Odotukset olivat korkealla vaikka mille saapujille mutta muutto pysyi silti yllättävän rauhallisena ja valtaosa linnuista tuli lähes kalenterin mukaan, mutta aikaisuusennätyksiäkin rikkoontui useilla lajeilla. Valitettavasti työt haittasivat harrastamista ja viikolla havainnointi jäi pääasiassa lyhyiksi visiiteiksi Siikalahdella. Revontulet näyttäytyivät useampana iltana.

23.3. Siikalahdella näkyi 2 kanadan- ja 3 tundrahanhea, 12 sinisorsaa, 28 sepel- ja 5 uuttukyyhkyä sekä 2 merikotkaa. Särkisalmen sulalla näkyi 2 telkkää ja isokoskelo, Kannaksella pähkinänakkeli ja Kullinsuolla tuulihaukka. 24.3. Siikalahdella näkyi aikainen kurki, 3 merikotkaa, palokärki sekä räkättirastas ja Kannaksella aikainen västäräkki. 25.3. terkkarin pihan yli muutti 30 tundrametsähanhen parvi ja Siikalahden käynnillä näkyi pari tavia ja peippo. Tällä päivämäärällä saimme vihdoin pitkään kyteneen auton hankinnan päätökseen ja perheemme kasvoi Skoda Karoqilla. Illalla kiertelimme peltoja lämpökameran kanssa mutta havainnot jäivät kymmeniin töyhtöhyyppiin ja pariin lehtokurppaan. 26.3. tundra- ja tundrametsähanhia sekä sinisorsia ja taveja näkyi jo enemmän. Muita saapujia olivat luhtakana, 7 naurulokkia, sinisuohaukkanaaras, kulo- ja punakylkirastas, 2 hemppoa, pulmunen ym. Ja 27.3. luhtakanoja oli jo kaksi, taas näkyi kurki sekä jo muita aiemmin havaittuja lajeja.

Viikonloppuna staijasimme pitkät aamustaijit patotiellä. 28.3. havaintoja kertyi kanadanhanhesta, 80 tundra-, 120 tundrametsä- ja 2 taigametsähanhesta, 4 haapanasta, 2 jouhisorsasta, 6 uuttukyyhkystä, 8 kurjesta, 4 luhtakanasta, taivaanvuohesta, 15 nauru- ja 1 kalalokista, kana-, sinisuo- ja tuulihaukasta, pikkutikasta, niittykirvisestä, 2 kulorastasta, jo 70 peiposta, 2 hemposta, 4 pikkukäpylinnusta ja 7 tiklistä ym.

Sunnuntaina keli oli edelleen mitä mainion mutta muutto hieman vaisumpaa. Siikalahden havaintoja olivat 4 uiveloa, 8 haapanaa, 4 jouhisorsaa, 8 kurkea, 3 taivaanvuohta, aivan tolkuttoman superaikainen suokukko, ruskosuohaukkanaaras, punakylkirastas, pulmunen ym. Lisäksi Kannaksen tulvalta bongasimme metsäviklon. Teimme myös Saaren kierroksen, jonka anti oli kuitenkin varsin vaisu: sinisuohaukkaapari Suurenjärvenlietteellä, tuulihaukkoja jo siellä täällä, 4 jouhisorsaa Kanavalammella, pari isolepinkäistä ym.

30.3. Kannaksen tulva oli jo pitkälti kuivunut, mutta kevään ensimmäinen västäräkki oli yhä paikalla. Päivän havainnot jäivät muutenkin vaisuiksi. Illalla sentään näkyi Siikalahdella pari lehtokurppaa sekä sarvipöllö.

Kuun viimeisenä päivänä sää muuttui sateiseksi ja tuulen suuntakin vaihtui pohjoiseksi. Retkeilin niin ennen töitä, ruokatunnilla kuin töiden jälkeenkin aina pimeään saakka toiveissa löytää vielä aikaisia saapujia, mutta jouduin tyytymään järripeipon ja punarinnan bongaukseen, kun itse en mitään löytänyt. Näistäkään en kuitenkaan ollut aiemmin havainnut maaliskuussa järriä Parikkalassa enkä punarintaa Siikalahdella. Itse en löytänyt oikein mitään mainittavaa, uiveloita, valkoselkä- ja pikkutikkaa, punakylkirastaita ja hippiäisen ym. ja iltahämärissä näin vielä punasotkan yöpymälennollaan, muutamia lehtokurppia ja kuulin sarvipöllön.

Maaliskuu oli ollut lopulta melkoinen. Spontaania kuukausipinnaa ei kovin usein enää näillä aamuilla tule vastaan ja suokukko oli sellainen. Lisäksi kolmea lajia; suopöllöä, metsävikloa ja järripeippoa en ollut aiemmin havainnut Parikkalassa maaliskuussa ja jouhisorsaa, lehtokurppaa ja punarintaa en ollut aiemmin havainnut Siikalahdella maaliskuussa. Yhteensä noin 15 lajia havaitsin Parikkalassa aiemmin kuin koskaan.

Huhtikuun alussa 1.4. ainoa mainittava havainto oli merihanhi Särkisalmen sulassa taigametsähanhiparvessa. 2.4. merihanhia näkyi Siikalahdella jopa 7 (4+3) lintua sekä lisäksi sama ruskosuohaukkanaaras edelleen yksinään eikä mitään muutakaan uutta. Illalla kävimme peltokierroksella, mutta pilvien takaa pilkottanut kuutamo oli syynä, että mitään ei jäänyt haaviin, vaikka hyyppiä ja lehtokurppia pelloilla olikin. Roikottelimme samalla pöllöverkkoa ja sentään yksi sarvipöllö saatiin rengastettavaksi.

Pitkäperjantaina 3.4. retkeilimme Saarella mutta kierros ei kummoisia yllätyksiä tarjonnut. Pari metsoa näkyi vakiopaikalla, mutta valitettavasti tuoreen hakkuun reunoilla. Samalla paikalla kuului yli lentänyt isokäpylintu. Muuten havainnot jäivät molempiin metsä- sekä tundrahanhiin, pariin uiveloon, jouhisorsaan, sinisuohaukkaa ja lopulta kierroksen paras havainto oli varpuspari Pohjasuolla.

Ollessamme jo lopettelemassa Saaren kierrosta, tuli tieto, että Kiteeltä oli Järvisen Kimmon toimesta löytynyt Suomen toinen (tai kolmas) tammitikka. Hanna ja retkiseuralainen palasivat Parikkalaan mutta itse jäin 6-tien varteen odottelemaan kyytiä ja hyppäsin bongaamaan Hannan sisarusten Elissan ja Miikan kyydissä. Matka sujui nopeasti ja perille päästyämme tammitikka oli sopivasti nokosilla pihapuun oksalla ja saimme sen näin saman tien pointsattua.

Kohta tikka heräsi ja oli seuraavan vajaan tunnin erinomaisesti hallinnassa ja pariin kertaan oikein mukavasti kuvattavissakin etenkin minulle, joka olin ainoa, joka seurasi lintua sen lennettyä erään talon taakse katveeseen. Siellä se poseerasi omenapuun rungolle oikein mukavasti. Lopulta lintu jatkoi kauemmaksi metsään ja mekin päätimme lähteä kotia päin. Tikkaa nähtiin vielä illalla ja hyvin aikaisin seuraavana aamuna muttei enää sen koommin.

Iltapäivällä kävimme vielä Hannan kanssa Tiviän suunnalla ja näimme pellolla sinisuohaukan ja pienellä metsäkävelyllä varpuspöllön. Paluumatkalla pikastopilla patotiellä kuului vielä pikkutikka.

4.4. oli sadepäivä mutta kiertelin itse aamusta lähipaikkoja mutta havainnot jäivät pähkinänakkeliin Siikalahdella. Sitten suuntasimme Rautjärven Simpeleen Kokkolanjoelle, jossa Kangaskoskella näkyi virtavästäräkkipari ja 2 koskikaraa ja Lahnasella myöskin 2 koskikaraa. Paluumatkalla Kankaan pelloilla näkyi vielä 2 mustavarista.

Iltapäiväkierroksella en nähnyt mitään mielenkiintoista, niinpä sorruin bongaamaan Höltän Harrin Savikummun Alavasta sekalaisesta hanhi-joutsenparvesta löytämän pikkujoutsenen. Kävin myös kuuntelemassa samaa edellispäivänä löytynyttä varpuspöllöä.

5.4. teimme Saaren kierroksen, jolle Elissa lähti matkaan. Vuodareita olivat Lahdenpohjan 2 valkoposkihanhea ja Akonpohjan 3 nokikanaa ja kaulushaikara. Tarassiinlahdella näkyi ruskosuohaukkapari mutta muuten havainnot jäivät merikotkiin, isolepinkäisiin ja hemppoihin ym. Retken päätteeksi bongasimme Särkisalmen suunnilla ruokinnalla käyneen nokkavarpusen.

Iltapäivällä kävimme rengastamassa porukalla tutun aikaisin pesintänsä aloittavan viirupöllömamman. Iltaretkellä näimme vielä merihanhen, 7 tukkasotkaa sekä majavan, joka on rakentanut komean pesän Siikalahden tornin viereen. Sitten kävimme vielä pointsaamassa varpuspöllön.

6.4. toisena Pääsiäispäivänä keli oli aika surkea mutta pienillä retkillä käytiin kuitenkin. Kala- ja naurulokit olivat saapuneet ja Härskiinmutkassa näkyi selkälokkikin. Muuten havainnot jäivät vaisuiksi, sentään punasotkapari Siikalahdella ja tuttu helmipöllömamma jo kolostaan kurkkimassa.

J.A.

Teimme matkan varrella pari stoppia Imatralla, jossa havainnot jäivät pariin Neitsytniemen ruokinnalla nähtyyn pähkinänakkeliin ja samalla paikalla nähtyyn todella sumuisen Vuoksen jäällä kököttäneeseen merimetsoon. Koska joelle ei ollut näkyvyyttä, ei sitä tarvinnut sen enempää hieroa. Niinpä suuntasimme Lappeenrantaan, jossa nappasimme Kososen Veikan kyytiin ja lähdimme jatkamaan retkeä.

Yritimme paria talvehtivaa kurppaa mutta viimeiset kovat pakkaset olivat olleet niille ilmeisesti liikaa ainakin näillä paikoilla, sillä ojat olivat turhan jäässä. Sitten jatkoimmekin Toikansuon mäelle, jossa saimme aika pitkään hakea paikalla talvehtineita vuorihemppoja (5) ja tunturikiuruja (2) mutta lopulta näimme ne mutta turhan kaukaa, jotta olisin viitinyt kaivaa kameraa repusta.

Seuraavaksi komppailimme Palosuonkadun ojaa mutta pienellä hakemisella ojasta löytyi vain koskikara. Vasta ollessamme jo ajelemassa poispäin, äkkäsin ojassa jotain liikettä ja löysimme kuin löysimmekin ojassa talvehtineen luhtakanan, joka oli minulle uusi EK-talvilaji.

Seuraavaksi suuntasimme Luumäen puolelle, kun muilla oli paineita saada hiiripöllö vuodariksi. Sitä emme nähneet mutta pohjantikan näimme lennossa sekä pienen tilhiparven.

Lopuksi yritimme vielä Reijolan putsarilta tavia, muttemme nähneet kuin sinisorsia, joka toki sekin oli minulle vuodari.

2.2. kävin taas pikaisesti etsimässä Siromäen punarintaa, mutta näinkin valkoselkätikan, mustarastaan, kuusitiaisen sekä yllättäen Parikkalan kautta aikain ensimmäisen helmikuisen ampuhaukan. Muuten viikolla havainnot jäivät teeriin, tiaisiin, puukiipijään sekä Siikalahdella näkyneeseen mustarastaaseen. Lauantaina 7.2. tämä kautta aikain ensimmäinen Parikkalassa helmikuulle asti selvinnyt punarintakin vihdoin näyttäytyi meillekin ja Siikalahdella näkyi harmaapää- ja pikkutikkaa, pyrstötiaisia sekä taas mustarastas. Lätkänpeluureissulla Simpeleen Kokkolanjoella näkyi vielä pari koskikaraa.

