Vuoden alun pinnailua

2.1. oli taas työpäivä, mutta ruokatunnilla suuntasin pikaretkelle kuukkelimetsiin. Kun lunta ei ollut ja tiet olivat hyvässä kunnossa parin pysähdyksen reissun ehti juuri ja juuri tehdä ruokatunnilla. Kukonkannansuolla tien yli lentänyt pyy ja tutut 4 kuukkelia hoituivat kuitenkin vuodariksi nopeasti ja Särkisalmella näkyi matkan varrella vielä neljän joutsenen perhe ylilentävinä, pikkuvarpusia sekä salmen rantapuissa ollut koko talven ensimmäinen räkättirastas ja Muttelinmäen kohdalta hoitui vuodariksi vielä närhikin.

3.1. ruokatunnilla hoidin Pistoniemen hiiripöllön ja Joukionsalmen laulujoutsenen ja koska ne näkyivät helposti, jatkoin vielä Simpeleen Kokkolanjoelle, jossa Uudensillankoskella näkyi heti 2 koskikaraa. Koskapa minulla on aina perjantaisin lyhyempi työpäivä, ehdin vielä iltapäivästäkin retkelle. Yllättäen Kangaskylässä näin tien yli lentäneen kesykyyhkyn eli pulun! Edellisvuonna en ollut lajia havainnut Parikkalassa lainkaan, joten kyseessä oli oikeasti hyvä havis! Jatkoin kiertämään Siikalahtea ja Raikanniemen 3 teeren parvi, Kannaksen valkoselkätikkakoiras sekä Tiviän hömötiainen olivat kaikki vuodareita. Tetrisuon pelloilla näin taas hiiripöllön ja metsässä havaitsin hippiäisen.

4.1. oli vuorossa perinteinen Imatran Taajamatakseeraus ja me olimme Hannan kanssa saaneet koluttavaksemme lohkon E eli Tuulikallio-Karhukallio-Korvenkanta -alueen. Aloitimme aamuyhdeksältä keskusliikenneasemalta, jolta toivoimme näkevämme suuria varislintuparvia, mutta havainnot jäivät pariinkymmeneen varikseen ja 30 naakkaan. Toki siinä havainnoinnin ohessa laskimme sinisorsat, ruokimme kanadanhanhea, näimme ylilentäviä merimetsoja ym. mutta nämä eivät kuuluneet takseerattavaan lajistoon. Kiertelimme alueemme katuja aina klo 13:40 asti ja saimme todeta alueemme linnustoltaa aivan käsittämättömän köyhäksi! Emme havainneet yhtää parempaa lintulajia koko päivänä, jos yksittäisiä hippiäistä ja puukiipijää ei sellaisina sorru pitämään. Yksilömäärätkin olivat surkeita: 6 käpytikkaa, 2 hömötiaista, 74 sinitiaista, 287 talitiaista, 8 närheä, 48 harakkaa, 32 naakkaa, 45 varista, 73 pikkuvarpusta, 170 viherpeippoa, 17 punatulkkua, 9 keltasirkkua, ainoan hyvän luvun saimme puluista, joita näimme 52 yksilöä.
Lopulta siis olimme kolunneet koko alueemme ja päätimme suunnata bongaamaan Vuoksella yhä oleillutta jalohaikaraa. Ajoimme etelärantaa aina Vuoksenrantatielle saakka, josta pääsimme katsomaan itäisimmän Vuoksen, jossa lintu oli edellispäivinä viihtynyt. Sitä ei kuitenkaan näkynyt, joten päätin katsoa puhelimellani, olisiko joku ilmoittanut sitä Tiiraan jostain muualta. Ja Tiirassa olikin tuore ilmoitus alkuperäisestä löytöpaikasta eli Kuparista – siis toiselta puolelta jokea ja varsin kaukaa. Niinpä kävimme kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ensin Tillolantien päässä, josta emme sieltäkään lintua nähneet, ennen kuin jatkoimme Kuparille, johon oli jo kerääntynyt muitakin harrastajia lintua katsomaan. Haikara oli vastarannalla patsastelemassa, mutta nousi pian siivilleen ja lensi kivelle keskelle virtaa, jossa se oli sen verran lähempänä, että otin siitä muutaman skouppikuvankin.

