19.6. teimme illalla Saaren kierroksen, joka alkoi Särkisalmelta tien vierestä löytyneellä tundrahanhella. Akonpohjassa näkyi sinisuohaukkakoiras ja harmaapäätikka, Pohjanrannassa harmaahaikara ja heinätavinaaras ja Kanavalammella kuului taas pari kuhankeittäjää, mutta muuten havainnot jäivät muuttaviin kuoviparviin.

20.6. lauantaina teimme pitkän aamuyöpainotteisen retken taas Saarelle. Heti alkuun näkyi sama tundrahanhi ja sitten Koukkuinnurmilta löytyi vaisusti vain pari kertaa kuulunut, selvästi liikkeellä ollut viiriäinen. Akkakalliolla lauloi kaksi luhtakerttusta ja Akanvaaran Tetrisuolla kuului toinen viiriäinen ja Ratilassa jo kolmas. Pohjanrannassa kuului kolme luhtahuittia ja Suurenjärvenlietteellä yksi, Jyrkilässä laidunsi tundrametsähanhi sekä kuului käenpiika ja lopuksi Akonpohjassa kuului yön neljäs viiriäinen! Lisäksi havikseen kirjautui tietysti uuttukyyhkyjä, 58 ruisrääkkää, 22 sarvipöllöä, muutama kehrääjä sekä 20 viitakerttusta ym.

Sunnuntaina oli taas SSP-rengastuksen vuoro ja näin keskikesällä saalis oli aikalailla odotetun vaisu: käpytikka, 2 sini- ja 7+1k talitiaista, 1+5k pajulintua, lehtokerttu, 1+2k pensaskerttua, kirjosieppo, punavarpunen ja 2 pajusirkkua. Ohessa näkyi neljä koilliseen matkannutta meriharakkaa ja 10 pikkukäpylinnun vaellusparvi sekä kuului uuttukyyhky ja kuhankeittäjä. Myöhemmin Siikalahdella näkyi vielä 200 kottaraisen parvi sekä kuului pari kuhankeittäjää.

Viikko alkoi mukavasti, kun iltayöstä 22.6. löysin patotien pohjoispuolella vaisusti ja aika kaukaa kuuluneen koiras pikkuhuitin. Ensimmäinen havainto tästä Siikalahden entisaikojen vakiolajista 10 vuoteen! Äänessä oli myös muutama luhtahuitti, luhtakanoja sekä pari ruisrääkkää. Alkuviikon havainnot jäivät muuten haarahaukkoihin ja tätä pikkuhuittia tuli muutama kerta käytyä kuuntelemassa. Myös Särkisalmen tundrahanhi oli edelleen paikalla ja Siikalahden tornilla käynnillä löysin jouhisorsanaaraan. Viikon paras havis oli kuitenkin 24.6. patotien yli kohti etelään lentäneet pari räyskää – vasta 4. havainto itselleni Siikalahdella. Kertaalleen näkyi jopa neljä haarahaukkaa samassa parvessa pyörimässä Siikalahden taivaalla. Torstaina ja perjantaina kävin Joukiossa laskemassa valkoposkihanhet, 130ad85juv ja paikalla näkyi myös kolme meriharakkaa. Pikkuhuitti oli vielä 26.6. aamuyöllä kuultu, mutta sen koommin sitä ei enää kuulunut. Tornikäynnillä näimme osan merihanhiperheestä, 4 harmaasorsaa ja jouhisorsan sekä kuulimme valkoselkätikan ja kuhankeittäjän.

Lauantaina 27.6. teimme lyhyen metsäretken, jolla kuulimme Soininmäessä idänuunilinnun, Savon Punkaharjun puolelta lyhyesti oikaistessamme näimme Riukonkankaalla 20 isokäpylinnun parven ja Parikkalan puolelle palattuamme löysimme Tarvaspohjasta näillä nurkilla tänä vuonna täysin kadoksissa olleen pikkusiepon, joka oli komea vanha koiras. Yöllä suuntasimme vaihteeksi kunnan eteläosiin ja löysimme Lahdensuolta luhtakerttusen sekä muutaman tunnin kierroksella yhteensä 26 ruisrääkkää, 9 sarvipöllöä, pari kehrääjää, 7 viitakerttusta ja löysimme uudesta paikasta pari soidintanutta heinäkurppaa. Siikalahdella retkeä lopetellessamme kuulimme vielä pari luhtahuittia sekä tutun, tauon jälkeen uudelleen laulamaan alkaneen viitasirkkalinnun.

Päivällä kävin vielä pikakäynnin Simpeleen Kokkolanjoella, jossa virtavästäräkeillä oli toisen pesinnän takia nokka täynnä töitä.

Viikko alkoi taas mukavasti, kun aamuisella tundrahanhen kuittausreissulla samalla pellolla näkyi näille nurkille käsittämättömät 30 selkälokkia. Ja patotiellä ruokis alkoi pohjoiseen lentäneellä harmaahaikaralla sekä etelää kohti lentäneellä yksinäisellä räyskällä. Paikalla ollut Elosen Erkko puheli kuulleensa jotain pensassirkkalintumaista pirinää, joka soitti heti hälytyskelloja, sillä laji ei oikein tuppaa olemaan Siikalahden ruovikossa tähän aikaan vuodesta, vaikka sen keskellä nykyisin koivujen lisäksi pajupuskiakin kasvaa aivan liikaa. Loppuruokiksen olin kuulokkeet päässä mikrofoni patotien pohjoispuolen ruovikkoon suunnattuna ja kuulinkin kerran todella lyhyen, alle puolen sekunnin surahduksen, joka sopi kyllä ehdottomasti ruokosirkkalinnulle, jos nyt ylipäänsä oli linnun aiheuttama ääni. Onneksi Erkko myöhemmin kuuli surinaa uudelleen ja ääntelijä varmistui ruokosirkkalinnuksi, jota kävin sitten varmuuden vuoksi iltayöllä vielä äänittämässä, jos EKLY:n ARK vielä joskus herää vuosia kestäneestä horroksesta ja kaipailee havainnosta jotain dokumenttia.

Kuun viimeisen päivän havikset olivat samainen tundrahanhi aamulla ja ruokiksella patotien eteläpuolelle koivuun laskeutunut jalohaikara, taas pari haarahaukkaa sekä samainen ruokosirkkeli.

1.7. oli taas vessulaskennan vuoro ja laskenta alkoi todella mukavasti, kun erästä pellon reunaa kohti lahden rantaa kävellessäni nousi jaloistani lentoon heinäkurppa. Ja vielä yllättävämpi lintu kellui lahden kaikkein syrjäisimmällä vesialueella, jp koiras lapasotka – ensimmäinen kesähavaintoni Parikkalasta! Muutenkin laskenta oli antoisa, kun koko kuuden merihanhen perhe, vaihtopukuinen uivelokoiras, muutama punasotkapoikue, 3 harmaasorsaa, jouhisorsa, harmaa- ja jalohaikara, pikkutylli sekä lahden viimeinen mohikaani eli yksi ja sama tuttu nokikana näkyi. Pakko kait se on uskoa, ettei nokikanoja ole yhtä (tai kahta, jos tämän puoliso on edelleen hautomassa) enempää jäljellä Siikalahdella!

2.7. Kangaskylässä näkyi meriharakkapari mutta niiden ainoaa poikasta ei valitettavasti enää näkynyt eli toista vuotta peräkkäin jälkikasvu on jäänyt saamatta. Parit havaintomme muistakin paikoista kuitenkin elättelevät toivoa, että laji olisi vakiinnuttamassa paikkaansa Parikkalan pesimälinnustossa.

3.7. mainittavin uroteko oli eräässä pihapiirissä asuvan tuulihaukkapesueen rengastus. Samana päivän oli pihasta löytynyt myös kehrääjän pesä, jolla käynemme myöhemmin. Toki jokapäiväiset tundrahanhi, haarahaukat ja ruokosirkkalintu tuli myös havaittua ja kaulushaikarakin suoritti patotiellä ihan mukavan ohilennon.

Viikonlopun keli oli sateinen, mutta lauantaina ehdimme retkelle sateiden välissä. Aloitimme Siikalahdelta, jossa näkyi 3 harmaa- ja 2 jalohaikaraa. Sitten jatkoimme Saarelle. Akonpohjassa näkyi harmaasorsa- sekä nokikanapoikueet – toinen laji on vasta Parikkalan pesimälinnustoon tulossa ja toinen häviämässä vauhdilla. Peltojen puolella näkyi naaras sinisuohaukka. Pohjanrannassa oli hiljaista, mutta ainoa rannassa nukkunut joutsen paljastui kyhmyjoutseneksi, joka on täällä varsin kova laji – havaintoja ei tehdä edes joka vuosi. Suurenjärvenlietteellä näkyi toinen naaras sinisuohaukka mutta muuten havainnot jäivät valjuiksi.

Sunnuntaina 5.7. oli taas SSP: sini- ja talitiainen, viitakerttunen, pajulintu, lehtokerttu, 4k pensaskerttua, mustarastas, punarinta, 2 punavarpusta, 3 pajusirkkua ja keltasirkku oli aamun vaatimaton saalis. Oheishavainnotkin jäivät haarahaukkaan, jokuseen pikkukäpylintuun, tikliin sekä jodlailleesseen kuhankeittäjäperheeseen. Ennen sateita suuntasin itse vielä Saarelle, jossa Akonpohjasta Pirhoset olivat löytäneet nuoren virtavästäräkin. Näinkin tämän Parikkalan vasta kautta aikain neljännen virtaväiskin lyhyesti. Kävin vielä Pohjanrannassakin kastumassa, mutta havainnot jäivät kyhmäriin ja harmaahaikaraan. Loppupäivä menikin sitten nukkumiseen, jotta jaksoi taas vaihteeksi katsoa jalkapallon MM-kisoja.

Viikolla havainnot olivat päivittäin taas tasoa tundrahanhi, jalohaikara, edes takaisin lentelevä kaulushaikara, haarahaukka sekä muita tavan päiväpetolintuja (mm. 12 nuolihaukkaa) ja ruokosirkkalintu sekä tornilla käydessä myös uivelo, sorsapoikueita ja ilahduttavasti kaksi nokikanaa ja näkipä Hanna yhden poikasenkin. 9.7. kävimme lyhyesti Saarella, jossa kyhmyjoutsen oli yhä Pohjanrannassa mutta mitään muuta ei nähty. Siikalahdella oli jo viisi jalohaikaraa ja 10.7. lahdella näkyi aikainen nuori mustapyrstökuiri.

11.7. päätimme aloittaa rengastukset raviradalla ja lintuja tuli ihan mukavasti: sinitiainen 4, talitiainen, kultarinta 2, ruokokerttunen 6+1k, viitakerttunen 10, luhtakerttunen, haarapääsky, pajulintu 4, lehto- 2, ja pensaskerttu 7, punakylkirastas, kirjosieppo, punavarpunen 2 ja pajusirkku. Ohessa näkyi 65 muuttavan mustalinnun parvi, valkoselkätikka sekä pari kuhankeittäjää. Yöllä “rusili” oli yhä äänessä ja “jalluja” kuusi.

Sunnuntaina 12.7. oli SSP:n vuoro. Alku oli mukava mutta homma hyytyi helteen myötä. Saaliiksi tuli haarapääsky, ruoko 2- ja viitakerttunen 2, mustapää- 2 ja pensaskerttu 3, tikli, pajusirkku 3 ja keltasirkku. Oheishavaintoja olivat yllättävä palokärki, harmaapäätikka, isolepinkäinen, iso- ja pikkukäpylintuparvet sekä kuhankeittäjä.

J.A.

Kevätloman jälkeen oli edessä normaaliakin rajumpi paluu arkeen, kun töissä oli edessä niin jonojen purkua kuin uusien laitteiden opettelua. Maastoon ei meinannut keritä eikä jaksaa. 18.5. ehdin käydä Härskiinmutkassa näkemässä alleja, mustalintuja sekä jokusen lapasotkan. Ruokatunnilla Siikalahdella näkyi pari haarahaukkaa sekä mehiläishaukkamuuttoa ja kuului pari kultarintaa sekä satakieli. Lopulta, kun töissä olikin iltapäivästä yhä vain laitteiden asennuksia, päätin singahtaa Tohmajärvelle siellä pari päivää hyvin bongattavana ollutta keisarikotkaa yrittämään. No eipä kotka enää ollutkaan bongattavana lainkaan, vaikka toisin sieltä oltiin ilmoiteltu. Näin kuitenkin Valkeasuon ja Holmansuon alueella parissa tunnissa pari haarahaukkaa, sinisuohaukkaa ja suopöllöä sekä 2kv arosuohaukan.

19.5. aamun havainnot jäivät kotipihan lähellä laulaneeseen viitakerttuseen ja ruokatunnilla kuuluneeseen punavarpuseen ja sarvipöllöön pesällään. Iltapäivän Saaren käynnillä näimme vielä pari harmaasorsaa Akonpohjassa ja noin 13000 valkoposkihanhea sekä kiljukotkan Pohjanrannassa.

20.5. Siikalahden pari käyntiä olivat hyviä, sillä näin parikin eri mustapyrstökuiria, heinätaviparin, lehtokertun ja illan komeaa alli- (2400) ja viimeisten valkoposkihanhien (3000) muuttoa ihmetellessä kuului lyhyesti niin rastaskerttusen laulua kuin pariin otteeseen sitruunavästäräkin ääntä.

21.5. teimme aamulla Siikalahden vesilintulaskennan, jonka ainoa mainittava havainto oli 5 harmaasorsaa. Ruokiksella näkyi harmaahaikara. 22.5. vuorossa oli yökartoitus, mutta sekään ei tarjonnut muuta kuin yhden luhtahuitin sekä 25 -kanaa, 6 kaulushaikaraa, ruisrääkän ja viitasirkkalinnun. Laskennan jälkeen kävimme Kukonkannassa, jossa oli rytikerttunen vakiopaikallaan ja päivällä ruokiksella kuulin patotiellä lyhyesti niin Terävän Minnan löytämän ruokosirkkalinnun kuin luhtakerttusenkin.

23.5. teimme näkyi Siikalahdella lapinsirri muttei juuri muuta, joten suuntasimme Saarelle, josta löytyi lintuja lähinnä vain Jyrkilästä, jossa oli vielä tuhatkunta valkoposkea, yksi sepelhanhi sekä muutama tundra- ja tundrametsähanhi, pikkukuovi sekä 11 tylliä.

24.5. oli SSP-rengastuksen vuoro ja saldoksi tuli 2 talitiaista, 2+2k pajulintua, lehtokerttu, 5+1k pensaskerttua, kirjosieppo, punavarpunen sekä 2 vihervarpusta. Oheishavainnot jäivät pikkukuoviin. Rengastuksen jälkeen kävimme hautausmaalla toteamassa, että kuhankeittäjäpari oli saapunut paikalle ja Siikalahden patotien pienellä mutelikolla oli pikkutylli. Illalla kävimme Rautjärven Kaljusenlammella näkemässä kehrääjän ja kuuntelemassa, että pikkuhuitti oli edelleen aktiivisesti äänessä huonoksi muuttuneesta kelistä huolimatta.