Sunnuntaina 8.2. vietimme Siikalahdella pari tuntia piilokojussa nähden harmaapää-, valkoselkä- ja pikkutikkaa, pyrstäreitä sekä kanahaukan ja jotain kuviakin saatiin. Tetrisuolla näkyi isolepinkäinen ja Punnolassa yksinäinen tilhi.

9.2. Terävän Minna ilmoitteli piharuokinnallaan väijyneestä varpuspöllöstä, jonka kävin katsomassa, kun satuin sopivasti olemaan lähistöllä. Alkoi punarinta olla aika tukalassa tilanteessa, kun ruokinnalla kävi myös pari varpushaukkaa ja ampuhaukkakin oli näyttäytynyt myöhemminkin.

11.2. Härskiinmutkassa oli kalamiesten kaloja kärkkymässä merikotkapari ja Siikalahdella kuulin pohjantikan ääntä. 12.2. Tiviällä näkyi vuodariksi palokärki ja kylällä näkyi vielä hengissä sitkutellut räkättirastas. Muuten viikon havainnot jäivät harmaapäätikkoihin ja teeriin ym. Viikonloppuna punarintaa ei sitten enää havaittukaan. Oli joko pakkaset tai pedot vaatineet veronsa.

14.2. kävin Soininmäessä etsimässä kuukkelia, mutta taitaa olla nyt viimeinenkin yksilö menetetty, sillä siitä ei ole vuoden alun jälkeen havaintoja? Tai sitten lintu on vain yksin jäätyään lähtenyt muualle tai muuttanut käytöstään eikä suostu näyttäytymään niin helpolla. Pari pyytä sentään näkyi ja ehkä niiden innoittamana päätin käydä katsomassa, vieläkö Saaren suunnalla oleva metsojen soidinmetsä oli pystyssä, kun olimme syksyllä nähneet paikalla uhkaavia merkkejä. Metsää oli kyllä raivattu mutta ei onneksi ehkä liikaa. Metsoa en siellä nähnyt mutta palatessani näin ukkometson 6-tien varressa männyn latvassa nauttimassa auringonpaisteesta.

15.2. teimme Höltän Harrin kanssa pikaisen iltapäiväkierroksen Siikalahdella ja ruokinnoillamme näkyi taas harmaapäätikkoja (5) ja pyrstötiaisia ja Tetrisuolla isolepinkäinen. Hanna tietysti oli nähnyt muitakin tikkoja kojuissa kököttäessään. Hanna vietti helmikuussa, etenkin hiihtolomallaan, aikaa muutamassakin eri piilokojussa lähinnä tikkoja kuvaillen.

17.2. Tarvaslammen visiitillä näkyi varpushaukka sekä kuusi- ja töyhtötiainen mutta muuten havainnot jäivät viikolla omien ruokintojemme vierailijoihin.

21.2. kävimme parin tunnin kuvaussession Koitsanlahden Pito ja Palvelun uudessa kuvauskojussa, jota Hanna oli ollut ideoimassa ja suunnittelemassa ja jossa Hanna oli toki vieraillut aiemminkin. Saimme kuvia niin harmaapää- ja valkoselkätikoista kuin pähkinänakkeleistakin. Jatkoimme vielä Simpeleen puolelle Kokkolanjoelle, jossa näkyi kuusi koskikaraa sekä pari sinisorsaa.

Helmikuun viimeisen viikon havainnot toistivat samaa kaavaa; tikkoja, tinttejä sekä jokunen puukiipijä ja ainoana yllätyksenä muutama hengissä yhä ollut hippiäinen. Viikonloppuna teimme ensimmäisen kunnon pöllökierroksen muttemme kuulleet ainoatakaan pöllöä, vaikka muut olivat niitä kyllä jonkin verran kuulleet.

Maaliskuun ensimmäinen lintuhavainto oli 1.3. Siikalahden ruokinnallamme näkynyt pikkutikka. 2.3. nopeasti keväiseksi muuttuneet kelit olivat tuoneet Härskiinmutkaan jo ensimmäisen harmaalokinkin, joka kökötti jäällä pitäen sopivaa etäisyyttä merikotkaan. Seuraavana päivänä molempia näkyi jäällä kaksi yksilöä ja pikkuhiljaa, kun kelit yhä vain pysyivät keväisinä harmaalokkeja näkyi enemmän. 6.3. Siikalahdella näkyi pari isolepinkäistä ja kuului palokärki. Illalla tein pöllökierroksen Partasen Harrin kanssa mutta hieman turhan tuulisessa kelissä kuulimme vain yhden helmipöllön Tyrjällä.

Lauantaina 7.3. oli vuorossa talvilintulaskennan kevätkierros, jolla havaitsin pyyn, teeren, 7 pulua, 9 harmaalokkia, 2 palokärkeä, harmaapää- ja valkoselkätikan, 8 käpytikkaa, 5 närheä, 10 harakkaa, 26 varista, 44 naakkaa, 5 korppia, 44 sini-, 62 tali-, 5 hömö- ja 4 pyrstötiaista, 2 puukiipijää, 2+2 kottaraista, 8 pikkuvarpusta, 3 punatulkkua, 7 viherpeippoa sekä 10 vihervarpusta.

8.3. päätimme roikottaa yhtä verkkoa Tiviän ruokinnallamme saadaksemme jonkinlaista tolkkua, montako lintua ruokinnallamme vierailee. Viidessä tunnissa rengastimme tasan sata lintua: 4 käpytikkaa, 40 sini- ja 40 talitiaista + 1 kontolli, 3 hömö- ja 8 pyrstötiaista + 1 kontrolli, pähkinänakkelin, puukiipijän, vihervarpusen ja 2 keltasirkkua. Ei siis ihme, että linnunruokaa oli talven aikana kulunut…

9.3. ruokatuntikäynti Siikalahdella toi vuoden ekan mukavan spondehavainnon, kun patotien lavalla seisoskellessani taivaalta kuului tuttu ääni ja aivan eteeni ruovikkoon tipahti koiras viiksitimali! Minulla ei ollut kameraa mukana, mutta sain linnun dokumentoitua jotenkin kännykkävideolle. Havainto oli lajista Parikkalassa ja Siikalahdella nyt jo kolmas kolmeen vuoteen, kun lajia ei aiemmin ollut havaittu kuin vain vuosina 1998 ja 1999. Toivottavasti näitä kivoja lintuja tulisi tänne enemmänkin ja ihan pesimään. Valitettavasti myöhemmin tästä linnusta ei enää tullut havaintoja. Iltapäivällä kävimme sitä lyhyesti kameran kanssa väijymässä mutta näimme vain valkoselkätikan. Toivottavasti lahdella olleet pari isolepinkäistäkään eivät olleet sitä nähneet.

11.3. lahdella näkyi varpushaukka, merikotka sekä 8 kottaraista. Ja 12.3. lahdelle ajellessa tieltä pomppasi lentoon kangaskiuru, joka ruokailikin tien varressa ruokatuntini aijan. Lavan itäpuolella näin nuoremman puoleisen maakotkan lentämässä matalalla yhä idemmäksi.

13.3. oli sitten jo enemmänkin kevään tuntua, kun ruokatuntivisiitillä näkyi 3 laulujotsenta, 3 töyhtöhyyppää, muuttava nuoremman puoleinen maakotka, ennätysaikainen tuulihaukka, kiuru sekä vihervarpusia ja urpiaisia. Työpäivän jälkeen pitikin singahtaauudestaan patotien lavalle ja näinkin vielä 10 hyyppää lisää, pari varpushaukkaa, hiirihaukan, isolepinkäisen, kiurun, 25 kottaraista sekä hempon.

Viikonloppuna pitikin alkaa jo ihan kunnon staijisesonki ja olimmekin patotiellä molempina päivinä monta tuntia. Lauantaina 14.3. näkyi 8 laulujoutsenta, sepelkyyhky, 4 uuttukyyhkyä, 140 töyhtöhyyppää, 2 varpushaukkaa, kanahaukka, 7 merikotkaa, 4 hiirihaukkaa, 2 harmaapäätikkaa, palokärki, kangaskiuru, 28 kiurua, 30 kottaraista, 150 urpiaista, 120 vihervarpusta ja 2 pulmusta. Aittavaarassa lauloi lisäksi tikli.

Sunnuntaina muutto oli hieman odotettua vaisumpaa, vaikka keli oli yhä vain aivan uskomattoman lämmin ja tuuli suoraan etelästä. Joutsenia näkyi 14, taas sepelkyyhky ja 5 uuttukyyhkyä, 200 hyyppää, varpushaukka, 5 merikotkaa, 9 hiirihaukkaa, ampuhaukka, 20 kiurua, 50 kottaraista, kulorastas, 20 mustarastasta, 2 tikliä, 3 pulmusta ja 2 pajusirkkua.

Viikolla kelit pysyivät lämpiminä ja etelätuulisina ja lumet ja jäät hupenivat silmissä. Ihan viikonlopun lämpölukemille ei päästy, joten muuttokin oli hieman tyrehdyksissä. 16.3. peltokierrokseni ainoa mainittava havainto oli metso Koitsanlahdenkankaalla. 17.3. lahdella näkyi ennätysaikainen kurki, uuttukyyhky, 21 pulmusta ja pajusirkku eikä 18.3. tuottanut sekään yllätyksiä; Kullinsuolla oli tuulihaukkapari saapunut jo pöntölle. 19.3. oli lahdelle auenneeseen pieneen sulaan saapuneet ensimmäiset 3 sinisorsaa, mutta muutto oli jostain syystä yhä jumissa ja vain 5 pulmusta näkyi. 20.3. aamulla näkyi kanadanhanhi Särkisalmen yhä varsin pienessä sulassa.

Viikonloppu meni Lahdessa BirdLifen kokousviikonlopussa, jonne menimme junalla. Reissun havainnot jäivät varpusiin sekä rautatieaseman yli lentäneeseen mustavarikseen.

J.A.

8.12. Härskiissä näkyi vielä niin kala- kuin harmaalokkeja mutta pikakäynti täysin sulaneella Siikalahdella tuotti vain yli lentäneen urpiaisen. 10.12. Härskiissä näkyi kuikka ja 11.12. Vartialahdella pilkkasiipi ja Kannaksella merikotka.

12.12.Tetrisuolla näkyi isolepinkäinen, Vartialahdella 5 laulujoutsenta, lapasotka ja merikotka, Kannaksella pyy ja Tiviän pelloilta löytyi yllättäen piekana, joka oli sekin minulle uusi talvilaji Parikkalaan.

Viikonloppuna keli alkoi muuttua talvisemmaksi, mutta vielä 13.12. oli piekana Tiviällä, pilkkasiipi kierteli merikotkan säikyttämänä taivaalla jäätyvän Vartialahden päällä, pähkinänakkeleita näkyi molemmilla Siikalahden ruokinnoillamme sekä myöskin kylällä ja Härskiinmutkassa näkyi varpushaukka. Ja sunnuntaina näkyi vielä yksi nakkeli eri ruokinnalla sekä isolepinkäinen, harmaapäätikka, pyy, teeriä ja yllärinä ukkometso Tetrisuolla.

Viikolla näin vielä muutaman isolepinkäisen sekä urpiaisparven ja loppuviikosta kelit lämpenivät taas siihen malliin, että Härskiinmutkan kiiltävän vetisellä jäällä kökötti pari merikotkaa sekä jopa 13 harmaalokkia. Viikonloppuna alkoi lopulta odotettu Joululoma, jonka ajaksi suuntasimme päiväntasaajalle Ugandaan.

Ugandasta palattuamme näkyi ensimmäiset vuodarit, naakka ja varis, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, mutta pian aurinko laski ja siihen Loppiaisen havainnot sitten jäivätkin.

