Talvilintulaskenta ja vuoden loppu

26.12. Tapaninpäivänä oli taas talvilintulaskennan aika ja laskentakaveriksi sain Hannan veljen Miikan. Aloittelimme heti yhdeksän jälkeen ja kylällä oli vielä todella hiljaista. Ylläri oli kuitenkin, kun ulko-oven avattuani, näkyi isolepinkäinen lähipuun latvassa. 17 kesykyyhkyä oli mukava määrä ja muutama pieni tilhiparvi lensi ylitsemme. Kuutostien ylitettyämme Muutelinmäessä oli mukava tiaisvilinä ja kuusitiainenkin saatiin lajilistalle. Hippiäisiä kuului yllättävissäkin paikoissa, punatulkkuja oli mukavasti ja patotielle saavuttuamme, löytyi taivaalta suurehko räkättirastasparvi. Siikalahden kierto oli sitten perinteisen hiljainen ja hikinen, kun vauhtia oli pakko pitää yllä, ettei loppupäässä tarvitsisi kävellä pimeässä. Kolmen mustarastaan parvi, toinen isolepinkäinen ja palokärki kuitenkin piristivät. Lahden länsipuolen kuusikossa sitten paukahti, kun pysähdyimme taas kerran ja kuulimme kahden tikan naputtelua lähistöltä. Sovimme, että Miika tarkistaa toisen ja minä toisen. Kohta Miika jo huusikin, että hänen tikkansa oli naaras valkoselkätikka, mutta minulla oli vaikeuksia löytää korkealla kuusessa naputellutta tikkaani. Lopulta löysin sen ja sehän oli naaras pohjantikka! En koskaan ennen ollut nähnyt Siikalahdella paikallista pohjantikkaa ja tietysti se oli uusi laskentareittipinna! Loppu paineltiin taas aika lujaa ja laskenta saatiin kuin saatiinkin tehtyä loppuun lintujen ollessa vielä aktiivisia. Yhteensä laskennassa näkyi 17 kesykyyhkyä, 2 palokärkeä, 3 käpytikkaa, valkoselkätikka, pohjantikka, 31 tilheä, 4 mustarastasta, 91 räkättirastasta, 10 hippiäistä, 5 pyrstötiaista, 5 hömötiaista, kuusitiainen, 32 sinitiaista, 107 talitiaista, puukiipijä, 2 isolepinkäistä, 4 närheä, 16 harakkaa, 30 naakkaa, 9 varista, 5 korppia, 10 pikkuvarpusta, 22 viherpeippoa, 141 urpiaista, 55 punatulkkua ja 13 keltasirkkua.

27.12. päätimme suunnata Hannan sekä tämän sisarusten Miikan ja Elissan kanssa Savonlinnan Punkaharjun Laukansaareen käppäilemään metsäntutkimuslaitoksen metsiin. Pian löysimme ensimmäisen tiaisparven, joka olikin lähes pelkkää kuusitiaista. Enpä ennen ollut nähnyt parinkymmenen kuusitintin parvea. Pienen kävelyn jälkeen löysimme sitten etsimämme, kun plokkasimme douglaskuusten latvoista käpylintuparven ja kaikki 25 lintua olivat kirjosiipikäpylintuja! Linnut olivat todella aktiivisia ja tööttäilivät todella hienosti – otinkin niistä äänitystä kännykällä kiroillen mielessäni, ettei minulla ollut äänityslaitteita mukanani. Kirjoloxioita kuunnellessa kuulimme kaukaisen pähkinähakin rääyntääkin.
Kävelimme teitä pitkin muutaman tunnin ajan ja havaitsimme vielä 45 pikkukäpylintua, toisen hakin, 15 pyrstötiaista, puukiipijöitä, töyhtötiaisia, 75 räksää, mustarastaan sekä 2 palokärkeä ennen kuin oli aika lähteä kotia kohti. Matkalla näimme vielä Laisennurkan tienoilla männyn latvassa hakomassa olleen metson ja Moskuunniemessä jopa 250 räkätin parven.

Vuoden viimeiset havikset kirjasin 28.12. kun Lappeenrantaan mennessä pysähtelin Rautjärven Simpeleen Kokkolanjoelle, jossa oli koskikara sekä Imatran Vuoksella, jossa näin 3 merimetsoa.

Vuosi 2014 oli kokonaisuudessaan ollut todella linturikas, mutta suurharvinaisuuksilta oli vältytty lähes täysin koko maassa! Omat pinnasaldoni kertyivät kuitenkin komeiksi etenkin todella aktiivisen kotipaikkaretkeilyn ansiosta. Vuodenpinnoja kertyi lopulta 267, joista 241 oli spondeja. Etelä-Karjalassa havaitsin 236 ja Parikkalassa 224 lajia, mikä on mielestäni varsin komea lukema. Ekosti havaitsin näistä 204 lajia, siis kaikki Parikkalassa. Mutta WP-pinnoja sain vain Azoreilta, 7 lajia ja ainoa Suomi-elis oli joulukuussa bongaamani isohaarahaukka. Spondelistani kasvoi sekin vain yhdellä lajilla, mustaotsalepinkäisellä. Saapa nähdä, millaisia lajimääriä ja pinnoja vuosi 2015 tuo tullessaan?

J.A.