25.5. ei havainnoilla juhlittu, lähes jokapäiväisiä uuttukyyhkyjä ja harmaasorsa Siikalahdella, mutta 26.5. teimme taas Saaren kierroksen, jolla näkyi Jyrkilässä yhä viitisensataa valkoposkihanhea ja muutama harmaahanhi ja Pohjanrannassa 9 merimetsoa muttei juuri muuta. Niinpä singahdimme Siikalahdelle bongaamaan mutelikolta löytyneen jänkäsirriäisen.

27.5. oli taas vessulaskenta ilman harmaasorsia, pikkutylliä ja kuhankeittäjää kummempaa mutta illalla kuului Pohjois-Karjalasta taas kummia ja niinpä suuntasimme Revon Tahvon ja Terävän Minnan kanssa Polvijärven Ruvaslahdelle bongaamaan kyläpöllöstä. Pääsimme perille juuri kelin alkaessa huonontua radikaalisti. Laitoin heti autosta noustessani äänityslaitteen päälle ja aloin kuunnella ympäristöä mikrofonin avulla ja kuinka ollakaan kuulin lähes välittömästi pöllön kuukutusta. Paikalla oli ollut jo pari tuntia bongareita mutta varmaa havaintoa ei porukka ollut pöllösestä tätä ennen saanut, joten paikalla alkoi melkoinen kuhina, kun huusin pöllösen kuuluvan. Suurin osa porukasta linnun kuulikin vaikka se oli aika kaukana mutta kaikki eivät sitä kuulleet. Ja lähes välittömästi alkoi sataa ja myös tuulla oikein kunnolla. Mekin vietimme paikalla pari tuntia mutta lintua ei ainakaan kunnolla enää kuulunut.

28.5. ainoa mainittava havainto oli kapustarinta Kullinsuolla ja 29.5. lähdin suoraan töistä ajamaan kohti Oulua ja matkan varrella näkyi Vieremän ja Pyhännän rajalla haarahaukka ja illalla kävin bongaamassa rantakurvin, joka soidinsi täyttä päätä perinteisellä paikallaan.

30.5. teimme veljeni Pirkan kanssa aamuretken Limingan Virkkulaan, jossa havainnot jäivät mustapyrstökuireihin, heinätaviin, pariin suopöllöön ja 5 muuttaneeseen tundrametsähanheen. Yritimme myös bongata Oulunsalosta niittysuohaukkaa mutta kuulimme paikalla vain viitakerttusen. Iltapäivällä vietimme kummityttömme Ellen ylioppilasjuhlia.

31.5. kävimme aamulla Oulunlahdella, jossa näkyi pari ristisorsaa, yllättäen punasotka, 5 muuttavaa vesipääskyä, räyskiä ja kuului pari viitakerttusta sekä pitkään paikalla ollut valkotäpläsinirinta. Jatkoimme vielä Vihiluotoon, jossa näkyi fasaani ja pari mustapyrstökuiria. Nallikarissa majapaikkamme lähellä näkyi vielä 41 pilkkasiipeä ja pari mustalintua. Kotimatkalle lähdettyäni kurvasin vielä uudelleen Virkkulaan, jossa näin muuttavan piekanan ja muutaman lapinsirrin.

Vaikka väsytti, niin päätin bongailla lisää Joroisilla, jossa Ahvenisenmäellä sekä sinipyrstö että pikkusieppo lauloivat illallakin yllättävän aktiivisesti. Jatkoin vielä lentokentälle, jossa saman tien näkyi koiras niittysuohaukka. Niinpä kävin vielä tutustumassa Vuotsinsuon altaisiin, jossa ei kuitenkaan näkynyt mitään.

1.6. Siikalahden ruokishavainnot jäivät haarahaukkaan ja 2.6. meriharakkapariin yhdenpoikasensa kanssa. Retkelle pääsin vasta yöllä, jolloin bongasin Saaren Kirjavalan kanavalta viiriäisen ja kuulin paikalla myös pensassirkkalinnun ja kehrääjän ym. Paluumatkalla kuului Särkisalmella rastaskerttunen.

3.6. bongasin aamusta Tarvaslammelta idänuunilinnun ja palatessa Härskiinmutkassa näkyi tukkakoskelopari. Päivällä Tetrisuolla näkyi sinisuohaukkanaaras sekä pikkulepinkäispari ja Siikalahdella toistaiseksi aivan kateissa ollut harmaasieppo. 4.6. kylällä näkyi kanadanhanhipoikue ja Siikalahdella pari haarahaukkaa sekä 4 harmaasorsaa.

6.6. oli taas SSP: 2 sinitiaista, talitiainen, 4 pajulintua, 4 lehto- ja 4+3k pensaskerttua sekä hernekerttu, laulurastas, kirjosieppo, peippo, 1+1k punavarpusta ja pajusirkku. Ohessa näkyi haarahaukka ja kuului kuhankeittäjä ja pikkutikka.

7.6. olimme suunnitelleet yöretkeä mutta sateet muuttivat suunnitelmia ja pääsimme Hannan ja Elissan kanssa retkelle vasta sateiden loputtua aamuviideltä. Aloitimme kuuntelemalla rastaskerttusta Särkisalmella ja jatkoimme sitten Saarelle. Kirjavalan kanavalla ei kuultu kuin pensassirkkalintu ja useita viitakerttusia ja nähtiin sinisuohaukka, mutta Kirjavalan kylällä katulampulla näkyi täällä todella kova turkinkyyhky. Akonpohjan tornilla ei ihmeitä nähty mutta pellolla kuului niin pensas- kuin viitasirkkalintu. Seuraava stoppi oli Pohjasuon pellolla, jossa äkkäsimme lyhyesti laulaneen pikkukultarinnan. Lintu löytyi näkyvillekin mutta se liikkui kovaa vauhtia ojan varren kasvustossa kohti pohjoista. Ja lopulta viitakerttunen hyökkäsi sen perään ja ”caligata” katosi. Etsiskelimme sitä eri puolilta peltoa ja olimme jo luovuttamassa, kun liikkuvasta autosta äkkäsimme sen lennähtävän edessämme tien varren puskissa. Se taas lauloi pari säettä ja onnistuimme saada siitä jokusen kuvankin ennen kuin se taas katosi täysin.

Retkemme jatkui Pohjanrannan kautta Suurenjärvenlietteelle, jossa näkyi pikkulepinkäinen ja Jyrkilään, jossa näkyi keltavästäräkki sekä taas sinisuohaukka. Kierros jatkui Tarassiinlahdelle, jonne onneksi kannoin putken mukanani, sillä löysin kaukaa järven selältä pikkulokkiparvesta pari mustatiiraa. Jo kolmas kova löytö pariin tuntiin! Jos turkinkyyhky oli ollut minulle neljäs ja pikkukultarinta viides havainto koskaan Parikkalasta, niin eip mustatiiraakaan ollut tullut vastaan kuin edellisen kerran 7 vuotta sitten, jota ennen se kyllä vielä oli ollut lähes vuosittainen laji Parikkalassa. Kuuluipa Tarassiille viitasirkkalintu ja kuhankeittäjäkin ja Kanavalammella jodlasi pari kuhankeittäjää lisää sekä näkyi kanahaukka.

Loppukierros ei tuottanut kuin yhden keskellä helteistä päivää kerjänneen sarvipöllöpoikueen ja pari pyytä. Mutta Parikkalaan palattuamme kurvasimme vielä Tarvaslammelle kuuntelemaan idänuunilintua ja yllättäen pääsimme todistamaan, että paikalla oli pariskunta.

Illemmalla teimme vielä Siikalahden vesilintulaskennan, jonka päätähtenä näkyi vesialueella puljannut vesipääsky. Tätäkään lajia en ollut paikallisena nähnyt Parikkalassa 10 vuoteen ja ainoa muuttohavaintokin tältä jaksolta oli viime vuodelta. Ja ei tässäkään vielä kaikki, sillä näin laskennassa myös merihanhipoikueen, joten pääsin minäkin vihdoin todistamaan omin silmin tätä Parikkalan uusinta pesimälajia. Saatoin todeta myös lintusyksyn alkaneeksi, kun muuttavan mustaviklon lisäksi etelää kohti painoi lyhyessä ajassa 80 töyhtöhyyppää.

Ja kun päivä ei vielä ollut ihan täydellinen, niin kävimme vielä illalla lyhyellä peltoretkellä heinäkurppia katsomassa ja kuuntelemassa ja samalla näimme sarvipöllön sekä kuulimme uuden viiriäisen. Olipahan pitkästä aikaa ollut kunnon lintupäivä!

Viikolla näkyi taas tuttuja haarahaukkoja, uuttukyyhkyjä, pikkutikka, sinisuohaukkoja sekä syyskauden ekat suokukot ja mustaviklot ym. 10.6. Siikalahdella oli kesäkauden ensimmäinen jalohaikarakin paljon totuttua aikaisemmin. Merihanhipoikuekin oli taas näkyvissä ja vaihtanut aivan toiselle puolelle lahtea ja 12.6. patotiellä lauleskeli rytikerttunen.

Lauantaina 13.6. teimme taas SSP:n ja saalista tuli: pajulintu 1+3k, lehto- 2 ja pensaskerttu 5+6k, peippo sekä uutena SSP-lajina puukiipijä. Illalla suuntasimme Saarelle nähden Kirjavalassa tutun turkinkyyhkyn ja Akonpohjassa kuulimme viiriäisen. Jyrkilässä näkyi vielä sarvipöllö ja kuului valkoselkätikka mutta loppureissu ei tarjonnut ihmeitä.

Sunnuntaina oli nukuttava pitempään mutta teimme silti pitkän Saaren kierroksen ja Siikalahdellakin käytiin kahdesti. Siikalahdella näkyi taas “jallu” mutta Saaren havainnot jäivät harmaahaikaraan, pikkukuoviin, harmaapäätikkaan, kuhankeittäjään ja pikkukäpylintuun.

J.A.

11.4. oli jo vähän parempi lintupäivä ja staijailimmekin patotiellä koko aamun havaiten mm. merihanhiparin, ainakin 6 luhtakanaa, 7 merimetsoa, kaulushaikaran, sini- ja ruskosuohaukkoja, merikotkia, piekanan. Illalla patotiellä näkyi vielä aikainen tukkakoskelo ja lintutornilta näin haarahaukan. Pönttökierroksella oli tyhjää, mutta taas näkyi metso ja illalla Tiviältä löytyi aktiivisesti äänessä ollut varpuspöllö.

12.4. Siikalahdella kuului viimein peukaloinen vuodariksi ja nakkeliparikin oli reviirillään. Saaren kierroksen parasta antia oli kangaskiuru Akanvaaran Tetrisuolla ja lapinsirkku Uukuniemen Suurenjärvenlietteellä. Savonlinnan Punkaharjun pöntöilläkin oli vain tyhjää tarjolla.

14.4. Härskiinmutkassa näkyi merihanhi ja Siikalahdella vielä sääksi vuodariksi ja Kangaskylän meriharakka oli löytänyt puolisonsa. 15.4. alkoi odotettu kevätlomani, jonka aloitin suuntaamalla Kirkkonummelle.

Kirkkonummella retkeilimme parina päivänä isäni kanssa. 15.4. illalla kävimme Norra Fladetilla, jossa vuodariksi tuli laulurastas, rautiainen, pikkutylli ja tylli sekä matkalta vielä harmaahaikara. 16.4. aloitimme Porkkalan luotsikärjestä haahkoilla, alleilla, kyhmyjoutsenilla, merilokeilla sekä muuttavilla kuikilla ja kaakkurilla. Espoon Finnolta löytyi mustakurkku-uikkuja, lapa- ja harmaasorsia sekä liejukanoja ja Laajalahdelta räyskiä, kalatiiroja, punajalkavikloja sekä tiltaltti. Vuodareita siis ropisi muttei mitään vähääkään yllättävää.

17.4. kävimme vielä aamuretkellä Saltfjärdenillä mutta ilman mainittavia havaintoja. Päivällä otin suunnan kohti Varsinais-Suomea ja ekan stopin tein Salossa, jossa käppäilin aika pitkät kävelyt hoitaakseni turkinkyyhkyn Halikon Joensuun kartanolta. Muuta en sitten ehtinytkään tehdä ja aikataulu meni lopulta niin tiukaksi, että kauppaankin ehdin vain Nauvossa, sillä minun piti kiiruhtaa Utö-lauttaan.

Staijailin koko matkan lautan kannella aina illan pimeyteen saakka mutta ainoat mainittavat havainnot olivat sinisuohaukka, jokunen pilkkasiipi sekä mustalintuparvi – ainoatakaan ruokkilintua en nähnyt. Lopulta saavuimme Jurmon satamaan ja yhdessä rengastajaksi lintuasemalle saapuneen Puolakan Petrin kanssa kärryilimme tavaramme asemalle, jossa järjestelimme tavaramme paikoilleen muiden asemalla olleiden ollessa vielä iltamyöhään hereillä.

18.4. alkoivat asemarutiinit. Rengastajat, Petri ja Mikko Kormilainen, suuntasivat anivarhain verkoille ja auringon noustessa me suuntasimme Virtasen Veskun kanssa aamun vakiostaijille. Muutto oli vaisua pikkurastasmuuttoa lukuunottamatta, mutta punakuiri, ristisorsa ja ruokki näkyivät vuodariksi. Päivän mittaan kiersimme Veskun kanssa myös molemmat länsi- ja itäreitin ja vuodariksi havaittiin kapustarinta, pikkukuovi, etelänsuosirri, 60 merisirriä, härkälintu, merikihu, suopöllö, luotokirvinen ja jänkäkurppa. Myös mm. 5 mustakurkku- ja 6 silkkiuikkua, mustavaris ja nokkavarpunen nähtiin ja verkoillakin Petri ja Mikko olivat työllistettyjä, kun pelkästään punarintoja rengastettiin 422 lintua.

19.4. vahvuuteen oli saapunut myös Teijo Saari . Aamustaijilla näkyi vielä kohtalaista pikkurastasmuuttoa ja myöhemmin vuodariksi kivitasku sekä aina mukava arosuohaukkakoiras. Etelänsuosirrejä oli nyt ilahduttavasti kaksi ja merisirrejäkin komeat 235 lintua. Verkoillakin riitti vielä puuhaa mm. 242 punarinnan toimesta.

Mutta oikein mukavan alun jälkeen virtaukset muuttuivat pohjoisiksi ja aurinko porotti kirkkaalta taivaalta. Niinpä verkoilla meno hyytyi radikaalisti ja muutenkaan havainnoissa ei ollut hurraamista moneen päivään. Touhu menikin lähinnä minun päiväpinnojen hakemiseksi, jossa Veskun apu oli korvaamatonta. Koska en juuri ollut meren rannassa näillä päivämäärillä ollut niin pinnoja ropisi jopa kyhmyjoutsenesta, merisorsista, ristisorsasta, punakuirista, suo- ja merisirristä, merikihusta, ruokista, luotokirvisestä ym. Toiveissa olivat tietysti monet aikaiset saapujat mutta keli jarrutteli muuttoa ja etenkin pikkulinnut olivat todella vähissä.