Parikkalaan oli talvi saapunut oikein kunnolla ja lomamme aikaan oli ollut todella koviakin pakkasia. Niinpä linnut olivat varsin vähissä. 7.1. kävin ruokatunnilla pikaisesti Siikalahden ruokinnoillamme ja vuodariksi kirjautuivat valkoselkä- ja käpytikka, närhi, harakka, sini-, tali-, hömö- ja pyrstötiainen, pähkinänakkeli, pikkuvarpunen, viherpeippo sekä keltasirkku. 8.1. ainoa vuodari oli teeri ja 9.1. puukiipijä.

10.1. oli taas reissun takia myöhästyneen talvilintulaskennan vuoro. Sääennusteet olivat aivan persiillään ja keli oli paljon surkeampi kuin mitä oli luvattu. Käppäilin ja hiihdin silti reittini kovassa tuulessa ja ajoittain sakeassakin lumisateessa 10 asteen pakkasessa. Havainnot olivat pyy 4, kesykyyhky 1, kanahaukka 1, käpytikka 2, närhi 4, harakka 5, naakka 13, varis 3, korppi 1, sini- 31, tali- 40, töyhtö- 1, hömö- 6 ja pyrstötiainen 11, pähkinänakkeli 1, musta- 1 ja räkättirastas 1, pikkuvarpunen 4, viherpeippo 37, urpiainen 10, vihervarpunen 28 ja keltasirkku 5. Lintuja näkyi, osin kyllä kelinkin takia, vähemmän kuin koskaan mutta kyllä lintuja vähän olikin.

11.1. aloitimme retken bongaamalla Siromäessä talvehtivan punarinnan ja samalla tuli vuodariksi myös punatulkku sekä kuusitiainen. Särkisalmella näkyi mustarastas ja Tarvaslammella varpushaukka sekä pari kuusitiaista.

Viikolla retki-into oli vähissä ja niin olivat havainnotkin. Ainoa vuodari oli 12.1. Tetrisuolla näkynyt isolepinkäinen. Räkättirastas näkyi pariin otteeseen kylällä, valkoselkätikka ruokinnallamme ja taas näkyi vähissä olleita urpiaisia 15 linnun parvi.

17.1. kävimme pienellä metsäkävelyllä Eskolan Lähdekalliolla ja onnistuimmekin löytämään etsimämme eli pohjantikkaparin. Myös tänä talvena vähissä oleva hippiäinen löytyi vuodariksi. Kävimme myös täyttämässä ruokintamme ja näimme mm. harmaapäätikan, pähkinänakkelin, pyrstötiaisia, tilhen sekä muutaman vihervarpusen.

Sunnuntaina 18.1. näimme ensin Särkisalmella valkoselkätikan ja sitten Tarvaslammella koskikaran. Sitten jatkoimme metsäretkellä etsimään kaiketi viimeistä jäljellä olevaa kuukkelia, mutta eipä se suostunut näyttäytymään. Metsissä oli muutenkin todella hiljaista – sentään taas pohjantikka ja pari pikkukäpylintua löytyi. Paluumatkalla Tarvaslammella näkyi pari kuusitiaista ja Kangaskylässä 3 räkättiä ja 2 mustarastasta.

Viikolla oli taas todella köyhää – ainoa mainittava havainto oli koiras valkoselkätikka ruokinnallamme. 24.1. kuvailimme parin tunnin ajan toisella ruokinnallamme Siikalahdella. Valkoselkä- ja harmaapäätikka sekä pyrstö- ja hömötiaiset tulivat kuvatuiksi ja pikkutikkakoiraskin näkyi. Ohessa osallistuimme tietysti Pihabongaukseen. Sunnuntaina Hanna jatkoi kuvailuja ja itse tein lyhyen ajelun, jonka paras havainto oli Yrttitarhassa näkynyt viirupöllö. Iltapäivällä kävimme vielä Koitsanlahdella, jossa Pihabongasimme Koitsan Pito ja palvelun pihassa ja näimme mm. valkoselkätikan ja pähkinänakkelin.

Kuun viimeinen arkiviikko ei tuottanut pakkasilla mitään mainittavaa. 31.1. lauantaina löytyi Siikalahdelta yllättäen pohjantikka ja Tarvaslammella näkyi koskikara. Päivällä Rautjärven Simpeleellä ennen jääkiekkoturnausta stoppasin 6-tien sillalla, jossa pienessä sulassa näkyi koiras isokoskelo, 2 naaras telkkää ja koskikara. Illalla vielä Oronmyllyn stopilla kuului yllättäen sarvipöllö.

J.A.

Marraskuussa alkoi Parikkalan ja Rautjärven Lintukerhon perinteinen marraskisa. Itse aloitin sen tekemällä talvilintulaskentani, joka olikin lämpimän syksyn ansiosta ehkä kaikkien aikojen laskenta. Havaitsin Kangaskylä-Siikalahti -reitilläni jopa 55 lajia: laulujoutsen 66, tundrahanhi 88, tundrametsähanhi 100, alli 10, pilkkasiipi 4, telkkä 34, isokoskelo 7, tukkasotka 35, lapa- 3, harmaa- 1 ja sinisorsa 23, haapana 42, tavi 2 (mainittakoon, että valtaosa Siikalahden vesialueesta ei näy reitilleni), pyy 4, teeri 3, silkkiuikku 4, kesykyyhky 2, kurki 1, kala- 5, harmaa- 10 ja merilokki 1, kuikka 12, merimetso 56, merikotka 2, harmaapää- 4 ja käpytikka 10, isolepinkäinen 1, närhi 14, harakka 18, naakka 90, korppi 3, varis 7, sini- 181, tali- 201, kuusi- 2, töyhtö- 2, hömö- 19 ja pyrstötiainen 13, tilhi 40, hippiäinen 22, pähkinänakkeli 4, puukiipijä 9, musta- 4 ja räkättirastas 141, pikkuvarpunen 19, järripeippo 1, peippo 4, punatulkku 55, viherpeippo 36, urpiainen 210, pikkukäpylintu 1, tikli 1, vihervarpunen 105, pulmunen 2 sekä keltasirkku 39.

Illalla kävimme Höltän Harrin 50-vuotisjuhlien aloittajaisissa, mutta sen jälkeen raahauduin vielä lämpökameran kanssa kiertämään lähipeltoja ja kyllä kannatti. Löysin kolmisenkymmentä lehtokurppaa, 3 suopöllöä ja sarvipöllön, 3 pulmusta sekä kiurun.

Sunnuntaina 2.11. teimme Saaren kierroksen, mutta tulos jäi odotettua laihemmaksi. Mainittavia havaintoja olivat 70m tundra- ja 10m tundrametsähanhea, pari mustalintua, uiveloita, jouhisorsa, taveja, 5 pyyn parvi, jopa 153 teeren parvi, varpus- ja 2 kanahaukkaa sekä parhaimpina Lahdenpohjajärvellä ollut jalohaikara, Muukkosenselällä kellunut härkälintu ja Pohjasuon 3 kulorastasta. Paluumatkalla kurvasimme vielä Tarvaspohjaan, jossa näkyi nokikana.

Itse kävin iltapäivällä vielä pikakäynnin eteläisiä Simpelejärven selkiä seulomassa, mutta havainnot jäivät muutamaan lapasotkaan sekä 6-tien varressa matoa kiskoneeseen punakylkirastaaseen. Illalla olikin sitten Harrin synttärispektaakkelin vuoro.

Olin etukäteen ajatellut, että viikonloppuna olisi voinut havaita jopa 60 lintulajia, mutta näin lajini nro 60 vasta maanantaiaamuna, kun Härskiinmutkassa lenteli naurulokki.

Kiitos typerän kellojen siirtelyn oli taas aamulla ennen töitä ja töiden jälkeen pimeää. Niinpä retkeily jäi lyhyiden ruokataukostoppien varaan. Koska Siikalahti oli edelleen sula, kävin pääasiassa vain siellä. 3.11. näin mm. 4 allia, 3 uiveloa, 3 lapa- ja 6 jouhisorsaa sekä yhteensä 370 haapanaa ja sinisorsaa. Illalla oli vuorossa Lintukerhon kuvailta, jossa näytimme kerhon alueella kuvaamiamme lintu- ym. kuvia vuodenkierron mukaan.

Illalla teimme peltokierroksen ja tavoitteemme täyttyi heti ekalla pellolla, kun saimme pari pulmusta rengastettua. Lehtokurppia näkyi 15 mutta vain 2 rengastettiin, ohessa näkyi vielä kiurukin.

4.11. Siikalahdella näkyi vain tuttuja lintuja. Yöllä tein pikavisiitin yhdelle lähipellolle, jolla näkyi 2 lehtokurppaa, 1-2 suopöllöä, pulmunen sekä paluumatkalla vuorokauden jo vaihduttua lehtopöllö.

6.11. näkyi taas 11 tundra- ja 5 tundrametsähanhea sekä 8 määrittämätöntä anseria ja 7.11. mm. 3 harmaasorsaa ja jouhisorsa. Kurkikin oli yhä paikalla ja kotipihassa näkyi punakylkirastas. Työpäivän jälkeen singahdin Lappeenrannan Kourulanmäkeen, jossa oli jo joitakin päiviä oleillut taigaisolepinkäisen piirteitä omaava lepinkäinen. Nyt julki tulleet kuvat näyttivät kuitenkin todella lupaavilta, joten paikalle oli mentävä. Puolen tunnin hakemisen jälkeen lintu löytyikin näytille, mutta se liikkui aika vilkkaasti ja vaikka se pysyi puolisen tuntia hallinnassa, ei sitä kummemmin päässyt ihailemaan saati kuvaamaan.Toivottavasti tämä lintu saadaan kiinni, jotta määritys varmistuisi.

8.11. kiertelimme lähinnä järvenselkiä ja lahtia koluten mutta yhä vain 155m tundrahanhea, pari kaakkuria sekä jo aiemmin vessulajeja löytyi. Kotipihassa yllätti järven selkää pitkin lentänyt harmaahaikara. Illalla Lintukerho talkoili Siikalahdella, mutta itse tein samaan aikaan viimeisen vesilintulaskentamme. Vessut olivat valtaosin joko piilossa tai lähteneet, mutta 2 kanadanhanhea, 3 harmaa- ja 3 jouhisorsaa sekä taivaanvuohi olivat mukavampia havaintoja.

9.11. teimme metsäretken, jolla ei kuitenkaan näkynyt oikein muuta kuin pakollinen kuukkeli ja sekin tuli meitä katsomaan yksin. Myös muilta oli viime aikoina havaintoja vain yhdestä kuukkelista, joten tilanne näyttää erittäin huolestuttavalta. Täytyy toivoa, että nyt näkynyt lintu on se aiemminkin yksinään liikkunut arempi lintu ja vanha tuttu pariskunta on vain käymässä jossain muualla… Tyrjän suunnalla käynti tuotti vielä piekanan sekä uuden pähkinänakkelipariskunnan. Siikalahdella piti vielä käydä päiväpinnailemassa ja lahdella olikin taas enemmän sorsia joukossaan lapa-, 3 harmaa- ja 4 jouhisorsaa. Ja sama kurki oli yhä vain tukevasti paikalla.

Sitten tulivat syksyn toiset pakkasyöt (ensimmäisethän olivat olleet jo Haliaksen reissumme aikaan). Siikalahti jäätyi taas osittain mutta vielä 10.11. näin pari harmaasorsaakin. Muut linnut olivat pitkälti lähteneet, kaiketi jopa kurkikin, kun sitä ei enää sen koommin nähty.

Viikolla tein vielä ruokisretkiä, mutta havainnot jäivät vähiin. Kelit taas lämpenivätkin ja Siikalahtikin suli kokonaan, mutta sade ja tuuli haittasivat havainnointia. Vesilintuja oli yhä lahdilla mutta ruokatuntiretkillä ei juuri kerinnyt kuin yhteen paikkaan kerralla, joten yllätyksiä ei löytynyt.

