11.4. oli jo vähän parempi lintupäivä ja staijailimmekin patotiellä koko aamun havaiten mm. merihanhiparin, ainakin 6 luhtakanaa, 7 merimetsoa, kaulushaikaran, sini- ja ruskosuohaukkoja, merikotkia, piekanan. Illalla patotiellä näkyi vielä aikainen tukkakoskelo ja lintutornilta näin haarahaukan. Pönttökierroksella oli tyhjää, mutta taas näkyi metso ja illalla Tiviältä löytyi aktiivisesti äänessä ollut varpuspöllö.

12.4. Siikalahdella kuului viimein peukaloinen vuodariksi ja nakkeliparikin oli reviirillään. Saaren kierroksen parasta antia oli kangaskiuru Akanvaaran Tetrisuolla ja lapinsirkku Uukuniemen Suurenjärvenlietteellä. Savonlinnan Punkaharjun pöntöilläkin oli vain tyhjää tarjolla.

14.4. Härskiinmutkassa näkyi merihanhi ja Siikalahdella vielä sääksi vuodariksi ja Kangaskylän meriharakka oli löytänyt puolisonsa. 15.4. alkoi odotettu kevätlomani, jonka aloitin suuntaamalla Kirkkonummelle.

Kirkkonummella retkeilimme parina päivänä isäni kanssa. 15.4. illalla kävimme Norra Fladetilla, jossa vuodariksi tuli laulurastas, rautiainen, pikkutylli ja tylli sekä matkalta vielä harmaahaikara. 16.4. aloitimme Porkkalan luotsikärjestä haahkoilla, alleilla, kyhmyjoutsenilla, merilokeilla sekä muuttavilla kuikilla ja kaakkurilla. Espoon Finnolta löytyi mustakurkku-uikkuja, lapa- ja harmaasorsia sekä liejukanoja ja Laajalahdelta räyskiä, kalatiiroja, punajalkavikloja sekä tiltaltti. Vuodareita siis ropisi muttei mitään vähääkään yllättävää.

17.4. kävimme vielä aamuretkellä Saltfjärdenillä mutta ilman mainittavia havaintoja. Päivällä otin suunnan kohti Varsinais-Suomea ja ekan stopin tein Salossa, jossa käppäilin aika pitkät kävelyt hoitaakseni turkinkyyhkyn Halikon Joensuun kartanolta. Muuta en sitten ehtinytkään tehdä ja aikataulu meni lopulta niin tiukaksi, että kauppaankin ehdin vain Nauvossa, sillä minun piti kiiruhtaa Utö-lauttaan.

Staijailin koko matkan lautan kannella aina illan pimeyteen saakka mutta ainoat mainittavat havainnot olivat sinisuohaukka, jokunen pilkkasiipi sekä mustalintuparvi – ainoatakaan ruokkilintua en nähnyt. Lopulta saavuimme Jurmon satamaan ja yhdessä rengastajaksi lintuasemalle saapuneen Puolakan Petrin kanssa kärryilimme tavaramme asemalle, jossa järjestelimme tavaramme paikoilleen muiden asemalla olleiden ollessa vielä iltamyöhään hereillä.

18.4. alkoivat asemarutiinit. Rengastajat, Petri ja Mikko Kormilainen, suuntasivat anivarhain verkoille ja auringon noustessa me suuntasimme Virtasen Veskun kanssa aamun vakiostaijille. Muutto oli vaisua pikkurastasmuuttoa lukuunottamatta, mutta punakuiri, ristisorsa ja ruokki näkyivät vuodariksi. Päivän mittaan kiersimme Veskun kanssa myös molemmat länsi- ja itäreitin ja vuodariksi havaittiin kapustarinta, pikkukuovi, etelänsuosirri, 60 merisirriä, härkälintu, merikihu, suopöllö, luotokirvinen ja jänkäkurppa. Myös mm. 5 mustakurkku- ja 6 silkkiuikkua, mustavaris ja nokkavarpunen nähtiin ja verkoillakin Petri ja Mikko olivat työllistettyjä, kun pelkästään punarintoja rengastettiin 422 lintua.

19.4. vahvuuteen oli saapunut myös Teijo Saari . Aamustaijilla näkyi vielä kohtalaista pikkurastasmuuttoa ja myöhemmin vuodariksi kivitasku sekä aina mukava arosuohaukkakoiras. Etelänsuosirrejä oli nyt ilahduttavasti kaksi ja merisirrejäkin komeat 235 lintua. Verkoillakin riitti vielä puuhaa mm. 242 punarinnan toimesta.

Mutta oikein mukavan alun jälkeen virtaukset muuttuivat pohjoisiksi ja aurinko porotti kirkkaalta taivaalta. Niinpä verkoilla meno hyytyi radikaalisti ja muutenkaan havainnoissa ei ollut hurraamista moneen päivään. Touhu menikin lähinnä minun päiväpinnojen hakemiseksi, jossa Veskun apu oli korvaamatonta. Koska en juuri ollut meren rannassa näillä päivämäärillä ollut niin pinnoja ropisi jopa kyhmyjoutsenesta, merisorsista, ristisorsasta, punakuirista, suo- ja merisirristä, merikihusta, ruokista, luotokirvisestä ym. Toiveissa olivat tietysti monet aikaiset saapujat mutta keli jarrutteli muuttoa ja etenkin pikkulinnut olivat todella vähissä.

20.4. rastasmuutto oli räkättivoittoista ja iltapäiväistä verkkokierrosta piristivät kevään ensimmäinen kirjosieppo ja vihdoin minunkin näkemä (kun en lajia oikein enää kuule) metsäkirvinen. Lapinsirkkuja näkyi päivän aikana jopa kolme yksilöä ja suokukkokin nähtiin. Mikko lähti, joten Petri jäi yksin roikottamaan verkkoja.

21.4. saari oli yhä vain tyhjempi ja tyhjempi mutta vihdoin näkyi reissun eka riskilä ja taas lapinsirkku. 22.4. näkyi lapintiira, kangaskiuru, taas mustavaris, isolepinkäinen, kuului ylitsemme lentänyt vuorihemppo ja helmenä oli Veskun löytämä ja meidän muiden vain huonosti näkemä 2kv aroharmaalokki. 23.4. saapui Santeri Hiltunen komppausavuksi, mutta ainoa vuodari oli valkoviklo ja muuten mainittava havainto yhteensä 5 härkälintua.

Koska touhu oli mennyt niin surkeaksi, ettei verkoistakaan tullut oikein mitään, päätimme 24.4. suunnata Veskun kanssa kauppareissulle. Minä kun en todellakaan halunnut päättää reissuani vielä tähän viikonloppuun vaan päätin pidentää sitä ainakin sen verran, että oikeasti pääsisin kokemaan keväisiä lintupäiviäkin. Niinpä murkinaa oli pakko suunnata hankkimaan lisää. Shoppailun lisäksi kävimme Paraisilla Pettebyn ja Mattholmsfladanin lintutorneilla, joilla havaitsimme kaulushaikaran, suokukon räyskän ja haarapääskyn ym. ja kiertelimme Nauvon mäntymetsiä päiväpinnojen toivossa mutta edelleen touhu jatkui siten, että Vesku jäi tyhjin käsin ja minulle pinnoja ropisi – ainoana mainittavana isokäpylintu.

