{"id":81,"date":"2008-03-20T10:14:13","date_gmt":"2008-03-20T07:14:13","guid":{"rendered":"http:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/?p=81"},"modified":"2023-07-18T09:50:14","modified_gmt":"2023-07-18T06:50:14","slug":"kuwait-3-13-4-2008","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/kuwait-3-13-4-2008","title":{"rendered":"Kuwait 3.-13.4. 2008"},"content":{"rendered":"

3.4. Matkaan <\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Aamuruuhkassa ajaessamme Keh\u00e4-III:sta pitkin kohti lentoasemaa puhelimeni soi. Jo lentoasemalle ehtinytt\u00e4 muuta retkiporukkaamme, Kilpimaan Jannea, Kuhnon Petri\u00e4, Linjaman Teroa ja Toivasen Teroa, oli aseman infotaululla odottanut ik\u00e4v\u00e4 yll\u00e4tys \u2013 lentomme Frankfurtiin oli peruttu! Viimein ruuhka hellitti ja p\u00e4\u00e4simme mekin Seutulaan, jossa onneksi lentomme oli saatu j\u00e4rjestetty\u00e4 aina m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4h\u00e4mme Kuwaitiin saakka. Toki matkasta oli nyt tulossa pitk\u00e4, sill\u00e4 alkuper\u00e4isen Frankfurtin sijaan lent\u00e4isimme nyt Tukholman kautta Istanbuliin, josta viimein Kuwait Cityyn. <\/p>\n

Odotuksemme oli hieman pitempi, joten ehdimme hyvin k\u00e4yd\u00e4 lentoasemalla sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ennen kuin klo 13.00 l\u00e4hdimme SAS:illa Tuhkolmaan, jossa olimme aikataulun mukaisesti tuntia my\u00f6hemmin. Yll\u00e4tt\u00e4en t\u00e4ll\u00e4kin lennolla tarjottiin ihan kunnon ruoat ja kun 14.10. l\u00e4hdimme kohti Istanbulia, tarjottiin meille kohta jo p\u00e4iv\u00e4n nelj\u00e4tt\u00e4 l\u00e4mmint\u00e4 ateriaa, (olimme varalta Hannan kanssa sy\u00f6neet jo vanhemmillani Kirkkonummellakin). <\/p>\n

K\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tukalan kuuman lennon p\u00e4\u00e4tteeksi laskeuduimme Istanbuliin illan jo h\u00e4m\u00e4rt\u00e4ess\u00e4 klo 18.35. Istanbulin ainoiksi lintuhavainnoiksi ehdittiin havaita etel\u00e4nharmaalokkeja, merimetsoja, harakoita sek\u00e4 variksia. <\/p>\n

Muutaman tunnin norkoilun j\u00e4lkeen viimeinen lentomme l\u00e4hti klo 21.45 kohti Kuwaitia ja ik\u00e4v\u00e4ksemme my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 toinen Turkish Airlinesin lento oli ahdistavan kuuma. Lennon tarjoilu oli kuitenkin ihan mainio, joten ainakaan n\u00e4lk\u00e4 ei p\u00e4\u00e4ssyt vaivaamaan. <\/p>\n

4.4. Kuwaitiin <\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Viimein pitk\u00e4n lennon j\u00e4lkeen klo 01.15 laskeuduimme Kuwaitiin. K\u00e4vimme heti alkuun tyhjent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 paikallisen pankkiautomaatin, josta nostimme v\u00e4synein\u00e4 aivan liikaa rahaa. Viisumin hankinta onnistui kohtuullisen helposti ja niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4simme etsim\u00e4\u00e4n aulasta Triftyn autovuokraustoimistoa, josta olimme netin kautta varanneet kaksi Mitsubishi Pajeroa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme. Kansainv\u00e4liset ajokortit olivat lis\u00e4kseni hankkineet Kilpimaa ja Kuhno, joiden lis\u00e4ksi toiseen autoon majautui Toivanen. Linjaman Tero tuli meid\u00e4n autoomme, jolloin meill\u00e4 kahdella \u00e4\u00e4nityksiinkin hurahtaneella olisi edes jonkinlaiset mahdollisuudet saada v\u00e4lill\u00e4 \u00e4\u00e4nityshiljaisuutta. <\/p>\n

