{"id":85,"date":"2008-10-31T10:21:08","date_gmt":"2008-10-31T07:21:08","guid":{"rendered":"http:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/?p=85"},"modified":"2023-07-18T09:41:33","modified_gmt":"2023-07-18T06:41:33","slug":"englanti-15-26-10-2008","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/englanti-15-26-10-2008","title":{"rendered":"Englanti 15.-26.10. 2008"},"content":{"rendered":"

Englanti 15.-26.10. 2008<\/strong><\/p>\n

Englantiin<\/strong><\/p>\n

15.10. Lyhyemm\u00e4n ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen l\u00e4hdimme klo 13.45 kohti Tamperetta ja Pirkkalan lentokentt\u00e4\u00e4. Ainoan pys\u00e4hdyksen teimme Lahdessa, jossa t\u00f6yht\u00f6kiurua ei pikakomppauksella l\u00f6ytynyt. Tampereella olimme lopulta aivan liian aikaisin noin klo 19.00 ja odottelimme pitk\u00e4\u00e4n Ryan Airin lentoamme, joka viimein l\u00e4hti klo 23.05. Lontoon Stanstediin laskeuduimme paikallista aikaa klo 23.55. <\/p>\n

16.10. Y\u00f6vyimme ainakin sadan muun matkailijan tapaan lentoaseman lattialla. V\u00e4ke\u00e4 ramppasi koko y\u00f6n, joten l\u00e4hin ulko-ovi tuntui olevan enemm\u00e4n auki kuin kiinni ja pahimmillaan vain parinkymmenen metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 meist\u00e4 tehtiin lattian poraust\u00f6it\u00e4. Silti onnistuimme nukkua muutaman tunnin. <\/p>\n

Noin kuuden aikaan her\u00e4ilimme ja k\u00e4vimme lunastamassa netin kautta jo ostamamme junaliput sek\u00e4 tarkistamassa, mist\u00e4 junat l\u00e4htiv\u00e4t. Klo 7.20 l\u00e4hti junamme ja saavuimme Peterbourghiin klo 8.50. Pikaisen aamupalan j\u00e4lkeen matka jatkui klo 9.35 Sleafordiin, jonne matkasimme astetta heikommalla dieseljunalla ja vain 9 minuutin vaihdon j\u00e4lkeen jatkoimme klo 10.35 Bostoniin, johon saavuimme viimein klo 10.57. Junamatkojen aikana olimme havainneet kolmisenkymment\u00e4 lintulajia, parhaimpina mm. vihertikan ja uuttukyyhkyn. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Vanhan yst\u00e4v\u00e4mme Paul Frenchin ty\u00f6kaveri Tony oli meit\u00e4 vastassa ja h\u00e4nen kyydill\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4simme Paulin suurelle asunnolle, jonka viereisess\u00e4 rakennuksessa nykyisin oli my\u00f6s RSBP:n toimisto, jossa Paul ty\u00f6skenteli. Pian tapasimme Paulin, t\u00e4m\u00e4n tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4n Keeleyn sek\u00e4 ty\u00f6kaverit Grahamin ja Johnin. P\u00e4\u00e4stimme kuitenkin ty\u00f6l\u00e4iset t\u00f6ihin ja suuntasimme itse yl\u00e4kertaan majoittumaan ja p\u00e4iv\u00e4unille. <\/p>\n

Kolmen tunnin p\u00e4iv\u00e4unien j\u00e4lkeen k\u00e4velimme iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tuulisessa s\u00e4\u00e4ss\u00e4 Frampton Marshin laitamille havaiten mm. silkkihaikaroita, tuulihaukan, varpushaukan, pyrst\u00f6tiaisia, mustap\u00e4\u00e4kertun ym. tavallista lajistoa. Viideksi palasimme k\u00e4mpille, jossa ilta sujui ruokaa laittaen ja takkatulen \u00e4\u00e4ress\u00e4 jutustellen. Lopulta painuimme pehkuihin kymmenen j\u00e4lkeen. <\/p>\n

Frampton Marshilla<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

17.10. Her\u00e4simme klo 6.20 ja aamupalan j\u00e4lkeen ajelimme Frampton Marshin niemen k\u00e4rkeen asti. Kahdeksan aikaan oli yksi koko syksyn korkeimmista nousuvesist\u00e4, jopa n. 8 metri\u00e4, joten kahlaajat ja muutkin linnut tulivat hyvin n\u00e4ytille nousuveden ajamina. Paulkin ehti ennen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 alkua olla hetken seuranamme ja n\u00e4imme mm. joitakin satoja sepelhanhia, pari parvea lyhytnokkahanhia, 50 silkkihaikaraa, 2 riuttatiiraa, karimetson, luotokirvisi\u00e4 sek\u00e4 runsaasti kahlaajia. Paulin l\u00e4hdetty\u00e4 tuijottelimme merelle ja laskuveden my\u00f6t\u00e4 paljastuneelle mutelikolle reilut kolmisen tuntia havaiten tuhansia mustapyrst\u00f6kuireja ja kapustarintoja, runsaasti muita kahlaajia ja parempina lajeina mm. muuttohaukan, ampuhaukan, merikihun ja h\u00e4rk\u00e4linnun. Klo 12.30 l\u00e4hdimme lampsimaan kohti k\u00e4mpp\u00e4\u00e4mme. Peltojen varsipusikoissa oli lintuja varsin v\u00e4h\u00e4n, mutta havaitsimme mm. punapyit\u00e4, sek\u00e4 pari mustap\u00e4\u00e4taskua. <\/p>\n

