Talvi jatkuu ja jatkuu

Jos oli helmikuu nihkeä mielenkiintoisten havaintojen osalta, lukuun ottamatta paria oikein makoisaa bongausta, niin sama tahti jatkui maaliskuussa. Talvi piti otettaan tiukkana ja silloin kun olisi muuten ollut ok retkikeli, niin sitten tuuli oli todella voimakas. Niinpä kuun alkupuolen havainnot olivat tuttuja aiemmin nähtyjä lintuja, joista mainittavimpia Siikalahden pohjantikka, Härskiinmutkan merikotka, Tetrisuon kanahaukka ja isolepinkäinen sekä oman Siikalahden ruokintapaikkamme harmaapää- ja valkoselkätikat sekä puukiipijä ja pyrstötiaiset, joita kävimme myös rengastelemassa pariin otteeseen. Muita saatiinkin kiinni ihan mukavasti, mutta valkoselkätikat eivät suostuneet osumaan verkkoon.

14.3. teimme kuun ensimmäiset muuttolintuhavainnot, kun näimme Siikalahdella laulujoutsenen ja Kirkkoselällä harmaalokin. Seuraavina päivinä näkyi muutama harmaalokki lisää ja kerrankin tyynen kelin innostamina lähdimme 16.3. illalla pöllöretkelle Melkoniemen tutuille reiteille ja yllätys oli melkoinen, kun kuulimme muutaman tunnin kierroksella jopa 14 helmipöllöä sekä viirupöllöparin!

18.3. Kirkkoselällä lenteli jo 11 harmaalokkia ja illan saunalenkin ylläri oli, kun Soikkelin Miikan kanssa näimme Tarvaslammen Myllyjoessa koskikaran. 22.3. Lötjösen Matti oli nähnyt Oravaniemessä niin lapin- kuin viirupöllönkin, joten illalla Imatran työvuorolta palattuani suuntasimme sinne. Löysimme lapparin eri paikasta kuin, mistä sen piti löytymän, mutta kohta Mattikin kurvasi paikalle ja lintu oli kuitenkin lähes samassa paikassa kuin se oli ollut päivällä, Matti vain oli vahingossa ilmoittanut paikan väärin. Palaillessamme jo kotia kohti näimme vielä viirupöllönkin, joka oli reilun kilometrin päässä Matin havaintopaikasta. Sillä oli varikset riesanaan kuten Matinkin näkemällä linnulla oli ollut.

24.3. alkoi Siikalahdella olla jo hieman kevään tuntua, kun joutsenia oli jo kymmenkunta kailottamassa ja lisäksi parilla lyhyellä käynnillä näkyi pari merikotkaa, varpushaukka, 3 hiirihaukkaa, 20 töyhtöhyyppää, pari harmaalokkia, sepelkyyhky, pari kiurua, mustarastas sekä 7 kottaraista. Päivän ainoat vuodarit olivat kuitenkin kiuru ja sepelkyyhky, sillä muut lajit oli tullut nähtyä jo 1.1. Nyt kuitenkin vuodenpinnoista saattoi sanoa Suomi-100.

25.3. oli paljon hiljaisempaa, kun ainoatakaan hyyppääkään ei näkynyt, mutta kiuru, uuttukyyhky sekä 4 pulmusta näkyi. Ja hiljaista oli seuraavanakin päivänä, vaikka oli lämmintä ja kova etelätuuli. Ilmeisesti lunta oli vain yhä aivan liikaa? 13 hyyppää, 2 sepelkyyhkyä, palokärki, isolepinkäinen ja pulmunen jäivät ruokiksen saldoksi. Illan juoksulenkillä Särkisalmella näkyi 10 kottaraista.

27.3. herätyskellomme soivat jo ennen aamuyhtä ja pian olimme ajelemassa kohti Heinävettä, joka oli vuoden alussa siirtynyt Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan ja peekoon aktiivit järjestivät Erämaarallin kunnan alueella. Aamukolmelta pääsimme parahiksi alueellemme, joka sijaitsi kunnan luoteisnurkassa rajautuen Varkauden sekä tietysti kunnan rajoihin. Myös Joensuuntie kulki alueemme poikki ja asutusta alueella ei ollut lainkaan, joten kovinkaan hyväksi lohkoamme ei voinut sanoa. Pöllökuuntelut olivatkin ihan yhtä tyhjän kanssa rekkaliikenteen seassa, mutta lopulta aamun jo ollessa valkenemassa kuulimme lyhyesti viirupöllön sekä varpuspöllön.