Autot saatiin suhteellisen nopeasti ja eip\u00e4 ollutkaan koskaan tullut edes istuttua yht\u00e4 komeassa maastoautossa. Onneksi automaattivaihteisto ei tuottanut kuskeillemme vaikeuksia, joten kohta p\u00e4\u00e4simme tien p\u00e4\u00e4lle! \u201dTertsin\u201d (Toivanen) kartanluvun avustuksella p\u00e4\u00e4simme varsin vaivattomasti Salmiyan kaupunginosassa sijaitsevalle Arinza Tower hotellillemme. Toki saimme matkalla jo hieman esimakua kuwaitilaisesta liikennekulttuurista. <\/p>\n

Vaikka olimme jo etuk\u00e4teen varanneet kaksi huoneistoa hotellista, tarjottiin meille ensin vain yht\u00e4 huoneistoa. Onneksi lopulta saimme toisenkin huoneiston ja majoituimme nelj\u00e4n hengen huoneistoihimme autokunnittain, joten tilaa oli mukavasti. Lopulta p\u00e4\u00e4simme unten maille klo 04.00. <\/p>\n

Eka retkip\u00e4iv\u00e4 <\/strong><\/p>\n

Her\u00e4tyskello soi tuskastuttavan pian eli vain puolitoistatuntia my\u00f6hemmin klo 5.30. Suuntasimme suorinta tiet\u00e4 kohti Sulaibikhatia, jossa jo toista talvea oli talvehtinut ruskoper\u00e4lepink\u00e4inen. Jostain ihmeen syyst\u00e4 lintu oli kuitenkin viime ajat ollut k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n hankalasti hoidettavissa ja kolmen viikon tauon j\u00e4lkeen sit\u00e4 oli havaittu taas edellisell\u00e4 viikolla pariin otteeseen lyhyesti. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Jo matkalla elislista karttui valotolpan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 istuneilla pihamainoilla sek\u00e4 muutamilla auton editse lent\u00e4neill\u00e4 valkoposkibulbuleilla. Paljon ei liikenteen seassa kuitenkaan uskaltanut lintuja tarkkailla, sill\u00e4 liikenne oli aivan hirvitt\u00e4v\u00e4\u00e4! Pari kunnon kolariakin ohitimme ja meit\u00e4 ohitteli urheiluautoja l\u00e4hemm\u00e4s 200 km\/h ja toiset kurvailivat ja pujottelivat nelikaistaisia teit\u00e4 aivan kuin autopeliss\u00e4 muita autoja hivotellen. <\/p>\n

Sulaibikhatiin parkkeerasimme klo 06.20 ja pian paikalle saapui sovitusti Kuwaitissa pariin otteeseen yhteens\u00e4 reilut pari vuotta majaillut Pekka F\u00e5gel, jonka avustamana Toivasen Tero oli reissuamme suunnitellut. Pekan matkassa oli my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n maassa asunut Brian Foster. <\/p>\n

Reissumme ensimm\u00e4inen retkip\u00e4iv\u00e4 oli tarkoituksella osutettu perjantaille, sill\u00e4 kuwaitilaisten viikonloppu on perjantai-lauantai. Pekka oli tarjoutunut oppaaksemme viikonlopuksi, joten retkeily oli hyv\u00e4 aloittaa! <\/p>\n