Lopulta oli heitettävä pyyhe kehään jo puolivälissä kuuta ja todeta, että marrassaldokseni jäi 77 lajia, joka oli kuitenkin aika lähellä ennätystulostani (79) – sen verran paljon oli maastossa ollut viivyttelijäitä. Valkoposkihanhi jäi hassuimpana puuttumaan mutta loppukuusta olisi varmasti ollut hyvät mahdollisuudet vielä mm. tukkakoskeloon, metsoon, pöllöihin, palokärkeen, valkoselkä-, pikku- ja pohjantikkaan, koskikaraan, varpuseen jne. Viikonloppuna, juuri sopivasti, kun taas pakastui ja Siikalahti jäätyi, minulla oli edessä siirtyminen aivan toisiin maisemiin – taas kerran Costa Ricaan…

J.A.

Emme tehneet matkalla ainoatakaan pysäystä ja ajoimme muutenkin niin vauhdikkaasti kuin rajoitukset antoivat myöten ja lopulta kurvasimme Verkkokarin satamaan klo 16:20. Paikalla oli pari bongaria, jotka kuitenkin kauhuksemme kertoivat, että tiira oli viittä minuuttia aiemmin noussut korkealle taivaalle ja lentänyt kauas läheisten saarten taakse.

Koska tiiraa ei alkanut kuulua takaisin sovimme muutaman myöskin myöhässä paikalle tulleen bongarin kanssa, että he jäävät päivystämään vakiopaikalle ja me lähdemme etsimään tiiraa lähirannoilta. Mutta eihän sitä tietenkään enää löytynyt, eikä sitä tällä paikalla havaittu enää myöhemminkään. Paria päivää myöhemmin lintu oli kertaalleen ilmoitettu havaitun läheisestä saaresta, mutta sen jälkeen havaintoja ei enää tullut. Minulle tämä oli jo kolmas kerta, kun myöhästyin täpärästi valkoposkitiirasta. Tämä lienee siis se minun ”bogey-bird”.

Lopulta yhdet sakot matkalla saatuamme, ilmeisesti vuotavalla renkaalla tai jopa useammalla (jouduimme lisäämään ilmaa jopa kolmeen renkaaseen matkan varrella) ja reilut 800 kilometriä ajettuamme, pääsimme lopulta Hangon Tulliniemeen. Ajoimme portista kulkulupia näytettyämme sisään ja jatkoimme autokenttien läpi Hangon lintuaseman Haliaksen parkkipaikalle, josta kärräsimme tavaramme lintuasemalle. Aseman porukka oli onneksi vielä hereillä, kun keli oli manio pöllörengastukseen.

Itse emme jaksaneet ottaa vastuullemme yön pöllökierroksia, mutta onneksi muut olivat innokkaita ja pöllöjä tulikin mukavasti, 4 sarvipöllöä sekä varpuspöllö, joita katsomaan meidätkin toki herätettiin.

18.10. alkoi lintuasemaelämä rutiininomaisesti eli Hanna lähti aamusta verkoille innokkaan apurin Taiga Burgaksen kanssa ja itse suuntasin Pynnösen Petron kanssa bunkkerille aamuvakiolle. Miehittäjänä myös olleet Luca Hasel sekä pitkäaikaismiehittäjä Juho Tirkkonen kiertelivät lähimaastossa käyden välillä bunkkerillakin.

Muuttoa oli ihan mukavasti ja etenkin pikkuvarpusilla oli meno päällä, kun aamun saldoksi tuli jopa 290 lintua. Muutama jalohaikara näkyi muutolla ja pari tipahti paikalliseksikin Gåulle. Petolintujakin oli liikkeellä, joten ei ollut yllätys, että petoguru Dick Forsmankin saapui paikalle ja hän tietysti äkkäsi ensin nuoren puoleisen maakotkan ja sitten perään upean varsin vaalean nuoren kiljukotkan lentämässä Hangon niemen päällä. Kauemmin näkyvissä olleen kiljukotkan ehti koko asemalla ollut porukka näkemään. Myös hiirihaukkoja näkyi 19, varpushaukkoja 21 ja kanahaukkojakin 11 lintua. Tikkoja näkyi myös mainiosti, palokärki, 4 harmaapäätikkaa, pohjantikkanaaras sekä jopa 24 pikkutikkaa. Mainittavia määriä olivat myös 185 kulorastasta ja 12 paikallista lapasotkaa. Vielä näkyi 7 haarapääskyäkin ja kangaskiuru on aina mukava lintu ainakin itselleni. Hannalla oli verkoillakin jonkin verran tekemistä mutta mitään kummempaa ei tullut saaliiksi.

Illalla katseltiin vielä komeettaa ja revontulia.

19.10. neljä aamutuntia kului taas vakiolla mutta meno oli paljon vaisumpaa. Hanna näytti meille verkosta saamansa idäntiltaltin ja sitten asemalle saapunut Aleksi Mikola löysi todella kaukaa merellä muuttaneen ison merisirriparven, jossa arvioimme olleen noin sata lintua! Tällä parvella näimme kaiketi enemmän merisirrejä kuin Haliaksella oli koskaan nähty vuoden aikana? Muita mainittavia havaintoja olivat muuttavat jallu, 4 harmaasorsaa ja riskilä. Päivän aikana porukka vaihtui hieman, kun Luca, Petro ja Taiga lähtivät ja Kimi Nurminen sekä Aki Aintila saapuivat asemalle.

20.10. taas muutti jallu sekä aina mukava nokkavarpunen mutta muuten oli tyytyminen 247 punatulkkuun ja pariin haarapääskyyn ym. Meillä meni päivällä aikaa, kun olimme edellispäivänä huomanneet, että ainakin yksi automme renkaista todellakin vuoti. Onneksi aseman pihaan oli rakenteilla lisärakennus ja paikalla oli kompressori ja paikalla talkoissa käyneellä Mäenpään Latella oli Hangon kämpillään pistooli, jonka haimme lainaksi ja pystyimme näin lisäämään renkaaseen ilmaa.

21.10. keli oli huonontunut ja kovassa tuulessa havainnot jäivät vähiin. Parin tuhannen allin ohella kaukana merellä liikkui ajankohtaan nähden runsaasti haahkoja, 262 lintua. Lähiluodon rannassa tepasteli tylli ja merellä näkyi ruokki sekä merta pitkin matalalla muuttanut muuttohaukka.

Päivällä, täyteltyämme taas muutamaan kertaan automme rengasta, ajoimme kaupunkiin rengasliikkeeseen, jossa meille vaihdettiin väliaikaisesti hieman väärän kokoinen rengas ja tilattiin pari uutta rengasta myöhemmin viikolla vaihdettavaksi.

Iltaa kohti keli huononi ja 22.10. tuuli oli sen verran hurja, ettei vakioverkkoja pystytty laittamaan lainkaan pyyntiin ja aamuvakiokin suoritettiin etelämetsän suojasta. Merellä oli varsin vaisua mutta muutamia mukavampiakin havaintoja tehtiin, yhteensä 11 merisirriä, etelänkiisla ja tuulta uhmannut haarapääsky näistä parhaimpina.

Iltapäivällä teimme Hannan kanssa Gåun laskennan ja lintuja oli tuulensuojan puolella yllättävän mukavasti: mm. 2 lapasorsaa, harmaasorsa, 2 tundrakurmitsaa, suosirri, 4 taivaanvuohta ja 2 haarapääskyä. Tietysti ollessamme mahdollisimman kaukana asemasta, poimi Kimi pihaverkosta tulipäähippiäisen. Lintua ei tietenkään pystynyt pitämään niin kauan, että olisimme ehtineet palata asemalle, joten lintu jäi meiltä näkemättä vaikka toki illalla yritimme vielä löytää sitä vapautuspaikan lähimaastosta.

23.10. keli oli taas leppoisampi mutta vieläkään ei lintuja liikkunut toivomiamme määriä. Kimi onneksi pelasti aamun tuomalla meille samasta pihaverkosta poimimansa kaksi tulipäähippiäistä. Edellisiltana rengastettu lintu oli tuonut kaverinsakin hakemaan renkaan itselleen. Muuttohavainnot jäivät nokkavarpuseen.

Vakion jälkeen kiiruhdimme Akin ja Aleksin kanssa Gåulle ja ehdimmekin koluta sen huolella ennen kuin luvatut sateet alkoivat. Havainnot jäivät kuitenkin vaisuiksi – 2 taivaanvuohta, 3 jänkäkurppaa ja taas ainakin yksi haarapääsky sentään nähtiin.

24.10. merellä liikkui alleja 7786m ja tiaisilla ja peipoilla sekä punatulkuilla ym. oli myös liikehdintää mutta verkoilla oli kuitenkin yhä varsin vaisua – yllärinä Hanna poimi myöhäisen lehtokertun. Gåulla kellui useita harmaasorsia mutta muuten havainnoilla ei juhlittu.

Lopulta meidän piti singahtaa yhdeksi rengasliikkeelle vaihtamaan parit renkaat ja sitten palasimme vielä asemalle pakkailemaan ja siivoilemaan. Sitten olkini aika hyvästellä asemalle jäävä porukka ja lähteä liikenteeseen.

Koska meillä olki yhä lomaa jäljellä, päätimme varata huoneen tutusta SkyLine lentokenttähotellista, jossa söimme illalla hyvin ja simahdimme aikaisin.

Lauantaina 25.10. tukevan hotelliaamiaisen jälkeen kiertelimme hieman Vantaan autoliikkeissä tutustuen erilaisiin autoihin, sillä meillä on suunnitelmissa tehdä autokauppoja lähitulevaisuudessa. Oli hyvä päästä katsomaan autoja hieman livenäkin eikä vaan netistä.

Lopulta kun ei mitään kauhean kiinnostavaa bongattavaa ollut missään lähistöllä, päätimme ajaa Järvenpään Tuusulanjärven Vanhakylänrantaan kuvaamaan siellä jonkin aikaa viihtynyttä nuorta aroharmaalokkia. Lintu poseerasikin meille oikein mukavasti, joten aika pian lähdimme jatkamaan matkaamme.

Kouvolassa stoppasimme ostamaan halpoja linnunruokia talveksi ja jatkettuamme taas ajoa muutaman kymmentä kilometriä, tuli viesti, että Kouvolan Lappalanjärven särkillä oli jo pitkin päivää bongattu paikallisten toimesta mahdollista siperianuunilintua, jota oli päivän aikana kuultu useita kertoja mutta nähty vain vilaukselta ja näytillä oli ollut vain yksi varsin vaatimaton kuva, jonka lajista pian käytiin keskusteluja.

Teimme tietysti nopean uukkarin ja ajoimme kiiruusti särkille, jossa oli yllättäen paikalla vain linnun löytänyt Antti Vänskä, Hannan sisko Elissa sekä Teo Ylätalo. Myöhemmin paikalle saapui vielä pari immeistä. Koko illan etsimme uunilintua ja muutamaan otteeseen kuulimme ruovikosta lupaavan kuuloisia ääniä – niin taksutusta kuin siperianuunilinnulle tyypillistä kitkutustakin, mutta lintua emme nähneet ja tuskin saimme äänitettyäkään, sillä tilanteet olivat todella nopeita ja tuuli haittasi äänityslaitteella kuuntelua.

Havaintomme olivat kuitenkin sen verran lupaavia, että päätimme yöpyä Elissan luona ja palasimme paikalle taas sunnuntaiaamuksi, jolloin paikalla oli yhteensä parisenkymmentä linnun etsijää. Kertaalleen kuulimme osalla porukasta hämmentävän selvän siperianuunilinnun laulunsäkeen vastauksena soitettuun lauluatrappiin, mutta tilanne oli niin erikoinen, ettei kukaan uskaltanut olla varma, oliko joku soittanut jossain ruovikon siimeksessä atrappia vai oliko vastauksen päästänyt oikea lintu.

Lopulta meidän oli Hannan kanssa lähdettävä ajamaan kohti Parikkalaa, sillä meidän oli määrä tehdä illemmalla vielä vesilintulaskenta Siikalahdella.

Jälkisanoina voisi ehkä sanoa, että syysloma oli havaintojen puolesta ollut varmaan surkein ikinä mutta olipahan sentään päästy irtautumaan arjesta edes hetkeksi.

J.A.