Nelj\u00e4n aikaan olimme k\u00e4mpill\u00e4 ja k\u00e4vimme tutustumassa Paulin toimistoon. Illalla k\u00e4vimme kaupassa ja pakkailimme tavaramme ja suunnittelimme seuraavan viikon ohjelmaa. S\u00e4\u00e4ennusteet lupailivat kovaa l\u00e4nsituulta koko viikoksi, joten muutimme suunnitelmiamme t\u00e4ysin ja p\u00e4\u00e4timme l\u00e4hte\u00e4 viikoksi aivan Englannin saaren etel\u00e4isimp\u00e4\u00e4n k\u00e4rkeen Lizard Pointiin telttailemaan ja etsim\u00e4\u00e4n amerikkalaisia harvinaisuuksia ja bongaamaan kaikkea, mit\u00e4 l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 l\u00f6ytyisi. Olimme saaneet Paulin pomon autoa lainaksi, joten suunnitelmat kuulostivat todella erinomaisilta! Illalla autoa pakatessa talon yli lensi lyhytnokkahanhiparvi ja lopulta menimme varsin ajoissa nukkumaan. <\/p>\n

Kohti etel\u00e4k\u00e4rke\u00e4<\/strong><\/p>\n

18.10. Her\u00e4ilimme ennen nelj\u00e4\u00e4 ja l\u00e4hdimme piakkoin matkaan kohti etel\u00e4\u00e4. Ajoimme tuntitolkulla ja saavuttuamme Cornwalliin teimme puolenp\u00e4iv\u00e4n aikaan ensimm\u00e4isen varsinaisen stopin Haylessa. Amerikanhaapanaa etsiskelless\u00e4mme l\u00f6ysimme runsaasti mukavia lajeja, kuten mustanmerenlokkeja, punakuireja, virtav\u00e4st\u00e4r\u00e4kin sek\u00e4 hein\u00e4tavin; amerikanhaapanaa ei kuitenkaan l\u00f6ytynyt. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Jatkoimme rantareittej\u00e4 pikkukyl\u00e4\u00e4n, jossa oli aamulla havaittu punakottarainen, mutta pikainen etsint\u00e4 ei tuottanut tulosta. Seuraavaksi ajoimme Senneniin, jossa oli jo jonkin aikaa oleillut Brittien toinen atlantis etel\u00e4nharmaalokki. Trevonian Poolin ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 l\u00f6ysimmekin ihan hyv\u00e4n n\u00e4k\u00f6isen kandiin, mutta vaikka muut siit\u00e4 jo pinnaa olivat ottamassa, m\u00e4\u00e4ritimme me sen selk\u00e4lokiksi. Jatkoimme viel\u00e4 Lands Endiin katsomaan l\u00e4hisaaret, joilla lokkikummajainen oli my\u00f6s havaittu, mutta meit\u00e4 kiinnostavimmat havainnot l\u00f6ytyiv\u00e4t merelt\u00e4, jossa seilasi useita suulia ja pikkukajavia sek\u00e4 jokunen ruokki. Paulin saamat tekstiviestit kertoivat karua kielt\u00e4; kaikki harvinaisuudet tuntuivat kadonneen juuri parin edellisp\u00e4iv\u00e4n aikana eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n uutta ollut koko \u201dmantereella\u201d. Ainoastaan Scilly-saarilla oli jokunen rari yh\u00e4 paikalla, mutta me olimme jo hyviss\u00e4 ajoin p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet pysy\u00e4 mantereella, jotta matkakustannukset eiv\u00e4t nousisi kohtuuttomiksi. <\/p>\n

Ajelimme viel\u00e4 jonkin matkaa kohti Lizard Pointia aina retkeilyalueellemme saakka, jonne pystytimme valtaisan Grahamilta lainaamamme teltan ja suuntasimme sitten l\u00e4hikyl\u00e4n pubiin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Illalla menimme aikaisin, Paulin mielest\u00e4 aivan liian aikaisin nukkumaan, mutta uni oli tarpeen, sill\u00e4 seuraavana aamuna alkaisi armoton puskakomppaus, jonka tavoitteena oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 megarari! <\/p>\n