Samalla iltapaatilla saareen saapuivat toiseksi rengastajaksi Ohto Oksanen sekä aseman toimintaan tutustumaan Inga Gröndahl.

25.4. verkkoja oli pyynnissä enemmän ja jotain verkoista tulikin, mm. heti aamusta sarvipöllö sekä myöhemmin mustapääkerttu. Muutenkin oli ihan mukava lintupäivä, kun aamumuutolla laskettiin Jurmon mustalintujen muuttoennätys 12238 lintua. Myös muutama lapasotka nähtiin ja etelänkiisla laskeutui merelle paikalliseksi ja päivän länsikierroksella näkyi taas ilmeisesti sama aroharmaalokki. Päivän aikana ynnättiin myös mm. 31 punakuiria, 42 ruokkia, 17 merikihua leppälintu sekä pari isolepinkäistä näkyi.

Mutta seuraavat päivä olivat taas todella köyhiä, sillä pohjoistuulet hyydyttivät kevään totaalisesti. Verkoilla oli totaalisen hiljaista, vaikka verkkoja oli pyynnissä yli 500 metriä. 26.4. ainoa mainittava havainto oli 2kv arosuohaukka, joka muutti vauhdikkaasti ohitsemme. Tekemisen puutteesta etenkin rengastajien osalta kertto se, että pihan siemenpyydyksillä vieraillut naakka sai osakseen aivan kohtuutonta huomiota ja lopulta haksahtikin pyydykseen ja sai renkaan muistoksi vierailustaan. Seuraavana päivänä ei tapahtunutkaan sitten yhtään mitään mainittavaa.

28.4. laskettiin 54 ruokkia ja 11 luotokirvistä ja asemalle saapui Petri Vainio, 29.4. vuodariksi näkyi rantasipi sekä karikukko ja saaripinnaksi sain odotetun hiirihaukan, myös kangaskiuru nähtiin. Asemalle saapui rengastajaksi Juha Honkala ja havainnoijaksi Timo Kuusikko ja seuraavana aamuna Petri ja Inga lähtivät – Ivalosta asti saapuneella Ingalla oli kyllä ollut harvinaisen tyhjä visiitti saareen.

Lopulta kaikki toiveet kuukausipinnojen suhteen jäivät huhtikuun viimeiselle päivälle mutta vaikealta näytti, kun tuulensuunta ei vieläkään suostunut kääntymään. Yritys oli kovaa, aamumuutolla näkyi lähinnä rastaita (yli 1300) ja myöhemmin päiväpinnoja ropisi tutuista lajeista, kunnes lopulta länsireitillä näimme Timo Kuusikon ja Veskun kanssa ehkä sen eniten odottamani kk-pinnalajin eli pikkutiiran. Myös pikkulokki nähtiin ja pari karikukko ja olihan saareen nyt pikkuhiljaa saapumassa hyönteissyöjiäkin, kun mm. 23 kirjosieppoa, 8 leppälintua nähtiin. Tilhiäkin oli 17 lintua.

1.5. tuuli osoitti jo hieman kääntymisen merkkejä mutta vieläkään ei kevät revennyt. Vuodareita kuitenkin alkoi taas pitkästä aikaa ropista, kun aamuvakiolla näkyi ensin liro ja sitten ollessamme Timon ja Veskun kanssa suuntaamassa itäreitille, kuului männiköstä puputusta – harjalintu! Kohta Timo näki linnun ensin maassa polulla, josta se lensi verkkoon! Lähdin itse juoksemaan linnun perään, mutta se pomppi pikkulintuverkossa aivan holtittomasti ja karkasi lopulta verkosta ennen kuin pääsin lähellekään sitä. Tämän jälkeen me näimme linnun vielä kertaalleen lennossa, sitten joku turisti oli kuullut linnun lyhyesti idässä ja Juha kuuli suolta lyhyen puputussarjan mutta sen jälkeen sitä ei enää havaittu. Muita vuodareita olivat pensastasku 4, pajulintu 15 sekä keltavästäräkki. Mainittavia havaintoja olivat myös lyhyesti näkynyt ”tuhkaselkälokki”,räyskä, 3 pikkutiiraa, ruskosuohaukka sekä 77 tiltalttia, 20 tilheä, 38 kirjosieppoa, 19 leppälintua ja rastamuuttoakin oli taas aamulla ollut.

2.5. oli sitten edessä synttäripinnapäivä ja odotukset olivat korkealla, sillä tuuli oli vihdoin yöllä kääntynyt. Lintuja oli niin maastossa kuin verkoissakin enemmän mutta kuitenkin pinnat tulivat samoista tutuista lajeista kuin aiempinakin päivinä. Mainittavia havaintoja olivat 115 tundrahanhea, 22 ristisorsaa, 48 kapustarintaa, 32 pikkukuovia, 56 punakuiria, 40 merisirriä, mustaviklo, 5 karikukkoa, sekä 2 schinzii että alpina suosirriä, 4 pikkutiiraa, 8 käenpiikaa, pikkutikka, 2 hernekerttua, 138 tiltalttia ja illalla ollessani itse jo aivan lopen uupuneena luovuttamassa Santerin itälepikosta löytämä sepelsieppo, jota Teijon kanssa singahdimme bongaamaan. Onneksi Vesku ehti sen verran hidastaa meitä ovesta ulostauduttuamme, että vilkaisimme tämän putkesta niityltä juuri löytyneen sepelrastaan. Sepelsieppoa saimme hakea tovin, mutta lopulta näimme sen lyhyesti ennen kuin ilta oli niin pitkällä, että piti kiiruhtaa takaisin asemalle iltahuutoon ja nukkumaan. Ohto oli lähtenyt aamulla saaresta mutta illalla paikkaajaksi saapui Lauri Kokkala.

3.5. uusia saapujia olivat räystäspääsky, nuolihaukka sekä lännestä Santerin kanssa löytämämme aikainen pikkulepinkäinen ja myöhemmin löytämämme ruokokerttunen. Mainittavia olivat myös uivelonaaras, sarvipöllö, 14 rantasipiä, 120 merisirriä, 11 alpina suosirriä, 4 pikkutiiraa, 49 pensastaskua, 120 mustapääkerttua, 147 leppälintua, 53 kirjosieppoa, nokkavarpunen sekä yhteensä jopa 7 sepelrastasta. Timo ja Petri lähtivät, joten asemalla oli taas varsin vajaa miehitys. Onneksi olimme pystyneet Santerin kanssa pidentämään miehitysjaksoamme.