Loppuviikon olin Helsingissä kouluttautumassa ja 25.9. ehdimme aikaisin aamulla käydä isäni kanssa Espoon Vermossa bongaamassa töyhtökiurun, joka lopulta löytyi parin tunnin hakemisen jälkeen kadoten kuitenkin liian nopeasti, että olisin ehtinyt saada siitä kuvia.

Viikonloppuna rengastelimme taas ja kesälinnut olivat jo tiessään. Lauantain 27.9. saalis Kukonkannassa oli 57+2k tali-, 19+3k sini-, 1 hömö- ja 16 pyrstötiaista, 11+2k tiltalttia, 2 pajulintua, 3 hippiäistä, 5 rautiaista, 10 punarintaa, peippo, vihervarpunen, 9 kelta- ja 1+1k pajusirkkua. Ohessa näkyi joitakin tuhansia muuttavia valkoposkihanhia muttei oikein mitään muuta. Iltapäivällä valkoposkihanhimuutto jatkui Siikalahdellakin, jossa teimme vesilintulaskennan. Mainittavimmat havainnot olivat Raikanniemestä laskenta-alueen ulkopuolella näkyneet kaakkuri ja 4 mustalintua sekä 5 harmaasorsaa.

Sunnuntaina 28.9. olimme Lietteenlahdessa, jossa verkosta tuli 4 sini-, 18+1k tali- ja 5 pyrstötiaista, 10 tiltalttia, puukiipijä, peukaloinen, 16 punarintaa, 8 rautiaista, peippo sekä 2 pajusirkkua. Paluumatkalla Huhmarisessa näkyi 113 laulujoutsenen parvi. Päivällä suuntasimme Saarelle, jossa valkoposkia oli Pohjanrannassa 7000 ja Akonpohjassa 2000 joukossaan yksi leukistinen yksilö. Muuten havainnot jäivät pariin jalohaikaraan, ampuhaukkaan jne.

29.9. Huhmarisen joutsenparvessa oli 3 pikkujoutsentakin ja Siikalahdella näkyi vielä ruskosuohaukkakin. Illalla lyhyellä peltoreissulla pellot olivat yhä vain kuivia, joten renkaan sai 3 vain lehtokurppaa ja matkalla näkyi todennäköinen lehtopöllö. Revontulet olivat kuitenkin poikkeuksellisen komeat.

Kuun viimeisenä näkyi ensimmäiset 6 tundrahanhea mutta muuten muutto oli edelleen ihan jumissa. Liuharannassa oli 2000 valkoposkea sekä metsäkirvinen.

1.10. Siikalahden silmäpuoli sääksi otti korkeutta ja lähti muutolle. 5 merikotkaa kaarteli taivaalla hanhimassoja odotellen ja 3 kapustarintaa lenteli Huhmarisessa. 2.10. lahdella näkyi pari punasotkaa, 6 harmaasorsaa ja vielä 8 jalohaikaraa. 3.10. löysin Raikanniemestä pähkinänakkeliparin.

Viikonloppuna rengasteltiin taas Kukonkannassa. 4.10. saalis oli 13+1k sini-, 44+11k tali- ja 1 kuusitiainen, puukiipijä, 4 tiltalttia, Parikkalan kautta aikain ensimmäinen idäntiltaltti, 2 punakylki- ja 12 mustarastasta, 10 punarintaa, 2 rautiaista, 2 järripeippoa, vihervarpunen ja keltasirkku. Ohessa näkyi verkkojen yllä kääntymässä käynyt metsäkirvinen muttei juuri muuta. Iltapäivän Saaren kierros oli edelleen varsin tylsä. Hanhet eivät juuri olleet lisääntyneet ja etenkin ansereita näkyi todella vähän. Pohjanrannassa oli vielä 5 ”jallua”, Jyrkilässä pari sinisuo- ja pari tuulihaukkaa ja siellä täällä oli isolepinkäisiä.

Sunnuntai oli verkoilla todella hiljainen; 7+1k sini- ja 9+7k talitiaista, 4 tiltalttia, puukiipijä, peukaloinen, punarinta, järripeippo, 2 vihervarpusta ja 3 keltasirkkua. Ohessakin näkyi vain haarapääsky, 4 sepelkyyhkyä ja kottarainen ym. Illalla Siikalahden tornilta näkyi punasotka, muutama harmaasorsa sekä mukavana yllärinä juhlapukuinen pikku-uikku!

6.10. Siikalahdella näkyi vielä 9 jalohaikaraa, mutta muuten alkuviikon havainnot jäivät pariin pikkutikkaan ja piekanaan. Etelätuuli pidätteli yhä vain hanhimuuttoa. 9.10. Siikalahdella näkyi pikku-uikku taas puljaamassa ja nuori suosirri lenteli matalalla lahden yllä laskeutumispaikkaa etsien. Kylällä pyöri edelleen kuuden haarapääskyn perhe. Poikaset olivat jo päässeet hieman liikenteeseen ja olivat siirtyneet S-marketin katoksesta terkkarin läheisen varastohallin katolle. 10.10. teimme iltapäivästä vesilintulaskennan, jolla ei näkynyt yllätyksiä. Ajankohtaan sopien ensimmäiset pari allia ja kolme lapasotkaa ja vielä oli pari punasotkaakin paikalla.

11.10. lauantai oli sadepäivä ja Hannakin töissä, joten minulla oli haaveissa suunnata bongaamaan oikeastaan mitä vain, mutta tietysti juuri tänä päivänä ei missään ollut mitään tarjolla. Lähipaikkojen kiertelyllä ei näkynyt oikein mitään. Niinpä 12.10. päätimme vielä kertaalleen suunnata Kukonkantaan ja verkoilta saatiin 39+8k sini-, 36+17k tali-, 2 hömö- ja 16 pyrstötiaista, 2 tiltalttia, 4 hippiäistä, 4 punarintaa, punatulkku, vihervarpunen, paju- sekä 2 keltasirkkua. Ohessa näkyi muutamien tuhansien valkoposkihanhien muuttoa sekä mm. 8 kaakkuria, 12 sepelkyyhkyä ja 7 merikotkaa. Iltapäivällä suuntasin vesisateessa vielä Saaren kierrokselle mutta eipä sieltäkään löytynyt juuri mitään.

Alkuviikosta kylällä pyöri yhä vain haarapääskyjä ja vielä 14.10. näin 2 lintua ja Siikalahdella oleili pienellä pellolla yksinäinen reppanan oloinen kurkinuorukainen, joka ei ollut osannut tai älynnyt lähteä aikanaan kavereiden kanssa etelään, vaikka osasikin lentää ainakin kohtuullisesti. Kun tuulet vihdoin kääntyivät pohjoiseen alkoi viimeinen hanhityhjennyskin ja parina päivän. ruokatunnilla näkyi joitakin tuhansia, valkoposki-, tundrametsä- ja tundrahanhia sekä piekana. Seuraavina päivinä havainnot alkoivatkin olla jo todella tiukassa, kotipihassa näkyi 16.10. sentään vielä västäräkki.

J.A.

Elokuun loppupuolella touhu jatkui samana kuin jo pitempään. 23.8. jatkoimme rengasteluja Kukonkannassa ja 72 lintua saatiin saaliiksi; metsäkirvinen, 3 rautiaista, punarinta, 4 ruoko- ja 8 viitakerttusta, rytikerttunen, 4 herne-, 7 pensas, 16 lehto- ja 7+1k mustapääkerttua, tiltaltti, 15 pajulintua, hippiäinen, sinitiainen sekä pikkulepinkäinen.

24.8. oli vuorossa vuoden viimeinen SSP, jolla oli hiljaisempaa mutta 2 punarintaa, 1+1k pensaskerttua, pajulintu, punavarpunen, keltasirkku, 3+1k pajusirkkua sekä aamun pelastus, pensassirkkalintu saatiin. Illalla Siikalahdella saapui jopa 52 jalohaikaraa yöpymään patotien edustan saaren puihin. Haikaralaskennan ohella roikottolimme paria verkkoakin, mutta saalis jäi kuuteen tavalliseen lintuun.

Viikolla havainnot jäivät kylällä olleeseen pähkinänakkeliin, Kaukolan pellolla oleilleeseen merihanhiperheeseen (2ad 4juv) ja pellolla käydyllä iltaisella haavimisretkellä rengastettuihin pariin lehto- ja yhteen heinäkurppaan sekä 5+1k kiuruun. 29.8. perjantain Saaren retki tuotti sekin vain harmaasorsan, pari sinisuohaukkaa, 3 isolepinkäistä sekä kesyn ja kuvauksellisen nuoren tyllin.

30.8. rengastelimme uudella paikallamme Lietteenlahdessa, jossa ei kuitenkaan tullut aivan toivomallamme tavalla lintuja. Tihkuvesisateessa 35 lintua kuitenkin; 2 metsäkirvistä, 2 peukaloista, rautiainen, 8 punarintaa, 2 ruoko- ja 2 viitakerttusta, 1 herne-, 3 pensas-, 6 lehto- ja 2 mustapääkerttua, tiltaltti, 2 pajulintua, 2 sinitiaista sekä syksyn eka pohjansirkku, joita pari havaittiin muutollakin. Kerrankin valtakunnallisen valkoposkihanhilaskennan aikaan oli valkoposkia vielä Parikkalassakin, kun Punnolassa laidunsi 101 linnun parvi.

31.8. olimme taas Kukonkannassa, jossa saimme 60 lintua; västäräkki, punarinta, musta- ja punakylkirastas, 12 ruoko-, 6 viita- ja 3 rytikerttusta, 1 herne-, 2 pensas-, 10 lehto- ja 8 mustapääkerttua, 3 tiltalttia, 4 pajulintua, 12+3k sinitiaista sekä pikkulepinkäinen. Ainoa havaittu pohjansirkku ei suostunut osumaan verkkoon. Rengastelujen ohella kuului taivaalta pari kertaa tundrakurmitsan ääntä ja kotiin palaillessa Härskiinmutkasta näkyi 20 mustalinnun parvi. Illalla teimme vielä vesilintulaskennan, jossa löytyi yllättäen jopa 109 metsähanhea, joista valtaosa oli taigametsähanhia mutta ainakin pari tundrametsähanhiperhettä oli mukana.

Syyskuun ensimmäisenä merihanhet olivat taas paikalla ja illalla pelloilla näkyi muutama heinäkurppa mutta renkaisiin niitä ei saatu, vain 2 lehtokurppaa, taivaanvuohi ja 2 kiurua saatiin kiinni.

2.9. mainittavia havaintoja olivat samat merihanhet sekä Siikalahdella lasketut 480 kurkea ja 48 jalohaikaraa. 3.9. metsähanhia opiskellessa näkyi sinirinta ja illalla Siikalahdella näkyi 7 harmaasorsaa.

4.9. kurppailu tuotti 2 lehtokurppaa, heinäkurpan, taivaanvuohen ja 2 kiurua. Kuivilla pelloilla linnut olivat vähissä ja arkoja, taas paria heinäkurppaa ei saatu kiinni. Yllärilintuna nappasin pellonreunapuskista kiinni sinirinnan. Ohessa näimme pari suopöllöä ja sarvipöllön.

5.9. Saaren kierroksella näkyi vuodariksi pari lapinkirvistä, sinirinta, 4 kapustarintaa, iso- ja pikkulepinkäinen sekä 40 hempon parvi ym. Siikalahdella näkyi 47 ”jallua”, 450 kurkea, suopöllö ja kehrääjä, joita olikin näkynyt nyt syksyllä normaalia enemmän.

6.9. Hanna oli Helsingissä käymässä, joten rengastelusta oli taukoa, joten suuntasin tuoreiden bongariliittolaisten Minna Terävän ja Merja Laarin kanssa Kotkaan bongaamaan käärmekotkaa. Emme joutuneet kauan lintua Ristinkalliolla hakemaan, kun se löytyi kaukaa akkutehtaan työmaa-aukean takaa puun latvasta. Lintu lennähteli muutamia kertoja saalistellen ja kerran kantoikin pienen käärmeen mukanaan puun latvaan syötäväksi. Valitettavasti lintu ei parin tunnin aikana käynyt yhtään lähempänä, joten kuvia siitä ei oikein tullut. Sitten kiertelimme muutamia Haminan lintupaikkoja ilman harmaasorsaa, jalohaikaroita, pähkinänakkelia ja pikkutikkaa kummempia havaintoja ennen kuin lähdimme kotimatkalle. Rautjärvellä stoppasimme vielä Kokkolanjoelle, jossa parilla stopilla näkyi 6 virtavästäräkki, joista yhdellä nuorella näkyi rengas.