Puskakomppausta ja loistavaa meristaijia<\/strong><\/p>\n

19.10. Her\u00e4simme klo 6.30 ja l\u00e4hdimme aika pian kohti aivan etel\u00e4isint\u00e4 k\u00e4rke\u00e4 Lizard Pointia. Cornvallilaiset tiet olivat aivan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja etel\u00e4isint\u00e4 k\u00e4rke\u00e4 kohti ne vain kapenivat kapenemistaan kiviaitojen v\u00e4liss\u00e4, kunnes j\u00e4ljell\u00e4 oli h\u00e4din tuskin yhden auton levyinen r\u00e4nni. Tien lopulta p\u00e4\u00e4tytty\u00e4, aivan parkkipaikan tuntumassa kallioisten jyrk\u00e4nteiden luona n\u00e4imme kaksi alppivarista, jotka ovat Englannin ainoa pesiv\u00e4 pari. Aamun hiljalleen valjetessa l\u00e4hdimme k\u00e4velem\u00e4\u00e4n kohti l\u00e4ntt\u00e4 puskia koluten aina Kynance Coveen saakka. Reilun viiden tunnin uuvuttavan k\u00e4velyn j\u00e4lkeen olimme takaisin kyl\u00e4ll\u00e4. Havainnot olivat j\u00e4\u00e4neet hippi\u00e4isiin, peippoihin, pyrst\u00f6tiaisiin sek\u00e4 muutamaan tiltalttiin ym., mutta p\u00e4\u00e4timme jatkaa viel\u00e4 it\u00e4puolelle Church Coveen. Vihdoin l\u00f6ytyi jotain parempaakin, kun er\u00e4\u00e4n pienen puron varresta l\u00f6ytyi taigauunilintu. T\u00e4t\u00e4 vikkel\u00e4\u00e4 lintua kuvatessa kuului toinenkin ino puiden latvuksista. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Kiersimme lopulta rantoja pitkin takaisin k\u00e4rkeen parkkipaikalle ja yhteens\u00e4 7 tunnin aikana olimme k\u00e4velleet noin 10 kilometri\u00e4. Virtaa oli silti viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4, joten p\u00e4\u00e4timme j\u00e4\u00e4d\u00e4 viel\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4ksi meristaijille. S\u00e4\u00e4 oli erinomainen ja niin oli merilajistokin! Suulia n\u00e4kyi reilu tuhat, pikkukajavia runsaasti, ruokkeja ja etel\u00e4nkiisloja mukavasti sek\u00e4 jokunen lunni ja merikihu, myrskylintu, leve\u00e4pyrst\u00f6- ja isokihu, jopa 18 baleaarienliit\u00e4j\u00e4\u00e4 joukossaan yksi hyvin todenn\u00e4k\u00f6inen id\u00e4npikkuliit\u00e4j\u00e4 (olisi ollut Brittien toinen) sek\u00e4 isovesip\u00e4\u00e4sky \u2013 ja kaikki t\u00e4m\u00e4 vain kolmessa tunnissa! <\/p>\n

Illan h\u00e4m\u00e4rtyess\u00e4 ajoimme Helstonin kaupunkiin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja lopulta p\u00e4\u00e4simme taas nukkumaan ennen kymment\u00e4. <\/p>\n

Sadep\u00e4iv\u00e4<\/strong><\/p>\n

20.10. Her\u00e4simme taas klo 6.30 ja suuntasimme aamun valjetessa Lizardin k\u00e4rkeen aamustaijille. Heti ensimm\u00e4inen laji oli mukava, kun nuori tunturikihu viipotti editsemme. Tunnin ja 45 minuutin staijilla n\u00e4imme 1000 suulaa, 10 baleaarienliit\u00e4j\u00e4\u00e4, pikkuliit\u00e4j\u00e4n, 5 iso- ja 3 merikihua sek\u00e4 myrskylinnun. Sade p\u00e4\u00e4tti staijimme, joten suuntasimme Cadgwithiin mets\u00e4\u00e4n pikkulintujahtiin. Keli kuitenkin huononi niin paljon, ett\u00e4 lopulta luovutimme ja ajoimme Helstoniin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja kuivattelemaan vaatteitamme. Ravintolassa vaan oli niin kylm\u00e4, etteiv\u00e4t vaatteet juuri kuivuneet. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 palasimme Lizardiin, jossa kolusimme k\u00e4rjen puskia ja staijasimme viel\u00e4 puoli tuntia havaiten 2 baleaarienliit\u00e4j\u00e4\u00e4 sek\u00e4 mustalepp\u00e4linnun. Illalla ajoimme St Kevernen kyl\u00e4\u00e4n pubiin, jossa my\u00f6s oli niin kylm\u00e4, ettei l\u00e4mmittely onnistunut, mutta olut maistui silti. <\/p>\n