20.4. rastasmuutto oli räkättivoittoista ja iltapäiväistä verkkokierrosta piristivät kevään ensimmäinen kirjosieppo ja vihdoin minunkin näkemä (kun en lajia oikein enää kuule) metsäkirvinen. Lapinsirkkuja näkyi päivän aikana jopa kolme yksilöä ja suokukkokin nähtiin. Mikko lähti, joten Petri jäi yksin roikottamaan verkkoja.

21.4. saari oli yhä vain tyhjempi ja tyhjempi mutta vihdoin näkyi reissun eka riskilä ja taas lapinsirkku. 22.4. näkyi lapintiira, kangaskiuru, taas mustavaris, isolepinkäinen, kuului ylitsemme lentänyt vuorihemppo ja helmenä oli Veskun löytämä ja meidän muiden vain huonosti näkemä 2kv aroharmaalokki. 23.4. saapui Santeri Hiltunen komppausavuksi, mutta ainoa vuodari oli valkoviklo ja muuten mainittava havainto yhteensä 5 härkälintua.

Koska touhu oli mennyt niin surkeaksi, ettei verkoistakaan tullut oikein mitään, päätimme 24.4. suunnata Veskun kanssa kauppareissulle. Minä kun en todellakaan halunnut päättää reissuani vielä tähän viikonloppuun vaan päätin pidentää sitä ainakin sen verran, että oikeasti pääsisin kokemaan keväisiä lintupäiviäkin. Niinpä murkinaa oli pakko suunnata hankkimaan lisää. Shoppailun lisäksi kävimme Paraisilla Pettebyn ja Mattholmsfladanin lintutorneilla, joilla havaitsimme kaulushaikaran, suokukon räyskän ja haarapääskyn ym. ja kiertelimme Nauvon mäntymetsiä päiväpinnojen toivossa mutta edelleen touhu jatkui siten, että Vesku jäi tyhjin käsin ja minulle pinnoja ropisi – ainoana mainittavana isokäpylintu.

Samalla iltapaatilla saareen saapuivat toiseksi rengastajaksi Ohto Oksanen sekä aseman toimintaan tutustumaan Inga Gröndahl.

25.4. verkkoja oli pyynnissä enemmän ja jotain verkoista tulikin, mm. heti aamusta sarvipöllö sekä myöhemmin mustapääkerttu. Muutenkin oli ihan mukava lintupäivä, kun aamumuutolla laskettiin Jurmon mustalintujen muuttoennätys 12238 lintua. Myös muutama lapasotka nähtiin ja etelänkiisla laskeutui merelle paikalliseksi ja päivän länsikierroksella näkyi taas ilmeisesti sama aroharmaalokki. Päivän aikana ynnättiin myös mm. 31 punakuiria, 42 ruokkia, 17 merikihua leppälintu sekä pari isolepinkäistä näkyi.

Mutta seuraavat päivä olivat taas todella köyhiä, sillä pohjoistuulet hyydyttivät kevään totaalisesti. Verkoilla oli totaalisen hiljaista, vaikka verkkoja oli pyynnissä yli 500 metriä. 26.4. ainoa mainittava havainto oli 2kv arosuohaukka, joka muutti vauhdikkaasti ohitsemme. Tekemisen puutteesta etenkin rengastajien osalta kertto se, että pihan siemenpyydyksillä vieraillut naakka sai osakseen aivan kohtuutonta huomiota ja lopulta haksahtikin pyydykseen ja sai renkaan muistoksi vierailustaan. Seuraavana päivänä ei tapahtunutkaan sitten yhtään mitään mainittavaa.

28.4. laskettiin 54 ruokkia ja 11 luotokirvistä ja asemalle saapui Petri Vainio, 29.4. vuodariksi näkyi rantasipi sekä karikukko ja saaripinnaksi sain odotetun hiirihaukan, myös kangaskiuru nähtiin. Asemalle saapui rengastajaksi Juha Honkala ja havainnoijaksi Timo Kuusikko ja seuraavana aamuna Petri ja Inga lähtivät – Ivalosta asti saapuneella Ingalla oli kyllä ollut harvinaisen tyhjä visiitti saareen.

Lopulta kaikki toiveet kuukausipinnojen suhteen jäivät huhtikuun viimeiselle päivälle mutta vaikealta näytti, kun tuulensuunta ei vieläkään suostunut kääntymään. Yritys oli kovaa, aamumuutolla näkyi lähinnä rastaita (yli 1300) ja myöhemmin päiväpinnoja ropisi tutuista lajeista, kunnes lopulta länsireitillä näimme Timo Kuusikon ja Veskun kanssa ehkä sen eniten odottamani kk-pinnalajin eli pikkutiiran. Myös pikkulokki nähtiin ja pari karikukko ja olihan saareen nyt pikkuhiljaa saapumassa hyönteissyöjiäkin, kun mm. 23 kirjosieppoa, 8 leppälintua nähtiin. Tilhiäkin oli 17 lintua.

1.5. tuuli osoitti jo hieman kääntymisen merkkejä mutta vieläkään ei kevät revennyt. Vuodareita kuitenkin alkoi taas pitkästä aikaa ropista, kun aamuvakiolla näkyi ensin liro ja sitten ollessamme Timon ja Veskun kanssa suuntaamassa itäreitille, kuului männiköstä puputusta – harjalintu! Kohta Timo näki linnun ensin maassa polulla, josta se lensi verkkoon! Lähdin itse juoksemaan linnun perään, mutta se pomppi pikkulintuverkossa aivan holtittomasti ja karkasi lopulta verkosta ennen kuin pääsin lähellekään sitä. Tämän jälkeen me näimme linnun vielä kertaalleen lennossa, sitten joku turisti oli kuullut linnun lyhyesti idässä ja Juha kuuli suolta lyhyen puputussarjan mutta sen jälkeen sitä ei enää havaittu. Muita vuodareita olivat pensastasku 4, pajulintu 15 sekä keltavästäräkki. Mainittavia havaintoja olivat myös lyhyesti näkynyt ”tuhkaselkälokki”,räyskä, 3 pikkutiiraa, ruskosuohaukka sekä 77 tiltalttia, 20 tilheä, 38 kirjosieppoa, 19 leppälintua ja rastamuuttoakin oli taas aamulla ollut.

2.5. oli sitten edessä synttäripinnapäivä ja odotukset olivat korkealla, sillä tuuli oli vihdoin yöllä kääntynyt. Lintuja oli niin maastossa kuin verkoissakin enemmän mutta kuitenkin pinnat tulivat samoista tutuista lajeista kuin aiempinakin päivinä. Mainittavia havaintoja olivat 115 tundrahanhea, 22 ristisorsaa, 48 kapustarintaa, 32 pikkukuovia, 56 punakuiria, 40 merisirriä, mustaviklo, 5 karikukkoa, sekä 2 schinzii että alpina suosirriä, 4 pikkutiiraa, 8 käenpiikaa, pikkutikka, 2 hernekerttua, 138 tiltalttia ja illalla ollessani itse jo aivan lopen uupuneena luovuttamassa Santerin itälepikosta löytämä sepelsieppo, jota Teijon kanssa singahdimme bongaamaan. Onneksi Vesku ehti sen verran hidastaa meitä ovesta ulostauduttuamme, että vilkaisimme tämän putkesta niityltä juuri löytyneen sepelrastaan. Sepelsieppoa saimme hakea tovin, mutta lopulta näimme sen lyhyesti ennen kuin ilta oli niin pitkällä, että piti kiiruhtaa takaisin asemalle iltahuutoon ja nukkumaan. Ohto oli lähtenyt aamulla saaresta mutta illalla paikkaajaksi saapui Lauri Kokkala.

3.5. uusia saapujia olivat räystäspääsky, nuolihaukka sekä lännestä Santerin kanssa löytämämme aikainen pikkulepinkäinen ja myöhemmin löytämämme ruokokerttunen. Mainittavia olivat myös uivelonaaras, sarvipöllö, 14 rantasipiä, 120 merisirriä, 11 alpina suosirriä, 4 pikkutiiraa, 49 pensastaskua, 120 mustapääkerttua, 147 leppälintua, 53 kirjosieppoa, nokkavarpunen sekä yhteensä jopa 7 sepelrastasta. Timo ja Petri lähtivät, joten asemalla oli taas varsin vajaa miehitys. Onneksi olimme pystyneet Santerin kanssa pidentämään miehitysjaksoamme.

4.5. kevään etenemisen merkkinä näyttäytyivät ensimmäiset 9 pensaskerttua ja lännessä meidän ylitsemme lensi jalohaikara, männikössä kukkui käki ja asemalle palaillessamme löytyi lammashaasta vielä naaraspukuinen mustaleppälintukin. Muita mainittavia olivat tyynen kelin ja mahtavan näkyvyyden ansiosta lasketut jopa 883 pilkkasiipeä, lapasotkapari, 5 pikkutiiraa, 2 pikkutikkaa, isolepinkäinen, 83 mustapää- ja 11 hernekerttua, 50 leppälintua, 31 pensas- ja 52 kivitaskua.

5.5. Juha sai aamusta verkosta aikaisen lehtokertun, jota piti mennä katsomaan. Siinä takaisin staijiin palaillessamme huomasimme verkossa toisen hysyn, joka näytti mielenkiintoiselta – rytikerttunen – vuodari sekin. Staiji tuotti yli 140 kuikkalintua. Lännen kierroksella kuulimme taivaalta tundrakurmitsan ääntä ja illalla pihanurmikolla hiippaili satakieli. Kirjosieppoja laskettiin 45 mutta ei vieläkään kevään toista sepelsieppoa. Mustakurkku-uikkupari, 12 mustavikloa, 9 karikukkoa, 21 alpinaa sekä tutut schinziit, pikkulokki, sinisuohaukka, sepelrastas ja pikkuvarpunen nähtiin myös.

6.5. oli lopulta lähtöpäivä mutta silti yritys oli vielä kovaa. Aamustaijilla näkyi yli 180 kuikkalintua,46 pikkukuovia, 150 merisirriäja sepelrastas. Petri saapui taas saareen ja saman tien suuntasimme rengastamaan isohkot korpinpojat. Sainpahan sentään yhden kosketuspinnan. Sitten meidän oli Juhan ja Santerin kanssa suunnattava tavaroinemme satamaan, josta löytyi vielä mustaleppälintu. Santerin kanssa staijailimme vielä kannella ja lopulta olimme Nauvossa. Tipautin Santerin Kaarinaan Turun bussia odottelemaan, josta jatkoin pitkää ja yksinäistä ajoa kohti Itä-Suomea.

Lopulta Lappeenrannassa olin niin sippi, että päätin sinnitellä hereillä Joutsenon Kotasaareen nukkumaan. 7.5. heräsin aamulla retkeilemään ja kuulinkin heti liejukanan ääntelyä. Parissa tunnissa löytyi myös haarahaukka, pari sitruunavästäräkkiä, törmäpääskyjä, heinätaveja, lapisirri sekä kuului mustapyrstökuiri – ja ohessa näkyi tuttuja lintuimmeisiä. Lopulta oli jatkettava ajoa Parikkalaan, jossa jaksoin illalla päikkäreiden jälkeen käydä vielä pointsaamassa heinäkurpan ja luhtahuitin. Illalla saapui Pirkka perinteiselle Tornien Taisto reissulle, joten edessä ei todellakaan ollut lepoa rankan saarireissun jälkeen vaan armotonta revitystä aamusta iltaan.

8.5. aloitimme Siikalahden tornilta, jossa ei ihmeitä näkynyt mutta Pirkalle tietysti ropisi vuodareita. Nakkelin hoidettuamme suuntasimme kiertämään Saaren paikkoja, mutta koska tulvia ei ollut, niin linnut olivat tiukassa. Akonpohjassa näkyi 4 mustakurkku-uikkua, Ratilasta löytyi punakaulahanhi ja Tarassiinlahdelta kaksi sekä myöskin aikainen sepelhanhi ja Kanavalammella näkyi haarahaukka. Iltapäivällä kävimme rengastamassa yhdet viirupöllön poikaset mutta ihmeeksemme toisessa pesässä emo yhä vain hautoi munia. Kävimme myös katsomassa pesässä hautonutta sarvipöllöä.

9.5. oli Tornien Taisto ja Siikalahden tornille kokoontui meidän kolmen Aallon lisäksi Lötjösen Matti, Soikkelin Miika, Solasaaren Akseli sekä huippuvahvistukset Lindroosin Rami sekä Asikaisen Mika. Päivä ei ollut mikään lintupäivä vaan tuntui, että jokaisen lajin takia piti tehdä töitä. Niinpä kesti normaalin parin tunnin sijaan kolmisen tuntia ennen kuin katkaisimme 80 lajin rajan. Onneksi lajeja tippui vielä tämän jälkeenkin, kunnes taas tuli täysi stoppi. Aamun mainittavampia havaintoja olivat olleet merihanhipari, 4 harmaasorsaa, 55 mustalintua, 52 pikkukuovia, luhtahuitti, kaakkuri, suopöllö, palokärki, pikku- ja harmaapäätikka ja käsittämätöntä kyllä vain yksi nokikana! Mutta sitten pitkään aikaan ainoa mainittava havainto oli näätä, joka pomppi puusta toiseen patovallin koivuissa. Myös majava oli nähty aamulla. Onneksi vielä tikistimme mm. 7 pilkkasiiven muutoparven, pari lyhytnokkahanhea, kanahaukan, 2kv arosuohaukan sekä viimeiseksi lajiksemme sinisuohaukan ja lopulta lajimäärämme oli 92 lajia. Tällä kertaa saimme todeta jopa muutaman sisämaatornin voittaneen meidät yhdellä lajilla ja niiden joukossa oli taas Tarassiinlahtikin.

Iltapäivällä kävimme taas Saarella mutta havainnot jäivät vaatimattomiksi. Illan visiitti pelloille tuotti suo- ja sarvipöllöjä sekä pakollisen heinäkurpan. 10.5. yöllä teimme Siikalahden yökartoituksen, jonka saalis jäi kaulushaikaroihin (11Ä) , luhtakanoihin (24Ä, ä), luhtahuittiin sekä lyhyesti kuuluneeseen viirupöllöön. Aamulla pointsasimme vielä Pirkalle muutaman vuodarin, mm. käenpiian ja patotien staiji tuotti 2 kompassa muuttavanutta haarahaukkaa mutta lopulta Pirkan oli lähdettävä pitkälle kotimatkalle. Hannan kanssa kävimme vielä illalla Rautjärven Simpeleen Kokkolanjoella, jossa näkyi virtavästäräkki.