Sunnuntaina 7.9. rengastelimme raviradalla ja saimme saaliiksi 92 lintua; 3 metsäkirvistä, peukaloisen, 2 rautiaista, 6 punarintaa, 4 sinirintaa, 2 ruoko- ja 2 viitakerttusta, pensas- ja lehtokertun, 8 mustapääkerttua, 13 tiltalttia, 3 pajulintua, hippiäinen, 14 sini- ja 3 tali- ja 2 hömötiaista, 2 peippoa, järripeippo, 16 vihervarpusta, pohjansirkun sekä 16 pajusirkkua. Vielä näkyi pikkulepinkäinen ja törmäpääskykin. Iltapäivällä näkyi keittiömme ikkunasta jalohaikara lentämässä järven yllä. Illalla Hanna kävi kuvaamassa kuunpimennystä – itselleni riitti sen katsominen parvekkeeltamme. Edellisinä öinä oli näkynyt revontuliakin.

Viikolla kävin taas joka päivä vähintään ruokatunnin patotiellä mutta havainnot olivat samaa tasoa kuin oikeastaan koko vuoden. 10.9. täyden kuutamon haaveilut tuottivat 3 heinäkurppaa ja lehtokurpan ja vielä näkyi kehrääjäkin.

11.9. rengastelimme illalla Siikalahdella Hannan esitellessä rengastusta pienelle oppilasryhmälleen ja samalla laskimme taas kurkia. Verkosta tuli peukaloinen, 2 punarintaa, sinirinta, räkättirastas, 2 tiltalttia, 7 pyrstötiaista, sinitiainen, 3 talitiaista, 2 peippoa ja 3 keltasirkkua ja kurkia ynnättiin 720.

12.9. suuntasimme Minnan, Merjan ja Kososen Veikan kanssa Nurmeksen Valtimon Murtovaaraan bongaamaan siellä jo pitempään ollutta mustapäätaskua. Perille päästyämme lintu löytyi saman tien ja vaikka se tuulessa välillä piilottelikin puskissa, sain siitä lopulta ihan kelvollisia kuviakin. Kuulimme talomuseon läheisissä metsissä useamman pyyn, pihlajien välillä lenteli jo 50 tilhen parvi ja harmaapäätikkakin nähtiin. Paluumatkalla näkyi vielä ampuhaukka.

13.9. olimme taas Lietteenlahdella, joka ei vieläkään oikein lunastanut odotuksiamme. Niityltä lentoon noussut heinäkurppa avasi aamun mukavasti mutta verkoilta saimme vain 43 lintua; peukaloisen, 6+1k punarintaa, 2 laulurastasta, hernekertun, 4 mustapääkerttua, 2 tiltalttia, 4 pajulintua, 2 hippiäistä, 9 pyrstö-, 4 sini-, 4 tali- ja 2 hömötiaista sekä 2 pajusirkkua. Lyhyellä peltokierroksella näkyi Kullinsuolla ilmeinen sini- ja arosuohaukan risteymänuorukainen sekä Lahdensuolla upea ”börringe”-hiirihaukka. Illalla teimme taas Siikalahden vesilintulaskennan, jossa näkyi parempana 9 harmaasorsaa.

14.9. oli taas Kukonkannan vuoro ja saalis oli taas parempi 92 lintua; peukaloinen, 9 punarintaa, sinirinta, musta-, punakylki- ja 2 laulurastasta, 1 lehto- ja 7 mustapääkerttua, 20 tiltalttia, pajulintu, hippiäinen, 3 sini- ja 6+1k talitiaista, 4 peippoa, 3 pohjan- ja 24+1k pajusirkkua. Ohessa näkyi ja kuului lapinkirvinen sekä 3 muuttavaa pohjansirkkua. Iltapäivän Saaren kierros tuotti Pohjanrannassa 101 kanadanhanhen parvessa olleet 3 merihanhea, 10 uuttukyyhkyn parven, isolepinkäisen, hemppoja ym.

Viikolla 15.9. näkyi patotieltä yllättäen pitkän matkan korkealla lahden poikki lentänyt metso sekä vihdoin syksyn ensimmäinen nuori arosuohaukka. Pikaisella Saaren käynnillä näkyi Jyrkilässä sitten toinenkin nuori arosuo. 17.9. näkyi patotiellä 4 kaakkuria ja 5 uuttukyyhkyä. Illalla peltoreissulla näkyi heti suopöllö ja haaviin saatiin 2+2k lehtokurppaa sekä 1 heinäkurppakontrolli, joka oli lihottanut itseään samalla pellolla jo kolmisen viikkoa. Samaisella pellolla näkyi myös noin kymmenen villisian lauma ja ketulla oli ajatuksena pyydystellä samoja lintuja kanssani, minkä takia linnut olivat varsin säikkyjä. Yllättäen sain kuitenkin kiinni myös 3 niitty- ja 2 lapinkirvistä. Kovempi paukku tärähti toiselta pellolta, jonka ainoana lintuna sain kiinni nuoren ruisrääkän!

Viikonloppu alkoi taas 20.9. tuttuun tapaan Kukonkannassa verkkoja kierrellen. Taas meillä oli seurana useita Lintukerhon harrastajia ja vaikka lintuja liikkui märissä puskissa vähemmän, taivaalla etenkin peippoja enemmän, niin kerrankin meillä tärppäsi vähän isompi kala koukkuun. Aamun saalis oli 2 rautiaista, 4 punarintaa, räkättirastas, hernekerttu, mustapääkerttu, 9 tiltalttia, pajulintu, 6 hippiäistä, 15+2k sini- ja 9 tali- ja 2 hömötiaista, peippo, 1+1k pajusirkkua sekä vihdoin kauan odotettu EKLY- (311) ja Parikkalapinna (274) nuori ja niin nätti pikkusirkku! Aamun oheishavainnot jäivät ampuhaukkaan ja 88 kanadanhanheen. Sateen takia jouduimme lopettamaan rengastuksen vähän toivottua aikaisemmin. Lyhyellä iltapäiväretkellä ainoat merkittävämmät havainnot olivat 3 pyytä, 3 sinisuohaukkaa sekä helmihopeatäplä.

Sunnuntaina 21.9. sade pilasi rengastussuunnitelmamme ja lähdinkin lopulta maastoon vasta puoliltapäivin Elosen Erkon kanssa. Kiertelimme Saaren suunnan paikkoja lopulta oikein huolella ja löysimme 7 jalohaikaraa, useita sinisuohaukkoja, arosuohaukan, 2 piekanaa, ampuhaukan, 16 uuttukyyhkyä, 12 kapustarintaa, useita isolepinkäisiä, lapinkirvisen sekä lapinsirkun ym. Illan vietimme vielä Siikalahdella, jossa harjoittelimme ensin metsähanhien määritystä. Tornilta näkyi hämmästyttävän vähän vesilintuja mutta 4 harmaasorsaa ja 3 uiveloa kuitenkin. Illan hämärtäessä laskimme vielä patotieltä ennätykselliset 1040 kurkea, 23 jalohaikaraa ja näimme vielä myöhäisen kehrääjän.

J.A.

16.8. suuntasimme isäni kanssa Espoon Laajalahdelle, jossa vesi oli poikkeuksellisen korkealla ja siksi paikalla ei juuri ollut toivomiamme kahlaajia. Ainoiksi mainittaviksi havainnoiksi jäivät suosirri, suokukko sekä pikkutylli. Koska meillä oli vielä aikaa, jatkoimme Vermoon yrittämään siellä pitempään jo ollutta töyhtökiurua mutta tunnin haeskelulla emme lintua löytäneet. Sitten olikin aika kiiruhtaa Helsingin puolelle Viikkiin, jossa kymmeneltä alkoivat BirdLife Suomen Lintumessut. Hanna oli työllistettynä messuilla mutta paikalle myöskin BirdLifen hallituksen edustajana saapunut Pirkka oli vapaan vielä nakkihommista puolitoista tuntia, joten kävimme kävelemässä pitkähkön lenkin Vanhankaupunginlahdella. Havainnot jäivät Etu-Viikin pelloilla olleisiin noin 200 hemppoon sekä Hakalan lintutornista nähtyyn nuoreen suosirriin, 4 punasotkaan ja pariin jalohaikaraan.

Messuilla törmäsin tietysti koko ajan tuttuihin, joten tälläkään kertaa ei tullut käytyä katsomassa mitään esitelmää. Lopulta päätimme isäni kanssa lähteä ja olimme jo parkkipaikalla, kun katsoin Lintutiedotusta ja huomasin, että Vuosaaresta oli jo tuntia aiemmin löytynyt nuori mustanmerenlokki. Mehän olimme vain noin 15 kilometrin päässä linnusta, joka juuri tulleen päivitysviestin mukaan oli yhä paikalla vaikka eräs kaikkien tuntema lintukuvaaja oli sitä jo paikalla lennättänytkin. Aika pian parkkeerasimme automme Ruusuniemen satamaan, josta jatkoimme tietä pitkin kävellen ja kohta näimme edessämme pienen bongarijoukon, jonka edustalla, aidan takana olleella kentällä, mustanmerenlokki nukkui muiden lokkien joukossa. Kaivoin kameran esiin ja aloin kuvailla lintua, joka lopulta kalalokkien häiritsemänä heräsi, haukotteli ja käveli vähän matkaa ja jatkoi taas uniaan, kunnes taas yksi kalalokki härnäsi sitä ja ”mumelo” nousi lentoon ja lähti kohti Vuosaaren golfkenttää mutta tämän koommin sitä ei enää nähty. Niinpä me jatkoimme Kirkkonummelle, jossa ilta meni alkuvuoden reissujemme kuvia katsellessa ym.

17.8. suuntasimme isäni kanssa kiertelemään Kirkkonummen lintupaikkoja. Morsfjärdenin lintutornin pitkokset olivat surkeat ja osin veden alla, joten sain heti kenkäni läpimäriksi ja loppuretki meni sitten sandaalit jalassa. Lintuja ei tornilta näkynyt ja hiljaista oli läheisellä Norra Fladetilla, jossa näkyi 4 jalohaikaraa ja suokukko. Salfjärdenillä oli tornilla muutama vakioukko ja pikkuhiljaa porukkaa kerääntyi parkkipaikalle enemmänkin. Havainnot jäivät puolille päivin mennessä jokuseen mehiläishaukkaan sekä 3 jalohaikaraan. Sitten haimme läheisestä maalaispuodista kunnon burgerit evääksi ja suuntasimme niitä syömään vanhempieni kanssa. Sitten olikin aika lähteä kotimatkalle.

Nappasin Hannan ja Höltän Harrin kyytiin Itäkeskuksen läheiseltä uimahallilta, jonne he olivat itsensä ”junailleet” ja lähdimme kohti Parikkalaa. Porvoon kohdilla Harri huomasi, että Lintutiedotukseen oli juuri tullut viesti sepeltaskusta Ilolanjoen pelloilta. Vain varttia myöhemmin olimme paikalla, jossa ei yllättäen ollut ketään muita. Pienen hakemisen jälkeen löysimme muutamia pensastaskuja ja kun paikalle oli juuri saapumassa sama tuttu Keskitalon Markus, löytyi aika hauskan näköinen tuoreessa, normaalia kirjavammassa puvussa ollut sepeltaskukin. Lintu liikkui vilkkaasti keskellä peltoa, mutta Hanna onnistui kertaalleen pääsemään pellon reunassa sitä lähelle, mutta lintu oli tuolloin aika pahasti kasvien takana piilossa mutta jonkinlaiset kuvat siitä kuitenkin saatiin. Jonkin ajan kuluttua paikalle alkoi saapua muitakin bongareita ja me päätimme lähteä jatkamaan kotimatkaamme.