ja lis\u00e4\u00e4 sadetta<\/strong><\/p>\n

21.10. Alkuy\u00f6n satoi kaatamalla, mutta aamuy\u00f6ll\u00e4 selkeni ja tuli todella kylm\u00e4; lehtop\u00f6ll\u00f6kin innostui \u00e4\u00e4ntelem\u00e4\u00e4n l\u00e4mpimikseen. Her\u00e4simme taas tuttuun aikaan ja suuntasimme Lizardiin l\u00e4nsipuolen puskakierrokselle. Puolimatkassa Kynance Coveen puskista l\u00f6ytyi taas taigauunilintu ja reissun ensimm\u00e4inen ruskokerttu. Palattuamme autollemme muutaman tunnin komppauksen j\u00e4lkeen, jatkoimme Mullion Coveen, jossa Paul n\u00e4ki autoa siirt\u00e4ess\u00e4\u00e4n tulip\u00e4\u00e4hippi\u00e4isen, tavallisia hippi\u00e4isi\u00e4 oli runsaasti ja tiltaltteja l\u00f6ytyi my\u00f6s useita. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Raekuuron saattelemana siirryimme niemen it\u00e4puolelle Keggnac Covelle, jossa pyrst\u00f6tiaisia n\u00e4kyi enemm\u00e4n kuin muualla. Rannasta l\u00f6ytyi 3 mustanmerenlokkia ja silkkihaikara, mutta sade yltyi pian liian rankaksi, joten varsinkin pikkulintujen etsint\u00e4 oli toivotonta. <\/p>\n

Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 k\u00e4vimme taas Church Covella, jossa tapasimme taas Tonyn, paikallisen ornin, jonka kanssa l\u00f6ysimme taas saman tutun taigauunilinnun, jolla oli selv\u00e4sti tapana hakeutua ruokailemaan mustavaristen pesien pohjille. L\u00f6ysimme my\u00f6s hernekertun, mutta muuten lajisto oli perus-brittil\u00e4ist\u00e4: punarintoja, rautiaisia ym. <\/p>\n

Illalla ajoimme taas Helstoniin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja paluumatkalla kolari oli tukkinut kapeat tiet, joten jouduimme palaamaan leirint\u00e4alueellemme aivan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n mutkaista reitti\u00e4 pitkin. Onni onnettomuudessa \u2013 n\u00e4imme lehtop\u00f6ll\u00f6n lyhyesti istuskelemassa puun oksalla sek\u00e4 tien yli lent\u00e4neen tornip\u00f6ll\u00f6n. <\/p>\n

Kiertely\u00e4<\/strong><\/p>\n

22.10. Y\u00f6 oli taas todella kylm\u00e4! Pari lehtop\u00f6ll\u00f6\u00e4 huuteli varsin aktiivisesti alkuy\u00f6st\u00e4, mutta varsin pian nukuimme jo kuin tukit! <\/p>\n