11.5. Siikalahdella näkyi vesilintulaskennan ohessa 2 muuttavaa pikkujoutsenta, 1000 allia, 2500 mustalintua, 220 pilkkasiipeä ja 4 lapasotkaa sekä pikkutylli kuului punajalkaviklo ja pensassirkkalintu. Laskennassa mm 6 hermaasorsaa ja heinätavipari. Iltakäynnillä näimme tornilta vielä mustapyrstökuirin sekä komean kiljukotkan.

Illalla kävimme vielä laittamassa verkot pauloille SSP-paikallamme Papinlahdella ja siinä touhuillessamme näimme sinirinnan.

12.5. oli SSP anivarhain ja saldoksi tuli tailtiainen 2, pajulintu 5, pensaskerttu 2, mustarastas, sinirinta 2, kirjosieppo 2, peippo 2, pajusirkku 1 kontr. sekä keltasirkku. Ohessa näkyi muutama kivitasku ja kuului palokärki ja harmaapäätikka. Päivällä kävimme vielä Siikalahdella, jossa patotiellä näkyi heti muiden löytämät 8 jalohaikaraa. Jatkoin itse vielä tornillekin, jossa näkyi tuttuja lintuja sekä uutena vuodarina muutama tervapääsky.

Illalla pakkailin nopeasti taas tavarani ja lähdin taas tien päälle. Stoppasin aika pian Simpeleleen Revonrannassa, josta pointsasin punakaulahanhen Rautjärven pinnaksi ja jatkoin sitten ajoa aina Salon Omenojärvelle asti, jossa olin niin väsynyt, että pätkähdin saman tien auton penkille nukkumaan.

13.5. aamuviideltä kömmin ulos ja Omenojärven rantaan, josta löytyi pian heinätavi, harmaasorsapari, uivelonaaras sekä puna- ja tukkasotkia ja noin vartin odottelun jälkeen lokkisaaressa oli joku hälytys ja loputkin linnut uivat esiin piiloistaan, niiden mukana myös jo viidettä kesää paikalla viettävä ruskosotka.

Jatkoin ajoa rannikkoa pohjoiseen seuraillen ja lopulta kurvasin kohti Uudenkaupungin Pyhämaata, jossa jatkoin pikkuteitä Liesluotoon, jossa käpöttelin puolisen tuntia polkuja rantaa kohti. Löysin ensin oudosti laulavan tiltaltin, mutta pikkumatkan lisää käveltyäni löytyi se vielä oudommin laulava tiltaltti, joka oli Suomen toinen iberiantiltaltti. Lintu pysytteli koko ajan puiden latvustossa, joten en sitä juuri päässyt kuvaamaan, mutta äänityksiä otin jonkin verran. Lopulta oli aika kävellä autolle ja jatkaa matkaa.

Liedossa näkyi vuodariksi fasaani ja Raumalla päätin vierailla Unajanlahden lintutornilla, jonka lopulta löysinkin. Tornilta näkyi mm. jalohaikara mutta sitten alkoi sataa ja jatkoin Rauman Keskustan läpi Petäjäksen Rientolahdelle, josta pienen hakemisen jälkeen löysin paikalla pari päivää jo viihtyneen tulipäähippiäisen. Sitten olikin aika jatkaa ajoa Poriin, jossa vielä tein viime hetken ostoksia ja kävin Enäjärven lintulavalla pitämässä sadetta Mäkelän Petterin seurassa jalohaikaran nähden, ennen kuin ajoin viimeisen etapin Kuuminaisten Salokankaanrantaan, jossa ehdin taas hetkeksi jopa nukahtaa.

Tommi Salokangas saapui hyvissä ajoin veneelleen ja kohta saapuivat myös Petri Salo, Sebastian Andrejeff sekä Tomas Swahn ja pian lähdimme Tommin kipparoimana kohti Eurajoen Luvian Säpin saarta, jossa olin aiemmin viettänyt 90 vuorokautta mutta aina vain lokakuussa. Kerrankin oli tarjoutunut mahdollisuus vierailla saaressa keväällä ja mikä mukavinta hyvässä tutussa porukassa.

Venematkalla näkyi räyskä ja Säpin laituriin saapuessamme oli Jan Lundgren meitä vastassa ja pian kärryilimme tavaramme asemalle. Aseman pihassa lenteli jo haarapääskyjä Säppi-pinnaksi. Tavarat paikoilleen saatuamme oli ilta jo sen verran pitkällä, että maastoon emme sen kummemmin enää kerinneet.

14.5. asemarutiinit alkoivat taas vakiostaijilla Prakalan tyven pommikopilla ja loppupäivä kierrettiin saarta koko porukalla. Sain tietysti roppakaupalla Säppi-pinnoja, mutta paremmat havainnot jäivät vähiin, mainittakoon, 7 ristisorsaa, 9 harmaasorsaa, sini- ja jouhisorsan risteymäkoiras eli ”jounisorsa”, mustakurkku-uikku, 364 kuikkalintua (joista 194 kuikkaa ja 32 kaakkuria), käki, 81 meriharakkaa, pikkutylli, 4 pikkukuovia, 38 punakuiria, mustaviklo, 6 karikukkoa, 2 isosirriä, lapin- ja suosirri, 2 pikkulokkia, nuolihaukka, 6 sinirintaa, satakieli, ruokokerttunen, luotokirvinen, 2 keltavästäräkkiä ym.

15.5. touhu jatkui samana ja mukavampia havaintoja olivat 2 kehrääjää, joista toinen saapui mereltä aamuvakiolla ja toinen löytyi Prakalasta nukkumasta, 9 isosirriä, mehiläishaukka, törmäpääsky, 6 sirittäjää, 12 sinirintaa ja 2 luotokirvistä. Ja 16.5. toistot tuottivat 3444 mustalintua, 2 tundrametsähanhea, 2 mustakurkku-uikkua, 6 tundrakurmitsaa, pikkutyllin, 36 lapin- ja 202 suosirriä, 3 etelänkiislaa, 4 pikkulokkia, 11 sirittäjää, kultarinnan, 30 kivitaskua, 12 harmaasieppoa, 61 keltavästäräkkiä, mustavariksen sekä parhaina Hanhistoon hetkeksi laskeutuneen mustapyrstökuirin, joka oli vasta viides havainto saaresta kautta aikain, Peräkulmasta löytyneen mustaleppälinnun ja illalla ikkunasta äkkäämäni pihassa olleen peltosirkun.

Lähtöpäivänä meillä oli vielä aikaa iltapäiväkolmeen saakka. Aamulla kuului punavarpunen ja etenkin pilkkasiipimuutto oli kovaa muta meni todella kaukana merellä. Kierroksella saari vaikutti tyhjentyneen linnuista mutta sentään räyskä nähtiin ja se olikin reissun 32. Säppi-pinnani.

Lopulta oli pakkailtava tavarat ja siivoiltava asema ja suunnattava koko porukalla satamaan, josta Tommi saapui meitä taas kerran minuutilleen aikataulussa hakemaan. Saari jäi tyhjänä odottamaan seuraavia miehittäjiä, jotka olivat tulossa vasta seuraavana viikonloppuna.

Salokankaan rannassa oli aika hyvästellä muut kultarinnan laulaessa taustalla ja sitten oli aika lähteä pitkälle kotimatkalle. Ajoin lopulta aina Rautjärven Kaljusenlammelle saakka, jossa nukuin tunnin verran ja kuittasin sitten niin pikkuhuitin kuin luhtakanan Rautjärvi-pinnoiksi. Paikalla huuteli myös luhtahuitti ja pari ruisrääkkää.

J.A.

Odotukset olivat korkealla vaikka mille saapujille mutta muutto pysyi silti yllättävän rauhallisena ja valtaosa linnuista tuli lähes kalenterin mukaan, mutta aikaisuusennätyksiäkin rikkoontui useilla lajeilla. Valitettavasti työt haittasivat harrastamista ja viikolla havainnointi jäi pääasiassa lyhyiksi visiiteiksi Siikalahdella. Revontulet näyttäytyivät useampana iltana.

23.3. Siikalahdella näkyi 2 kanadan- ja 3 tundrahanhea, 12 sinisorsaa, 28 sepel- ja 5 uuttukyyhkyä sekä 2 merikotkaa. Särkisalmen sulalla näkyi 2 telkkää ja isokoskelo, Kannaksella pähkinänakkeli ja Kullinsuolla tuulihaukka. 24.3. Siikalahdella näkyi aikainen kurki, 3 merikotkaa, palokärki sekä räkättirastas ja Kannaksella aikainen västäräkki. 25.3. terkkarin pihan yli muutti 30 tundrametsähanhen parvi ja Siikalahden käynnillä näkyi pari tavia ja peippo. Tällä päivämäärällä saimme vihdoin pitkään kyteneen auton hankinnan päätökseen ja perheemme kasvoi Skoda Karoqilla. Illalla kiertelimme peltoja lämpökameran kanssa mutta havainnot jäivät kymmeniin töyhtöhyyppiin ja pariin lehtokurppaan. 26.3. tundra- ja tundrametsähanhia sekä sinisorsia ja taveja näkyi jo enemmän. Muita saapujia olivat luhtakana, 7 naurulokkia, sinisuohaukkanaaras, kulo- ja punakylkirastas, 2 hemppoa, pulmunen ym. Ja 27.3. luhtakanoja oli jo kaksi, taas näkyi kurki sekä jo muita aiemmin havaittuja lajeja.

Viikonloppuna staijasimme pitkät aamustaijit patotiellä. 28.3. havaintoja kertyi kanadanhanhesta, 80 tundra-, 120 tundrametsä- ja 2 taigametsähanhesta, 4 haapanasta, 2 jouhisorsasta, 6 uuttukyyhkystä, 8 kurjesta, 4 luhtakanasta, taivaanvuohesta, 15 nauru- ja 1 kalalokista, kana-, sinisuo- ja tuulihaukasta, pikkutikasta, niittykirvisestä, 2 kulorastasta, jo 70 peiposta, 2 hemposta, 4 pikkukäpylinnusta ja 7 tiklistä ym.

Sunnuntaina keli oli edelleen mitä mainion mutta muutto hieman vaisumpaa. Siikalahden havaintoja olivat 4 uiveloa, 8 haapanaa, 4 jouhisorsaa, 8 kurkea, 3 taivaanvuohta, aivan tolkuttoman superaikainen suokukko, ruskosuohaukkanaaras, punakylkirastas, pulmunen ym. Lisäksi Kannaksen tulvalta bongasimme metsäviklon. Teimme myös Saaren kierroksen, jonka anti oli kuitenkin varsin vaisu: sinisuohaukkaapari Suurenjärvenlietteellä, tuulihaukkoja jo siellä täällä, 4 jouhisorsaa Kanavalammella, pari isolepinkäistä ym.

30.3. Kannaksen tulva oli jo pitkälti kuivunut, mutta kevään ensimmäinen västäräkki oli yhä paikalla. Päivän havainnot jäivät muutenkin vaisuiksi. Illalla sentään näkyi Siikalahdella pari lehtokurppaa sekä sarvipöllö.

Kuun viimeisenä päivänä sää muuttui sateiseksi ja tuulen suuntakin vaihtui pohjoiseksi. Retkeilin niin ennen töitä, ruokatunnilla kuin töiden jälkeenkin aina pimeään saakka toiveissa löytää vielä aikaisia saapujia, mutta jouduin tyytymään järripeipon ja punarinnan bongaukseen, kun itse en mitään löytänyt. Näistäkään en kuitenkaan ollut aiemmin havainnut maaliskuussa järriä Parikkalassa enkä punarintaa Siikalahdella. Itse en löytänyt oikein mitään mainittavaa, uiveloita, valkoselkä- ja pikkutikkaa, punakylkirastaita ja hippiäisen ym. ja iltahämärissä näin vielä punasotkan yöpymälennollaan, muutamia lehtokurppia ja kuulin sarvipöllön.

Maaliskuu oli ollut lopulta melkoinen. Spontaania kuukausipinnaa ei kovin usein enää näillä aamuilla tule vastaan ja suokukko oli sellainen. Lisäksi kolmea lajia; suopöllöä, metsävikloa ja järripeippoa en ollut aiemmin havainnut Parikkalassa maaliskuussa ja jouhisorsaa, lehtokurppaa ja punarintaa en ollut aiemmin havainnut Siikalahdella maaliskuussa. Yhteensä noin 15 lajia havaitsin Parikkalassa aiemmin kuin koskaan.

Huhtikuun alussa 1.4. ainoa mainittava havainto oli merihanhi Särkisalmen sulassa taigametsähanhiparvessa. 2.4. merihanhia näkyi Siikalahdella jopa 7 (4+3) lintua sekä lisäksi sama ruskosuohaukkanaaras edelleen yksinään eikä mitään muutakaan uutta. Illalla kävimme peltokierroksella, mutta pilvien takaa pilkottanut kuutamo oli syynä, että mitään ei jäänyt haaviin, vaikka hyyppiä ja lehtokurppia pelloilla olikin. Roikottelimme samalla pöllöverkkoa ja sentään yksi sarvipöllö saatiin rengastettavaksi.

Pitkäperjantaina 3.4. retkeilimme Saarella mutta kierros ei kummoisia yllätyksiä tarjonnut. Pari metsoa näkyi vakiopaikalla, mutta valitettavasti tuoreen hakkuun reunoilla. Samalla paikalla kuului yli lentänyt isokäpylintu. Muuten havainnot jäivät molempiin metsä- sekä tundrahanhiin, pariin uiveloon, jouhisorsaan, sinisuohaukkaa ja lopulta kierroksen paras havainto oli varpuspari Pohjasuolla.

Ollessamme jo lopettelemassa Saaren kierrosta, tuli tieto, että Kiteeltä oli Järvisen Kimmon toimesta löytynyt Suomen toinen (tai kolmas) tammitikka. Hanna ja retkiseuralainen palasivat Parikkalaan mutta itse jäin 6-tien varteen odottelemaan kyytiä ja hyppäsin bongaamaan Hannan sisarusten Elissan ja Miikan kyydissä. Matka sujui nopeasti ja perille päästyämme tammitikka oli sopivasti nokosilla pihapuun oksalla ja saimme sen näin saman tien pointsattua.

Kohta tikka heräsi ja oli seuraavan vajaan tunnin erinomaisesti hallinnassa ja pariin kertaan oikein mukavasti kuvattavissakin etenkin minulle, joka olin ainoa, joka seurasi lintua sen lennettyä erään talon taakse katveeseen. Siellä se poseerasi omenapuun rungolle oikein mukavasti. Lopulta lintu jatkoi kauemmaksi metsään ja mekin päätimme lähteä kotia päin. Tikkaa nähtiin vielä illalla ja hyvin aikaisin seuraavana aamuna muttei enää sen koommin.

Iltapäivällä kävimme vielä Hannan kanssa Tiviän suunnalla ja näimme pellolla sinisuohaukan ja pienellä metsäkävelyllä varpuspöllön. Paluumatkalla pikastopilla patotiellä kuului vielä pikkutikka.

