Lämmintä riittää – ja yllätyksiä
9.9. näkyi kotipihassa viimeisen kerran paikallisia valkoposkihanhia yksi perheellinen. Tämän jälkeen paikalle jäi enää yksi siipivikainen lintu. 10.9. pikaisella Saaren käynnillä ei näkynyt muuta mainittavaa kuin vaaleakeltaperhonen – ei edes harmaasirkkua ja 11.9. Siikalahdella näkyi ruokatunnilla muuttava nuori arosuohaukka.
Iltapyyntejä tehtiin parina iltana, mutta pellot olivat todella kuivia ja lintuja vähän. Lisäksi yöt olivat joko kuutamon tai sitten ohuiden pilvien takana leimunneiden revontulien takia niin valoisia, että linnut näkivät lähestyvän haavijan. Niinpä saalis jäi lähes olemattomaksi. Yhdellä reissulla näimme kuitenkin karhun erauspennun, joka juoksi tiellä automme edessä lähes minuutin ennen kuin livahti metsään.
13.9. näin Kangaskylässä pari pähkinähakkia ja aamulla löytyi Säkylän Pyhäjärveltä Suomen kolmas preerianaurulokki. Taas oli rari turhan kaukana enkä suunnitellut alkuun paikalle menemistä, mutta Kososen Veikka kyseli minua lähtemään ja aikataulut sopivat hänen kanssaan niin hyvin yksiin, että lopulta lähdin yhdeltä ajelemaan kohti Kouvolaa. Kolmen jälkeen hyppäsin Vekarajärven varuskunnalta viikonloppuvapaalle päässeen Veikan kyytiin ja matka jatkui kohti Säkylää.
Jo lähdettyäni liikenteeseen oli lokki kadonnut matalalla pohjoista kohti sadan muun lokin parvessa. Lintu oli pariin otteeseen aiemminkin vaihtanut paikkaa mutta oli aina löytynyt pian uudelleen. Nyt linnusta ei kuitenkaan tullut uusia havaintoja ja muutaman kertaan jo pähkäilimme, kannattiko meidän jatkaa matkaa. Itse kuitenkin luotin, että lokki olisi yhä lähistöllä ja sainkin tietoa, että lokit yleensä yöpyisivät järven selällä, joten päätimme luottaa siihen, että se palaisi järvelle ennen iltaa.
Meillä oli enää parikymmentä kilometriä matkaa Pyhäjärvelle, kun lokki taas löytyi. Ja onneksi se pysyi järvellä yksin kellumassa siihen asti, kun pääsimme perille. Kurkkasin linnun pinnoihin heti erään tutun putkesta ja sitten vasta pystytin oman putkeni rantaan ja aloin katsoa lintua tarkemmin.
Kohta preerianaurulokin seuraan laskeutui naurulokki, joka hieman härnäsi amerikanserkkuaan, mutta sitten ne kelluivat jokusen minuutin silkassa sovussa ennen kuin ensin naurulokki ja perään preerianaurulokki nousivat lentoon ja lensivät kauas pohjoiseen järven selkää seuraten.”Pipixcan” näytti kuitenkin laskevan alas kaukana pohjoisessa, joten singahdimme sen perään. Ja lopulta löysinkin lokin kellumasta lokkiparvessa, johon sen lopulta jätimme kellumaan, kun lähdimme pitkälle paluumatkalle. Tässä kohdassa lokki myös vietti yönsä ja vielä seuraavana aamuna muutama varhainen bongari näki sen ennen kuin se nousi siivilleen, lensi taas peltoja kohti, mutta enäänpä sitä ei koskaan nähtykään.
Olin kotona pitkältä bongausreissulta vasta kahden aikaan aamulla ja pari tuntia nukuttuani suuntasimme Hannan kanssa pystyttämään verkkoja raviradalle. Aamun verkkosaalis oli peukaloinen 3, rautiainen 2, punarinta 14, sinirinta, ruokokerttunen 2, mustapääkerttu 3, tiltaltti 15, pajulintu, hippiäinen 12, sinitiainen 14, talitiainen 4, peippo 2 ja pajusirkku 5. Kunnon päikkäreiden jälkeen suuntasimme Saarelle, jossa Pohjasuolla harmaasirkku oli paikalla. Pystytimme verkon sitä ajatellen, mutta se ei kyllä suostunut lähellekään sitä. Mm. pensastasku ja sinirinta kuitenkin rengastettiin. Muuten Saarelta ei löytynyt yllätyksiä.