4.5. kevään etenemisen merkkinä näyttäytyivät ensimmäiset 9 pensaskerttua ja lännessä meidän ylitsemme lensi jalohaikara, männikössä kukkui käki ja asemalle palaillessamme löytyi lammashaasta vielä naaraspukuinen mustaleppälintukin. Muita mainittavia olivat tyynen kelin ja mahtavan näkyvyyden ansiosta lasketut jopa 883 pilkkasiipeä, lapasotkapari, 5 pikkutiiraa, 2 pikkutikkaa, isolepinkäinen, 83 mustapää- ja 11 hernekerttua, 50 leppälintua, 31 pensas- ja 52 kivitaskua.

5.5. Juha sai aamusta verkosta aikaisen lehtokertun, jota piti mennä katsomaan. Siinä takaisin staijiin palaillessamme huomasimme verkossa toisen hysyn, joka näytti mielenkiintoiselta – rytikerttunen – vuodari sekin. Staiji tuotti yli 140 kuikkalintua. Lännen kierroksella kuulimme taivaalta tundrakurmitsan ääntä ja illalla pihanurmikolla hiippaili satakieli. Kirjosieppoja laskettiin 45 mutta ei vieläkään kevään toista sepelsieppoa. Mustakurkku-uikkupari, 12 mustavikloa, 9 karikukkoa, 21 alpinaa sekä tutut schinziit, pikkulokki, sinisuohaukka, sepelrastas ja pikkuvarpunen nähtiin myös.

6.5. oli lopulta lähtöpäivä mutta silti yritys oli vielä kovaa. Aamustaijilla näkyi yli 180 kuikkalintua,46 pikkukuovia, 150 merisirriäja sepelrastas. Petri saapui taas saareen ja saman tien suuntasimme rengastamaan isohkot korpinpojat. Sainpahan sentään yhden kosketuspinnan. Sitten meidän oli Juhan ja Santerin kanssa suunnattava tavaroinemme satamaan, josta löytyi vielä mustaleppälintu. Santerin kanssa staijailimme vielä kannella ja lopulta olimme Nauvossa. Tipautin Santerin Kaarinaan Turun bussia odottelemaan, josta jatkoin pitkää ja yksinäistä ajoa kohti Itä-Suomea.

Lopulta Lappeenrannassa olin niin sippi, että päätin sinnitellä hereillä Joutsenon Kotasaareen nukkumaan. 7.5. heräsin aamulla retkeilemään ja kuulinkin heti liejukanan ääntelyä. Parissa tunnissa löytyi myös haarahaukka, pari sitruunavästäräkkiä, törmäpääskyjä, heinätaveja, lapisirri sekä kuului mustapyrstökuiri – ja ohessa näkyi tuttuja lintuimmeisiä. Lopulta oli jatkettava ajoa Parikkalaan, jossa jaksoin illalla päikkäreiden jälkeen käydä vielä pointsaamassa heinäkurpan ja luhtahuitin. Illalla saapui Pirkka perinteiselle Tornien Taisto reissulle, joten edessä ei todellakaan ollut lepoa rankan saarireissun jälkeen vaan armotonta revitystä aamusta iltaan.

8.5. aloitimme Siikalahden tornilta, jossa ei ihmeitä näkynyt mutta Pirkalle tietysti ropisi vuodareita. Nakkelin hoidettuamme suuntasimme kiertämään Saaren paikkoja, mutta koska tulvia ei ollut, niin linnut olivat tiukassa. Akonpohjassa näkyi 4 mustakurkku-uikkua, Ratilasta löytyi punakaulahanhi ja Tarassiinlahdelta kaksi sekä myöskin aikainen sepelhanhi ja Kanavalammella näkyi haarahaukka. Iltapäivällä kävimme rengastamassa yhdet viirupöllön poikaset mutta ihmeeksemme toisessa pesässä emo yhä vain hautoi munia. Kävimme myös katsomassa pesässä hautonutta sarvipöllöä.

9.5. oli Tornien Taisto ja Siikalahden tornille kokoontui meidän kolmen Aallon lisäksi Lötjösen Matti, Soikkelin Miika, Solasaaren Akseli sekä huippuvahvistukset Lindroosin Rami sekä Asikaisen Mika. Päivä ei ollut mikään lintupäivä vaan tuntui, että jokaisen lajin takia piti tehdä töitä. Niinpä kesti normaalin parin tunnin sijaan kolmisen tuntia ennen kuin katkaisimme 80 lajin rajan. Onneksi lajeja tippui vielä tämän jälkeenkin, kunnes taas tuli täysi stoppi. Aamun mainittavampia havaintoja olivat olleet merihanhipari, 4 harmaasorsaa, 55 mustalintua, 52 pikkukuovia, luhtahuitti, kaakkuri, suopöllö, palokärki, pikku- ja harmaapäätikka ja käsittämätöntä kyllä vain yksi nokikana! Onneksi vielä tikistimme mm. 7 pilkkasiiven muutoparven, pari lyhytnokkahanhea, kanahaukan, 2kv arosuohaukan sekä viimeiseksi lajiksemme sinisuohaukan ja lopulta lajimäärämme oli 92 lajia. Tällä kertaa saimme todeta jopa muutaman sisämaatornin voittaneen meidät yhdellä lajilla ja niiden joukossa oli taas Tarassiinlahtikin.

Iltapäivällä kävimme taas Saarella mutta havainnot jäivät vaatimattomiksi. Illan visiitti pelloille tuotti suo- ja sarvipöllöjä sekä pakollisen heinäkurpan. 10.5. yöllä teimme Siikalahden yökartoituksen, jonka saalis jäi kaulushaikaroihin (11Ä) , luhtakanoihin (24Ä, ä), luhtahuittiin sekä lyhyesti kuuluneeseen viirupöllöön. Aamulla pointsasimme vielä Pirkalle muutaman vuodarin, mm. käenpiian ja patotien staiji tuotti 2 kompassa muuttavanutta haarahaukkaa mutta lopulta Pirkan oli lähdettävä pitkälle kotimatkalle. Hannan kanssa kävimme vielä illalla Rautjärven Simpeleen Kokkolanjoella, jossa näkyi virtavästäräkki.

11.5. Siikalahdella näkyi vesilintulaskennan ohessa 2 muuttavaa pikkujoutsenta, 1000 allia, 2500 mustalintua, 220 pilkkasiipeä ja 4 lapasotkaa sekä pikkutylli kuului punajalkaviklo ja pensassirkkalintu. Laskennassa mm 6 hermaasorsaa ja heinätavipari. Iltakäynnillä näimme tornilta vielä mustapyrstökuirin sekä komean kiljukotkan.

Illalla kävimme vielä laittamassa verkot pauloille SSP-paikallamme Papinlahdella ja siinä touhuillessamme näimme sinirinnan.

12.5. oli SSP anivarhain ja saldoksi tuli tailtiainen 2, pajulintu 5, pensaskerttu 2, mustarastas, sinirinta 2, kirjosieppo 2, peippo 2, pajusirkku 1 kontr. sekä keltasirkku. Ohessa näkyi muutama kivitasku ja kuului palokärki ja harmaapäätikka. Päivällä kävimme vielä Siikalahdella, jossa patotiellä näkyi heti muiden löytämät 8 jalohaikaraa. Jatkoin itse vielä tornillekin, jossa näkyi tuttuja lintuja sekä uutena vuodarina muutama tervapääsky.