Stoppasimme seuraavaksi Kouvolan Elimäenjärven tulvilla, jotka olivat jo parhaat päivänsä nähneet (ainakin toistaiseksi) mutta paikalla oli yhä runsaasti töyhtöhyyppiä, liroja, valkovikloja ja suokukkoja sekä mustaviklo ja isot parvet kottaraisia ym. Viimeisen stopin teimme vielä Rautjärven Lahnasenella, jossa pikastopilla näkyi ad koiras sekä ainakin neljä nuorta virtavästäräkkiä, joista yhdellä oli rengas jalassaan – eli tämä lintu oli Kangaskoskella kesällä rengastamastamme poikueesta. Lopulta olimme kotona ajoissa ja päätimme Hannan kanssa käydä vielä illallla pikaisella peltokeikalla mutta emme löytäneet kuin muutamia arkoja lehtokurppia ja taivaanvuohia sekä runsaasti kiuruja, joista kuitenkin vain yksi saatiin renkaisiin. Pellolla lenteli useita kehrääjiä, jotka olivat ehkä syypäitä siihen, että muut linnut olivat todella arkoja – ovathan kehrääjät aika petolintumaisia pimeässä lentäessään.

Viikolla havainnot olivat taas vähissä. 18.8. havikseen kirjautui vain merikotka sekä kaksi nuorta kuhankeittäjää ja 19.8. näkyi taas haarahaukka. 21.8. tehtiin taas vesilintulaskenta, mutta lintuja oliyllättävän vähän, vaikka metsästys oli jo alkanut. Mainittavin havainto oli 58 hanhen parvi, jossa oli 50 taiga- ja 8 tundrametsähanhea. J.A.

Yllättävän onnistuneen rengastuksen innoittamina suuntasimme myös seuraavana aamuna Kukonkantaan. Odotuksissa oli, että saisimme etupäässä samoja edellisaamuna rengastamiamme lintuja mutta mitä vielä, rengastimme kultarinnan, 8 ruoko- ja 18 viitakerttusta, 10 pensas-, 5 lehto- ja 2 mustapääkerttua, 2 tiltalttia, 5 pajulintua, 3 sini- ja 2 talitiaista, 4 punavarpusta, keltasirkun ja 3 pajusirkkua – emmekä saaneet ainoatakaan edellisaamuista lintua kontrolliksi! Ohessa havaitsimme palokärjen sekä taas harmaapäätikan ja kuhankeittäjän. Illalla Siikalahdella näkyi 10 jallua, 2 harmaasorsaa sekä yllättäen rastaskerttunen ym.

21.7. kävimme toiviokäynnillä Saaren Pohjanrannassa ja kyllä kannatti, sillä minimaalisen pieneltä lietteeltä löytyi mm. punakuiri, pikkutylli, jänkäsirriäinen ja suosirri ja pieni mustalintuparvi muutti ylitsemme. Kotipihassa näkyi illalla vielä meriharakka – viimeistä kertaa. 22.7. Pohjanrannan pikakäynnillä näkyi mustapyrstökuiri, pikkukuovi, pikkutylli sekä suosirri ja 23.7. muut paremmat kahlaajat olivat lähteneet, mutta jänkäsirriäinen oli kuin olikin yhä paikalla ja näkyi vielä 25.7. viimeisen kerran. Havaitsimme myös tutun varpuspöllön Siikalahden luoteispuolen metsissä ja pöllöä katsellessa lensi ylitsemme myös haarahaukka. Muuten viikon havainnoissa ei ollut kauheasti kerrottavaa.

26.7. rengastelimme taas Papinlahdella ja saimme uudeksi SSP-lajiksi pikkutikan sekä mustarastaan, 2 laulurastasta, 5 ruoko- ja 10 viitakerttusta, herne- ja lehtokertun, 1+1k pensaskerttua, 9 pajulintua, 8 kirjosieppoa, talitiaisen ja pajusirkun. Yksi kuhankeittäjä lauleskeli yhä kirkolla ja toinen nähtiin. Illalla kävimme tekemässä vielä yhden verkkopaikan lisää Kukonkantaan ja näimme raviradalla pikkutyllin.

27.7. Kukonkannassa oli kiireinen verkkoaamu, kun saimme 117 rengastusta ja 3 kontrollia: kultarinnan, 22+3k ruoko- ja 40 viitakerttusta, 2 herne-, 6 pensas-, 12 lehto- ja 6 mustapääkerttua, 3 tiltalttia, 13 pajulintua, 7 kirjosieppoa, 2 sinitiaista, pikkuvarpusen ja 2 pajusirkkua. Ylitsemme lensi pähkinähakki, haarahaukka sekä palokärki. Pohjanrannan käynnillä ei näkynyt oikeastaan mitään, mutta illalla Siikalahdella laskimme jo 28 jalohaikaraa, jotka yrittivät kaikki mahtua samaan mäntyyn yöpuulle.

28.7. Siikalahdella näkyi harmaasorsanaaras kahden poikasen kanssa, 11 punasotkaa, 2 uiveloa, haarahaukka, 2 rytikerttusta ja Yrttitarhassa taas varpuspöllö. 29.7. patotielläkin näkyi rytky ja kuului palokärki.

30.7. pikaisella Saaren kierroksella ei näkynyt kapustarintaa ja hemppopoikuetta kummempaa. Illemmalla teimme ensimmäisen syyskauden vesilintulaskennan, jonka mukavinta antia olivat 12 kanadanhanhea, 4 harmaasorsaa, jouhisorsa, jopa 18 punasotkaa, 3 uiveloa, kaulushaikara, 26 jallua sekä 2 harmaahaikaraa. Laskennan ohessa näkyi haarahaukka, keltavästäräkkinuorukainen, luhtakerttunen sekä pari pähkinänakkelia.

Kuun viimeisenä päivänä yllättävin havainto oli parissa parvessa Siikalahden ylittäneet 240 mustalintua, joista toinen noin 90 linnun parvi päätti laskeutua lahdelle kellumaan! En muistaakseni koskaan ennen ollut nähnyt noin metrin syvyisellä Siikalahdella edes yhtä paikallista mustalintua. Myös haarahaukka, pari sinisuohaukkaa jne. nähtiin. Pikainen Pohjanrannan käynti oli taas yhtä tyhjän kanssa.

Elokuu aloitettiin taas SSP:llä, jonka Hanna jatkoi yksin loppuun, kun minun piti mennä töihin. Saaliiksi saatiin taivaanvuohi, metsäkirvinen, punarinta, leppälintu, pensastasku, laulurastas, 3 ruoko- ja 9 viitakerttusta, 6 herne-, 7 pensas- ja 2 lehtokerttua, 2 pajulintua, kirjosieppo sekä 1 pajusirkkukontrolli. Päivällä Siikalahdella näkyi taas vaihteeksi haarahaukka.

Viikonloppu meni sitten taas Kukonkannassa verkkoillessa. Lauantaina oli varsin kiireistä etenkin heti aamusta, mutta yhdeksän aikaan alkoi jo sataa, joten jouduimme lopettamaan pyynnin, vaikka lintuja olisi yhä tullut. Lopulta saaliiksi tuli ylivoimainen ennätyksemme 140r+3k: metsäkirvinen, mustarastas, 16+2k ruoko- ja 41+1k viita- ja 2 rytikerttusta, 6 pensas-, 20 lehto- ja 3 mustapääkerttua, 31 pajulintua, 7 sini- ja 2 talitiaista, 2 punavarpusta ja 8 pajusirkkua. Illalla Siikalahdella näkyi sinisuohaukka, sama keltavästäräkki sekä 20 pyrstötiaisen parvi ja tietysti haikaroita.

Odotukset olivat korkealla myös sunnuntaina 3.8. mutta aamu oli huomattavasti verkkaisempi. Etenkin viitakerttusia oli selvästi vähemmän. Lopulta saimme 3 punarintaa, 27+1k ruoko- ja 12+2k viitakerttusta, rytikerttusen, 5 herne-, 5 pensas-, 23 lehto- ja 2 mustapääkerttua, 17 pajulintua, hippiäisen, 2 kirjosieppoa, 5 sinitiaista, talitiaisen sekä pajusirkun – kuitenkin siis 114r+3k. Pähkinähakki ja harmaapäätikka nähtiin taas. Illalla Siikalahdella laskimme 29 jalohaikaraa, myös pari kaulushaikaraa ja harmaahaikara nähtiin sekä mustaviklo ja ainakin 31 pyrstötiaisen parvi.

Viikolla ennätyspitkään jatkunut lähes kolmenkymmenen asteen helleputki alkoi pikkuhiljaa hellittää ja ilmassa alkoi olla etenkin aamuisin jo syksyn tuntua. Lintuhavainnot eivät kuitenkaan päätä huimanneet. 4.8. näkyi tutut haarahaukka ja varpuspöllö ja 5.8. nöyrryin hoitamaan närhen päiväpinnaässäksi ja samalla tuli taas käytyä moikkaamassa varpuspöllöä.

6.8.Siikalahdella näkyi kuoviparvessa 3 muuttavaa pikkukuovia ja 7.8. Lahdensuolla peräti 15 pikkulepinkäistä. Laskimme myös Parikkalan valkoposkihanhet, joita oli Joukiossa 76 ad 30 juv ja kylällä 48 ad 64 juv. 8.8. pikaisella Saaren käynnillä ei näkynyt oikein mitään.

9.8. rengastelimme taas Kukonkannassa ja saldona oli 2 käenpiikaa, leppälintu, 26+1k ruoko- ja 12+1k viitakerttusta, 6 herne-, 9 pensas-, peräti 50+1k lehto- sekä 3 mustapääkerttua, 15 pajulintua, hippiäinen, kirjosieppo, 2 sinitiaista, talitiainen, kontrolli punavarpunen sekä 2 pajusirkkua. Rengastelun ohessa näkyi pikkusieppo sekä atrappien rantatielle pysäyttämä Keskitalon Markus, joka könysi polkua pitkin radan yli ruovikkoon meitä moikkaamaan, juuri sopivasti, kun olimme kuvaamassa käenpiikoja! Rengastelun jälkeen kävimme hoitamassa Elissalle varpuspöllön vuodariksi ja iltapäivällä tein vielä pikaisen metsäreissun, jolla näkyi pyypoikue sekä palokärki ym. Illalla kävimme vielä Markuksen ja Anna-Stiinan kanssa laskemassa Siikalahdelta 45 yöpymään tulevaa jalohaikaraa ja kuulimme myös kuhankeittäjän sekä näimme 6 uuttukyyhkyn parven.

10.8. oli taas SSP:n vuoro, jossa renkaan sai metsäkirvinen, punarinta, mustarastas, 2 ruoko- ja 2 viitakerttusta, 7 herne-, 6 pensas- ja 4 lehtokerttua, kirjosieppo, 3 pikkulepinkäistä, närhi, punavarpunen sekä 2 kelta- ja 5 pajusirkkua. Alkuyöstä kävimme vielä peltokierroksella katsomassa, löytyisikö pelloilta jo kurppia. Näimmekin muutaman lehtokurpan, pari taivaanvuohta sekä yhden heinäkurpan mutta tyyni keli ja kirkas kuutamo eivät mahdollistaneet niiden pyydystystä rengastettaviksi. Renkaan sai lopulta vain yksi kiurunuorukainen. Ohessa näimme myös 9 kehrääjää.

Viikolla näkyi taas paria haarahaukkaa aina, kun jaksoi vähän tuijottaa taivasta ja pitkästä aikaa merikotkakin näyttäytyi. Muutenkin petolintuja oli mukavasti ilmassa muttei mitään parempaa. Kävin toisenakin yönä pikaisesti pelloilla ja näin jo 5 heinäkurppaa eli nyt pitää vain odotella pilvisempiä öitä. 12.8. teimme vesilintulaskennan, jonka parempaa saldoa oli ainoastaan tuttu harmaasorsapoikue. Muutenkaan viikko ei tuottanut yllätyksiä, jos ei ihan keskellä Kangaskylää näkynyttä pähkinänakkelia pidä sellaisena.