4.4. oli sadepäivä mutta kiertelin itse aamusta lähipaikkoja mutta havainnot jäivät pähkinänakkeliin Siikalahdella. Sitten suuntasimme Rautjärven Simpeleen Kokkolanjoelle, jossa Kangaskoskella näkyi virtavästäräkkipari ja 2 koskikaraa ja Lahnasella myöskin 2 koskikaraa. Paluumatkalla Kankaan pelloilla näkyi vielä 2 mustavarista.

Iltapäiväkierroksella en nähnyt mitään mielenkiintoista, niinpä sorruin bongaamaan Höltän Harrin Savikummun Alavasta sekalaisesta hanhi-joutsenparvesta löytämän pikkujoutsenen. Kävin myös kuuntelemassa samaa edellispäivänä löytynyttä varpuspöllöä.

5.4. teimme Saaren kierroksen, jolle Elissa lähti matkaan. Vuodareita olivat Lahdenpohjan 2 valkoposkihanhea ja Akonpohjan 3 nokikanaa ja kaulushaikara. Tarassiinlahdella näkyi ruskosuohaukkapari mutta muuten havainnot jäivät merikotkiin, isolepinkäisiin ja hemppoihin ym. Retken päätteeksi bongasimme Särkisalmen suunnilla ruokinnalla käyneen nokkavarpusen.

Iltapäivällä kävimme rengastamassa porukalla tutun aikaisin pesintänsä aloittavan viirupöllömamman. Iltaretkellä näimme vielä merihanhen, 7 tukkasotkaa sekä majavan, joka on rakentanut komean pesän Siikalahden tornin viereen. Sitten kävimme vielä pointsaamassa varpuspöllön.

6.4. toisena Pääsiäispäivänä keli oli aika surkea mutta pienillä retkillä käytiin kuitenkin. Kala- ja naurulokit olivat saapuneet ja Härskiinmutkassa näkyi selkälokkikin. Muuten havainnot jäivät vaisuiksi, sentään punasotkapari Siikalahdella ja tuttu helmipöllömamma jo kolostaan kurkkimassa.

J.A.

Teimme matkan varrella pari stoppia Imatralla, jossa havainnot jäivät pariin Neitsytniemen ruokinnalla nähtyyn pähkinänakkeliin ja samalla paikalla nähtyyn todella sumuisen Vuoksen jäällä kököttäneeseen merimetsoon. Koska joelle ei ollut näkyvyyttä, ei sitä tarvinnut sen enempää hieroa. Niinpä suuntasimme Lappeenrantaan, jossa nappasimme Kososen Veikan kyytiin ja lähdimme jatkamaan retkeä.

Yritimme paria talvehtivaa kurppaa mutta viimeiset kovat pakkaset olivat olleet niille ilmeisesti liikaa ainakin näillä paikoilla, sillä ojat olivat turhan jäässä. Sitten jatkoimmekin Toikansuon mäelle, jossa saimme aika pitkään hakea paikalla talvehtineita vuorihemppoja (5) ja tunturikiuruja (2) mutta lopulta näimme ne mutta turhan kaukaa, jotta olisin viitinyt kaivaa kameraa repusta.

Seuraavaksi komppailimme Palosuonkadun ojaa mutta pienellä hakemisella ojasta löytyi vain koskikara. Vasta ollessamme jo ajelemassa poispäin, äkkäsin ojassa jotain liikettä ja löysimme kuin löysimmekin ojassa talvehtineen luhtakanan, joka oli minulle uusi EK-talvilaji.

Seuraavaksi suuntasimme Luumäen puolelle, kun muilla oli paineita saada hiiripöllö vuodariksi. Sitä emme nähneet mutta pohjantikan näimme lennossa sekä pienen tilhiparven.

Lopuksi yritimme vielä Reijolan putsarilta tavia, muttemme nähneet kuin sinisorsia, joka toki sekin oli minulle vuodari.

2.2. kävin taas pikaisesti etsimässä Siromäen punarintaa, mutta näinkin valkoselkätikan, mustarastaan, kuusitiaisen sekä yllättäen Parikkalan kautta aikain ensimmäisen helmikuisen ampuhaukan. Muuten viikolla havainnot jäivät teeriin, tiaisiin, puukiipijään sekä Siikalahdella näkyneeseen mustarastaaseen. Lauantaina 7.2. tämä kautta aikain ensimmäinen Parikkalassa helmikuulle asti selvinnyt punarintakin vihdoin näyttäytyi meillekin ja Siikalahdella näkyi harmaapää- ja pikkutikkaa, pyrstötiaisia sekä taas mustarastas. Lätkänpeluureissulla Simpeleen Kokkolanjoella näkyi vielä pari koskikaraa.

Sunnuntaina 8.2. vietimme Siikalahdella pari tuntia piilokojussa nähden harmaapää-, valkoselkä- ja pikkutikkaa, pyrstäreitä sekä kanahaukan ja jotain kuviakin saatiin. Tetrisuolla näkyi isolepinkäinen ja Punnolassa yksinäinen tilhi.

9.2. Terävän Minna ilmoitteli piharuokinnallaan väijyneestä varpuspöllöstä, jonka kävin katsomassa, kun satuin sopivasti olemaan lähistöllä. Alkoi punarinta olla aika tukalassa tilanteessa, kun ruokinnalla kävi myös pari varpushaukkaa ja ampuhaukkakin oli näyttäytynyt myöhemminkin.

11.2. Härskiinmutkassa oli kalamiesten kaloja kärkkymässä merikotkapari ja Siikalahdella kuulin pohjantikan ääntä. 12.2. Tiviällä näkyi vuodariksi palokärki ja kylällä näkyi vielä hengissä sitkutellut räkättirastas. Muuten viikon havainnot jäivät harmaapäätikkoihin ja teeriin ym. Viikonloppuna punarintaa ei sitten enää havaittukaan. Oli joko pakkaset tai pedot vaatineet veronsa.

14.2. kävin Soininmäessä etsimässä kuukkelia, mutta taitaa olla nyt viimeinenkin yksilö menetetty, sillä siitä ei ole vuoden alun jälkeen havaintoja? Tai sitten lintu on vain yksin jäätyään lähtenyt muualle tai muuttanut käytöstään eikä suostu näyttäytymään niin helpolla. Pari pyytä sentään näkyi ja ehkä niiden innoittamana päätin käydä katsomassa, vieläkö Saaren suunnalla oleva metsojen soidinmetsä oli pystyssä, kun olimme syksyllä nähneet paikalla uhkaavia merkkejä. Metsää oli kyllä raivattu mutta ei onneksi ehkä liikaa. Metsoa en siellä nähnyt mutta palatessani näin ukkometson 6-tien varressa männyn latvassa nauttimassa auringonpaisteesta.

15.2. teimme Höltän Harrin kanssa pikaisen iltapäiväkierroksen Siikalahdella ja ruokinnoillamme näkyi taas harmaapäätikkoja (5) ja pyrstötiaisia ja Tetrisuolla isolepinkäinen. Hanna tietysti oli nähnyt muitakin tikkoja kojuissa kököttäessään. Hanna vietti helmikuussa, etenkin hiihtolomallaan, aikaa muutamassakin eri piilokojussa lähinnä tikkoja kuvaillen.

17.2. Tarvaslammen visiitillä näkyi varpushaukka sekä kuusi- ja töyhtötiainen mutta muuten havainnot jäivät viikolla omien ruokintojemme vierailijoihin.

21.2. kävimme parin tunnin kuvaussession Koitsanlahden Pito ja Palvelun uudessa kuvauskojussa, jota Hanna oli ollut ideoimassa ja suunnittelemassa ja jossa Hanna oli toki vieraillut aiemminkin. Saimme kuvia niin harmaapää- ja valkoselkätikoista kuin pähkinänakkeleistakin. Jatkoimme vielä Simpeleen puolelle Kokkolanjoelle, jossa näkyi kuusi koskikaraa sekä pari sinisorsaa.

Helmikuun viimeisen viikon havainnot toistivat samaa kaavaa; tikkoja, tinttejä sekä jokunen puukiipijä ja ainoana yllätyksenä muutama hengissä yhä ollut hippiäinen. Viikonloppuna teimme ensimmäisen kunnon pöllökierroksen muttemme kuulleet ainoatakaan pöllöä, vaikka muut olivat niitä kyllä jonkin verran kuulleet.

Maaliskuun ensimmäinen lintuhavainto oli 1.3. Siikalahden ruokinnallamme näkynyt pikkutikka. 2.3. nopeasti keväiseksi muuttuneet kelit olivat tuoneet Härskiinmutkaan jo ensimmäisen harmaalokinkin, joka kökötti jäällä pitäen sopivaa etäisyyttä merikotkaan. Seuraavana päivänä molempia näkyi jäällä kaksi yksilöä ja pikkuhiljaa, kun kelit yhä vain pysyivät keväisinä harmaalokkeja näkyi enemmän. 6.3. Siikalahdella näkyi pari isolepinkäistä ja kuului palokärki. Illalla tein pöllökierroksen Partasen Harrin kanssa mutta hieman turhan tuulisessa kelissä kuulimme vain yhden helmipöllön Tyrjällä.

Lauantaina 7.3. oli vuorossa talvilintulaskennan kevätkierros, jolla havaitsin pyyn, teeren, 7 pulua, 9 harmaalokkia, 2 palokärkeä, harmaapää- ja valkoselkätikan, 8 käpytikkaa, 5 närheä, 10 harakkaa, 26 varista, 44 naakkaa, 5 korppia, 44 sini-, 62 tali-, 5 hömö- ja 4 pyrstötiaista, 2 puukiipijää, 2+2 kottaraista, 8 pikkuvarpusta, 3 punatulkkua, 7 viherpeippoa sekä 10 vihervarpusta.

8.3. päätimme roikottaa yhtä verkkoa Tiviän ruokinnallamme saadaksemme jonkinlaista tolkkua, montako lintua ruokinnallamme vierailee. Viidessä tunnissa rengastimme tasan sata lintua: 4 käpytikkaa, 40 sini- ja 40 talitiaista + 1 kontolli, 3 hömö- ja 8 pyrstötiaista + 1 kontrolli, pähkinänakkelin, puukiipijän, vihervarpusen ja 2 keltasirkkua. Ei siis ihme, että linnunruokaa oli talven aikana kulunut…

9.3. ruokatuntikäynti Siikalahdella toi vuoden ekan mukavan spondehavainnon, kun patotien lavalla seisoskellessani taivaalta kuului tuttu ääni ja aivan eteeni ruovikkoon tipahti koiras viiksitimali! Minulla ei ollut kameraa mukana, mutta sain linnun dokumentoitua jotenkin kännykkävideolle. Havainto oli lajista Parikkalassa ja Siikalahdella nyt jo kolmas kolmeen vuoteen, kun lajia ei aiemmin ollut havaittu kuin vain vuosina 1998 ja 1999. Toivottavasti näitä kivoja lintuja tulisi tänne enemmänkin ja ihan pesimään. Valitettavasti myöhemmin tästä linnusta ei enää tullut havaintoja. Iltapäivällä kävimme sitä lyhyesti kameran kanssa väijymässä mutta näimme vain valkoselkätikan. Toivottavasti lahdella olleet pari isolepinkäistäkään eivät olleet sitä nähneet.

11.3. lahdella näkyi varpushaukka, merikotka sekä 8 kottaraista. Ja 12.3. lahdelle ajellessa tieltä pomppasi lentoon kangaskiuru, joka ruokailikin tien varressa ruokatuntini aijan. Lavan itäpuolella näin nuoremman puoleisen maakotkan lentämässä matalalla yhä idemmäksi.

13.3. oli sitten jo enemmänkin kevään tuntua, kun ruokatuntivisiitillä näkyi 3 laulujotsenta, 3 töyhtöhyyppää, muuttava nuoremman puoleinen maakotka, ennätysaikainen tuulihaukka, kiuru sekä vihervarpusia ja urpiaisia. Työpäivän jälkeen pitikin singahtaauudestaan patotien lavalle ja näinkin vielä 10 hyyppää lisää, pari varpushaukkaa, hiirihaukan, isolepinkäisen, kiurun, 25 kottaraista sekä hempon.

Viikonloppuna pitikin alkaa jo ihan kunnon staijisesonki ja olimmekin patotiellä molempina päivinä monta tuntia. Lauantaina 14.3. näkyi 8 laulujoutsenta, sepelkyyhky, 4 uuttukyyhkyä, 140 töyhtöhyyppää, 2 varpushaukkaa, kanahaukka, 7 merikotkaa, 4 hiirihaukkaa, 2 harmaapäätikkaa, palokärki, kangaskiuru, 28 kiurua, 30 kottaraista, 150 urpiaista, 120 vihervarpusta ja 2 pulmusta. Aittavaarassa lauloi lisäksi tikli.

Sunnuntaina muutto oli hieman odotettua vaisumpaa, vaikka keli oli yhä vain aivan uskomattoman lämmin ja tuuli suoraan etelästä. Joutsenia näkyi 14, taas sepelkyyhky ja 5 uuttukyyhkyä, 200 hyyppää, varpushaukka, 5 merikotkaa, 9 hiirihaukkaa, ampuhaukka, 20 kiurua, 50 kottaraista, kulorastas, 20 mustarastasta, 2 tikliä, 3 pulmusta ja 2 pajusirkkua.

Viikolla kelit pysyivät lämpiminä ja etelätuulisina ja lumet ja jäät hupenivat silmissä. Ihan viikonlopun lämpölukemille ei päästy, joten muuttokin oli hieman tyrehdyksissä. 16.3. peltokierrokseni ainoa mainittava havainto oli metso Koitsanlahdenkankaalla. 17.3. lahdella näkyi ennätysaikainen kurki, uuttukyyhky, 21 pulmusta ja pajusirkku eikä 18.3. tuottanut sekään yllätyksiä; Kullinsuolla oli tuulihaukkapari saapunut jo pöntölle. 19.3. oli lahdelle auenneeseen pieneen sulaan saapuneet ensimmäiset 3 sinisorsaa, mutta muutto oli jostain syystä yhä jumissa ja vain 5 pulmusta näkyi. 20.3. aamulla näkyi kanadanhanhi Särkisalmen yhä varsin pienessä sulassa.

Viikonloppu meni Lahdessa BirdLifen kokousviikonlopussa, jonne menimme junalla. Reissun havainnot jäivät varpusiin sekä rautatieaseman yli lentäneeseen mustavarikseen.

J.A.

8.12. Härskiissä näkyi vielä niin kala- kuin harmaalokkeja mutta pikakäynti täysin sulaneella Siikalahdella tuotti vain yli lentäneen urpiaisen. 10.12. Härskiissä näkyi kuikka ja 11.12. Vartialahdella pilkkasiipi ja Kannaksella merikotka.

12.12.Tetrisuolla näkyi isolepinkäinen, Vartialahdella 5 laulujoutsenta, lapasotka ja merikotka, Kannaksella pyy ja Tiviän pelloilta löytyi yllättäen piekana, joka oli sekin minulle uusi talvilaji Parikkalaan.

