitä linnusta olisi ollut hyvä nähdä, mutta onneksi astuttuani pari askelta lisää, lähti jaloistani toinen heinäkurppa ja nyt osasin jo kertoa nopeasti, mihin Harrin kannattaa kiinnittää huomionsa lentävässä linnussa.
Tämä lintu laskeutui pellon perälle ojan viereen ja päätimme soittaa Matti Lötjöselle, josko tämä haluaisi tulla bongaamaan Suomi-eliksen itselleen. Matti tulikin nopeasti mutta ihme kyllä lintua ei enää löytynytkään, ainoaksi havikseksi näkyi pikkulepinkäinen.
Matti jatkoi peltotöihin ja me päätimme Harrin kanssa kompata vielä yhden pellon, joka itse asiassa oli lähes Matin mökin vieressä ja Matin veljen peltoja. Ehdimme kävellä vain muutaman kymmentä metriä, kun Harrin jaloista lähti heinäkurppa yhdessä itseään huomattavasti pienemmän taivaanvuohen kanssa lentoon. Heinäkurppa laskeutui viereiseen viljapeltoon ja kohta olimme taas komppaamassa sitä, kun Mattikin oli taas hälytetty paikalle, mutta yllättäen taas lintu oli tehnyt täydellisen katoamistempun!

8.9. kolusimme taas lähipeltoja Hannan, Harrin ja osin Matinkin kanssa. Aloitimme Siikalahden patotieltä, jossa oli todella hiljaista, joten siirryimme pian lähipelloille. Siikalahden Peltolan ja Kaukolan pellot olivat tyhjiä, havainnot jäivät pihlajanmarjoilta löytyneeseen myöhäiseen viherukonkorentoon. Iso osa pelloista oli vielä puimatta ja monilla pelloilla kasvusto oli muuten liian pitkää kompattavaksi, niinpä lopulta olimme taas Koivulan pelloilla, joilta ei enää löytynyt lapinkirvisiäkään, vain yksi lapinsirkku. Lopulta jatkoimme Lahdensuolle, jossa komppasimme huolella kaikki samat pellot ja hieman enemmänkin kuin edellisenä päivänä mutta ainoaksi kurpaksi löytyi sama taivaanvuohi. Kivitaskuja oli jopa 12 linnun parvi, kiurujen seassa oli yllättäen yksi kangaskiuru sekä lapinsirkku mutta mukavin laji oli kuitenkin ojankasvustossa piilotellut nuori sinirinta. Kotiin palattuani oli pihallamme koko vuoden ensimmäinen Etelä-Karjalassa näkemämme siili.

9.9. lähdimme aamusta taas Harrin ja Matin kanssa komppausretkelle. Patotiellä näimme 5 valkoposkihanhen parven taivaalla ja niitä putkella katsoessani huomasin niiden takana todella korkealla matkaavan kahlaajaparven, 23 punakuiria! Patotiellä hiittaili tiltaltti ja sinirinta kävi kurkistamassa ruovikon reunassa ja luhtakana rääkäisi pariin otteeseen. Kohta jatkoimme Kontiolammelle, jossa näimme metsäkauriin! Oli ensimmäinen metsäkaurishavaintoni Parikkalassa Siikalahden ulkopuolella. Pikkulintuja oli runsaasti. Peippoparvissa oli jo joitakin järripeippoja ja pyrstötiaisia näkyi pikkuparvi. Ei kuitenkaan mitään parempaa. Niinpä jatkoimme Kullinsuolle, jossa taas komppasimme ihan kunnolla, mutta löysimme vain 3 taivaanvuohta sekä lapinsirkun. Taivaalla näkyi sinisuohaukka sekä kanahaukka.
Jatkoimme vielä Tetrisuolle, jossa Matti oli edellisiltana nähnyt puimurin edestä viljapellosta nousseen heinäkurpan (vihdoin). Kyseessä olisi minulle Siikalahtipinna, joten kolusimme pellon todella huolella, mutta vain 4 taivaanvuohta, lapinsirkku, 45 niitty- ja 5 metsäkirvistä löydettiin. Sinisuohaukkakoiras lensi ylitsemme täälläkin.

Illalla lähdin Lintutiedotusviestin takia ajamaan kiireellä Joutsenon Kukkuroinmäkeä kohti, sillä Pirhosen Jarmo oli löytänyt turvekentän lätäköiltä nuoren palsasirrin. Kello oli jo 19:10 kun lähdin ja aurinko laskisi jo ennen kahdeksaa, joten tiesin, että tiukille menisi! Poimin Caireniuksen Sampsan kyytiin Joutsenosta klo 20:00 ja 10 minuuttia myöhemmin olimme perillä. Onneksi Jampalla ja muilla paikalle saapuneilla bongareilla oli yhä lintu hallinnassa, sillä vaikka valoa yhä oli jonkin verran, oli lintu niin kaukana, ettei sitä olisi millään enää löytänyt muuten. Onneksi sen kuitenkin vielä pysty juuri ja juuri määrittämään, etenkin kun se sattui liikkumaan yhdessä suokukon ja tyllin kanssa, jolloin koko ja muoto näkyivät hyvin. Muutamaan otteeseen linnun kumarrellessa vesirajassa mustaa turvekenttää taustallaan, näkyivät myös värit ja rinnan selvä väriraja yllättävänkin hyvin. Kyseessä oli uusi EKLY-pinna minulle ja vasta kolmas Suomessa näkemäni palsasirri. Valkoposkien ja kanadanhanhien seurassa altaalla oli myös merihanhi. Lopulta alkoi tulla liian pimeä ja lähdimme kotimatkalle.

10.9. Laskimme illalla kurkia Siikalahdella. Viikkoa aiemmin Konza, Harri ja Matti olivat havainneet noin 700 kurkea, mutta nyt olivat Siikalahden kurjet ilmeisesti lähteneet. Havaitsimme yhteensä vain vajaat 100 kurkea ja itse en patotien pisteestä nähnyt kuin parikymmentä niistä. Muitakaan havaintoja ei juuri tullut.

11.9. Laskimme taas Saaren kurjet ja nyt vain iltalennolta. Lähes kaikki kurjet nousivat Jyrkilän pelloilta ja lähtivät itään Venäjälle yöpymään. Näiden lisäksi näin itse Kummun tornista 25 linnun parven matkaavan Pohjois-Karjalaan ja 26 linnun parven sekä pari pikkuparvea matkaavan myös itään. Yhteensä kurkia näkyi noin 850 yksilöä. Muita havaintoja Kummusta olivat 130 sepelhanhen parvi, pohjansirkku ja 8 kapustarintaa.

J.A.