Olimme jo hieman pitk\u00e4styneet, kun sinnik\u00e4s puskien komppaus ei oikein ollut ollut tuottoisaa, joten olimme p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet l\u00e4hte\u00e4 hieman kiertelem\u00e4\u00e4n muita l\u00e4hipaikkoja. Niinp\u00e4 ajoimme aamusta Redruthin l\u00e4helle Stithiansin tekoj\u00e4rvelle, josta l\u00f6ytyi heti pikku-uikkuja, tukkasotkia, taivaanvuohia, liro ja toiselta pys\u00e4ykselt\u00e4 piilokojusta n\u00e4kyi telkk\u00e4, muutamia mustanmerenlokkeja ja muutamia muitakin kuvauksellisesti piilokojun edustalla esiintyneit\u00e4 tavallisempia lajeja. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Jatkoimme seuraavaksi Hayleen, jossa oli pitk\u00e4lti samat linnut kuin edellisell\u00e4kin kerralla, mutta nyt l\u00f6ysimme l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti haapanoiden seasta omituisen n\u00e4k\u00f6isen yksil\u00f6n. Pitk\u00e4llinen tuijotus paljasti linnun risteym\u00e4ksi \u2013 ilmeisesti haapanan ja harmaasorsan risteym\u00e4ksi. Saatuamme t\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4isen linnun selvitetyksi, l\u00f6ytyi toisesta haapanaparvesta todella hyv\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen nuori amerikanhaapanakandi. Tuijottelimme t\u00e4t\u00e4 yksil\u00f6\u00e4 seuraavan tunnin ja lopulta p\u00e4\u00e4simme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n jopa kainalotkin, jotka olivat kuitenkin hieman liian harmaankirjavat \u2013 eli t\u00e4m\u00e4kin yksil\u00f6 lienee ollut ennemmin amerikanhaapan ja haapanan risteym\u00e4. Lopultakaan meille ei selvinnyt mit\u00e4 yksil\u00f6\u00e4 paikalla oli jo toista viikkoa bongattu tuloksekkaasti amerikanhaapanana, mutta uskaltanemme sanoa, ettei paikalla kyll\u00e4 ainoatakaan puhdasta lajin edustajaa ollut. Lyhytnokkahanhet, merihanhet ja kanadanhanhet, joiden mukana kulki toinen toistaan rumempia risteym\u00e4hanhia, uskaltautuivat aivan eteemme uiskentelemaan, joten kuvasin niit\u00e4 antaumuksella. My\u00f6s reissun ensimm\u00e4inen harmaasorsa l\u00f6ytyi haapanamassoista. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Jatkoimme Lands Endin suunnan pelloille etsim\u00e4\u00e4n kapustarintaparvia, sill\u00e4 paikalla oli aiemmin n\u00e4hty amerikankurmitsa. L\u00f6ydetty\u00e4mme yhden parven, se kuitenkin nousi taivaalle ennen kuin olimme ehtineet sit\u00e4 kunnolla seuloa. Kun kapulaparvi kerran nousee taivaalle, saattaa se kierrell\u00e4 korkeuksissa pitk\u00e4\u00e4n ennen kuin se taas laskeutuu jonnekin. Niinp\u00e4 singahdimme tekstiviestih\u00e4lyn my\u00f6t\u00e4 Sennenin suuntaan. Brittien tiedonkulku rareista oli jo aiemminkin tuntunut huonolta sill\u00e4 viestej\u00e4 tuli my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 \u2013 keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4 tai jopa p\u00e4ivi\u00e4 my\u00f6h\u00e4ss\u00e4; havainnoitsijoita ei mainittu, joten koskaan ei tiennyt, oliko havainto uskottava vai ei eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarkkaa paikkaa saati sitten ajo-ohjeita tuntunut koskaan olevan viesteiss\u00e4. Nyt kuitenkin saimme tiedon, ett\u00e4 ainakin samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jossain Trevonian Poolin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 oli taas atlantis etel\u00e4nharmaalokki ollut paikalla. Ensimm\u00e4inen pieni lokkiparvi l\u00f6ytyi varsin pian, mutta siin\u00e4 ei ollut kuin harmaalokkeja, mutta heti seuraavalta kynn\u00f6spellolta, jolla traktori oli viel\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, l\u00f6ytyi satoja lokkeja ja l\u00e4hes heti plokkasin mm. Madeiralta tutunn\u00e4k\u00f6isen 2 kv atlantis mica-rumiluksen singahtelemasta traktorin per\u00e4ss\u00e4 muiden lokkien seassa. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Jonkin aikaa atlantis etel\u00e4nharmaalokkia ihmetelty\u00e4mme ja kivitaskunkin reissupinnoihin lis\u00e4tty\u00e4mme, palasimme tarkistamaan kapustarintapellot, mutta linnut kierteliv\u00e4t yh\u00e4 korkealla taivaalla. Niinp\u00e4 jatkoimme matkaamme Driftin tekoj\u00e4rvelle, jolla ei n\u00e4kynyt kuin pari pikku-uikkua, tukkasotkaa ja lokkeja. Illan jo h\u00e4m\u00e4rt\u00e4ess\u00e4 jatkoimme Penzanceen, jossa rannasta l\u00f6ytyi 16 hrota sepelhanhen parvi, muttei juuri muuta. Ruokailimme taas Helstonissa pubissa ja koskapa leirint\u00e4alueemme suihkut eiv\u00e4t viel\u00e4k\u00e4\u00e4n toimineet, ehdimme nukkumaan taas kymmenelt\u00e4 lehtop\u00f6ll\u00f6n \u00e4\u00e4nnelless\u00e4 l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4. <\/p>\n

Sinnik\u00e4st\u00e4 yrityst\u00e4 – ilman palkintoja<\/strong><\/p>\n

23.10. Her\u00e4tys oli taas tuttuun aikaan klo 6.30 ja aamun sarastaessa ajoimme Lizardin k\u00e4rkeen aamustaijille. 1,5 tunnin staiji tuotti 12 myrskylintua, 3 baleaarienliit\u00e4j\u00e4\u00e4, 2 pikkuliit\u00e4j\u00e4\u00e4 sek\u00e4 iso- ja merikihun. Mukavin yll\u00e4tys oli kuitenkin 7 alppivariksen parvi, joka kierteli yll\u00e4mme \u2013 Englannin ainoat alppivarikset olivat onnistuneet pesinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n erinomaisesti! <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Jatkoimme Church Covelle, josta ei l\u00f6ytynyt mit\u00e4\u00e4n mainittavaa, mutta Poltescosta l\u00f6ysimme upean jokivarsimetsik\u00f6n, josta myllyn vierest\u00e4 l\u00f6ytyi taas yksi taigauunilintu ja muuta tavallista. Mullionista l\u00f6ytyi kuusitiainen, mutta me jatkoimme pian k\u00e4vellen kohti lentokentt\u00e4\u00e4, josta l\u00f6ytyi suurehko kapustarintaparvi, mutta kiitoradalla oleillut parvi oli hieman turhan kaukana. Mit\u00e4\u00e4n sopivan n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 lintua joukossa ei kuitenkaan n\u00e4ytt\u00e4nyt olevan, joten sateen pahennuttua kiiruhdimme takaisin autolle. <\/p>\n

