Keskikesää
Saavuttuamme Uralilta en kauan laakereilla levännyt, sillä Sotkamosta oli reissumme aikana löytynyt Suomen ensimmäinen oikeasti oikean kuuloin idänkäki! Minua ei haitannut, että olin kuullut niitä viimeisten 10 päivän aikana useita, vaan ennemminkin koin, että minun täytyy ehdottomasti käydä se kuuntelemassa. Olinhan kuullut useammankin aiemman Suomessa idänkäkenä pidetyn yksilön ja nyt kun oikeasti tiesin, miltä sellainen kuulostaa, piti tämäkin käydä kuuntelemassa. Olin toki jo reissussa saanut kuunneltua äänityksen linnusta ja todennut sen kuulostavan aivan samanlaiselta kuin samana päivänäkin Ekaterinburgin tienoilla kuulemani yksilöt.
Niinpä Parikkalaan päästyämme nukuin vain reilun tunnin päikkärit ja lähdin sitten ajamaan kohti Sotkamoa. Matka oli pitkä eikä matkan varrelta Valtimossa yrittämäni lapinuunilintukaan enää ollut äänessä. Lopulta huomasin olevani ajamassa aivan väärään paikkaan, sillä olin laittanut navigaattoriin Teerijärventien Teerivaarantien sijasta. Onneksi huomasin töppini sopivasti parin kilometrin päässä Teerivaarantien risteyksestä, enkä näin ottanut vauhtia vielä 100 kilometrin päässä olleelta Teerijärventieltä.
Teerivaaran korkeimmalla kohdalla oli jo yksi pariskunta käkeä odottelemassa, eivätkä he olleet muutamassa tunnissa sitä vielä kuulleet. Tiedossahan oli, että lintu oli edellisöinä ollut jo huomattavasti vähemmän äänessä kuin alkuun. En kuitenkaan joutunut kauan odottelemaan, kun klo 20:15 kuulin puputussarjan varsin läheltä. Viittä minuuttia myöhemmin lintu alkoi sitten puputtaa oikein kunnolla ja oli äänessä yhtäjaksoisesti parisen minuuttia. Ehdin jopa äänittää lintu jonkin aikaa.
Porukkaa tuli tämän jälkeen paikalle hieman lisää, mutta seuraavaa puputussarjaa sai odotella klo 21:50 asti, jolloin yksi autollinen bongareita juuri lähti paikalta ja siksi muut kuin minä, joka olin äänityslaitteineni hieman erillään muusta porukasta, eivät tätä lyhyttä sarjaa kuulleet. Pikkuhiljaa tuuli virisi varsin kovaksi ja lähistöllä oli oikein kunnon ukkosiakin, mutta onneksi me emme saaneet päällemme kuin pari pientä sadekuuroa. Niinpä odottelimme linnun puputtavan vielä hetkenä minä hyvänsä, mutta itse en enää kuullut äännähdystäkään, vaikka olin paikalla klo 04:15 saakka. Hetken yritin pahimman kelin aikana nukkua, mutt muuten olin koko ajan ulkona. Pari muuta paikalla ollutta ainakin epäilivät kuulleensa pari epämääräistä puputusta, mutta itse päätin lopulta lähteä ajelemaan kotia kohti.
Paluumatkalla pysähdyin ulkoilemaan ja näin hieman virkistäytymään Saaren Pohjanrannan lintutornilla ja löysinkin lietteiltä valkoviklojen ja lirojen seurasta lampiviklon. Kotiin päästyäni kävin vielä ekoilemassa Kirkkolahdella, josta oli löytynyt rytikerttunen, joka vielä puuttui minulta vuodareista. Lintu oli hyvin äänessä ja sitten olikin aika nukkua kunnon päikkärit.
Illalla minulla oli sitten taas virtaa ja kävimmekin Hannan kanssa kuuntelemassa heinäkurppaa, joka oli kyllä todella huonosti äänessä. Laskimme pelloilta 118 kuovia seurassaan yksi pikkukuovikin.
