Syyskuu 2008
Syyskuu – Vihdoin lomille
Syyskuu alkoi odottaen, sillä toisella viikolla viimein olivat kesälomani ja pääsisimme taas reissuun. Niinpä hirveitä retkipaineita ei ollut kotimaastossa, mutta päivittäin kuitenkin kävin jossain pyörähtämässä.
1.9. Lahdensuolla piipersi yhä mulloksella muutama tylli ja pikkusirri ja Kullinsuolta löytyi vielä yksi mustaleppälintu kuukausipinnaksi. Seuraavaa parempaa havaintoa todistettiin 4.9. kun Siikalahdella muutti vanha vaalea merikihu.
5.9. lähdin Kontiokorven Jarin vinkistä koluamaan niittyä Rautjärven Pitkäjärvelle lähinnä parin naurettavan ekly-vuodaripuutteen toivossa. Sinirinta löytyikin varsin helposti, mutta innostuttuani komppaamaan ojanvarsia oikein kunnolla tärppäsi paljon paremmin, kun vain noin 15 metrin sisältä pomppasi lentoon ensin 2 ruisrääkkää ja heti perään heinäkurppa!
6.9. lähdimme kohti etelää ja Lappeenrannan Toikansuolta pointsasimme lapinkirvisen ja Luumäellä näimme tien varressa kolme kangaskiurua. Pimeän jo laskeuduttua ehdimme vielä Heinolan Nyynäistenlahdelle, jossa epätoivoinen tuijotus pimeälle selälle ei tuottanut tulosta, mutta onneksemme paikalla kelluneet noin 300 sorsaa päättivät lähteä muualle yöpymään ja ne lensivät sopivasti pikkuparvissa ohitsemme ja vielä hieman vaaleaa taivasta vasten onnistuimme nyppäämään sorsien seasta sen ainoan erilaisen sorsan, naaras mandariinisorsan, joka oli vuodarini numero 265, joka on uusi ennätykseni.
7.9. retkeilimme rennosti havaiten Espoon Laajalahdella jalohaikaran ohella mukavasti kahlaajia, ristisorsan ym., Finnolla pikku-uikun, liejukanoja ja harmaasorsia ym. ja Kirkkonummen Saltfjärdenillä toistatuhatta merihanhea, lapinkirvisiä, lapinsirkkuja jne.
8.9. lähdimme sitten kohti Madeiraa. Pääpainomme reissussa oli meristaijilla, jota teimme Porto Monizissa ja muualla yhteensä 21 tuntia havaiten mm. toistatuhatta pikkuliitäjää ja harvinaisempia merilintuja sekä tietysti endeemisten lajien pointsaamisella. Madeiran reissukertomus:
15.9. Madeiralta palattuamme yövyimme Kirkkonummella, pakkasimme puhtaat vaatteet matkalaukkuun ja heti 16.9. aamulla lähdimme kohti Andaluciaa, johon meidät oli kutsuttu osallistumaan matkanjärjestäjille järjestetylle lintukiertueelle. Kiersimme 29 muun osallistujan kanssa joka päivä eri lintupaikkoja ja yhteensä havaitsimme jopa 190 lintulajia, mm. mustataskuja, iberiankultarinnan, iberiankeisarikotkan, tiiralokin ym. Lue koko Andalucian reissukertomus:
21.9. yöllä ajelimme takaisin kotiin ja heti oli edessä paluu arkeen, sillä vain kolmen tunnin yöunien jälkeen minulla alkoi työt.
Seuraavina päivinä ei virtaa riittänyt retkeilyyn lainkaan, vaan vasta 26.9. kävin pikaisesti Siikalahdella. Retki olikin onnistunut, kun atrapille laskeutui pohjansirkku tiksutellen. Myös ensimmäinen 173 linnun valkoposkihanhiparvi sekä 28 metsähanhea ja tundrahanhi näkyi ja sorsamassojen seasta löytyi mm. 14 uiveloa ja lapasotka.
27.9. aamustaiji Siikalahdella tuotti jo reilut 5000 hanhea, joista 4156 oli valkoposkihanhia. Pari merikotkaa ja kalasääski muutti kohti etelää ja yhä ainakin viisi luhtakanaa möykkäsi patotien vieressä. Mielenkiintoisin havainto oli kahden sirrin muuttoporukka, josta toinen oli suosirri, mutta toinen näytti lähinnä merisirriltä – harmi vain, että linnut menivät todella korkealla ja juuri patotien kohdalla ne kanttasivat länttä kohti eivätkä näin tulleet lopullisesti määritysetäisyydelle.
28.9. muutto oli jumissa, joten Siikalahdella oli vain satakunta valkoposkea paikallisena. Vanha tuttu merikotka säikytteli sorsia ja nokikanoja. Saaren kierroskaan ei tuottanut kuin pari paikallista valkoposkiparvea, Kuposenmäen parvessa sentään oli 400 lintua. Isolepinkäisiä näkyi useammallakin peltoaukealla.
Kuun viimeisenä päivänä Siikalahdella näkyi ruokatuntikäynnillä parissa parvessa yhteensä 490 muuttavaa sepelhanhea, pari kaakkuria, muuttava nuori merikotka, uuttukyyhky sekä sinirinta. Illalla kävin vielä lahdella uudelleen, mutta työpäiväni aikana kohtuullisen voimakkaana jatkunut hanhimuutto oli jo tyrehtynyt.