Staijasimme taas iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 Lizardissa 1,5 tuntia havaiten kovassa tuulessa ihan mukavasti 4 nokiliit\u00e4j\u00e4\u00e4, 3 baleaarienliit\u00e4j\u00e4\u00e4, pikkuliit\u00e4j\u00e4n ja myrskylinnun. Sitten alkoi taas sataa liian rankasti, joten ajoimme Helstoniin pubiin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja juomaan. <\/p>\n

Paluumatkalla pime\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyi tien varressa seisoskellut lehtop\u00f6ll\u00f6, joka kuitenkin katosi, kun yritimme l\u00e4hesty\u00e4 sit\u00e4. Sade jatkui rankkana pitk\u00e4lle y\u00f6h\u00f6n. <\/p>\n

Ja viel\u00e4 kerran puskiin ja pois<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

24.10. Kuten joka aamu, her\u00e4simme taas klo 6.30 ja pian suuntasimme Lizardin k\u00e4rkeen komppaamaan puskia. Lintuja oli nyt liikenteess\u00e4 runsaasti: niittykirvisi\u00e4, peippoja, j\u00e4rripeippo, urpiaisia, vihervarpusia ja haarap\u00e4\u00e4skyj\u00e4 ym. Liiketta oli taivaalla selvsti enemm\u00e4n kuin aikaisempina aamuina. Jokunen nokivaris n\u00e4ytti yritt\u00e4v\u00e4n l\u00e4ht\u00f6\u00e4 kohti etel\u00e4\u00e4, mutta sisukkaimmatkin palasivat lopulta kaukaa merelt\u00e4 takaisin k\u00e4rkeen. Parikin muuttohaukkaa kierteli jyrk\u00e4nteiden yl\u00e4puolella ja kyl\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyi pari mustalepp\u00e4lintua. <\/p>\n

Puskat olivat sitten aivan tyhji\u00e4! Vaikka kolusimme kaikki pusikot l\u00e4nteen aina Kynance Coveen saakka, emme l\u00f6yt\u00e4neet kuin muutaman hippi\u00e4isen ja yhden tiltaltin. Ruskokerttuja l\u00f6ytyi jopa 7 lintua, mutta muuten saimme tyyty\u00e4 mustap\u00e4\u00e4taskuihin. <\/p>\n

Mullion Cove oli aivan yht\u00e4 hiljainen, vain jokunen tiltaltti sek\u00e4 reissun ainoa pajulintu l\u00f6ytyi. Church Cove oli my\u00f6s l\u00e4hes tyhj\u00e4: Tony ja ino l\u00f6ytyiv\u00e4t kuitenkin tuttuun tapaan. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4t olivat todellakin alkaneet toistaa itse\u00e4\u00e4n pahemman kerran. Viel\u00e4 kun seuraavaksi y\u00f6ksi oli luvattu kovaa sadetta, p\u00e4\u00e4timme l\u00e4hte\u00e4 purkamaan teltan jo nyt, kun se kerrankin oli kuiva. Maksettuamme y\u00f6pymisemme (saimme syyst\u00e4kin hieman alennusta, kun suihkut eiv\u00e4t olleet toimineet koko aikana), l\u00e4hdimme matkaan kohti pohjoista. Vain noin tunnin ajon j\u00e4lkeen tuli Paulille viimein viesti, jollaista olimme koko reissun odottaneet: \u201dMEGA\u201d! Walesissa oli havaittu varmistamaton sinihaikara. Varmistamaton siksi, ettei kukaan tunnettu harrastaja ollut sit\u00e4 viel\u00e4 havainnut. Mainittakoon, ett\u00e4 Walesissa havaittiin nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ajan varmistamatonta siperianrastastakin \u2013 ihmeellisen huono on brittien tiedotussysteemi! Kuitenkin nyt noin tunnin ajon j\u00e4lkeen tuli sinihaikarasta varmistus, lintu oli yh\u00e4 paikalla ja laji v\u00e4itettiin varmistuneen! <\/p>\n

Meill\u00e4 oli en\u00e4\u00e4 noin tunti valoisaa aikaa ja olimme yh\u00e4 aivan liian kaukana Walesista, mutta teimme p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen l\u00e4hte\u00e4 paikalle ja y\u00f6py\u00e4 siell\u00e4 autossa, jotta olisimme aamulla saman tien pelipaikalla. Matka oli pitk\u00e4, joten vasta ennen puoltay\u00f6t\u00e4 olimme perill\u00e4 Walesin lounaisnurkassa sijainneessa Kidwellyn kyl\u00e4ss\u00e4, jonka lounaispuolella haikara oli havaittu Carmathen Bayn pienen Gwendraethin lahden pohjukassa. Sullouduimme autossa makuupusseihin ja yritimme saada unen p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni. <\/p>\n