Illalla pakkailin nopeasti taas tavarani ja lähdin taas tien päälle. Stoppasin aika pian Simpeleleen Revonrannassa, josta pointsasin punakaulahanhen Rautjärven pinnaksi ja jatkoin sitten ajoa aina Salon Omenojärvelle asti, jossa olin niin väsynyt, että pätkähdin saman tien auton penkille nukkumaan.

13.5. aamuviideltä kömmin ulos ja Omenojärven rantaan, josta löytyi pian heinätavi, harmaasorsapari, uivelonaaras sekä puna- ja tukkasotkia ja noin vartin odottelun jälkeen lokkisaaressa oli joku hälytys ja loputkin linnut uivat esiin piiloistaan, niiden mukana myös jo viidettä kesää paikalla viettävä ruskosotka.

Jatkoin ajoa rannikkoa pohjoiseen seuraillen ja lopulta kurvasin kohti Uudenkaupungin Pyhämaata, jossa jatkoin pikkuteitä Liesluotoon, jossa käpöttelin puolisen tuntia polkuja rantaa kohti. Löysin ensin oudosti laulavan tiltaltin, mutta pikkumatkan lisää käveltyäni löytyi se vielä oudommin laulava tiltaltti, joka oli Suomen toinen iberiantiltaltti. Lintu pysytteli koko ajan puiden latvustossa, joten en sitä juuri päässyt kuvaamaan, mutta äänityksiä otin jonkin verran. Lopulta oli aika kävellä autolle ja jatkaa matkaa.

Liedossa näkyi vuodariksi fasaani ja Raumalla päätin vierailla Unajanlahden lintutornilla, jonka lopulta löysinkin. Tornilta näkyi mm. jalohaikara mutta sitten alkoi sataa ja jatkoin Rauman Keskustan läpi Petäjäksen Rientolahdelle, josta pienen hakemisen jälkeen löysin paikalla pari päivää jo viihtyneen tulipäähippiäisen. Sitten olikin aika jatkaa ajoa Poriin, jossa vielä tein viime hetken ostoksia ja kävin Enäjärven lintulavalla pitämässä sadetta Mäkelän Petterin seurassa jalohaikaran nähden, ennen kuin ajoin viimeisen etapin Kuuminaisten Salokankaanrantaan, jossa ehdin taas hetkeksi jopa nukahtaa.

Tommi Salokangas saapui hyvissä ajoin veneelleen ja kohta saapuivat myös Petri Salo, Sebastian Andrejeff sekä Tomas Swahn ja pian lähdimme Tommin kipparoimana kohti Eurajoen Luvian Säpin saarta, jossa olin aiemmin viettänyt 90 vuorokautta mutta aina vain lokakuussa. Kerrankin oli tarjoutunut mahdollisuus vierailla saaressa keväällä ja mikä mukavinta hyvässä tutussa porukassa.

Venematkalla näkyi räyskä ja Säpin laituriin saapuessamme oli Jan Lundgren meitä vastassa ja pian kärryilimme tavaramme asemalle. Aseman pihassa lenteli jo haarapääskyjä Säppi-pinnaksi. Tavarat paikoilleen saatuamme oli ilta jo sen verran pitkällä, että maastoon emme sen kummemmin enää kerinneet.

14.5. asemarutiinit alkoivat taas vakiostaijilla Prakalan tyven pommikopilla ja loppupäivä kierrettiin saarta koko porukalla. Sain tietysti roppakaupalla Säppi-pinnoja, mutta paremmat havainnot jäivät vähiin, mainittakoon, 7 ristisorsaa, 9 harmaasorsaa, sini- ja jouhisorsan risteymäkoiras eli ”jounisorsa”, mustakurkku-uikku, 364 kuikkalintua (joista 194 kuikkaa ja 32 kaakkuria), käki, 81 meriharakkaa, pikkutylli, 4 pikkukuovia, 38 punakuiria, mustaviklo, 6 karikukkoa, 2 isosirriä, lapin- ja suosirri, 2 pikkulokkia, nuolihaukka, 6 sinirintaa, satakieli, ruokokerttunen, luotokirvinen, 2 keltavästäräkkiä ym.

15.5. touhu jatkui samana ja mukavampia havaintoja olivat 2 kehrääjää, joista toinen saapui mereltä aamuvakiolla ja toinen löytyi Prakalasta nukkumasta, 9 isosirriä, mehiläishaukka, törmäpääsky, 6 sirittäjää, 12 sinirintaa ja 2 luotokirvistä. Ja 16.5. toistot tuottivat 3444 mustalintua, 2 tundrametsähanhea, 2 mustakurkku-uikkua, 6 tundrakurmitsaa, pikkutyllin, 36 lapin- ja 202 suosirriä, 3 etelänkiislaa, 4 pikkulokkia, 11 sirittäjää, kultarinnan, 30 kivitaskua, 12 harmaasieppoa, 61 keltavästäräkkiä, mustavariksen sekä parhaina Hanhistoon hetkeksi laskeutuneen mustapyrstökuirin, joka oli vasta viides havainto saaresta kautta aikain, Peräkulmasta löytyneen mustaleppälinnun ja illalla ikkunasta äkkäämäni pihassa olleen peltosirkun.

Lähtöpäivänä meillä oli vielä aikaa iltapäiväkolmeen saakka. Aamulla kuului punavarpunen ja etenkin pilkkasiipimuutto oli kovaa muta meni todella kaukana merellä. Kierroksella saari vaikutti tyhjentyneen linnuista mutta sentään räyskä nähtiin ja se olikin reissun 32. Säppi-pinnani.

Lopulta oli pakkailtava tavarat ja siivoiltava asema ja suunnattava koko porukalla satamaan, josta Tommi saapui meitä taas kerran minuutilleen aikataulussa hakemaan. Saari jäi tyhjänä odottamaan seuraavia miehittäjiä, jotka olivat tulossa vasta seuraavana viikonloppuna.

Salokankaan rannassa oli aika hyvästellä muut kultarinnan laulaessa taustalla ja sitten oli aika lähteä pitkälle kotimatkalle. Ajoin lopulta aina Rautjärven Kaljusenlammelle saakka, jossa nukuin tunnin verran ja kuittasin sitten niin pikkuhuitin kuin luhtakanan Rautjärvi-pinnoiksi. Paikalla huuteli myös luhtahuitti ja pari ruisrääkkää.

J.A.

Odotukset olivat korkealla vaikka mille saapujille mutta muutto pysyi silti yllättävän rauhallisena ja valtaosa linnuista tuli lähes kalenterin mukaan, mutta aikaisuusennätyksiäkin rikkoontui useilla lajeilla. Valitettavasti työt haittasivat harrastamista ja viikolla havainnointi jäi pääasiassa lyhyiksi visiiteiksi Siikalahdella. Revontulet näyttäytyivät useampana iltana.