Viikonloppuna keli alkoi muuttua talvisemmaksi, mutta vielä 13.12. oli piekana Tiviällä, pilkkasiipi kierteli merikotkan säikyttämänä taivaalla jäätyvän Vartialahden päällä, pähkinänakkeleita näkyi molemmilla Siikalahden ruokinnoillamme sekä myöskin kylällä ja Härskiinmutkassa näkyi varpushaukka. Ja sunnuntaina näkyi vielä yksi nakkeli eri ruokinnalla sekä isolepinkäinen, harmaapäätikka, pyy, teeriä ja yllärinä ukkometso Tetrisuolla.

Viikolla näin vielä muutaman isolepinkäisen sekä urpiaisparven ja loppuviikosta kelit lämpenivät taas siihen malliin, että Härskiinmutkan kiiltävän vetisellä jäällä kökötti pari merikotkaa sekä jopa 13 harmaalokkia. Viikonloppuna alkoi lopulta odotettu Joululoma, jonka ajaksi suuntasimme päiväntasaajalle Ugandaan.

Ugandasta palattuamme näkyi ensimmäiset vuodarit, naakka ja varis, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, mutta pian aurinko laski ja siihen Loppiaisen havainnot sitten jäivätkin.

Parikkalaan oli talvi saapunut oikein kunnolla ja lomamme aikaan oli ollut todella koviakin pakkasia. Niinpä linnut olivat varsin vähissä. 7.1. kävin ruokatunnilla pikaisesti Siikalahden ruokinnoillamme ja vuodariksi kirjautuivat valkoselkä- ja käpytikka, närhi, harakka, sini-, tali-, hömö- ja pyrstötiainen, pähkinänakkeli, pikkuvarpunen, viherpeippo sekä keltasirkku. 8.1. ainoa vuodari oli teeri ja 9.1. puukiipijä.

10.1. oli taas reissun takia myöhästyneen talvilintulaskennan vuoro. Sääennusteet olivat aivan persiillään ja keli oli paljon surkeampi kuin mitä oli luvattu. Käppäilin ja hiihdin silti reittini kovassa tuulessa ja ajoittain sakeassakin lumisateessa 10 asteen pakkasessa. Havainnot olivat pyy 4, kesykyyhky 1, kanahaukka 1, käpytikka 2, närhi 4, harakka 5, naakka 13, varis 3, korppi 1, sini- 31, tali- 40, töyhtö- 1, hömö- 6 ja pyrstötiainen 11, pähkinänakkeli 1, musta- 1 ja räkättirastas 1, pikkuvarpunen 4, viherpeippo 37, urpiainen 10, vihervarpunen 28 ja keltasirkku 5. Lintuja näkyi, osin kyllä kelinkin takia, vähemmän kuin koskaan mutta kyllä lintuja vähän olikin.

11.1. aloitimme retken bongaamalla Siromäessä talvehtivan punarinnan ja samalla tuli vuodariksi myös punatulkku sekä kuusitiainen. Särkisalmella näkyi mustarastas ja Tarvaslammella varpushaukka sekä pari kuusitiaista.

Viikolla retki-into oli vähissä ja niin olivat havainnotkin. Ainoa vuodari oli 12.1. Tetrisuolla näkynyt isolepinkäinen. Räkättirastas näkyi pariin otteeseen kylällä, valkoselkätikka ruokinnallamme ja taas näkyi vähissä olleita urpiaisia 15 linnun parvi.

17.1. kävimme pienellä metsäkävelyllä Eskolan Lähdekalliolla ja onnistuimmekin löytämään etsimämme eli pohjantikkaparin. Myös tänä talvena vähissä oleva hippiäinen löytyi vuodariksi. Kävimme myös täyttämässä ruokintamme ja näimme mm. harmaapäätikan, pähkinänakkelin, pyrstötiaisia, tilhen sekä muutaman vihervarpusen.

Sunnuntaina 18.1. näimme ensin Särkisalmella valkoselkätikan ja sitten Tarvaslammella koskikaran. Sitten jatkoimme metsäretkellä etsimään kaiketi viimeistä jäljellä olevaa kuukkelia, mutta eipä se suostunut näyttäytymään. Metsissä oli muutenkin todella hiljaista – sentään taas pohjantikka ja pari pikkukäpylintua löytyi. Paluumatkalla Tarvaslammella näkyi pari kuusitiaista ja Kangaskylässä 3 räkättiä ja 2 mustarastasta.

Viikolla oli taas todella köyhää – ainoa mainittava havainto oli koiras valkoselkätikka ruokinnallamme. 24.1. kuvailimme parin tunnin ajan toisella ruokinnallamme Siikalahdella. Valkoselkä- ja harmaapäätikka sekä pyrstö- ja hömötiaiset tulivat kuvatuiksi ja pikkutikkakoiraskin näkyi. Ohessa osallistuimme tietysti Pihabongaukseen. Sunnuntaina Hanna jatkoi kuvailuja ja itse tein lyhyen ajelun, jonka paras havainto oli Yrttitarhassa näkynyt viirupöllö. Iltapäivällä kävimme vielä Koitsanlahdella, jossa Pihabongasimme Koitsan Pito ja palvelun pihassa ja näimme mm. valkoselkätikan ja pähkinänakkelin.

Kuun viimeinen arkiviikko ei tuottanut pakkasilla mitään mainittavaa. 31.1. lauantaina löytyi Siikalahdelta yllättäen pohjantikka ja Tarvaslammella näkyi koskikara. Päivällä Rautjärven Simpeleellä ennen jääkiekkoturnausta stoppasin 6-tien sillalla, jossa pienessä sulassa näkyi koiras isokoskelo, 2 naaras telkkää ja koskikara. Illalla vielä Oronmyllyn stopilla kuului yllättäen sarvipöllö.

J.A.

Marraskuussa alkoi Parikkalan ja Rautjärven Lintukerhon perinteinen marraskisa. Itse aloitin sen tekemällä talvilintulaskentani, joka olikin lämpimän syksyn ansiosta ehkä kaikkien aikojen laskenta. Havaitsin Kangaskylä-Siikalahti -reitilläni jopa 55 lajia: laulujoutsen 66, tundrahanhi 88, tundrametsähanhi 100, alli 10, pilkkasiipi 4, telkkä 34, isokoskelo 7, tukkasotka 35, lapa- 3, harmaa- 1 ja sinisorsa 23, haapana 42, tavi 2 (mainittakoon, että valtaosa Siikalahden vesialueesta ei näy reitilleni), pyy 4, teeri 3, silkkiuikku 4, kesykyyhky 2, kurki 1, kala- 5, harmaa- 10 ja merilokki 1, kuikka 12, merimetso 56, merikotka 2, harmaapää- 4 ja käpytikka 10, isolepinkäinen 1, närhi 14, harakka 18, naakka 90, korppi 3, varis 7, sini- 181, tali- 201, kuusi- 2, töyhtö- 2, hömö- 19 ja pyrstötiainen 13, tilhi 40, hippiäinen 22, pähkinänakkeli 4, puukiipijä 9, musta- 4 ja räkättirastas 141, pikkuvarpunen 19, järripeippo 1, peippo 4, punatulkku 55, viherpeippo 36, urpiainen 210, pikkukäpylintu 1, tikli 1, vihervarpunen 105, pulmunen 2 sekä keltasirkku 39.

Illalla kävimme Höltän Harrin 50-vuotisjuhlien aloittajaisissa, mutta sen jälkeen raahauduin vielä lämpökameran kanssa kiertämään lähipeltoja ja kyllä kannatti. Löysin kolmisenkymmentä lehtokurppaa, 3 suopöllöä ja sarvipöllön, 3 pulmusta sekä kiurun.

Sunnuntaina 2.11. teimme Saaren kierroksen, mutta tulos jäi odotettua laihemmaksi. Mainittavia havaintoja olivat 70m tundra- ja 10m tundrametsähanhea, pari mustalintua, uiveloita, jouhisorsa, taveja, 5 pyyn parvi, jopa 153 teeren parvi, varpus- ja 2 kanahaukkaa sekä parhaimpina Lahdenpohjajärvellä ollut jalohaikara, Muukkosenselällä kellunut härkälintu ja Pohjasuon 3 kulorastasta. Paluumatkalla kurvasimme vielä Tarvaspohjaan, jossa näkyi nokikana.

Itse kävin iltapäivällä vielä pikakäynnin eteläisiä Simpelejärven selkiä seulomassa, mutta havainnot jäivät muutamaan lapasotkaan sekä 6-tien varressa matoa kiskoneeseen punakylkirastaaseen. Illalla olikin sitten Harrin synttärispektaakkelin vuoro.

Olin etukäteen ajatellut, että viikonloppuna olisi voinut havaita jopa 60 lintulajia, mutta näin lajini nro 60 vasta maanantaiaamuna, kun Härskiinmutkassa lenteli naurulokki.

Kiitos typerän kellojen siirtelyn oli taas aamulla ennen töitä ja töiden jälkeen pimeää. Niinpä retkeily jäi lyhyiden ruokataukostoppien varaan. Koska Siikalahti oli edelleen sula, kävin pääasiassa vain siellä. 3.11. näin mm. 4 allia, 3 uiveloa, 3 lapa- ja 6 jouhisorsaa sekä yhteensä 370 haapanaa ja sinisorsaa. Illalla oli vuorossa Lintukerhon kuvailta, jossa näytimme kerhon alueella kuvaamiamme lintu- ym. kuvia vuodenkierron mukaan.

Illalla teimme peltokierroksen ja tavoitteemme täyttyi heti ekalla pellolla, kun saimme pari pulmusta rengastettua. Lehtokurppia näkyi 15 mutta vain 2 rengastettiin, ohessa näkyi vielä kiurukin.

4.11. Siikalahdella näkyi vain tuttuja lintuja. Yöllä tein pikavisiitin yhdelle lähipellolle, jolla näkyi 2 lehtokurppaa, 1-2 suopöllöä, pulmunen sekä paluumatkalla vuorokauden jo vaihduttua lehtopöllö.

6.11. näkyi taas 11 tundra- ja 5 tundrametsähanhea sekä 8 määrittämätöntä anseria ja 7.11. mm. 3 harmaasorsaa ja jouhisorsa. Kurkikin oli yhä paikalla ja kotipihassa näkyi punakylkirastas. Työpäivän jälkeen singahdin Lappeenrannan Kourulanmäkeen, jossa oli jo joitakin päiviä oleillut taigaisolepinkäisen piirteitä omaava lepinkäinen. Nyt julki tulleet kuvat näyttivät kuitenkin todella lupaavilta, joten paikalle oli mentävä. Puolen tunnin hakemisen jälkeen lintu löytyikin näytille, mutta se liikkui aika vilkkaasti ja vaikka se pysyi puolisen tuntia hallinnassa, ei sitä kummemmin päässyt ihailemaan saati kuvaamaan.Toivottavasti tämä lintu saadaan kiinni, jotta määritys varmistuisi.

8.11. kiertelimme lähinnä järvenselkiä ja lahtia koluten mutta yhä vain 155m tundrahanhea, pari kaakkuria sekä jo aiemmin vessulajeja löytyi. Kotipihassa yllätti järven selkää pitkin lentänyt harmaahaikara. Illalla Lintukerho talkoili Siikalahdella, mutta itse tein samaan aikaan viimeisen vesilintulaskentamme. Vessut olivat valtaosin joko piilossa tai lähteneet, mutta 2 kanadanhanhea, 3 harmaa- ja 3 jouhisorsaa sekä taivaanvuohi olivat mukavampia havaintoja.

9.11. teimme metsäretken, jolla ei kuitenkaan näkynyt oikein muuta kuin pakollinen kuukkeli ja sekin tuli meitä katsomaan yksin. Myös muilta oli viime aikoina havaintoja vain yhdestä kuukkelista, joten tilanne näyttää erittäin huolestuttavalta. Täytyy toivoa, että nyt näkynyt lintu on se aiemminkin yksinään liikkunut arempi lintu ja vanha tuttu pariskunta on vain käymässä jossain muualla… Tyrjän suunnalla käynti tuotti vielä piekanan sekä uuden pähkinänakkelipariskunnan. Siikalahdella piti vielä käydä päiväpinnailemassa ja lahdella olikin taas enemmän sorsia joukossaan lapa-, 3 harmaa- ja 4 jouhisorsaa. Ja sama kurki oli yhä vain tukevasti paikalla.

Sitten tulivat syksyn toiset pakkasyöt (ensimmäisethän olivat olleet jo Haliaksen reissumme aikaan). Siikalahti jäätyi taas osittain mutta vielä 10.11. näin pari harmaasorsaakin. Muut linnut olivat pitkälti lähteneet, kaiketi jopa kurkikin, kun sitä ei enää sen koommin nähty.

Viikolla tein vielä ruokisretkiä, mutta havainnot jäivät vähiin. Kelit taas lämpenivätkin ja Siikalahtikin suli kokonaan, mutta sade ja tuuli haittasivat havainnointia. Vesilintuja oli yhä lahdilla mutta ruokatuntiretkillä ei juuri kerinnyt kuin yhteen paikkaan kerralla, joten yllätyksiä ei löytynyt.

Lopulta oli heitettävä pyyhe kehään jo puolivälissä kuuta ja todeta, että marrassaldokseni jäi 77 lajia, joka oli kuitenkin aika lähellä ennätystulostani (79) – sen verran paljon oli maastossa ollut viivyttelijäitä. Valkoposkihanhi jäi hassuimpana puuttumaan mutta loppukuusta olisi varmasti ollut hyvät mahdollisuudet vielä mm. tukkakoskeloon, metsoon, pöllöihin, palokärkeen, valkoselkä-, pikku- ja pohjantikkaan, koskikaraan, varpuseen jne. Viikonloppuna, juuri sopivasti, kun taas pakastui ja Siikalahti jäätyi, minulla oli edessä siirtyminen aivan toisiin maisemiin – taas kerran Costa Ricaan…

J.A.

Emme tehneet matkalla ainoatakaan pysäystä ja ajoimme muutenkin niin vauhdikkaasti kuin rajoitukset antoivat myöten ja lopulta kurvasimme Verkkokarin satamaan klo 16:20. Paikalla oli pari bongaria, jotka kuitenkin kauhuksemme kertoivat, että tiira oli viittä minuuttia aiemmin noussut korkealle taivaalle ja lentänyt kauas läheisten saarten taakse.

Koska tiiraa ei alkanut kuulua takaisin sovimme muutaman myöskin myöhässä paikalle tulleen bongarin kanssa, että he jäävät päivystämään vakiopaikalle ja me lähdemme etsimään tiiraa lähirannoilta. Mutta eihän sitä tietenkään enää löytynyt, eikä sitä tällä paikalla havaittu enää myöhemminkään. Paria päivää myöhemmin lintu oli kertaalleen ilmoitettu havaitun läheisestä saaresta, mutta sen jälkeen havaintoja ei enää tullut. Minulle tämä oli jo kolmas kerta, kun myöhästyin täpärästi valkoposkitiirasta. Tämä lienee siis se minun ”bogey-bird”.