J.A.

Aika pian suuntasimme kaupan kautta Mustasaaren puolelle Raippaluotoon, jonka halki ajoimme Ledörenille, josta jatkoimme Pekan Buster-veneellä Korsörenille Pekan mökille, jossa teimme vielä illalla pienen kävelykierroksen kivikkoisessa maastossa havaiten mm. haahkan. Lopulta meidän oli mentävä nukkumaan, sillä päivä oli ollut pitkä.

14.7. staijailimme Hannan kanssa tovin saaren eteläkärjessä havaiten mm. 3 kaakkuria, 2 riskilää ja 6 ruokkia sekä palokärjen. Iltapäivällä suuntasimme sitten ruokkiluodoille tarkoituksenamme rengastaa ruokin ja riskilän poikasia. Pekan saldo oli muutamaa kymmentä vaille tuhat rengastettua ruokkia, joten tavoitteenamme oli vähintään löytää tuon verran poikasia rengastettavaksi ja sitten tulevina päivinä runsaasti lisää.

Rantautuessamme Norra Djupörbådanille saatoimme jo huomata saaren tyhjäksi ruokkilinnuista. Kiertelimme kuitenkin saarta kiven koloja tutkien mutta emme löytäneet ainoatakaan asuttua pesäkoloa. Saaressa oli varoitteleva luotokirvispari, joten päätimme pystyttää verkon parin kiven väliin mutta tämäkin paikka oli turhan tuulinen ja emme saaneet kirvisiä kiinni vaikka aika läheltä pitikin pari kertaa.

Södra Djupörbådan oli aivan yhtä autio. Luotokirvispari oli täälläkin mutta kovassa tuulessa emme yrittäneetkään niiden kiinni ottoa.

Kävimme vielä Fladagrundilla katsastamassa siellä aiemmin ollutta tiirakoloniaa mutta siitäkän ei ollut jälkeäkään jäljellä. Petoeläimet olivat tuhonneet kaikki pesinnät. Syyttävä sormi osoittaa ainakin minkkejä mutta ehkä myös alueella asustelevia saukkoja.

15.7. nukuimme univelkoja pois ja pysyttelimme aamun ihan mökin pihapiirissä. Pekalla oli mökin pihalla verkotkin, joista hän oli paria vuotta aiemmin saanut Suomen toisen kivikkosatakielen. Nyt emme kuitenkaan verkkoja aukoneet, sillä Pekka oli SSP:nkin tehnyt jo aiemmin.

Kuten sääennusteet olivat lupailleetkin, oli keli tyyntynyt oikein mukavasti, joten päivällä pakkasimme taas tavaramme Busteriin ja ajelimme satamaan, jossa nostimme veneen trailerille ja lähdimme ajamaan saarten poikki kohti Björkönin Svedjehamnia.

Svedjehamnissa laskimme taas veneen vesille, pakkasimme sen entistäkin täydemmäksi ja lähdimme pujottelemaan kapeita väyliä kohti Valassaaria. Satamassa näkyi harmaasorsa sekä räyskä ja matkalla pari riskilää.

Lopulta saavuimme Valassaarille ja lintuaseman laiturille, josta kannoimme tavarat pikkumatkan saunatuvalle ja asemalle. Me majoituimme Hannan kanssa saunatuvalle. Onneksi pienen hakemisen jälkeen löysimme kaikki tarvittavat avaimet ja sitten saimme tapella jääkaapin kanssa vähän pitempäänkin kunnes lopulta saimme senkin päälle. Sitten olikin aika suunnata kohtuullisen matkan päässä sijaitseville ruokkiluodoille.

Gråsjälsbådanille saapuessamme kaikki näyttikin hyvältä, sillä saarta kierteli satakunta ruokkia sekä pari riskilää. Heti saareen päästyämme alkoi Pekka etsiä poikasia kiven koloista, mutta me Hannan kanssa pystytimme verkon parin kiven väliin, sillä heti rantautumispaikassamme oli pari varoittelevaa luotokirvistä. Emme ehtineet kuin aloitella verkon pystytystä, kun Pekka oli jo onkinut ensimmäisen ruokinpoikasen rengastettavaksi. Pekka tarjosi tämän linnun Hannalle rengastuspinnaksi, sillä olihan ruokin rengastaminen jotain aivan uutta. Sille laitettiin kolmion muotoinen rengaskin!

Kohta meillä oli verkko pystyssä ja aloimme koko porukalla kyyristellä ja konttailla kivien koloja tutkien. Pekalla oli kerran riskilän poikanen jo lähes kiinni mutta se karkasi viime hetkellä. Pari ruokinpoikastakin kuului mutta aivan suurimpien kivien alta ulottumattomista. Mutta kaikki muut kolot olivat tyhjiä! Paikalla oli täytynyt käydä tuho aivan vastikään sillä emot olivat yhä paikalla. Koska muutakaan ei meinannut olla tarjolla, rengasti Hanna ainoan saaresta löytyneen lapintiiran poikasen sekä yhden harmaalokin poikasen, joka ei vaivautunut juoksemaan karkuun.

Olimme jo joku aika sitten siirtäneet kirvisverkon toiseen kohtaan, kun viimein luotokirvinen tupsahti verkkoomme. Hanna rengasti tämän vanhan luotsin ja päätimme jatkaa vielä tovin yrittämistä, sillä verkon liepeillä näkyi pari nuortakin lintua. Ja kuinka ollakaan sain kohta itse yhdestä kiven kolosta riskilän poikasen kiinni. Ja kohta verkkoon osui vielä pari nuorta luotokirvistäkin, joten saimme Pekallekin uuden rengastuslajin.

Läheisellä Gråsjälsbådgrynnanilla näimme vain muutaman vanhan ruokin ja riskilän mutta selvästi täälläkin kolot olivat olleet asuttuina. Ilmeisesti tuho oli täällä käynyt jo aiemmin, kun emoja ei enää ollut enempää paikalla? Luotokirvinen varoitteli täälläkin mutta se liikkui turhan isolla alueella, jotta sitä kannatti edes yrittää ottaa kiinni. Luotojen välillä siirtyessämme näin itse pari lapasotkaa, haahkaparven, nuoren pikkulokin ym.

Ilta oli ollut hikinen mutta sikäli onnistunut. että olimme saaneet muutaman mukavan lajin renkaisiin, mutta olimme tietysti pettyneitä, kun pesäkoloniat olivat olleet tuhottuja. Ei auttanut kuin toivoa, että muilla saarille olisi parempi tilanne.

16.7. otimme taas aamun varsin rennosti ja kävimme vasta kunnon aamupalan jälkeen kävelylenkillä Storskärissä eli Valassaarten pääsaaressa. Meillä ei ollut saappaita mukana, joten emme pystyneet juuri kulkemaan rannoilla, joten jouduimme tyytymään polkuja pitkin lompsimiseen. Majakan lähistöltä löysimme urpiaisperheen sekä varoittelevan pikkulepinkäisen mutta muuten havainnot jäivät helteisessä kelissä vaatimattomiksi.

Iltapäivällä suuntasimme taas ruokkiluodoille, mutta sekä Båtslaget, Båtslagbådan että Båtslaggrynnan osoittautuivat autioiksi. Täälläkin pesintöjä oli kyllä ollut mutta kaikesta päätellen nekin olivat tuhoutuneet. Löysimmekin useita lokinpoikasten raatoja sekä yhden järsityn aikuisen ruokinkin, joten jäljet viittasivat minkkiin, mutta myös korpin ja saukon osallisuutta epäiltiin.

Veneillessä näkyi taas näkyi viiden lapasotkan parvi, varoitteleva luotokirvinen, 30 laulujoutsenen parvi ym.

17.7. suuntasimme Hannan kanssa lintulavalle parin tunnin aamustaijille klo 3:20-5:20. Ruokkeja ja riskilöitä liikkui kyllä merelllä (102 ja 45) mutta yhdelläkään ei ollut kalaa suussa eli pesiviä nekään tuskin olivat. Näimme myös 6 merikihua, haahkan, mustaviklon, pari pikkulokkia ym. Asemalle palaillessamme löysimme vielä varoittelevan kultarinnan.

Lopulta oli aika alkaa pakkailla tavaroitamme ja siivota asema lähtökuntoon. Siivoilun ohessa tapasimme saaressa piipahtamassa olleen asemanhoitajan Niclas Fritzénin. Kohta oli kuitenkin aika pakkailla vene ja lähteä paluumatkalle.

Svedjehamnissa nostelimme veneen taas trailerille ja kävimme kahvilassa herkuttelemassa ennen kuin oli aika kiitellä ja hyvästellä Pekka. Hannan kanssa kävimme vielä valtavassa Saltkaretin näkötornissa ihastelemassa maisemia ja näkemässä muutamia harmaahaikaroita ja räyskiä.

Olimme lopulta tulleet saarista pois päivää alkuperäistä suunnitelmaa aiemmin, kun rengastettavia ruokkeja ei valitettavasti ollut löytynyt. Niinpä meillä oli suunnitelmat ihan auki, että mitä tehdä seuraavaksi. Päätimme ottaa suunnan kohti Poria, jossa vietti toista kesää nokisorsa, jota Hanna ei ollut missään koskaan nähnyt.

Vietimmekin lopulta illan Enäjärven lintulavalla vastavalossa olevia sorsia katsellen, mutta emme löytäneet nokisorsaa. Merimetsoja oli aivan tolkuttomasti ja niiden korahduksia oli hauska kuunnella. Muutaman kerran merikotka kävi pesäkoloniassa hakemassa naposteltavaa.

Kun valo meni liian huonoksi, suuntasimme läheisen Kotipizzan kautta Reposaaren Junttilanjärvelle kokeilemaan mandariinisorsaa muttemme sitäkään löytäneet. Paikalla varoitteli kultarinta. Kirrinsannassakin oli pitkään hiljaista mutta lopulta löysimme parikin juhlapukuista pikku-uikkua, jotka olivat lopulta oikein hienosti äänessäkin. Kuulimme paikalla myös viiksitimalin ja rytikerttusen.

Sitten palasimme taas Enäjärvelle, jossa valo oli nyt huomattavasti parempi ja myös sorsia oli tuhottoman paljon enemmän! Noin tunnin hakemisen jälkeen löysin nokisorsan, kun se uiskentelin merimetsosaaren oikeasta reunasta esiin. Sorsa uiskenteli muutaman minuutin näkyvissä ennen kuin ui taas katveeseen saaren ruovikkoon. Ja aika pian tämän jälkeen alkoikin ilta hämärtyä.

Koska päätargettimme oli hoitunut ja vielä ei väsyttänyt ihan liikaa, päätimme ajella Kokemäelle erään linkkimaston juurelle pystyttämään riippumattojamme ja nukkumaan.

18.7. muutaman tunnin unien jälkeen jatkoimme Saloon, josta yritimme Omenojärveltä Hannalle Suomi-elikseksi ruskosotkaa mutta (taas) tuloksetta. Neljän tunnin aikana näimme merikotkan, räyskän, liejukanan sekä punasotkapoikueen ym.

Seuraavaksi suuntasimme bongaamaan hieman varmempaa kohdetta, joka löytyikin pienen hakemisen jälkeen. Yksi Suomen harvinaisimmista ja kauneimmista kasveista – punavalkku oli komeasti kukassa yhdessä harvoista tarkoin salassa pidettävistä paikoistaan.

Toisella kohteella kävimme vielä kuvaamassa tumma- ja lehtoneidonvaippoja, jotka olivat nekin komeasti kukassa vanhalla paikallaan. Ja vielä ennen kotiin pääsyä kävimme kuvaamassa lehtoneidonvaipan lehtivihreättömiä yksilöitä, joita ei esiinny Suomessa kuin parissa paikassa.

Lopulta olimme kotona sen verran hyvävoimaisina, että kävimme vielä illalla tekemässä uudet verkkopaikat Kukonkannan raviradalle. Olihan tässä vielä viikonloppu aikaa ennen arkeen paluuta.

J.A.