Sitten suuntasimme syömään ja neljän jälkeen olivat kaikki paikalla purkamassa päivän takserrauksen tuloksia. Kyseessä oli yhdeksäs vuosi, kun Imatran yhdeksänlohkoista aluetta koluttiin ja kolme ornia oli osallistunut tapahtumaan joka vuosi ja he olivat näin kolunneet kertaalleen kaikki lohkot läpi! Itselläni oli yksi vuosi jäänyt väliin, joten seuraavana vuonna tiedän pääseväni kyseiselle lohkolle.
Eipä ollut yllätys, että me olimme nähneet selvästi vähiten lintuja koko porukasta! Se oli kuitenkin yllätys, että muut olivat nähneet lintuja todella mukavasti! Yhteensä huudettiin jopa 40 takseerauslajia, jossa ei siis ollut mukana vesilinnut taikka kahlaajat, mutta esim. lokit ja koskikara olivat. Nyt ensimmäistä kertaa kun havaittiin laskennassa harmaalokkejakin, mutta jalohaikaraa eivät takseeraajat olleet havainneet, vaikka se iltapäivällä olisi ollut nähtävissä jopa kahdelta eri alueelta. Lopulta kahden joukkueen pistemäärät olivat uskomatonta kyllä yhta suuret ja niinpä voitto jaettiin lohko I:n Totti Toiskallion ja Jarkko Rutilan sekä lohko F:n Kontiokorven pariskunnan kesken.
Tässä vielä Konzan kokoamista tuloksista tiivistelmä: “Kaikkiaan yhteensä havaittiin 42 lajia ja 10945, joka on lähes sama kuin 9 vuoden keskiarvo. Runsaslukuisin laji oli talitiainen 3899 yksilöllään, joka oli samalla uusi ennätys. Myös sinitiainen pääsi lähelle ennätystä 1311 yksilöllä. Viherpeippo oli toiseksi runsaslukuisin laji (1708 yksilöä) ja määrä on jälleen nousussa parin vuoden takaisen romahduksen jälkeen. Sen sijaan Imatran kesykyyhkykanta on edelleen alamaissa. Nyt havaittiin 128 kesykyyhkyä, kun laskennan alkuvuosina päästiin yli neljänsadan yksilömääriin. Toinen vähenevä kulttuurilaji on varpunen, joita nähtiin nyt ennätyksellisen vähän, 90. Yhdeksän vuoden keskiarvo on 157 varpusta. Varpusen tulevaisuus ei näytä hyvältä. Pikkuvarpusia havaitaan nykyään melkein kymmenkertainen määrä varpusiin verrattuna, määrät ovat olleet tasaisesti tuhannen luokkaa (nyt 985, keskiarvo 994).
Variksia, naakkoja ja harakoita havaittiin hiukan tavanomaista vähemmän, johon todennäköisesti vaikutti leuto sää ja heikohko näkyvyys. Sen sijaan närhi teki huiman ennätyksen, 158 yksilöä, vanha ennätys oli kaksinumeroinen luku ja keskiarvo 68. Toinen selkeään ennätykseen yltänyt oli puukiipijä, joita havaittiin nyt peräti 41 yksilöä, kun keskimäärin niitä on havaittu 13. Myös hippiäisiä ja pyrstötiaisia havaittiin ennätyksellisesti, leuto talvi suosii pieniä hyönteissyöjiä.
Marjalintuja oli vähemmän kuin kertaakaan laskennan aikana, nyt vain 1 räkättirastas ja ensimmäistä kertaa jäi tilhi kokonaan havaitsematta. Mustarastaita nähtiin sentään keskiarvon mukaiset 16. Siemensyöjiä oli viimevuotisen huipun jälkeen maastossa vähän. Käpytikkoja havaittiin vain 84, kun viime vuonna niitä ynnättiin 293 ja keskiarvokin on 143. Viime vuonna urpiaisia havaittiin yli 4000, mutta nyt 107, vihervarpusia vastaavasti 446 ja 23, punatulkkuja 590 ja 136 sekä käpylintuja 95 ja 5. Keltasirkkuja laskettiin ennätysvähän 412, kun keskiarvo on yli tuhat. Sirkut eivät taajamiin ole pahemmin vielä tulleet peltojen ollessa lumettomia.
Lauhasta talvesta kertoo laskennan ensimmäiset 4 harmaalokkia, vaikka Vuokselle ei pahemmin kiikaroitukaan. Syksyn invaasiolaji on ollut hiiripöllö, joita utuisessa säässä havaittiin 2 yksilöä, saman verran kuin isolepinkäisiä. Myös 1 varpuspöllö ilostutti laskijoita. Varpushaukkoja nähtiin 4, mutta ensimmäistä kertaa jäätiin ilman kanahaukkaa.
Harvalukuisista tikoista nähtiin 2 palokärkeä, 3 valkoselkätikkaa sekä 1 harmaapää-, pohjan- ja pikkutikka. Pähkinänakkeleita sattui laskijoiden eteen kaikkiaan 7, viime vuonna 8. Laji on asettumassa Imatran pesimä- ja talvilajistoon, siitä kertoo myös se, ettei nakkeleita havaittu ollenkaan viitenä ensimmäisenä laskentatalvena. Ailahtelevasti esiintyvä nokkavarpunen sen sijaan lienee vähentynyt. Tällä kertaa havaittiin 2 nokkavarpusta. Muita harvalukuisia talvehtijoita olivat 7 peippoa, 1 järripeippo ja tikli sekä 5 tundraurpiaista.”