23.3. Siikalahdella näkyi 2 kanadan- ja 3 tundrahanhea, 12 sinisorsaa, 28 sepel- ja 5 uuttukyyhkyä sekä 2 merikotkaa. Särkisalmen sulalla näkyi 2 telkkää ja isokoskelo, Kannaksella pähkinänakkeli ja Kullinsuolla tuulihaukka. 24.3. Siikalahdella näkyi aikainen kurki, 3 merikotkaa, palokärki sekä räkättirastas ja Kannaksella aikainen västäräkki. 25.3. terkkarin pihan yli muutti 30 tundrametsähanhen parvi ja Siikalahden käynnillä näkyi pari tavia ja peippo. Tällä päivämäärällä saimme vihdoin pitkään kyteneen auton hankinnan päätökseen ja perheemme kasvoi Skoda Karoqilla. Illalla kiertelimme peltoja lämpökameran kanssa mutta havainnot jäivät kymmeniin töyhtöhyyppiin ja pariin lehtokurppaan. 26.3. tundra- ja tundrametsähanhia sekä sinisorsia ja taveja näkyi jo enemmän. Muita saapujia olivat luhtakana, 7 naurulokkia, sinisuohaukkanaaras, kulo- ja punakylkirastas, 2 hemppoa, pulmunen ym. Ja 27.3. luhtakanoja oli jo kaksi, taas näkyi kurki sekä jo muita aiemmin havaittuja lajeja.

Viikonloppuna staijasimme pitkät aamustaijit patotiellä. 28.3. havaintoja kertyi kanadanhanhesta, 80 tundra-, 120 tundrametsä- ja 2 taigametsähanhesta, 4 haapanasta, 2 jouhisorsasta, 6 uuttukyyhkystä, 8 kurjesta, 4 luhtakanasta, taivaanvuohesta, 15 nauru- ja 1 kalalokista, kana-, sinisuo- ja tuulihaukasta, pikkutikasta, niittykirvisestä, 2 kulorastasta, jo 70 peiposta, 2 hemposta, 4 pikkukäpylinnusta ja 7 tiklistä ym.

Sunnuntaina keli oli edelleen mitä mainion mutta muutto hieman vaisumpaa. Siikalahden havaintoja olivat 4 uiveloa, 8 haapanaa, 4 jouhisorsaa, 8 kurkea, 3 taivaanvuohta, aivan tolkuttoman superaikainen suokukko, ruskosuohaukkanaaras, punakylkirastas, pulmunen ym. Lisäksi Kannaksen tulvalta bongasimme metsäviklon. Teimme myös Saaren kierroksen, jonka anti oli kuitenkin varsin vaisu: sinisuohaukkaapari Suurenjärvenlietteellä, tuulihaukkoja jo siellä täällä, 4 jouhisorsaa Kanavalammella, pari isolepinkäistä ym.

30.3. Kannaksen tulva oli jo pitkälti kuivunut, mutta kevään ensimmäinen västäräkki oli yhä paikalla. Päivän havainnot jäivät muutenkin vaisuiksi. Illalla sentään näkyi Siikalahdella pari lehtokurppaa sekä sarvipöllö.

Kuun viimeisenä päivänä sää muuttui sateiseksi ja tuulen suuntakin vaihtui pohjoiseksi. Retkeilin niin ennen töitä, ruokatunnilla kuin töiden jälkeenkin aina pimeään saakka toiveissa löytää vielä aikaisia saapujia, mutta jouduin tyytymään järripeipon ja punarinnan bongaukseen, kun itse en mitään löytänyt. Näistäkään en kuitenkaan ollut aiemmin havainnut maaliskuussa järriä Parikkalassa enkä punarintaa Siikalahdella. Itse en löytänyt oikein mitään mainittavaa, uiveloita, valkoselkä- ja pikkutikkaa, punakylkirastaita ja hippiäisen ym. ja iltahämärissä näin vielä punasotkan yöpymälennollaan, muutamia lehtokurppia ja kuulin sarvipöllön.

Maaliskuu oli ollut lopulta melkoinen. Spontaania kuukausipinnaa ei kovin usein enää näillä aamuilla tule vastaan ja suokukko oli sellainen. Lisäksi kolmea lajia; suopöllöä, metsävikloa ja järripeippoa en ollut aiemmin havainnut Parikkalassa maaliskuussa ja jouhisorsaa, lehtokurppaa ja punarintaa en ollut aiemmin havainnut Siikalahdella maaliskuussa. Yhteensä noin 15 lajia havaitsin Parikkalassa aiemmin kuin koskaan.

Huhtikuun alussa 1.4. ainoa mainittava havainto oli merihanhi Särkisalmen sulassa taigametsähanhiparvessa. 2.4. merihanhia näkyi Siikalahdella jopa 7 (4+3) lintua sekä lisäksi sama ruskosuohaukkanaaras edelleen yksinään eikä mitään muutakaan uutta. Illalla kävimme peltokierroksella, mutta pilvien takaa pilkottanut kuutamo oli syynä, että mitään ei jäänyt haaviin, vaikka hyyppiä ja lehtokurppia pelloilla olikin. Roikottelimme samalla pöllöverkkoa ja sentään yksi sarvipöllö saatiin rengastettavaksi.

Pitkäperjantaina 3.4. retkeilimme Saarella mutta kierros ei kummoisia yllätyksiä tarjonnut. Pari metsoa näkyi vakiopaikalla, mutta valitettavasti tuoreen hakkuun reunoilla. Samalla paikalla kuului yli lentänyt isokäpylintu. Muuten havainnot jäivät molempiin metsä- sekä tundrahanhiin, pariin uiveloon, jouhisorsaan, sinisuohaukkaa ja lopulta kierroksen paras havainto oli varpuspari Pohjasuolla.

Ollessamme jo lopettelemassa Saaren kierrosta, tuli tieto, että Kiteeltä oli Järvisen Kimmon toimesta löytynyt Suomen toinen (tai kolmas) tammitikka. Hanna ja retkiseuralainen palasivat Parikkalaan mutta itse jäin 6-tien varteen odottelemaan kyytiä ja hyppäsin bongaamaan Hannan sisarusten Elissan ja Miikan kyydissä. Matka sujui nopeasti ja perille päästyämme tammitikka oli sopivasti nokosilla pihapuun oksalla ja saimme sen näin saman tien pointsattua.

Kohta tikka heräsi ja oli seuraavan vajaan tunnin erinomaisesti hallinnassa ja pariin kertaan oikein mukavasti kuvattavissakin etenkin minulle, joka olin ainoa, joka seurasi lintua sen lennettyä erään talon taakse katveeseen. Siellä se poseerasi omenapuun rungolle oikein mukavasti. Lopulta lintu jatkoi kauemmaksi metsään ja mekin päätimme lähteä kotia päin. Tikkaa nähtiin vielä illalla ja hyvin aikaisin seuraavana aamuna muttei enää sen koommin.

Iltapäivällä kävimme vielä Hannan kanssa Tiviän suunnalla ja näimme pellolla sinisuohaukan ja pienellä metsäkävelyllä varpuspöllön. Paluumatkalla pikastopilla patotiellä kuului vielä pikkutikka.

