Helteitä ja SSP-kokeiluja

Lounais-Suomen kesäreissulta palattuamme emme pahemmin itsellemme armoa antaneet vaan heti seuraavana aamuna 9.7. suuntasimme taas Papinlahdelle SSP-pyyntikokeilulle. Verkoilla oli varsin hiljaista ja saldoksi aamun pyynnistä saimme ruokokerttunen 1r+3k, pensaskerttu 2r+1k, pajulintu 5r+1k, sinitiainen 2r, talitiainen 4r+1k, viherpeippo 9r, yllättäen tikli 2r sekä keltasirkku 1r. Pikkulepinkäisen ääntäkin kuulimme pariin otteeseen, mutta muuten aamun havainnot jäivät vaisuiksi. Päivällä Kangaskylällä näkyi kuitenkin kuuden pähkinähakin parvi, joten perhe lienee pesinyt jossain lähistöllä?

11.7. Siikalahtikäynnin havainnot jäivät palokärkeen, mutta 12.7. suuntasimme uudelle yritykselle Joutsenon perhosmaisemiin. Sää ei vieläkään ollut otollisin ja niinpä aamun havainnot jäivät idänhäränsilmään tutusta paikasta. Kiertelimme tovin edes takaisin ja vihdoin näimme häiveperhosenkin, joka oli minulle ensimmäinen varma havainto lajista koskaan! Aika pirun monta epävarmaa vilahdusta oli jo aiemmin ollut, mutta nyt laji määrittyi.

Kelin huononnuttua kävimme Kotasaaressa pointsaamassa vuodenpinnaksi kuovisirrin; myös muutama pikkutylli sekä mustakurkku-uikkunuorukainen nähtiin.

Sään parannuttua palailimme vielä päivällä uudemman kerran perhospaikoille, mutta mitään uutta ja mullistavaa ei tullut vastaan. Paluumatkalla kotiin näimme taas Kokkolanjoella virtavästäräkin.

13.7. kuului Kukonkannassa vielä pari laulavaa viitakerttusta ja seuraavana päivänä kävimme viemässä Joukionsalmeen hanhipyydyksen paikoilleen. Samalla arvioimme rantaniityltä jopa 200 valkoposkihanhea, joista lähes puolet oli poikasia!

15.7. suuntasimme aamulla hanhipyyntiin, mutta hanhista oli vain osa paikalla ja nämäkin olivat todella arkoja ja valtaosa syöksähti veteen heti automme nähtyään. Vain yksi poikue saatiin lopulta saarrettua pellon puolella ja lopulta renkaisiin. Mutta illalla teimme uuden yrityksen ja nythän homma menikin paremmin kuin olisimme ikinä uskaltaneet toivoa! Saimme jopa 30 linnun porukan saarrettua pellon puolelle ja koska tämä parvi oli aivan liian suuri ajettavaksi kerralla ansaan, onnistuimme hajottamaan parven kahtia ja ajoimme viitisentoista lintua, niin vanhoja sulkasatoisia kuin niiden poikasia ansaan kerralla. Rengastimme sitten ansasta haavilla napaten yksi kerrallaan ensin emot ja sitten poikaset ja kun kaikki oli vapautettu, ajoimme toisen porukan, jonka olimme onnistuneet pitämään pellon puolella ansaan ja näin ollen saimme tunnissa renkaisiin jopa 30 valkoposkihanhea!

Seuraavana viikonloppuna olin taas kaveriporukalla Saimaalla, jossa sää onneksi oli paljon parempi kuin mitä ennustettiin. Lintuhavainnot jäivät kuitenkin teereen, muutamaan merimetsoon sekä eräässä saaressa nukkumista häirinneeseen huudelleeseen uuttukyyhkyyn. Kotiin 22.7. ajellessa kävin taas katsomassa virtaväiskiä ja samalla näin syksyn ensimmäiset pari harmaahaikaraa.

24.7. Siikalahdella näkyi pitkästä aikaa kolme punasotkaa, vähiin on tämä vuoden laji käynyt! 25.7. Lappeenrannan Askolassa näkyi 9 lapinsirriä, suosirri, pikkutylli ja punajalkaviklo ja 27.7. niin Papinlahdella kuin Siikalahdella kuunpimennystä katsellessa näimme ja kuulimme muutamia mustalintuparvia.

28.7. rengastelimme taas Papinlahdella ja verkoista saimme ruokokerttunen 8r+1k, viitakerttunen 2r, hernekerttu 10r, pensaskerttu 6r, lehtokerttu 2r, tiltaltti 1r, pajulintu 5r, sinitiainen 12r+1k, talitiainen 3r, peippo 1r, viherpeippo 2r, punavarpunen 1r ja pajusirkku 11r+1k. Pois lähtiessämme löysimme auton läheltä vielä pari pikkulepinkäistä. Seuraavana päivänä näin vihdoin pikkulepinkäisen Siikalahdellakin – eli on tätäkin lajia yhä maisemissa, vaikka keväällä en ollut nähnyt ainoatakaan!

31.7. kävin taas Lappeenrannan reissulla vilkaisemassa Kaislasen tliannetta, mutta enää ei järvi näyttänyt niin kahlaajapaikalta kuin aiemmin. Silti mättäillä vilisi sata liroa ja joitakin suokukkoja ja valkovikloja.

3.8. vihdoin saapuneiden maastoa kostuttavien ja keliä edes hetkellisesti vilvoittaneiden sateiden jälkeen suuntasin pitkälle juoksulenkille ja yllättäen Härskiinmutkan tienoilla kuulin taivaalta tundrakurmitsan ääntä.

4.8. näkyi Siikalahdellakin vihdoin harmaahaikara, taivaalta kuului suosirrin ääntä ja ensimmäinen keltavästäräkkikin muutti jo kohti etelää, muuten oli vielä kovin kesäistä. Seuraavan päivän metsäretki Melkoniemen metsiin ei tuottanut mainittavia havaintoja.

7.8. oli vuorossa taas SSP-kokeilu Papinlahdella ja vaikka verkoilla oli hiljaista, korvasi laatu määrän, sillä verkoista tuli käenpiika ja jopa 7 pikkulepinkäistä sekä ruokokerttunen 3r, viitakerttunen 1r, hernekerttu 4r, lehtokerttu 3r, mustapääkerttu 1r, pajulintu 5r, sinitiainen 2r, punavarpunen 2r ja pajusirkku 1k. Päivällä bongasin Siikalahdelta löytyneen jalohaikaran, joka käyttäytyi taas aivan samaan tapaan kuin edellisvuosina eli piilotteli pohjoispuolen ruovikoiden takana näkyen vain välillä lennossa lyhyesti.

8.8. ruokatunnilla näkyi taas sama jalohaikara ja Lappeenrannan keikalla stoppasin taas Kokkolanjoella, jossa näkyi virtaväiski. Yöllä pelihommista palattuani suuntasin vielä kiertämään Kullinsuon pellot, jossa näin kehrääjän sekä sarvipöllön.

10.8. laskin Härskiinmutkasta 118 silkkiuikkua ja merimetsokin oli taas saapunut vakiopaikoilleen. Työpäivän jälkeen lähdimme ajelemaan kohti Hailuotoa, jossa edessä oli taas kerran Hailuotoralli!

J.A.