Lopulta yhdet sakot matkalla saatuamme, ilmeisesti vuotavalla renkaalla tai jopa useammalla (jouduimme lisäämään ilmaa jopa kolmeen renkaaseen matkan varrella) ja reilut 800 kilometriä ajettuamme, pääsimme lopulta Hangon Tulliniemeen. Ajoimme portista kulkulupia näytettyämme sisään ja jatkoimme autokenttien läpi Hangon lintuaseman Haliaksen parkkipaikalle, josta kärräsimme tavaramme lintuasemalle. Aseman porukka oli onneksi vielä hereillä, kun keli oli manio pöllörengastukseen.

Itse emme jaksaneet ottaa vastuullemme yön pöllökierroksia, mutta onneksi muut olivat innokkaita ja pöllöjä tulikin mukavasti, 4 sarvipöllöä sekä varpuspöllö, joita katsomaan meidätkin toki herätettiin.

18.10. alkoi lintuasemaelämä rutiininomaisesti eli Hanna lähti aamusta verkoille innokkaan apurin Taiga Burgaksen kanssa ja itse suuntasin Pynnösen Petron kanssa bunkkerille aamuvakiolle. Miehittäjänä myös olleet Luca Hasel sekä pitkäaikaismiehittäjä Juho Tirkkonen kiertelivät lähimaastossa käyden välillä bunkkerillakin.

Muuttoa oli ihan mukavasti ja etenkin pikkuvarpusilla oli meno päällä, kun aamun saldoksi tuli jopa 290 lintua. Muutama jalohaikara näkyi muutolla ja pari tipahti paikalliseksikin Gåulle. Petolintujakin oli liikkeellä, joten ei ollut yllätys, että petoguru Dick Forsmankin saapui paikalle ja hän tietysti äkkäsi ensin nuoren puoleisen maakotkan ja sitten perään upean varsin vaalean nuoren kiljukotkan lentämässä Hangon niemen päällä. Kauemmin näkyvissä olleen kiljukotkan ehti koko asemalla ollut porukka näkemään. Myös hiirihaukkoja näkyi 19, varpushaukkoja 21 ja kanahaukkojakin 11 lintua. Tikkoja näkyi myös mainiosti, palokärki, 4 harmaapäätikkaa, pohjantikkanaaras sekä jopa 24 pikkutikkaa. Mainittavia määriä olivat myös 185 kulorastasta ja 12 paikallista lapasotkaa. Vielä näkyi 7 haarapääskyäkin ja kangaskiuru on aina mukava lintu ainakin itselleni. Hannalla oli verkoillakin jonkin verran tekemistä mutta mitään kummempaa ei tullut saaliiksi.

Illalla katseltiin vielä komeettaa ja revontulia.

19.10. neljä aamutuntia kului taas vakiolla mutta meno oli paljon vaisumpaa. Hanna näytti meille verkosta saamansa idäntiltaltin ja sitten asemalle saapunut Aleksi Mikola löysi todella kaukaa merellä muuttaneen ison merisirriparven, jossa arvioimme olleen noin sata lintua! Tällä parvella näimme kaiketi enemmän merisirrejä kuin Haliaksella oli koskaan nähty vuoden aikana? Muita mainittavia havaintoja olivat muuttavat jallu, 4 harmaasorsaa ja riskilä. Päivän aikana porukka vaihtui hieman, kun Luca, Petro ja Taiga lähtivät ja Kimi Nurminen sekä Aki Aintila saapuivat asemalle.

20.10. taas muutti jallu sekä aina mukava nokkavarpunen mutta muuten oli tyytyminen 247 punatulkkuun ja pariin haarapääskyyn ym. Meillä meni päivällä aikaa, kun olimme edellispäivänä huomanneet, että ainakin yksi automme renkaista todellakin vuoti. Onneksi aseman pihaan oli rakenteilla lisärakennus ja paikalla oli kompressori ja paikalla talkoissa käyneellä Mäenpään Latella oli Hangon kämpillään pistooli, jonka haimme lainaksi ja pystyimme näin lisäämään renkaaseen ilmaa.

21.10. keli oli huonontunut ja kovassa tuulessa havainnot jäivät vähiin. Parin tuhannen allin ohella kaukana merellä liikkui ajankohtaan nähden runsaasti haahkoja, 262 lintua. Lähiluodon rannassa tepasteli tylli ja merellä näkyi ruokki sekä merta pitkin matalalla muuttanut muuttohaukka.

Päivällä, täyteltyämme taas muutamaan kertaan automme rengasta, ajoimme kaupunkiin rengasliikkeeseen, jossa meille vaihdettiin väliaikaisesti hieman väärän kokoinen rengas ja tilattiin pari uutta rengasta myöhemmin viikolla vaihdettavaksi.

Iltaa kohti keli huononi ja 22.10. tuuli oli sen verran hurja, ettei vakioverkkoja pystytty laittamaan lainkaan pyyntiin ja aamuvakiokin suoritettiin etelämetsän suojasta. Merellä oli varsin vaisua mutta muutamia mukavampiakin havaintoja tehtiin, yhteensä 11 merisirriä, etelänkiisla ja tuulta uhmannut haarapääsky näistä parhaimpina.

Iltapäivällä teimme Hannan kanssa Gåun laskennan ja lintuja oli tuulensuojan puolella yllättävän mukavasti: mm. 2 lapasorsaa, harmaasorsa, 2 tundrakurmitsaa, suosirri, 4 taivaanvuohta ja 2 haarapääskyä. Tietysti ollessamme mahdollisimman kaukana asemasta, poimi Kimi pihaverkosta tulipäähippiäisen. Lintua ei tietenkään pystynyt pitämään niin kauan, että olisimme ehtineet palata asemalle, joten lintu jäi meiltä näkemättä vaikka toki illalla yritimme vielä löytää sitä vapautuspaikan lähimaastosta.

23.10. keli oli taas leppoisampi mutta vieläkään ei lintuja liikkunut toivomiamme määriä. Kimi onneksi pelasti aamun tuomalla meille samasta pihaverkosta poimimansa kaksi tulipäähippiäistä. Edellisiltana rengastettu lintu oli tuonut kaverinsakin hakemaan renkaan itselleen. Muuttohavainnot jäivät nokkavarpuseen.

Vakion jälkeen kiiruhdimme Akin ja Aleksin kanssa Gåulle ja ehdimmekin koluta sen huolella ennen kuin luvatut sateet alkoivat. Havainnot jäivät kuitenkin vaisuiksi – 2 taivaanvuohta, 3 jänkäkurppaa ja taas ainakin yksi haarapääsky sentään nähtiin.

24.10. merellä liikkui alleja 7786m ja tiaisilla ja peipoilla sekä punatulkuilla ym. oli myös liikehdintää mutta verkoilla oli kuitenkin yhä varsin vaisua – yllärinä Hanna poimi myöhäisen lehtokertun. Gåulla kellui useita harmaasorsia mutta muuten havainnoilla ei juhlittu.

Lopulta meidän piti singahtaa yhdeksi rengasliikkeelle vaihtamaan parit renkaat ja sitten palasimme vielä asemalle pakkailemaan ja siivoilemaan. Sitten olkini aika hyvästellä asemalle jäävä porukka ja lähteä liikenteeseen.

Koska meillä olki yhä lomaa jäljellä, päätimme varata huoneen tutusta SkyLine lentokenttähotellista, jossa söimme illalla hyvin ja simahdimme aikaisin.

Lauantaina 25.10. tukevan hotelliaamiaisen jälkeen kiertelimme hieman Vantaan autoliikkeissä tutustuen erilaisiin autoihin, sillä meillä on suunnitelmissa tehdä autokauppoja lähitulevaisuudessa. Oli hyvä päästä katsomaan autoja hieman livenäkin eikä vaan netistä.

Lopulta kun ei mitään kauhean kiinnostavaa bongattavaa ollut missään lähistöllä, päätimme ajaa Järvenpään Tuusulanjärven Vanhakylänrantaan kuvaamaan siellä jonkin aikaa viihtynyttä nuorta aroharmaalokkia. Lintu poseerasikin meille oikein mukavasti, joten aika pian lähdimme jatkamaan matkaamme.

Kouvolassa stoppasimme ostamaan halpoja linnunruokia talveksi ja jatkettuamme taas ajoa muutaman kymmentä kilometriä, tuli viesti, että Kouvolan Lappalanjärven särkillä oli jo pitkin päivää bongattu paikallisten toimesta mahdollista siperianuunilintua, jota oli päivän aikana kuultu useita kertoja mutta nähty vain vilaukselta ja näytillä oli ollut vain yksi varsin vaatimaton kuva, jonka lajista pian käytiin keskusteluja.

Teimme tietysti nopean uukkarin ja ajoimme kiiruusti särkille, jossa oli yllättäen paikalla vain linnun löytänyt Antti Vänskä, Hannan sisko Elissa sekä Teo Ylätalo. Myöhemmin paikalle saapui vielä pari immeistä. Koko illan etsimme uunilintua ja muutamaan otteeseen kuulimme ruovikosta lupaavan kuuloisia ääniä – niin taksutusta kuin siperianuunilinnulle tyypillistä kitkutustakin, mutta lintua emme nähneet ja tuskin saimme äänitettyäkään, sillä tilanteet olivat todella nopeita ja tuuli haittasi äänityslaitteella kuuntelua.

Havaintomme olivat kuitenkin sen verran lupaavia, että päätimme yöpyä Elissan luona ja palasimme paikalle taas sunnuntaiaamuksi, jolloin paikalla oli yhteensä parisenkymmentä linnun etsijää. Kertaalleen kuulimme osalla porukasta hämmentävän selvän siperianuunilinnun laulunsäkeen vastauksena soitettuun lauluatrappiin, mutta tilanne oli niin erikoinen, ettei kukaan uskaltanut olla varma, oliko joku soittanut jossain ruovikon siimeksessä atrappia vai oliko vastauksen päästänyt oikea lintu.

Lopulta meidän oli Hannan kanssa lähdettävä ajamaan kohti Parikkalaa, sillä meidän oli määrä tehdä illemmalla vielä vesilintulaskenta Siikalahdella.

Jälkisanoina voisi ehkä sanoa, että syysloma oli havaintojen puolesta ollut varmaan surkein ikinä mutta olipahan sentään päästy irtautumaan arjesta edes hetkeksi.

J.A.

Loppuviikon olin Helsingissä kouluttautumassa ja 25.9. ehdimme aikaisin aamulla käydä isäni kanssa Espoon Vermossa bongaamassa töyhtökiurun, joka lopulta löytyi parin tunnin hakemisen jälkeen kadoten kuitenkin liian nopeasti, että olisin ehtinyt saada siitä kuvia.

Viikonloppuna rengastelimme taas ja kesälinnut olivat jo tiessään. Lauantain 27.9. saalis Kukonkannassa oli 57+2k tali-, 19+3k sini-, 1 hömö- ja 16 pyrstötiaista, 11+2k tiltalttia, 2 pajulintua, 3 hippiäistä, 5 rautiaista, 10 punarintaa, peippo, vihervarpunen, 9 kelta- ja 1+1k pajusirkkua. Ohessa näkyi joitakin tuhansia muuttavia valkoposkihanhia muttei oikein mitään muuta. Iltapäivällä valkoposkihanhimuutto jatkui Siikalahdellakin, jossa teimme vesilintulaskennan. Mainittavimmat havainnot olivat Raikanniemestä laskenta-alueen ulkopuolella näkyneet kaakkuri ja 4 mustalintua sekä 5 harmaasorsaa.

Sunnuntaina 28.9. olimme Lietteenlahdessa, jossa verkosta tuli 4 sini-, 18+1k tali- ja 5 pyrstötiaista, 10 tiltalttia, puukiipijä, peukaloinen, 16 punarintaa, 8 rautiaista, peippo sekä 2 pajusirkkua. Paluumatkalla Huhmarisessa näkyi 113 laulujoutsenen parvi. Päivällä suuntasimme Saarelle, jossa valkoposkia oli Pohjanrannassa 7000 ja Akonpohjassa 2000 joukossaan yksi leukistinen yksilö. Muuten havainnot jäivät pariin jalohaikaraan, ampuhaukkaan jne.

29.9. Huhmarisen joutsenparvessa oli 3 pikkujoutsentakin ja Siikalahdella näkyi vielä ruskosuohaukkakin. Illalla lyhyellä peltoreissulla pellot olivat yhä vain kuivia, joten renkaan sai 3 vain lehtokurppaa ja matkalla näkyi todennäköinen lehtopöllö. Revontulet olivat kuitenkin poikkeuksellisen komeat.

Kuun viimeisenä näkyi ensimmäiset 6 tundrahanhea mutta muuten muutto oli edelleen ihan jumissa. Liuharannassa oli 2000 valkoposkea sekä metsäkirvinen.

1.10. Siikalahden silmäpuoli sääksi otti korkeutta ja lähti muutolle. 5 merikotkaa kaarteli taivaalla hanhimassoja odotellen ja 3 kapustarintaa lenteli Huhmarisessa. 2.10. lahdella näkyi pari punasotkaa, 6 harmaasorsaa ja vielä 8 jalohaikaraa. 3.10. löysin Raikanniemestä pähkinänakkeliparin.

Viikonloppuna rengasteltiin taas Kukonkannassa. 4.10. saalis oli 13+1k sini-, 44+11k tali- ja 1 kuusitiainen, puukiipijä, 4 tiltalttia, Parikkalan kautta aikain ensimmäinen idäntiltaltti, 2 punakylki- ja 12 mustarastasta, 10 punarintaa, 2 rautiaista, 2 järripeippoa, vihervarpunen ja keltasirkku. Ohessa näkyi verkkojen yllä kääntymässä käynyt metsäkirvinen muttei juuri muuta. Iltapäivän Saaren kierros oli edelleen varsin tylsä. Hanhet eivät juuri olleet lisääntyneet ja etenkin ansereita näkyi todella vähän. Pohjanrannassa oli vielä 5 ”jallua”, Jyrkilässä pari sinisuo- ja pari tuulihaukkaa ja siellä täällä oli isolepinkäisiä.

Sunnuntai oli verkoilla todella hiljainen; 7+1k sini- ja 9+7k talitiaista, 4 tiltalttia, puukiipijä, peukaloinen, punarinta, järripeippo, 2 vihervarpusta ja 3 keltasirkkua. Ohessakin näkyi vain haarapääsky, 4 sepelkyyhkyä ja kottarainen ym. Illalla Siikalahden tornilta näkyi punasotka, muutama harmaasorsa sekä mukavana yllärinä juhlapukuinen pikku-uikku!