4.4. oli sadepäivä mutta kiertelin itse aamusta lähipaikkoja mutta havainnot jäivät pähkinänakkeliin Siikalahdella. Sitten suuntasimme Rautjärven Simpeleen Kokkolanjoelle, jossa Kangaskoskella näkyi virtavästäräkkipari ja 2 koskikaraa ja Lahnasella myöskin 2 koskikaraa. Paluumatkalla Kankaan pelloilla näkyi vielä 2 mustavarista.

Iltapäiväkierroksella en nähnyt mitään mielenkiintoista, niinpä sorruin bongaamaan Höltän Harrin Savikummun Alavasta sekalaisesta hanhi-joutsenparvesta löytämän pikkujoutsenen. Kävin myös kuuntelemassa samaa edellispäivänä löytynyttä varpuspöllöä.

5.4. teimme Saaren kierroksen, jolle Elissa lähti matkaan. Vuodareita olivat Lahdenpohjan 2 valkoposkihanhea ja Akonpohjan 3 nokikanaa ja kaulushaikara. Tarassiinlahdella näkyi ruskosuohaukkapari mutta muuten havainnot jäivät merikotkiin, isolepinkäisiin ja hemppoihin ym. Retken päätteeksi bongasimme Särkisalmen suunnilla ruokinnalla käyneen nokkavarpusen.

Iltapäivällä kävimme rengastamassa porukalla tutun aikaisin pesintänsä aloittavan viirupöllömamman. Iltaretkellä näimme vielä merihanhen, 7 tukkasotkaa sekä majavan, joka on rakentanut komean pesän Siikalahden tornin viereen. Sitten kävimme vielä pointsaamassa varpuspöllön.

6.4. toisena Pääsiäispäivänä keli oli aika surkea mutta pienillä retkillä käytiin kuitenkin. Kala- ja naurulokit olivat saapuneet ja Härskiinmutkassa näkyi selkälokkikin. Muuten havainnot jäivät vaisuiksi, sentään punasotkapari Siikalahdella ja tuttu helmipöllömamma jo kolostaan kurkkimassa.

J.A.

Teimme matkan varrella pari stoppia Imatralla, jossa havainnot jäivät pariin Neitsytniemen ruokinnalla nähtyyn pähkinänakkeliin ja samalla paikalla nähtyyn todella sumuisen Vuoksen jäällä kököttäneeseen merimetsoon. Koska joelle ei ollut näkyvyyttä, ei sitä tarvinnut sen enempää hieroa. Niinpä suuntasimme Lappeenrantaan, jossa nappasimme Kososen Veikan kyytiin ja lähdimme jatkamaan retkeä.

Yritimme paria talvehtivaa kurppaa mutta viimeiset kovat pakkaset olivat olleet niille ilmeisesti liikaa ainakin näillä paikoilla, sillä ojat olivat turhan jäässä. Sitten jatkoimmekin Toikansuon mäelle, jossa saimme aika pitkään hakea paikalla talvehtineita vuorihemppoja (5) ja tunturikiuruja (2) mutta lopulta näimme ne mutta turhan kaukaa, jotta olisin viitinyt kaivaa kameraa repusta.

Seuraavaksi komppailimme Palosuonkadun ojaa mutta pienellä hakemisella ojasta löytyi vain koskikara. Vasta ollessamme jo ajelemassa poispäin, äkkäsin ojassa jotain liikettä ja löysimme kuin löysimmekin ojassa talvehtineen luhtakanan, joka oli minulle uusi EK-talvilaji.

Seuraavaksi suuntasimme Luumäen puolelle, kun muilla oli paineita saada hiiripöllö vuodariksi. Sitä emme nähneet mutta pohjantikan näimme lennossa sekä pienen tilhiparven.

Lopuksi yritimme vielä Reijolan putsarilta tavia, muttemme nähneet kuin sinisorsia, joka toki sekin oli minulle vuodari.

2.2. kävin taas pikaisesti etsimässä Siromäen punarintaa, mutta näinkin valkoselkätikan, mustarastaan, kuusitiaisen sekä yllättäen Parikkalan kautta aikain ensimmäisen helmikuisen ampuhaukan. Muuten viikolla havainnot jäivät teeriin, tiaisiin, puukiipijään sekä Siikalahdella näkyneeseen mustarastaaseen. Lauantaina 7.2. tämä kautta aikain ensimmäinen Parikkalassa helmikuulle asti selvinnyt punarintakin vihdoin näyttäytyi meillekin ja Siikalahdella näkyi harmaapää- ja pikkutikkaa, pyrstötiaisia sekä taas mustarastas. Lätkänpeluureissulla Simpeleen Kokkolanjoella näkyi vielä pari koskikaraa.

Sunnuntaina 8.2. vietimme Siikalahdella pari tuntia piilokojussa nähden harmaapää-, valkoselkä- ja pikkutikkaa, pyrstäreitä sekä kanahaukan ja jotain kuviakin saatiin. Tetrisuolla näkyi isolepinkäinen ja Punnolassa yksinäinen tilhi.

9.2. Terävän Minna ilmoitteli piharuokinnallaan väijyneestä varpuspöllöstä, jonka kävin katsomassa, kun satuin sopivasti olemaan lähistöllä. Alkoi punarinta olla aika tukalassa tilanteessa, kun ruokinnalla kävi myös pari varpushaukkaa ja ampuhaukkakin oli näyttäytynyt myöhemminkin.

11.2. Härskiinmutkassa oli kalamiesten kaloja kärkkymässä merikotkapari ja Siikalahdella kuulin pohjantikan ääntä. 12.2. Tiviällä näkyi vuodariksi palokärki ja kylällä näkyi vielä hengissä sitkutellut räkättirastas. Muuten viikon havainnot jäivät harmaapäätikkoihin ja teeriin ym. Viikonloppuna punarintaa ei sitten enää havaittukaan. Oli joko pakkaset tai pedot vaatineet veronsa.

14.2. kävin Soininmäessä etsimässä kuukkelia, mutta taitaa olla nyt viimeinenkin yksilö menetetty, sillä siitä ei ole vuoden alun jälkeen havaintoja? Tai sitten lintu on vain yksin jäätyään lähtenyt muualle tai muuttanut käytöstään eikä suostu näyttäytymään niin helpolla. Pari pyytä sentään näkyi ja ehkä niiden innoittamana päätin käydä katsomassa, vieläkö Saaren suunnalla oleva metsojen soidinmetsä oli pystyssä, kun olimme syksyllä nähneet paikalla uhkaavia merkkejä. Metsää oli kyllä raivattu mutta ei onneksi ehkä liikaa. Metsoa en siellä nähnyt mutta palatessani näin ukkometson 6-tien varressa männyn latvassa nauttimassa auringonpaisteesta.