Tulosten julkistamisen jälkeen illanvietto oli taas mukava leppoisassa porukassa, mutta lopulta oli heitettävä viimeisille paikalle jääneille hyvästit ja lähdettävä kotia kohti – erityiskiitos tapahtumasta jälleen kerran Kanadasta taas kerran tapahtumaa järjestämään saapuneelle Jukka Jantuselle sekä Jari “Konza” Kontiokorvelle.

5.1. herättyäni joskus ennen puoltapäivää lähdin taas retkelle ja ensimmäiseksi tarkistin sulan Kirkkoselän Härskiinmutkasta ja löysin selältä 4 joutsenen perheen sekä 24 isokoskeloa. Sitten päätin suunnata taas kuukkelimetsiin ja kiertelinkin metsässä pari tuntia tihkusateessa ja löysin töyhtötiaisen, naaras pohjantikan sekä tällä kertaa 3 kuukkelia. Pois ajaessani näin vielä kaksi komeaa metsoa, joten saatoin palailla kotiin tyytyväisenä.

6.1. Loppiaisena Härskiinmutkasta näkyi yhä parikymmentä isokoskeloa ja kotipihassa oli pikkuvarpusten seurassa muutama varpunen, joita sentään yhä on ainakin nämä 4 yksilöä kylällä. Päivällä päätin lähteä juoksulenkille ja hölkkäsin Siikalahden ympäri havaiten 14 urpiaisen ja 1 tundraurpiaisen parven. Seuraavana päivänä ruokatunnilla kävin Kirkonkylän Kirkkoselällä, jossa ruokinnan liepeiltä löytyi 2 pikkutikkaa, 6 pyrstötiaista sekä puukiipijä. Argusjärven hiiripöllökin oli yhä vakiopaikallaan. 8.1. näin vain hiiripöllön Argusjärvellä ja saman laulujoutsenen Joukionsalmella.

J.A.