Heinäkuu 2006
Heinäkuu – Lomallekin jopa
Kuun vaihteessa oli siis Oulussa tapaamassa vanhoja kavereitani sekä ala-asteen luokkani luokkakokouksessa. 1.7. kokoontui Hietasaareen joukkio, joista osa ei ollut nähnyt toisiaan yli 15 vuoteen, kun taas toiset olivat pitäneet yhteyttä tiiviistikin. Kovin nestepitoinen ruokavalio ei kuitenkaan estänyt minua tekemästä lintuhavaintoja, eräällä Oulun parhaalla lintualueella kun biletettiin. Nokkavarpusia tiksutti ja käytiinpä Heimovirran Juhan kanssa pikakävelyllä Hietasaaren Rantakurvin tornissakin havaiten jokunen pikkutiira ja ristisorsa. Tapasimme myös paikalla ruotsalaisen orniporukan, joka lopulta osoittautui samaksi poppooksi, johon olimme Pääsiäisenä törmänneet Krankesjönillä Etelä-Ruotsissa. Niinpä kuittasin velkani ja neuvoin heille parit hyvät pinnat lähiseudulta, olivathan he neuvoneet meille tulipäähippiäispaikan. Yöllä bileet jatkuivat sarvipöllön poikasten vinkuessa ruokaa vanhemmiltaan.
2.7. lähdin paluumatkalle kohti kotia, mutta kuin tilauksesta Pesolan ntti ja Dani Burgas olivat löytäneet Limingan Hirvinevalta pari punajalkahaukkaa. Niinpä päätin kurvata paikalle, näkisinpä taas tuttuja ja kaupan päälle mahdollisesti lintujakin. Antti ja Dani olivat yhä paikalla kuten myös kolmekin punajalkahaukkaa! Rannikon Kari oli kuitenkin ainoa tuttu, joka saapui lintuja bongaamaan. Naaras arosuohaukkakin kävi pyörähtämässä paikalla ja muutenkin petoja oli kivasti ilmassa, joten aika hyvä piipahdus entisellä turvetuotantoalueella, jolla olin joskus tehnyt laskentojakin.
Toisen pysähdyksen tein Piippolan Kortteisella, vaikka Antti kovasti epäili, olisiko paikalla lainkaan mustatiiroja. Löysin kuin löysinkin yhden mustatiiran kieppumasta järven yltä ja saatoin hyvin mielin jatkaa pitkää matkaani kaakkoa kohti.
Lopulta ajelin vähän turhankin pitkiä reittejä ja päätin nukkua pari tuntia autossa, tietysti lintupaikalla. Niinpä saatoin herätessäni Pyhäselän Reijolassa pointsata pikkukultarinnan vuodariksi. Ehdinpä vielä kotiinkin pariksi tunniksi nukkumaan ennen kuin piti herätä töihin.
5.7. teimme viimeisen Saaren yölaulajalaskennan. Pohjanrannan viirusirkkalintua ei ollut kukaan havainnut heinäkuussa, mutta kyllä se siellä vielä tirisi menemään – ainoastaan muutaman sataa metriä siirtyneenä. Muuten oli jo kovin hiljaista: pensassirkkalintu, pari viitasirkkalintua, huitteja, rääkkiä, luhtakana ja kehrääjää.
Seuraava viikonloppu meni Jyväskylän suunnalla Jarvan Ilkan polttareissa. Tietysti Ilkan sekä Niitepöldin Kristjanin kanssa teimme joitakin havaintojakin, mutta kyllä pääasia oli, että meillä oli aivan sairaan mukavaa!
10.7. teimme yöretken Kesälahdelle lomailemaan saapuneen Danin kanssa. Tietysti kesä oli jo liian pitkälle kunnon tuloksia ajatellen, mutta Dani olisi varmasti ollut tyytyväinen pelkkään viirusirkkalintuunkin, joka edelleen tirisi Pohjanrannassa. Muuten havainnot jäivät vaisuiksi: luhtahuitteja, ruisrääkkiä, jokunen sarvipöllön poikanen, suopöllö, kehrääjä, kuhankeittäjiä, kultarinta, muutama viitakerttunen, pari pensassirkkalintua, muttei lainkaan viitasirkkalintua! Lopetimme retken tarkistamalla, että Haikanniemen pesivillä valkoposkihanhilla oli edelleen kaikki hyvin.
Seuraavana päivänä kävin vielä pikaisesti toivottamassa hyvät loppukesät Siikalahdelle, jossa oli hyvin tyypillistä keskikesän linnustoa harmaahaikaroineen, rytikerttusineen sekä uiveloineen.
Sitten olikin aika lähteä kauan odotetulle lintulomareissulle Georgiaan ja Armeniaan retkeilemään pariksi viikoksi (Reissustoori julkaistaan pian kokonaisuudessaan, mm. 213 lajia, joista 21 wp-pinnaa!). (Katso myös Galleria, jossa satoja kuvia reissulta.)