Tikankontteja kuvaamassa
Tikankontti on Suomen kämmeköistä näyttävimpiä. Olen aikaisemmin osunut kasvustoille vain kukattomaan aikaan. Tämä tikankonttialue löytyi parivuotta sitten keskikesällä, jolloin kasveista näkyi vain suuria lehtiä. Viimekesänä olin liikkeellä liian myöhään ja kukkimisaika ehti mennä ohi. Nyt kuvausajankohta osui kohdalleen ja kukat olivat parhaimmillaan. Kuvaaminen piti hoitaa pikaisesti koska paikassa oli tolkuttomasti hyttysiä.
Tikankontti on kookas kasvi ja kukat ovat suuria. Perhosia nuo kukat eivät houkuttele vaan pieniä maamehiläisiä, jotka joutuvat kukan sisään satimeen. Kukan takareunassa on pienet reijät, joista mehiläisen on ryömittävä ulos. Samalla kukka voitelee ne siitepölyllä. Tikankontit kasvavat kalkkipitoisilla kosteilla mailla. Tämä kasvupaikka oli leppien ja kuusien sekaista lehtomaista korpea. Tikankontti on ollut rauhoitettu jo pitkään, mutta kasvupaikat pyritään pitämään salaisuutena, koska vieläkin jotkut yrittävät siirtää tätä kasvia puutarhaansa. Villi tikankontti ei puutarhassa viihdy, mutta sen sisarlajeista on jalostettu kestävämpiä puutarhaversioita. Tikankonttien varastaminen luonnosta onkin nykyään tarpeetonta.
Samassa metsässä törmäsin myös vastakuoriutuneeseen nastakehrääjä naaraaseen ja mäntykiitäjään. Nastakehrääjä kuivatteli vielä siipiään.