15.9. verkoista tuli peukaloinen 3, rautiainen 2, punarinta 8, mustapääkerttu 2, tiltaltti 9, pajulintu 2, hippiäinen 4, pyrstötiainen, sinitiainen 3, talitiainen 13, pähkinänakkelikoiras, nuori ruskourpiainen ja 6 pajusirkkua. Rengastelujen jälkeen suuntasimme suoraan Pohjasuolle, jossa harmaasirkku yhä pysyi kaukana verkostamme. Illalla staijailimme vielä Siikalahdella, mutta mutta sielläkin havainnot jäivät vaatimattomiksi – sentään 25 lapinkirvistä näkyi päivän aikana yhteensä.
Viikolla kelit olivat yhä lähes helteiset ja parhaat havainnot tulivatkin perhosrintamalta, kun eräältä apilapellolta löytyi runsaasti hukkavaellusyökkösiä, jonkin verran vaaleakeltaperhosia sekä pari kannussinisiipeä.
Teimme taas pari haavikeikkaa mutta heinäkurppia ei meinannut löytyä, kunnes 18.9. rengastimme yhdeltä pellolta kolme yksilöä. Linnuista hauskin oli nuori ruskosuohaukka, jolla oli vitivalkoisia sulkia kyynärsiivissään, vatsassaan ja selässään. Tämä lintu näkyi kuun alkupuolella Siikalahdella, sitten kuun puolivälissä Pohjanrannassa ja sitä seuraavasta päivästä alkaen taas Siikalahdella. Kurjetkin pääsivät lähtemään työpäivän aikana ja loppuviikosta näkyivät ensimmäiset piekanat. Viikonloppuna keli lopulta muuttuu kerralla syksyiseksi. Perhosista on enää turha uneksia, mutta lintumaailmassa menon pitäisi vilkastua.
Vaan eipä meno ainakaan vielä viikonloppuna vilkastunut, vaikka aamuisin oli maa kuurassa ja tuuli oli jo luoteesta. Verkkoilimme raviradalla molempina aamuina laihoin tuloksin. Yhteensä renkaan sai 62 lintua: rautiainen 7, sinirinta 4, punarinta 5, tiltaltti 15, pajulintu 2, hippiäinen 1, sinitiainen 16, talitiainen 13, keltasirkku 2 ja pajusirkku 8. Oheishavainnotkin jäivät vaatimattomiksi: pähkinähakki, 2 ampuhaukkaa, metsäkirvinen ja pohjansirkku. Näkyvää muuttoa ei juuri ollut, vain niittykirvisiä muutti jonkin verran.
Sunnuntai-illan Siikalahtikäynnillä näkyi ensimmäiset muuttavat valkoposkihanhet, pari parvea tundrametsähanhia, pari taigametsähanhea ja 1 tundrahanhi, 2 harmaasorsaparia, 22 jallua, kaulushaikara sekä myöhäinen kuovi ym.
Viikolla parin kylmän päivän jälkeen taas lämpeni ja lämpötila kolkutteli taas kahtakymmentä astetta. Vielä myöhään illallakin oli 15 astetta. Mukavimmat havainnot olivat 24.9. Siikalahdella ruokatauollani näkynyt muuttava maakotka ja 25.9. haavireissulla kiinni nappaamani suopöllö – toki muitakin perinteisiä lintuja saatiin haavittua. 26.9. Siikalahdella näkyi kaksi kimpassa muuttanutta arosuohaukkanuorukaista ja hanhiakin oli vähän alkanut kertyä paikalliseksi. 27.9. haavimme 11 lehtokurppaa, joista yksi oli kontrolli sekä pari kapustarintaa ja kiurua, joista toinen oli kontrolli.
28.9. teimme Saaren kierroksen, jonka aluksi Särkisalmella näkyi 3 pikkujoutsenta ja Rautalahdella muuttavat sepelhanhi- ja alliparvet. Kierroksella näkyi myös mm. yhteensä 18 jalohaikaraa, tuttu valkokirjava ruskosuohaukka, vielä 12 kurkea, kivitasku sekä Jyrkilässä ylitsemme lentäneet 10 kirjosiipikäpylintua. Saaren paikat kierrettyämme singahdimme Koitsanlahdelle bongaamaan Pirhosten löytämää taigauunilintua, joka pitkähkön etsinnän jälkeen lopulta näyttäytyikin kaikille paikalla olleille. Illalla pikainen peltokierros tuotti vain pari lehtokurppaa ja kiurua, joista toinen oli kontrolli. Myös sarvipöllö nähtiin.
29.9. rengastelimme taas raviradalla ja saimme 4 peukaloista, rautiaisen, 9 punarintaa, sinirintakontrollin, 2 myöhäistä lehtokerttua, mustapääkertun, uskomattomat 50 tiltalttia (ainakin 20 näkyi näiden lisäksi), 4 hippiäistä, 11+1k sinitiaista, 31 talitiaista sekä kelta- ja pajusirkun. Näimme vielä 3 haarapääskyä, sepelhanhiparven ja kivitaskun ym. Illan Siikalahtikäynnin parasta antia oli jopa 10 harmaasorsaa.
J.A.