Kävimme vielä Karvion kanavalla kääntymässä nähden 4 pyrstötiaista, mutta sitten tipautin Hannan koko aamuksi koluamaan hiihtämällä Kohmanniemen suojelumetsiä ja lähdin itse sompailemaan alueemme pohjoisosien pikkuteille aina parin sadan metsin välein atrappia huudattamaan pysähtyen.

Aika pian oli selvä, että kannatti keskittyä hömö- ja töyhtötiaisiin, jota kuitenkin olivat ns. pistelajeja kisassa. Muita lintuja kun ei juuri ollut. Käpytikkoja näkyi aamun aikana vain muutama ja itse en havainnut ainoatakaan punatulkkua. Onneksi tikoissa oli laatuakin, sillä aika pian löysin aktiivisesti rummutelleen pohjantikan ja pian perään samoissa askareissa touhunneen koiras valkoselkätikan. Palokärkikin huuteli ja lopulta löysin harmaapäätikankin. Samoihin aikoihin Hanna löysi myös samoja tiaisia ja käpytikkoja mutta myös hippiäisiä ja puukiipijöitä, muutaman punatulkun sekä useammankin palokärjen ja pyyn.

Aivan perimmäistä luoteisnurkkaa kolutessani olin juuri kääntynyt Leppävirran kunnan rajalla ja stoppasin taas kerran huudattamaan tinttiatrappia, kun yläpuolelleni lehahti kuukkeli! Lintu intoutui laulamaankin, joten eiköhän sillä ollut puoliso jossain lähellä hautomassa? Vielä pari pyrstötiaistakin näkyi sekä pikkukäpylintupari.

Lopulta ajelin Hannaa hakemaan ja jatkoimme loppupäivän ajelemalla kaikki ajokuntoiset tiet, mitkä alueellamme oli. Lopulta saimme viimeisen tien koluttua klo 14:58 eli kaksi minuuttia ennen rallin päättymistä. Aika iso osa alueestamme oli surkeaa rääseikköä, joten aika pitkiä pätkiä ajelimme välillä pysähtymättä. Tiaisia ja käpytikkoja onneksi löytyi ja joku yksittäinen pyy, teeri, harmaapäätikka, palokärki sekä pari pikkukäpylintua sekä sumuisen keli päivän ainoa kunnan alueella nähty petolintu eli varpushaukka pistelistaamme rikastuttamaan.

Kotimatkalla ynnäilimme tuloksemme ja lähetimme ne Kontiokorven Jarille. Tulimme lopulta kisassa toiseksi selvästi voittaneiden Tuomo Erosen, Jani Variksen ja Elias Kaakisen jälkeen. Yhtä selvä ero oli takanamme sitten seuraaviin. Ihan mukava päivä oli ollut ja olipahan pitkästä aikaa päässyt pois Parikkalasta!

Sunnuntaina 28.3. staijailimme Siikalahdelle reippaat 5 tuntia hyvässä kelissä, mutta edelleen oli hiljaista. Merikotkia sentään liikkui näimme yhteensä ainakin 10 lintua, joista 6 näytti muuttavilta. 4 varpushaukkaa, 16 hiirihaukkaa, 6 kurkea, 70 hyyppää, 3 uuttukyyhkyä, 25 sepelkyyhkyä, harmaapäätikka, palokärki, 3 valkoselkätikkaa, 40 kiurua, 35 mustarastasta, pyrstötiainen, 45 selvästi koilliseen muuttanutta talitiaista, isolepinkäinen, 35 kottaraista, 12 pulmusta ja 6 pajusirkkua nähtiin.

Mutta vaikka keli oli loppukuunkin vähintäänkin kohtuullinen, ei lintuja oikein tuntunut näkyä. Ruokiskäyntien saalista olivat 29.3. vihdoin kuulunut vuoden eka vihervarpunen sekä 28 pulmusen parvi ja 30.3. näkyneet ensimmäiset sinisorsat, uuttukyyhky sekä kanahaukka. Kuun viimeisen päivän havaintoja olivat pari taigametsähanhea, pari määrittämättä jäänyttä hanhea sekä uuttukyyhky.

J.A.