15.2. teimme Höltän Harrin kanssa pikaisen iltapäiväkierroksen Siikalahdella ja ruokinnoillamme näkyi taas harmaapäätikkoja (5) ja pyrstötiaisia ja Tetrisuolla isolepinkäinen. Hanna tietysti oli nähnyt muitakin tikkoja kojuissa kököttäessään. Hanna vietti helmikuussa, etenkin hiihtolomallaan, aikaa muutamassakin eri piilokojussa lähinnä tikkoja kuvaillen.

17.2. Tarvaslammen visiitillä näkyi varpushaukka sekä kuusi- ja töyhtötiainen mutta muuten havainnot jäivät viikolla omien ruokintojemme vierailijoihin.

21.2. kävimme parin tunnin kuvaussession Koitsanlahden Pito ja Palvelun uudessa kuvauskojussa, jota Hanna oli ollut ideoimassa ja suunnittelemassa ja jossa Hanna oli toki vieraillut aiemminkin. Saimme kuvia niin harmaapää- ja valkoselkätikoista kuin pähkinänakkeleistakin. Jatkoimme vielä Simpeleen puolelle Kokkolanjoelle, jossa näkyi kuusi koskikaraa sekä pari sinisorsaa.

Helmikuun viimeisen viikon havainnot toistivat samaa kaavaa; tikkoja, tinttejä sekä jokunen puukiipijä ja ainoana yllätyksenä muutama hengissä yhä ollut hippiäinen. Viikonloppuna teimme ensimmäisen kunnon pöllökierroksen muttemme kuulleet ainoatakaan pöllöä, vaikka muut olivat niitä kyllä jonkin verran kuulleet.

Maaliskuun ensimmäinen lintuhavainto oli 1.3. Siikalahden ruokinnallamme näkynyt pikkutikka. 2.3. nopeasti keväiseksi muuttuneet kelit olivat tuoneet Härskiinmutkaan jo ensimmäisen harmaalokinkin, joka kökötti jäällä pitäen sopivaa etäisyyttä merikotkaan. Seuraavana päivänä molempia näkyi jäällä kaksi yksilöä ja pikkuhiljaa, kun kelit yhä vain pysyivät keväisinä harmaalokkeja näkyi enemmän. 6.3. Siikalahdella näkyi pari isolepinkäistä ja kuului palokärki. Illalla tein pöllökierroksen Partasen Harrin kanssa mutta hieman turhan tuulisessa kelissä kuulimme vain yhden helmipöllön Tyrjällä.

Lauantaina 7.3. oli vuorossa talvilintulaskennan kevätkierros, jolla havaitsin pyyn, teeren, 7 pulua, 9 harmaalokkia, 2 palokärkeä, harmaapää- ja valkoselkätikan, 8 käpytikkaa, 5 närheä, 10 harakkaa, 26 varista, 44 naakkaa, 5 korppia, 44 sini-, 62 tali-, 5 hömö- ja 4 pyrstötiaista, 2 puukiipijää, 2+2 kottaraista, 8 pikkuvarpusta, 3 punatulkkua, 7 viherpeippoa sekä 10 vihervarpusta.

8.3. päätimme roikottaa yhtä verkkoa Tiviän ruokinnallamme saadaksemme jonkinlaista tolkkua, montako lintua ruokinnallamme vierailee. Viidessä tunnissa rengastimme tasan sata lintua: 4 käpytikkaa, 40 sini- ja 40 talitiaista + 1 kontolli, 3 hömö- ja 8 pyrstötiaista + 1 kontrolli, pähkinänakkelin, puukiipijän, vihervarpusen ja 2 keltasirkkua. Ei siis ihme, että linnunruokaa oli talven aikana kulunut…

9.3. ruokatuntikäynti Siikalahdella toi vuoden ekan mukavan spondehavainnon, kun patotien lavalla seisoskellessani taivaalta kuului tuttu ääni ja aivan eteeni ruovikkoon tipahti koiras viiksitimali! Minulla ei ollut kameraa mukana, mutta sain linnun dokumentoitua jotenkin kännykkävideolle. Havainto oli lajista Parikkalassa ja Siikalahdella nyt jo kolmas kolmeen vuoteen, kun lajia ei aiemmin ollut havaittu kuin vain vuosina 1998 ja 1999. Toivottavasti näitä kivoja lintuja tulisi tänne enemmänkin ja ihan pesimään. Valitettavasti myöhemmin tästä linnusta ei enää tullut havaintoja. Iltapäivällä kävimme sitä lyhyesti kameran kanssa väijymässä mutta näimme vain valkoselkätikan. Toivottavasti lahdella olleet pari isolepinkäistäkään eivät olleet sitä nähneet.

11.3. lahdella näkyi varpushaukka, merikotka sekä 8 kottaraista. Ja 12.3. lahdelle ajellessa tieltä pomppasi lentoon kangaskiuru, joka ruokailikin tien varressa ruokatuntini aijan. Lavan itäpuolella näin nuoremman puoleisen maakotkan lentämässä matalalla yhä idemmäksi.

13.3. oli sitten jo enemmänkin kevään tuntua, kun ruokatuntivisiitillä näkyi 3 laulujotsenta, 3 töyhtöhyyppää, muuttava nuoremman puoleinen maakotka, ennätysaikainen tuulihaukka, kiuru sekä vihervarpusia ja urpiaisia. Työpäivän jälkeen pitikin singahtaauudestaan patotien lavalle ja näinkin vielä 10 hyyppää lisää, pari varpushaukkaa, hiirihaukan, isolepinkäisen, kiurun, 25 kottaraista sekä hempon.

Viikonloppuna pitikin alkaa jo ihan kunnon staijisesonki ja olimmekin patotiellä molempina päivinä monta tuntia. Lauantaina 14.3. näkyi 8 laulujoutsenta, sepelkyyhky, 4 uuttukyyhkyä, 140 töyhtöhyyppää, 2 varpushaukkaa, kanahaukka, 7 merikotkaa, 4 hiirihaukkaa, 2 harmaapäätikkaa, palokärki, kangaskiuru, 28 kiurua, 30 kottaraista, 150 urpiaista, 120 vihervarpusta ja 2 pulmusta. Aittavaarassa lauloi lisäksi tikli.

Sunnuntaina muutto oli hieman odotettua vaisumpaa, vaikka keli oli yhä vain aivan uskomattoman lämmin ja tuuli suoraan etelästä. Joutsenia näkyi 14, taas sepelkyyhky ja 5 uuttukyyhkyä, 200 hyyppää, varpushaukka, 5 merikotkaa, 9 hiirihaukkaa, ampuhaukka, 20 kiurua, 50 kottaraista, kulorastas, 20 mustarastasta, 2 tikliä, 3 pulmusta ja 2 pajusirkkua.

Viikolla kelit pysyivät lämpiminä ja etelätuulisina ja lumet ja jäät hupenivat silmissä. Ihan viikonlopun lämpölukemille ei päästy, joten muuttokin oli hieman tyrehdyksissä. 16.3. peltokierrokseni ainoa mainittava havainto oli metso Koitsanlahdenkankaalla. 17.3. lahdella näkyi ennätysaikainen kurki, uuttukyyhky, 21 pulmusta ja pajusirkku eikä 18.3. tuottanut sekään yllätyksiä; Kullinsuolla oli tuulihaukkapari saapunut jo pöntölle. 19.3. oli lahdelle auenneeseen pieneen sulaan saapuneet ensimmäiset 3 sinisorsaa, mutta muutto oli jostain syystä yhä jumissa ja vain 5 pulmusta näkyi. 20.3. aamulla näkyi kanadanhanhi Särkisalmen yhä varsin pienessä sulassa.