Walesissa<\/strong><\/p>\n

25.10. Y\u00f6 oli tuskainen, sill\u00e4 autossa nukkuminen oli mahdotonta \u2013 Paul siirtyikin varsin pian ulos kuravelliin nukkumaan. Toinen bongariporukka saapui paikalle noin viiden aikaan ja aamuh\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 her\u00e4tty\u00e4mme oli parkkipaikalla nelj\u00e4 autoa, joka oli tietenkin aivan liian v\u00e4h\u00e4n! Suomessa opastettavanamme ollut kova WP-pinnamies Richard Bonser oli kuitenkin paikalla ja jutustelun lomassa selvisi, ett\u00e4 emme kuitenkaan olleet aivan oikealla paikalla \u2013 mit\u00e4 sit\u00e4 turhaan ajo-ohjeita Brittien ensimm\u00e4iselle sinihaikaralle ilmoittamaan? P\u00e4\u00e4timme k\u00e4vell\u00e4 rantapengert\u00e4 pitkin kohti oikeaa paikkaa ja lahden pohjukassa n\u00e4immekin kymmeni\u00e4 bongareita paikalla. P\u00e4\u00e4timme j\u00e4\u00e4d\u00e4 staijaamaan lahden pohjukan tyvelle, sill\u00e4 laskuveden takia pohjukkaan muiden bongareiden tavoin meneminen olisi ollut aivan turhaa. Mielest\u00e4mme olimme nyt paljon paremmissa asemissa vastaanottamaan pohjukkaan nousuveden ajamia lintuja. <\/p>\n

Lahdella oli mukavasti lintuja, mutta p\u00e4\u00e4huomio meni silkkihaikaroiden tuijottamiseen. Nuori sinihaikarahan ei kovin paljon eroa silkkihaikarasta, joita lahdella lenn\u00e4hteli runsaasti. Silkkihaikaroita oli aina vain lyhyesti lennossa n\u00e4kyviss\u00e4, kunnes ne taas laskeutuivat vuoroveden muokkaamiin ojiin katveeseen. Ainakin 40 silkkihaikaraa tuli parin tunnin aikana tarkistettua, kunnes alkoi sataa ja sitten viel\u00e4 tuulla aivan j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n kovaa. T\u00e4ll\u00f6in paikalle saapuneiden noin 170 bongarin tavoin p\u00e4\u00e4timme l\u00e4hte\u00e4 autoon kuivattelemaan. Me kuitenkin, toisin kuin valtaosa muista, emme j\u00e4\u00e4neet vain autoon istumaan, vaan p\u00e4\u00e4timme l\u00e4hte\u00e4 tsekkaamaan muita l\u00e4heisi\u00e4 lahtia, josko sinihaikara l\u00f6ytyisi jostain muualta. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Valitettavasti tuuli oli niin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kova, ettei lahtien koluamisesta meinannut tulla mit\u00e4\u00e4n. Jokunen uusi silkkihaikara l\u00f6ytyi, mutta viimein tuuli oli niin kova, ett\u00e4 ilmassa lent\u00e4nyt hiekka tunki silmiin ja optiikka alkoi olla vaarassa. Niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4timme menn\u00e4 sy\u00f6m\u00e4\u00e4n Ferrysideen pieneen aamiaispaikkaan, jonka aamiainen ei ollut pieni! T\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00f6rm\u00e4simme my\u00f6s Kuwaitissa tapaamaamme Lee Gregoryyn, jonka kanssa vaihdoimme kuulumisia. <\/p>\n

Puoliltap\u00e4ivin palasimme alkuper\u00e4iselle havaintopaikalle, jossa vietimme koko loppup\u00e4iv\u00e4n aina kuuteen saakka, jolloin taas alkoi sataa kaatamalla. Silkkihaikaroita n\u00e4kyi koko ajan, mutta valitettavasti p\u00e4iv\u00e4 oli niin synkk\u00e4 ja nousuvesi niin my\u00f6h\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 haikarat eiv\u00e4t edellisp\u00e4iv\u00e4n tavoin ajautuneet nousuveden my\u00f6t\u00e4 pohjukkaan, vaan suurin osa l\u00e4hti suoraan y\u00f6pym\u00e4\u00e4n jonnekin muualle. Sinihaikaraa ei siten l\u00f6ytynyt, mutta Walesin-pinnoja tuli reilut 50 mukavimpina 2 p\u00e4\u00e4llemme raakkuen tappelemaan saapunutta muuttohaukkaa, ampuhaukka, sinisuohaukka, mets\u00e4viklo, kuningaskalastaja ym. Paikalla k\u00e4vi p\u00e4iv\u00e4n aikana ainakin 500 bongaria ja liikennett\u00e4 oli koko ajan, sill\u00e4 osa k\u00e4vi vain k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 paikalla ja koko ajan oli porukkaa tulossa ja menossa. Bongarijoukko oli kirjavaa ja uskaltanen sanoa, ett\u00e4 kovia orneja oli joukossa huomattavan pieni prosentti. Koko ajan oli sellainen tunne, ett\u00e4 mik\u00e4li sinihaikara jossain lenn\u00e4ht\u00e4\u00e4, pit\u00e4\u00e4 se huomata itse. Bongausporukassa tiukkapipoisuus oli my\u00f6s kaukana, v\u00e4ki rupatteli koko ajan eik\u00e4 illallakaan oikeastaan kenenk\u00e4\u00e4n eleist\u00e4 ja ilmeist\u00e4 huomannut pettymyst\u00e4. Sinihaikaraa ei en\u00e4\u00e4 paikalla havaittu (ja liek\u00f6 lopulta paikalla koskaan sellaista ollutkaan, sill\u00e4 lintua ei kuitenkaan hyv\u00e4ksytty Britannian lajilistalle. Aiemmin syksyll\u00e4 Irlannissa laji oli toki havaittu). <\/p>\n

