Pitkää lopputalvea

4.2. kävimme Hannan kanssa moikkaamassa Parikkalan viimeisiä mohikaaneja – kolme kuukkelia tuli taas tuttavallisesti hakemaan meiltä evästä. Muuten havainnot talvisessa metsässä jäivät puukiipijään ja pyrstötiaiseen.

Seuraavina päivinä ruokatuntikierrokset keskittyivät päiväpinnailuun, joten havainnot olivat tuttuja: eri puolilla ruokinnoilla yhä olleita peippoja, Kirkonkylällä ruokinnalla peippojen mukana vierailevia järripeippoja, kuusitiaisia sekä musta- ja räkättirastaita.

7.2. Tetrisuolla oli pari lapinpöllöä, joita tuntui löytyvän Parikkalasta pitkin lopputalvea sieltä täältä. Myyrät taitavat olla aika tiukassa ja vielä tiukemmassa muualla Suomessa, sillä jostain nämä pöllöt ovat tänne tulleet. Itse asiassa pari myöhemmin kuolleena löydettyä rengastettua viirupöllöä paljasti lintuja tulleen ainakin Mikkelistä sekä Ruokolahdelta. Ja valitettavasti kuolleena löytyi myös pari helmipöllöä sekä täällä niin harvinainen lehtopöllö.

Simpeleen Kokkolanjoen visiitit tuottivat vain siellä talvehtineita laulujoutsenia sekä tietysti koskikaroja ja 9.2. käynnillä löysin niiltäkin nurkilta lapinpöllön. Konkapellolla näin myös varpushaukan. Ja samana iltapäivällä hiihdin Siikalahden takapelloille bongaamaan Lötjösen Matin sieltä löytämää helmipöllöä. Tämäkin raukka näytti aika apaattiselta. Oli muuten vasta toinen havaintoni lajista Siikalahdelta ja ensimmäinen nähty lintu.

Pelireissuilla kävin useita kertoja Imatran Vuoksella, jossa näkyi siellä talvehtivia paria uiveloa, naaras lapasotkaa sekä tietysti merimetsoja, isokoskeloita ja telkkiä. Muuten ajomatkoilla havainnot jäivät muutamiin isolepinkäisiin.

Idänturturikyyhky

10.2. kävimme Hannan ja tämän sisarusten Elissan ja Miikan kanssa hoitamassa heille pinnoihin Joutsenon Haukilahden idänturturikyyhkyn, jota saimme odotella toista tuntia ja lopultakin näimme linnun aika huonosti pari kertaa lennossa ja kertaalleen ruokinnan lumikuopassa siten, että siitä ei paljon muuta näkynyt kuin pää. Hyvättilässä yritimme taas turhan turkinkyyhkyjä, mutta yllättäen löysin yhdeltä ruokinnalta peippojen ja keltasirkkujen seurassa olleen lapinsirkun! Harvoin sitä spondesti enää kuukausipinnaa löytää! Lappeenrannan Reijolassa kävin vielä katsomassa tavia, muiden shoppaillessa.

Ja seuraavana päivänä olin taas Lappeenrannassa pelihommissa ja Luukkaansalmella näkyi siellä talvehtiva silkkiuikku, neljä merimetsoa sekä laulujoutsenperhe.

13.2. ruokatuntikierrokseen toi vaihtelua Kirkonkylältä löytynyt pähkinänakkeli, joita taas oli tiedossa sieltä täältä lähistöltä, mutta harvoin ne yrittämättä osuvat kohdalle.

Siikalahden visiitit olivat nekin tutunlaisia, sillä havainnoiksi kertyi lähinnä vain yksittäisiä valkoselkä- ja harmaapäätikkoja. 15.2. Tyrjänjoen luusuaan oli saapunut joutsenperhe, jossa oli jopa yhdeksän poikasta. Muuten havainnot jäivät rummuttavaan palokärkeen.

17.2. otimme sitten suunnan Thaimaaseen, jossa retkeilimme Mikko Ala-Kojolan ja Antti Peunan kanssa intensiivisesti maan pohjoisosissa 18.2.-3.2. Reissukertomus löytyy pian täältä: Pohjois-Thaimaa.