Viikonloppu meni Lahdessa BirdLifen kokousviikonlopussa, jonne menimme junalla. Reissun havainnot jäivät varpusiin sekä rautatieaseman yli lentäneeseen mustavarikseen.

J.A.

8.12. Härskiissä näkyi vielä niin kala- kuin harmaalokkeja mutta pikakäynti täysin sulaneella Siikalahdella tuotti vain yli lentäneen urpiaisen. 10.12. Härskiissä näkyi kuikka ja 11.12. Vartialahdella pilkkasiipi ja Kannaksella merikotka.

12.12.Tetrisuolla näkyi isolepinkäinen, Vartialahdella 5 laulujoutsenta, lapasotka ja merikotka, Kannaksella pyy ja Tiviän pelloilta löytyi yllättäen piekana, joka oli sekin minulle uusi talvilaji Parikkalaan.

Viikonloppuna keli alkoi muuttua talvisemmaksi, mutta vielä 13.12. oli piekana Tiviällä, pilkkasiipi kierteli merikotkan säikyttämänä taivaalla jäätyvän Vartialahden päällä, pähkinänakkeleita näkyi molemmilla Siikalahden ruokinnoillamme sekä myöskin kylällä ja Härskiinmutkassa näkyi varpushaukka. Ja sunnuntaina näkyi vielä yksi nakkeli eri ruokinnalla sekä isolepinkäinen, harmaapäätikka, pyy, teeriä ja yllärinä ukkometso Tetrisuolla.

Viikolla näin vielä muutaman isolepinkäisen sekä urpiaisparven ja loppuviikosta kelit lämpenivät taas siihen malliin, että Härskiinmutkan kiiltävän vetisellä jäällä kökötti pari merikotkaa sekä jopa 13 harmaalokkia. Viikonloppuna alkoi lopulta odotettu Joululoma, jonka ajaksi suuntasimme päiväntasaajalle Ugandaan.

Ugandasta palattuamme näkyi ensimmäiset vuodarit, naakka ja varis, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, mutta pian aurinko laski ja siihen Loppiaisen havainnot sitten jäivätkin.

Parikkalaan oli talvi saapunut oikein kunnolla ja lomamme aikaan oli ollut todella koviakin pakkasia. Niinpä linnut olivat varsin vähissä. 7.1. kävin ruokatunnilla pikaisesti Siikalahden ruokinnoillamme ja vuodariksi kirjautuivat valkoselkä- ja käpytikka, närhi, harakka, sini-, tali-, hömö- ja pyrstötiainen, pähkinänakkeli, pikkuvarpunen, viherpeippo sekä keltasirkku. 8.1. ainoa vuodari oli teeri ja 9.1. puukiipijä.

10.1. oli taas reissun takia myöhästyneen talvilintulaskennan vuoro. Sääennusteet olivat aivan persiillään ja keli oli paljon surkeampi kuin mitä oli luvattu. Käppäilin ja hiihdin silti reittini kovassa tuulessa ja ajoittain sakeassakin lumisateessa 10 asteen pakkasessa. Havainnot olivat pyy 4, kesykyyhky 1, kanahaukka 1, käpytikka 2, närhi 4, harakka 5, naakka 13, varis 3, korppi 1, sini- 31, tali- 40, töyhtö- 1, hömö- 6 ja pyrstötiainen 11, pähkinänakkeli 1, musta- 1 ja räkättirastas 1, pikkuvarpunen 4, viherpeippo 37, urpiainen 10, vihervarpunen 28 ja keltasirkku 5. Lintuja näkyi, osin kyllä kelinkin takia, vähemmän kuin koskaan mutta kyllä lintuja vähän olikin.

11.1. aloitimme retken bongaamalla Siromäessä talvehtivan punarinnan ja samalla tuli vuodariksi myös punatulkku sekä kuusitiainen. Särkisalmella näkyi mustarastas ja Tarvaslammella varpushaukka sekä pari kuusitiaista.

Viikolla retki-into oli vähissä ja niin olivat havainnotkin. Ainoa vuodari oli 12.1. Tetrisuolla näkynyt isolepinkäinen. Räkättirastas näkyi pariin otteeseen kylällä, valkoselkätikka ruokinnallamme ja taas näkyi vähissä olleita urpiaisia 15 linnun parvi.

17.1. kävimme pienellä metsäkävelyllä Eskolan Lähdekalliolla ja onnistuimmekin löytämään etsimämme eli pohjantikkaparin. Myös tänä talvena vähissä oleva hippiäinen löytyi vuodariksi. Kävimme myös täyttämässä ruokintamme ja näimme mm. harmaapäätikan, pähkinänakkelin, pyrstötiaisia, tilhen sekä muutaman vihervarpusen.

Sunnuntaina 18.1. näimme ensin Särkisalmella valkoselkätikan ja sitten Tarvaslammella koskikaran. Sitten jatkoimme metsäretkellä etsimään kaiketi viimeistä jäljellä olevaa kuukkelia, mutta eipä se suostunut näyttäytymään. Metsissä oli muutenkin todella hiljaista – sentään taas pohjantikka ja pari pikkukäpylintua löytyi. Paluumatkalla Tarvaslammella näkyi pari kuusitiaista ja Kangaskylässä 3 räkättiä ja 2 mustarastasta.

Viikolla oli taas todella köyhää – ainoa mainittava havainto oli koiras valkoselkätikka ruokinnallamme. 24.1. kuvailimme parin tunnin ajan toisella ruokinnallamme Siikalahdella. Valkoselkä- ja harmaapäätikka sekä pyrstö- ja hömötiaiset tulivat kuvatuiksi ja pikkutikkakoiraskin näkyi. Ohessa osallistuimme tietysti Pihabongaukseen. Sunnuntaina Hanna jatkoi kuvailuja ja itse tein lyhyen ajelun, jonka paras havainto oli Yrttitarhassa näkynyt viirupöllö. Iltapäivällä kävimme vielä Koitsanlahdella, jossa Pihabongasimme Koitsan Pito ja palvelun pihassa ja näimme mm. valkoselkätikan ja pähkinänakkelin.

Kuun viimeinen arkiviikko ei tuottanut pakkasilla mitään mainittavaa. 31.1. lauantaina löytyi Siikalahdelta yllättäen pohjantikka ja Tarvaslammella näkyi koskikara. Päivällä Rautjärven Simpeleellä ennen jääkiekkoturnausta stoppasin 6-tien sillalla, jossa pienessä sulassa näkyi koiras isokoskelo, 2 naaras telkkää ja koskikara. Illalla vielä Oronmyllyn stopilla kuului yllättäen sarvipöllö.

J.A.