6.10. Siikalahdella näkyi vielä 9 jalohaikaraa, mutta muuten alkuviikon havainnot jäivät pariin pikkutikkaan ja piekanaan. Etelätuuli pidätteli yhä vain hanhimuuttoa. 9.10. Siikalahdella näkyi pikku-uikku taas puljaamassa ja nuori suosirri lenteli matalalla lahden yllä laskeutumispaikkaa etsien. Kylällä pyöri edelleen kuuden haarapääskyn perhe. Poikaset olivat jo päässeet hieman liikenteeseen ja olivat siirtyneet S-marketin katoksesta terkkarin läheisen varastohallin katolle. 10.10. teimme iltapäivästä vesilintulaskennan, jolla ei näkynyt yllätyksiä. Ajankohtaan sopien ensimmäiset pari allia ja kolme lapasotkaa ja vielä oli pari punasotkaakin paikalla.

11.10. lauantai oli sadepäivä ja Hannakin töissä, joten minulla oli haaveissa suunnata bongaamaan oikeastaan mitä vain, mutta tietysti juuri tänä päivänä ei missään ollut mitään tarjolla. Lähipaikkojen kiertelyllä ei näkynyt oikein mitään. Niinpä 12.10. päätimme vielä kertaalleen suunnata Kukonkantaan ja verkoilta saatiin 39+8k sini-, 36+17k tali-, 2 hömö- ja 16 pyrstötiaista, 2 tiltalttia, 4 hippiäistä, 4 punarintaa, punatulkku, vihervarpunen, paju- sekä 2 keltasirkkua. Ohessa näkyi muutamien tuhansien valkoposkihanhien muuttoa sekä mm. 8 kaakkuria, 12 sepelkyyhkyä ja 7 merikotkaa. Iltapäivällä suuntasin vesisateessa vielä Saaren kierrokselle mutta eipä sieltäkään löytynyt juuri mitään.

Alkuviikosta kylällä pyöri yhä vain haarapääskyjä ja vielä 14.10. näin 2 lintua ja Siikalahdella oleili pienellä pellolla yksinäinen reppanan oloinen kurkinuorukainen, joka ei ollut osannut tai älynnyt lähteä aikanaan kavereiden kanssa etelään, vaikka osasikin lentää ainakin kohtuullisesti. Kun tuulet vihdoin kääntyivät pohjoiseen alkoi viimeinen hanhityhjennyskin ja parina päivän. ruokatunnilla näkyi joitakin tuhansia, valkoposki-, tundrametsä- ja tundrahanhia sekä piekana. Seuraavina päivinä havainnot alkoivatkin olla jo todella tiukassa, kotipihassa näkyi 16.10. sentään vielä västäräkki.

J.A.

Elokuun loppupuolella touhu jatkui samana kuin jo pitempään. 23.8. jatkoimme rengasteluja Kukonkannassa ja 72 lintua saatiin saaliiksi; metsäkirvinen, 3 rautiaista, punarinta, 4 ruoko- ja 8 viitakerttusta, rytikerttunen, 4 herne-, 7 pensas, 16 lehto- ja 7+1k mustapääkerttua, tiltaltti, 15 pajulintua, hippiäinen, sinitiainen sekä pikkulepinkäinen.

24.8. oli vuorossa vuoden viimeinen SSP, jolla oli hiljaisempaa mutta 2 punarintaa, 1+1k pensaskerttua, pajulintu, punavarpunen, keltasirkku, 3+1k pajusirkkua sekä aamun pelastus, pensassirkkalintu saatiin. Illalla Siikalahdella saapui jopa 52 jalohaikaraa yöpymään patotien edustan saaren puihin. Haikaralaskennan ohella roikottolimme paria verkkoakin, mutta saalis jäi kuuteen tavalliseen lintuun.

Viikolla havainnot jäivät kylällä olleeseen pähkinänakkeliin, Kaukolan pellolla oleilleeseen merihanhiperheeseen (2ad 4juv) ja pellolla käydyllä iltaisella haavimisretkellä rengastettuihin pariin lehto- ja yhteen heinäkurppaan sekä 5+1k kiuruun. 29.8. perjantain Saaren retki tuotti sekin vain harmaasorsan, pari sinisuohaukkaa, 3 isolepinkäistä sekä kesyn ja kuvauksellisen nuoren tyllin.

30.8. rengastelimme uudella paikallamme Lietteenlahdessa, jossa ei kuitenkaan tullut aivan toivomallamme tavalla lintuja. Tihkuvesisateessa 35 lintua kuitenkin; 2 metsäkirvistä, 2 peukaloista, rautiainen, 8 punarintaa, 2 ruoko- ja 2 viitakerttusta, 1 herne-, 3 pensas-, 6 lehto- ja 2 mustapääkerttua, tiltaltti, 2 pajulintua, 2 sinitiaista sekä syksyn eka pohjansirkku, joita pari havaittiin muutollakin. Kerrankin valtakunnallisen valkoposkihanhilaskennan aikaan oli valkoposkia vielä Parikkalassakin, kun Punnolassa laidunsi 101 linnun parvi.

31.8. olimme taas Kukonkannassa, jossa saimme 60 lintua; västäräkki, punarinta, musta- ja punakylkirastas, 12 ruoko-, 6 viita- ja 3 rytikerttusta, 1 herne-, 2 pensas-, 10 lehto- ja 8 mustapääkerttua, 3 tiltalttia, 4 pajulintua, 12+3k sinitiaista sekä pikkulepinkäinen. Ainoa havaittu pohjansirkku ei suostunut osumaan verkkoon. Rengastelujen ohella kuului taivaalta pari kertaa tundrakurmitsan ääntä ja kotiin palaillessa Härskiinmutkasta näkyi 20 mustalinnun parvi. Illalla teimme vielä vesilintulaskennan, jossa löytyi yllättäen jopa 109 metsähanhea, joista valtaosa oli taigametsähanhia mutta ainakin pari tundrametsähanhiperhettä oli mukana.

Syyskuun ensimmäisenä merihanhet olivat taas paikalla ja illalla pelloilla näkyi muutama heinäkurppa mutta renkaisiin niitä ei saatu, vain 2 lehtokurppaa, taivaanvuohi ja 2 kiurua saatiin kiinni.

2.9. mainittavia havaintoja olivat samat merihanhet sekä Siikalahdella lasketut 480 kurkea ja 48 jalohaikaraa. 3.9. metsähanhia opiskellessa näkyi sinirinta ja illalla Siikalahdella näkyi 7 harmaasorsaa.

4.9. kurppailu tuotti 2 lehtokurppaa, heinäkurpan, taivaanvuohen ja 2 kiurua. Kuivilla pelloilla linnut olivat vähissä ja arkoja, taas paria heinäkurppaa ei saatu kiinni. Yllärilintuna nappasin pellonreunapuskista kiinni sinirinnan. Ohessa näimme pari suopöllöä ja sarvipöllön.

5.9. Saaren kierroksella näkyi vuodariksi pari lapinkirvistä, sinirinta, 4 kapustarintaa, iso- ja pikkulepinkäinen sekä 40 hempon parvi ym. Siikalahdella näkyi 47 ”jallua”, 450 kurkea, suopöllö ja kehrääjä, joita olikin näkynyt nyt syksyllä normaalia enemmän.

6.9. Hanna oli Helsingissä käymässä, joten rengastelusta oli taukoa, joten suuntasin tuoreiden bongariliittolaisten Minna Terävän ja Merja Laarin kanssa Kotkaan bongaamaan käärmekotkaa. Emme joutuneet kauan lintua Ristinkalliolla hakemaan, kun se löytyi kaukaa akkutehtaan työmaa-aukean takaa puun latvasta. Lintu lennähteli muutamia kertoja saalistellen ja kerran kantoikin pienen käärmeen mukanaan puun latvaan syötäväksi. Valitettavasti lintu ei parin tunnin aikana käynyt yhtään lähempänä, joten kuvia siitä ei oikein tullut. Sitten kiertelimme muutamia Haminan lintupaikkoja ilman harmaasorsaa, jalohaikaroita, pähkinänakkelia ja pikkutikkaa kummempia havaintoja ennen kuin lähdimme kotimatkalle. Rautjärvellä stoppasimme vielä Kokkolanjoelle, jossa parilla stopilla näkyi 6 virtavästäräkki, joista yhdellä nuorella näkyi rengas.

Sunnuntaina 7.9. rengastelimme raviradalla ja saimme saaliiksi 92 lintua; 3 metsäkirvistä, peukaloisen, 2 rautiaista, 6 punarintaa, 4 sinirintaa, 2 ruoko- ja 2 viitakerttusta, pensas- ja lehtokertun, 8 mustapääkerttua, 13 tiltalttia, 3 pajulintua, hippiäinen, 14 sini- ja 3 tali- ja 2 hömötiaista, 2 peippoa, järripeippo, 16 vihervarpusta, pohjansirkun sekä 16 pajusirkkua. Vielä näkyi pikkulepinkäinen ja törmäpääskykin. Iltapäivällä näkyi keittiömme ikkunasta jalohaikara lentämässä järven yllä. Illalla Hanna kävi kuvaamassa kuunpimennystä – itselleni riitti sen katsominen parvekkeeltamme. Edellisinä öinä oli näkynyt revontuliakin.

Viikolla kävin taas joka päivä vähintään ruokatunnin patotiellä mutta havainnot olivat samaa tasoa kuin oikeastaan koko vuoden. 10.9. täyden kuutamon haaveilut tuottivat 3 heinäkurppaa ja lehtokurpan ja vielä näkyi kehrääjäkin.

11.9. rengastelimme illalla Siikalahdella Hannan esitellessä rengastusta pienelle oppilasryhmälleen ja samalla laskimme taas kurkia. Verkosta tuli peukaloinen, 2 punarintaa, sinirinta, räkättirastas, 2 tiltalttia, 7 pyrstötiaista, sinitiainen, 3 talitiaista, 2 peippoa ja 3 keltasirkkua ja kurkia ynnättiin 720.

12.9. suuntasimme Minnan, Merjan ja Kososen Veikan kanssa Nurmeksen Valtimon Murtovaaraan bongaamaan siellä jo pitempään ollutta mustapäätaskua. Perille päästyämme lintu löytyi saman tien ja vaikka se tuulessa välillä piilottelikin puskissa, sain siitä lopulta ihan kelvollisia kuviakin. Kuulimme talomuseon läheisissä metsissä useamman pyyn, pihlajien välillä lenteli jo 50 tilhen parvi ja harmaapäätikkakin nähtiin. Paluumatkalla näkyi vielä ampuhaukka.

13.9. olimme taas Lietteenlahdella, joka ei vieläkään oikein lunastanut odotuksiamme. Niityltä lentoon noussut heinäkurppa avasi aamun mukavasti mutta verkoilta saimme vain 43 lintua; peukaloisen, 6+1k punarintaa, 2 laulurastasta, hernekertun, 4 mustapääkerttua, 2 tiltalttia, 4 pajulintua, 2 hippiäistä, 9 pyrstö-, 4 sini-, 4 tali- ja 2 hömötiaista sekä 2 pajusirkkua. Lyhyellä peltokierroksella näkyi Kullinsuolla ilmeinen sini- ja arosuohaukan risteymänuorukainen sekä Lahdensuolla upea ”börringe”-hiirihaukka. Illalla teimme taas Siikalahden vesilintulaskennan, jossa näkyi parempana 9 harmaasorsaa.

14.9. oli taas Kukonkannan vuoro ja saalis oli taas parempi 92 lintua; peukaloinen, 9 punarintaa, sinirinta, musta-, punakylki- ja 2 laulurastasta, 1 lehto- ja 7 mustapääkerttua, 20 tiltalttia, pajulintu, hippiäinen, 3 sini- ja 6+1k talitiaista, 4 peippoa, 3 pohjan- ja 24+1k pajusirkkua. Ohessa näkyi ja kuului lapinkirvinen sekä 3 muuttavaa pohjansirkkua. Iltapäivän Saaren kierros tuotti Pohjanrannassa 101 kanadanhanhen parvessa olleet 3 merihanhea, 10 uuttukyyhkyn parven, isolepinkäisen, hemppoja ym.

Viikolla 15.9. näkyi patotieltä yllättäen pitkän matkan korkealla lahden poikki lentänyt metso sekä vihdoin syksyn ensimmäinen nuori arosuohaukka. Pikaisella Saaren käynnillä näkyi Jyrkilässä sitten toinenkin nuori arosuo. 17.9. näkyi patotiellä 4 kaakkuria ja 5 uuttukyyhkyä. Illalla peltoreissulla näkyi heti suopöllö ja haaviin saatiin 2+2k lehtokurppaa sekä 1 heinäkurppakontrolli, joka oli lihottanut itseään samalla pellolla jo kolmisen viikkoa. Samaisella pellolla näkyi myös noin kymmenen villisian lauma ja ketulla oli ajatuksena pyydystellä samoja lintuja kanssani, minkä takia linnut olivat varsin säikkyjä. Yllättäen sain kuitenkin kiinni myös 3 niitty- ja 2 lapinkirvistä. Kovempi paukku tärähti toiselta pellolta, jonka ainoana lintuna sain kiinni nuoren ruisrääkän!

Viikonloppu alkoi taas 20.9. tuttuun tapaan Kukonkannassa verkkoja kierrellen. Taas meillä oli seurana useita Lintukerhon harrastajia ja vaikka lintuja liikkui märissä puskissa vähemmän, taivaalla etenkin peippoja enemmän, niin kerrankin meillä tärppäsi vähän isompi kala koukkuun. Aamun saalis oli 2 rautiaista, 4 punarintaa, räkättirastas, hernekerttu, mustapääkerttu, 9 tiltalttia, pajulintu, 6 hippiäistä, 15+2k sini- ja 9 tali- ja 2 hömötiaista, peippo, 1+1k pajusirkkua sekä vihdoin kauan odotettu EKLY- (311) ja Parikkalapinna (274) nuori ja niin nätti pikkusirkku! Aamun oheishavainnot jäivät ampuhaukkaan ja 88 kanadanhanheen. Sateen takia jouduimme lopettamaan rengastuksen vähän toivottua aikaisemmin. Lyhyellä iltapäiväretkellä ainoat merkittävämmät havainnot olivat 3 pyytä, 3 sinisuohaukkaa sekä helmihopeatäplä.

Sunnuntaina 21.9. sade pilasi rengastussuunnitelmamme ja lähdinkin lopulta maastoon vasta puoliltapäivin Elosen Erkon kanssa. Kiertelimme Saaren suunnan paikkoja lopulta oikein huolella ja löysimme 7 jalohaikaraa, useita sinisuohaukkoja, arosuohaukan, 2 piekanaa, ampuhaukan, 16 uuttukyyhkyä, 12 kapustarintaa, useita isolepinkäisiä, lapinkirvisen sekä lapinsirkun ym. Illan vietimme vielä Siikalahdella, jossa harjoittelimme ensin metsähanhien määritystä. Tornilta näkyi hämmästyttävän vähän vesilintuja mutta 4 harmaasorsaa ja 3 uiveloa kuitenkin. Illan hämärtäessä laskimme vielä patotieltä ennätykselliset 1040 kurkea, 23 jalohaikaraa ja näimme vielä myöhäisen kehrääjän.

J.A.