4.3. reissusta palattua ei kevät ollut edennyt lainkaan. Itse asiassa talvi oli ollut kylmimmillään sopivasti reissumme ajan. Paluumatkalla näimme Porvoossa hiiripöllön ja Loviisassa isolepinkäisen. Ja kotiin päästyämme laitoin itse lämmintä päälle, otin sukset kantoon ja lähdin kiertämään Siikalahtea talvilintulaskennan merkeissä. Havainnot jäivät todella vaisuiksi: 1ad+3 nuorta laulujoutsenta ylilennolla, 22 kesykyyhkyä, palokärki, 8 käpytikkaa, valkoselkätikka, tilhi, 2 räkättirastasta, vain 9 sinitiaista, 55 talitiaista, kuusitiainen, töyhtötiainen, huom. ei lainkaan hömötiaista, puukiipijä, närhi, vain 7 harakkaa, 77 naakkaa, 9 varista, 2 korppia, 7 pikkuvarpusta, 11 viherpeippoa, urpiainen, 12 punatulkkua sekä 12 keltasirkkua. Ainoa nisäkäs oli lumikko.

Kevät ei meinannut ottanut edetäkseen sitten lainkaan ja luntakin kertyi maaliskuussa lisää ja lisää ja lisää… Niinpä retkeily oli sitä ihteään ja havainnot samoja tuttuja lintuja. 6.3. Tyrjänjoella näkyi 10 arvatenkin paikalla talvehtinutta sinisorsaa, 9.3. Vuoksella näkyi ensimmäinen kevään merkki eli harmaalokki. 10.3. kävimme etsimässä Parikkala-vuodariksi Peruspohjanjoelta pari koskikaraa ja Kokkolanjoelle oli saapunut isokoskelopari. Kannaksella näkyi urpiaisparvessa pari tundraurpiaista ja Tyrjän suunnilla näkyi taas uusi lapinpöllö. 11.3. Vuoksella oli jo 11 harmaalokkia, Hyvättilässä näimme Caireniuksen Sampsan kanssa nyt pari turkinkyyhkyä ja Haukilahden idänturturikyyhkykin oli yhä paikalla, vaikka huhut kertoivat linnun jo kadonneen aika päiviä sitten. Mutta sitten alkoivat taas kunnon talvikelit.

17.3. bongasimme Moskuunniemestä ruokinnoilla kyttäilleen viirupöllön ja 18.3. veimme lähiympäristön pähkinänakkeleille Hannan rakentamia pönttöjä. Pari nakkelia havaittiinkin puuhailun lomassa ja puukiipijäkin jo lauloi. Siikalahden käynnillä vuodariksi näkyi tavan tikkojen ohella pikkutikkakin. Kannaksella puolestaan peipot jo lauloivat, mutta aika huonolla nuotilla. Kirjolankankaalla kävimme vielä kuvaamassa ruokinnalla väijynyttä varpuspöllöä.


Parina seuraavana aamuna kävin katselemassa, joko nakkelit olisivat innostuneet uusista pöntöistä ja pari nakkelia lauleskelikin pönttöjen lähellä. Myös parvellinen pyrstötiaisia näkyi.

23.3. aloitin Siikalahden ruokatuntistaijit aikalailla nollatuloksella, kun havainnot jäivät pyrstötiaisparveen ja pariin pikkukäpylintuun.

24.3. oli vuorossa Erämaaralli ja meidät oli arvottu D-lohkolle eli keskelle Ruokolahtea. Rallimme alkoi kovassa, 22 asteen pakkasessa lupaavasti, kun kuulimme Ahjärvellä pari viirupöllöä ja aamun valjetessa noin 10 minuutissa 7 varpuspöllöä! Loppukisa olikin sitten melkoisen tahmeaa ja päivän mittaa erittäin kovaksi yltynyt tuuli teki päivästä aika tylsän. Alueemme ei tarjonnut kerta kaikkiaan mitään yllättävää ja ainoa parempi pistelajimme, joka havaittiin oli yksi harmaapäätikka. Niinpä keräilimme irtopisteitä tiaisilla ja käpytikoilla. Lopulta havaitsimme pistelajeja edellä jo mainittujen lisäksi seuraavasti: pyy, 35 käpytikkaa, koskikara, 4 hippiäistä, 2 kuusitiaista, 20 töyhtötiaista, 39 hömötiaista, 5 puukiipijää, 11 närheä, pikkukäpylintu, tundraurpiainen ja 57 punatulkkua. Siis mm. ainoatakaan teertä tai palokärkeä emme havainneet! Surkeaa oli ollut muillakin ja niinpä lopulta tulimme kuitenkin kisassa toiseksi, kaikin puolin monipuolisemmalla lohkolla, mutta toki ansiokkaan hienosti revittäneiden Harry Nyströmin, Jarkko Rutilan ja Ari Salmisen vietyä kisassa ylivoimaisen voiton. Heidän takanaan tulokset olivat erittäin tasaiset.