Perjantai meni kaverin polttareissa Lappeenranta-Pyhtää -akselilla, mutta aamuöisellä paluumatkalla hoidin viiriäisen Lappeenrannan Hanhijärven Rantalasta. Ja sunnuntaina 28.6. oli vuorossa Parikkalan Rajan rinki -pyöräily, jossa olin ollut mukana myös suunnitteluissa ja järjestelyissä. Ilmeisesti reissun takia olin kuitenkin aivan järkyttävän huonossa pyöräilykunnossa ja meinasin todella hyytyä 90 kilometrin mäkiselle reitille. Ihme kyllä jaksoin maaliin asti, vaikka pahimmillaan krampissa olivat oikea pohje sekä vasen etu- ja takareisi! Matkan varrella kuului Siikalahdella rastaskerttunen, jokunen kultarinta, peukaloinen ja tiltaltti. Seuraavien parin yön pikakierrokset tuottivat vain pari kehrääjää sekä pari heinäkurppaa.
1.7. heräsin aikaisin ja suuntasin Soininmäkeen, jossa sinipyrstö oli yhä vain aktiivisesti äänessä. Kävin ennen töitä pikaisesti myös Saarella, jossa Akanvaaran Tetrisuolla näkyi teeri ja Pohjanrannassa kuului luhtakerttunen sekä kultarinta. Päivällä Siikalahdella näkyi merikotka sekä kaulushaikara ja kuului rastaskerttunen. Illalla kävimme taas peltoretkellä ja näimme ainakin 5 heinäkurppaa, mutta ne olivat todella vaisusti äänessä. Lähinnä ne vain lennähtelivät edestakaisin kaukana peltoaukealla.
2.7. pikaisella ruokatuntikäynnillä Siikalahdella näkyi mm. 12 nuolihaukkaa ja tornilta bongasin pari harmaasorsaa sekä kultarinnan.
3.-5.7. poljimme kaveriporukalla taas Saimaata ympäri. Lähdimme liikenteeseen Lappeenrannasta, josta ensimmäinen etappi vei Ristiinaan, jossa meillä oli mökki. Toisena päivänä poljimme Sulkavalle ja kolmantena Ruokolahden kautta takaisin Lappeenrantaan. Meitä oli viisi polkijaa, joista neljä ajokortillista ajoi vuorollaan huoltoautoa, joten yhteensä itselleni tuli pyöräilyä 250 kilometriä. Olipahan taas mukava reissu ja sopivasti viikonloppuna oli kesän parhaat kelit! Paluumatkalla Lappeenrannasta koukkasin eräälle järvelle, jossa kuningaskalastajabongaus onnistui mukavasti vain 10 minuutin odottelulla. Parikkalan Joukiossa hidastin sen verran, että laskin paikalta 84 valkoposkihanhea – Parikkalan kanta on todellakin kasvanut!
6. ja 7.6. näin perinteisesti taas pähkinähakin Kangaskylän sembroissa. 8.7. teimme pikaisen iltaretken Saarelle Partasen Harrin kanssa, mutta havainnot jäivät Akanvaaran Tetrisuolla pikaisesti nähtyyn peltosirkkuun sekä Pohjasuolla saalistelleeseen suopöllöön.
10.7. Kontiokorven Jari löysi Kirkkorannasta kuovisirrin, mikä piti tietysti bongata ensin ekly-vuodariksi ja sitten vielä eko-vuodariksi. Paikalla oli myös pari suosirriä sekä 56 töyhtöhyyppää.
11.7. teimme Hannan kanssa heinäkuun laskennan. Siikalahden ympärikävelyn yllättävin havainto oli ylitsemme muuttanut 240 mustalinnun parvi. Ruisrääkkä, mustaviklo, 6 peukaloista, 2 viitasirkkalintua, 6 viitakerttusta, rastaskerttunen, 3 kuhankeittäjää sekä pikkulepinkäinen olivat muita mukavampia havaintoja.
12.7. kävimme aamuisella metsäretkellä Soininmäen lähimetsissä ja kuulimme pari pyytä, peukaloisia ja tiltaltteja, mutta sinipyrstö oli jo hiljentynyt. Kävimme myös Savon puolella läheisellä kaakkurilammella, jossa emot olivat paikalla kahden poikasen kanssa. Seuraavana päivän Kangaskylällä piipitti käenpiian poikanen ja Kirkkorannassa näkyi metsäviklo.
15.7. terkkarin pihassa oli kaksi tikliä ja Siikalahdella näkyi heinätavinaaras ja 16.7. pikainen metsäretki tuotti vain 5 pyrstötiaista. Sen sijaan Joukionsalmella oli huikeat 147 valkoposkihanhea, joista noin puolet oli poikasia!
J.A.