Illalla me l\u00e4hdimme kohti Bostonia, jossa olimme r\u00e4ttiv\u00e4synein\u00e4 noin klo 23.00. Pikaisen suihkun j\u00e4lkeen olimme valmiit unten maille. <\/p>\n

Ei l\u00f6ydy pinnoja ei<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

26.10. Koskapa olimme onnistuneet viett\u00e4m\u00e4\u00e4n jo reilut 10 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Iso-Britanniassa ilman ainoatakaan WP-pinnaa, her\u00e4tty\u00e4mme, pakattuamme ja hieman aamupalaa naposteltuamme, p\u00e4\u00e4timme noin klo 9.00 l\u00e4hte\u00e4 King\u2019s Lynnin l\u00e4heiselle kultafasaanipaikalle kokoilemaan, josko saisimme edes s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4n tarhalinnun pinnoihimme. Samalla otimme jo kaikki tavaramme mukaan, sill\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 paluulentomme l\u00e4htisi Stanstedista kohti Tamperetta. <\/p>\n

Eip\u00e4 ollut suurikaan yll\u00e4tys, ett\u00e4 juuri kun olimme p\u00e4\u00e4sem\u00e4ss\u00e4 kultafasaanimetsikk\u00f6\u00f6n, alkoi sataa oikein kunnolla. Silti p\u00e4\u00e4timme komppailla metsiss\u00e4 tunnin verran, mutta havainnot j\u00e4iv\u00e4t harmaaoravaan sek\u00e4 mets\u00e4- ja kuusikauriiseen, puukiipij\u00e4\u00e4n ja pariin tavalliseen fasaaniin. <\/p>\n

K\u00e4vimme viel\u00e4 tutustumassa RSBP:n ehk\u00e4p\u00e4 kuuluisimpaan lintukohteeseen, Washin etel\u00e4rannalla sijaitsevaan Snettishamiin, jossa n\u00e4imme mm. jokusen avosetin, kuulimme silkkikerttusen, p\u00e4\u00e4simme ihailemaan kaukana pellon yll\u00e4 liihotelleen tornip\u00f6ll\u00f6n saalistelua sek\u00e4 ihmettelem\u00e4\u00e4n k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ihmispaljoutta, joka paikalla oli lintuja tarkkailemassa! Vierailimme pikaisesti my\u00f6s keskuksella, jossa oli mainio kirjakauppakin, mutta valitettavasti matkakassa oli jo huventunut ja matkatavaroiden kanssa oli jo tullessa ollut ongelmia, joten kirjaostokset j\u00e4iv\u00e4t yhteen. <\/p>\n

Lopulta l\u00e4hdimme kohti Stanstedia, jossa olimme kolmen j\u00e4lkeen. Hyv\u00e4stelimme Paulin ja Keeleyn ja k\u00e4velimme lentoasemalle kiertelem\u00e4\u00e4n ja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Lopulta ruokailussa meni niin kauan, ett\u00e4 saimme juosta l\u00e4ht\u00f6terminaaliimme, josta koneemme l\u00e4hti klo 17.50. <\/p>\n

Tampereelle laskeuduimme Suomen aikaa klo 22.30 ja pitk\u00e4n ajorupeaman j\u00e4lkeen olimme kotona Parikkalassa klo 03.00 aamulla. Muutaman tunnin unien j\u00e4lkeen oli edess\u00e4 paluu arkeen ja t\u00f6ihin. <\/p>\n

J.A.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Englanti 15.-26.10. 2008 Englantiin 15.10. Lyhyemm\u00e4n ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen l\u00e4hdimme klo 13.45 kohti Tamperetta ja Pirkkalan lentokentt\u00e4\u00e4. Ainoan pys\u00e4hdyksen teimme Lahdessa, jossa t\u00f6yht\u00f6kiurua ei pikakomppauksella l\u00f6ytynyt. Tampereella olimme lopulta aivan liian aikaisin noin klo 19.00 ja odottelimme pitk\u00e4\u00e4n Ryan Airin lentoamme, joka viimein l\u00e4hti klo 23.05. Lontoon Stanstediin laskeuduimme paikallista aikaa klo 23.55. 16.10. Y\u00f6vyimme ainakin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[28,9],"tags":[],"class_list":["post-85","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-englanti","category-iso-britannia"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=85"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6655,"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions\/6655"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=85"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=85"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=85"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}