Vuoden eka elisbongaus
Koskapa Nakkilasta löytynyt isohaarahaukka oli jo ollut pitkään paikalla, olin jo hyvissä ajoin päättänyt, että lähden bongaamaan sen vuoden ensimmäiseksi elikseksi, kun minulla vihdoin on vapaa viikonloppu. Hyvissä ajoin viikolla aloin kysellä kavereita reissuun, sillä en todellakaan halunnut ajaa yksin koko Suomen poikki edestakaisin, mutta vaadin myös osallistujia olemaan valmiina siihen, että reissussa oltaisiin sitten koko viikonloppu. Sainkin houkuteltua Punnosen Pekan mukaan ja Caireniuksen Sampsaa ei tarvinnut edes houkutella, vaikka tämä oli jo kertaalleen paikalla käynytkin.
Perjantaina päätimme sitten, että lähdemme reissuun alkuperäisistä suunnitelmista poiketen vasta yöllä, joten töistä päästyäni nukuin minkä pystyin ja lopulta lauantain puolella ennen aamukahta lähdin ajamaan kohti etelää. Poimin Sampsan kyytiin Joutsenosta klo 2:40 ja hieman kolmen jälkeen Pekan Lappeenrannasta. Etelä-Suomeen iskenyt myräkkä ei ollut onneksi niin paha matkan varrella ja sääennusteet lupailivatkin myräkän loppuvan länsirannikolta kokonaan. Lopulta pysähdyimme aamiaiselle vasta perillä Porissa. Kun aamu alkoi hieman sarastaa suuntasimme kuitenkin ensin Yyteriin, jossa kävelimme uudelle lintutornille. Siellä tajusimme, ettei Munakari näkynytkään tähän vielä lainkaan ja lähdimme kävelemään äärimmäisen liukkaita pitkoksia kohti uusia lintulavoja. Pekka jäi lopulta ensimmäiselle lavalle, mutta Sampsan kanssa luistelimme vielä seuraavalle. Tälle lopulta näkyi Munakarikin, jolta aloimme etsiä siellä edellispäivinä viihtynyttä isosirriä. Kari ei kuitenkaan vielä tähänkään näkynyt kunnolla ja kun lintua ei menannut näkyä, lähti Sampsa kävelemään yhä vain lähemmäksi. Jonkin ajan odottelun jälkeen karille käveli kalastajia ja löysinkin kohta isosirrin lentämästä merta vasten ja onneksi Sampsakin sai linnun hoidettua. Niinpä lähdimmekin sitten todella vauhdikkaasti kohti parkkipaikkaa, sillä retken varsinainen kohdelaji alkoi jo poltella, olihan päivä jo pitkällä!
Lopulta pääsimme Nakkilan Järvikylään vasta ennen puoltapäivää ja tietysti päivän ainoa muu ihahaabongari oli jo paikalta poistunut linnun nähneenä, mutta surkeasti tiedottaneena. Ei siinä sitten muu auttanut kuin alkaa staijailla kanalan takana olevaa metsää, jossa kuulemma oli joitakin haaskoja, joiden liepeillä lintu viihtyi. Tunnin odottelun jälkeen Pekka plokkasi kuitenkin aivan päin vastaisesta suunnasta suurien peltojen takaa merikotkan ja kohta huomasimme toisenkin ja kohta niiden perässä horisontissa näkyi kolmaskin petolintu, joka roikotti siipiään lupaavasti! Lintu oli niin kaukana, että hukkasin sen aina, kun se tippui metsää vasten, mutta lopulta sain sen putkeen ja siinä se oli – isohaarahaukka! Sampsa oli kävellyt hieman meistä erilleen, mutta onneksi hänkin ehti nähdä linnun ennen kuin se katosi erään metsäsaarekkeen taakse eteläpuolellamme. Pienen odottelun jälkeen Pekka kuitenkin löysi linnun istuskelemasta keskeltä peltoa, josta se kuitenkin nousi turhan pian siivilleen ja jatkoi taas saman metsäsaarekkeen taaksi, mutta nyt kuitenkin paljon lähempänä! Singahdin itse perään ja sain surkean videon kuvattua linnun kadotessa taas metsien taakse. Kohta se kuitenkin saapui haaskoille, jonne tipahti kuitenkin taas saman tien piiloon.
Odottelimme haukkaa vielä jonkin aikaa ja yllttäen näimme uuttukyyhkyn lentävän ylitsemme – sain siitä kuukausiässän. Muita havaittuja lintuja paikalta olivat äännellyt hiirihaukka, palokärki sekä isolepinkäinen.
Lopulta jatkoimme taas Poriin, jossa kävimme etsiskelemässä tundrametsähanhea Halkokarissa, mutta löysimmekin vain 3 harmaahaikaraa. Sitten päätimme lähteä ajamaan Lavialle, josta saimme bongattua Ruojärveltä kurjen ennen kuin alkoi hämärtää. Jatkoimme lopulta aina Kauhajoelle, jossa kävimme syömässä ja sitten Teuvaan, jossa majoituimme mukavaan Opintola Bed&breakfastiin. Saunottuamme olimme aika aikaisin valmiit nukkumaan. Odotukset seuraavalla päivälle eivät kuitenkaan olleet kauhean korkealla, sillä Sampsan mielestä seuraava päivä oli päivämäärältään 13.13. ja Pekan ostaman Onnen-Pekka oluen korkki ei suostunut aukeamaan ja lopulta korkki lähti irti pullon suuosa mukanaan ja lasinsiruvaaran takia Onnen-Pekka olut jäi juomatta.
14.12. hyvän aamiaisen jälkeen suuntasimme Kauhajoen pelloille, jossa tarkoituksenamme oli löytää paikalla jo pitkään ollut tunturipöllö. Ensin staijasimme aukeaa Anintien lintutornista, mutta kun mitään ei meinannut löytyä, jäi Sampsa yhä torniin ja Pekan kanssa suuntasimme kiertämään aukeaa teitä pitkin. Kolme tuntia kiertelimme, muttemme löytäneet pöllöä. Lopulta palasimme tornille ja lähdimme vielä uudelle kierrokselle koko porukalla, kun muitakin etsijöitä oli nyt tornin lähistöllä vaikka kuinka. Etsinnät eivät kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta, mutta muuten havaintoja kertyi ihan mukavasti kun näimme mm. merikotkan, kanahaukan, 2 varpushaukkaa, ampuhaukan, isolepinkäisen, peipon sekä hempon. Lopulta reilun 7 tunnin jälkeen alkoi hämärtää ja jouduimme antamaan periksi ja lähtemään pitkälle kotimatkalle. Matka olikin sitten pitkä ja puuduttava, mutta lopulta olin kotona yhdentoista aikaan illalla.
J.A.