25.3. Särkisalmelle oli saapunut laulujoutsenperhe ja 28.3. Siikalahdellakaan ei enää tarvinnut ihan tyhjää taivasta tuijottaa, kun 17 harmaalokkia, varpushaukka sekä 2 merikotkaa näkyi.

Supersurkean maaliskuun piristykseksi kuun parina viimeisenä päivänä näkyi Pääsiäisen kunniaksi jo ihan oikeitakin kevätlintuja, kun lahdella näkyi laulujoutsenten, kanahaukkojen, harmaalokkien ja tikkojen ohella 30.3. 3 hiirihaukkaa, ampuhaukka, sepelkyyhky, kottarainen, 2 tikliä sekä parhaana täällä niin ihmeen harvoin näkyvä kangaskiuru. Ja kuun viimeinen tuotti merikotkan, 2 hiirihaukkaa, 2 uuttukyyhkyä, 2 sepelkyyhkyä, mustavariksen sekä 15 pulmusta. Illalla kävimme vielä katsomassa Tarvassaaressa taas uutta lapinpöllöä.

1.4. aprillipäivä alkoi sillä, että Tarvassaaren lapinpöllö huijasi meitä, eikä ollut lainkaan kiinnostunut meidän huijauksestamme eli virvelin päässä olleesta myyrästä. Niinpä lintua ei saatu kiinni ja renkaisiin. Melkoniemessä näimme 9 teertä ja Särkisalmella 4 pulmusta ennen kuin suuntasimme Siikalahdelle. 2 merikotkaa, 2 varpushaukkaa, 4 hiirihaukkaa, tuulihaukka sekä tikli ja taas 4 lajia tikkoja eivät kuitenkaan oikein vastanneet sitä, mitä huhtikuun alussa tai varsinkaan Pääsiäisenä on totuttu näkemään.

Lunta oli yhä vain maisemassa aivan liikaa, joten muutto pysyi varsin nihkeänä. Ja pahimmillaan kuun alussa lunta tuli taas runsaasti lisääkin! 4.4. näkyi lahdella merikotka, 15 töyhtöhyyppää, uuttukyyhky, 5 sepelkyyhkyä ja pajusirkku. 5.4. oli taas vaisumpaa ja mainittavimpana näkyi 44 pulmusta. 6.4. näkyi ruskosuohaukka, tuulihaukka, uuttukyyhky, 47 sepelkyyhkyä, vihdoin ensimmäinen kiuru sekä 6 kottaraista ym.

Viikonloppuna odotukset olivat jo korkealla mutta yhä vain saimme pettyä. Sillä vaikka öiset vesisateet jo lunta sulattivatkin, oli sitä silti maisemassa vielä aivan liikaa. Niinpä suurin osa havaituista linnuista nähtiin lentävän ensin pohjoiseen ja pian takaisin etelään. Pohjois-Karjalan hankien keskelle ei ainakaan ollut vielä mitään asiaa! 7.4. 6 tunnin navakassa luoteistuulessa suoritetun staijin haviksia olivat 4 kurkea, 2 ruskosuohaukkaa, 4 merikotkaa, 2 ampu- ja 2 tuulihaukkaa, 20 mustarastasta, kulorastas, punakylkirastas, 7 västäräkkiä, 50 pulmusta, 2 pajusirkkua ym. Sunnuntaina 8.4. tuuli oli sentään kääntynyt taas etelään, mutta vieläkään ei oikein rytissyt. 3 kanadanhanhea, 2 sinisorsaa, naurulokki, uuttukyyhky, 15 kiurua, taas kangaskiuru, 8 niittykirvistä, 12 västäräkkiä, 4 räkätti- ja, 6 kulorastasta, 45 peippoa, vihervarpunen, hemppo, 50 pulmusta sekä jäällä kasvillisuuden keskellä pitkän aikaa aivan esillä kököttänyt kaulushaikara sentään nähtiin.

Ja vaikka lunta edelleen on ja Siikalahtikin ihan aivan täysin jäässä, näyttää sääennusteet vihdoin sellaisilta, että tästä se kevät alkaa ja toivottavasti rytinällä!

J.A.