Paikalle osui yht\u00e4 aikaa kanssamme my\u00f6s edellisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maahan saapunut brittiporukka, joka oli sattumalta sama, jonka kanssa Terot, Kilpimaa ja Kuhno olivat tehneet yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s Turkin reissullaan. Pekan johdolla ajoimme automme itse lintupaikalle, joka sijaitsi portin takana. Kuten moneen muuhunkin Kuwaitin lintupaikkaan ei Sulaibikhatiinkaan olisi ollut mit\u00e4\u00e4n asiaa ilman paikallisten lintuharrastajien apua. <\/p>\n

Punapyrst\u00f6lepink\u00e4isest\u00e4 napsahti elis jo ennen kuin olimme nousseet autosta ja pian niit\u00e4 l\u00f6ytyi pari lis\u00e4\u00e4. Muutenkin lintuja oli mukavasti! Mehil\u00e4issy\u00f6ji\u00e4, runsaasti tervap\u00e4\u00e4skyj\u00e4, siropriiniat lauloivat, nunna- ja kirjotaskuja ym. Ruskoper\u00e4lepink\u00e4ist\u00e4 ei kuitenkaan l\u00f6ytynyt perinteisilt\u00e4 istumapaikoiltaan, joten porukkamme hajaantui koluamaan pient\u00e4 aitojen ja rannan v\u00e4list\u00e4 aluetta ja tuloksekkaasti! Ensin britit l\u00f6ysiv\u00e4t kuuden linnun parven hopeatilhi\u00e4 ja kohta per\u00e4\u00e4n viel\u00e4 kovemman pinnan eli pensastimalin, joka oli vain kerran aiemmin havaittu paikalla. Muutenhan lajia on havaittu Kuwaitissa ainostaan pohjoisessa Irakin rajan tuntumassa Abdaly Farmsilla. Ruskoper\u00e4lepink\u00e4ist\u00e4 ei kuitenkaan l\u00f6ytynyt, joten p\u00e4\u00e4timme jatkaa Jahra East Outfallille. Brian j\u00e4i jatkamaan retkeily\u00e4 brittien kanssa. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Jahra East Outfall oli komea ruovikkoalue, jonka reunaa j\u00e4tevesi laski mereen. Kapean uoman mutkasta oli l\u00f6ydetty hiljattain hyv\u00e4 rantakanaker\u00e4\u00e4ntym\u00e4 ja pian jo kuvailimme niin luhta- pikku- kuin k\u00e4\u00e4pi\u00f6huittejakin! Keltav\u00e4st\u00e4r\u00e4kkej\u00e4 ja kirvisi\u00e4 oli runsaasti, mutta kerttusista l\u00f6ysimme ainoastaan rastas-, ryti-, osmank\u00e4\u00e4mi- ja ruokokerttusia. Etsim\u00e4\u00e4mme basrankerttusta ei l\u00f6ytynyt \u2013 viel\u00e4. Muuta mukavaa lajistoa edustivat mm. pikkuhaikara, 100 flamingoa, pari sinirintaa, muutama ruokosirkkalintu jne. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Jatkoimme seuraavaksi Dohaan, joka on varsinkin nousuveden aikaan verraton kahlaajapaikka! Matkalla n\u00e4kyi arohiirihaukka. Dohassa oli kahlaajia todella runsaasti, mutta nyt oli laskuvesi, joten linnut olivat varsin kaukana. Lis\u00e4ksi p\u00e4iv\u00e4 oli l\u00e4mmennyt, joten v\u00e4reily haittasi todella pahasti havainnointia. Luolakahlaajia l\u00f6ytyi komea 60 linnun parvi. V\u00e4reilyn ja et\u00e4isyyden takia lintujen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen oli vaikeaa, mutta lopulta sirrien ja tyllien sekamelskasta kirjasimme havikseen jopa 300 yl\u00e4nk\u00f6tylli\u00e4, 30 rantakurvia, 200 punakuiria sek\u00e4 runsaasti muutakin kahlaajalajistoa. Lajilistaa kartutti my\u00f6s mm. 80 pikkut\u00f6yht\u00f6tiiraa, aroharmaalokki, selk\u00e4lokin heuglini sek\u00e4 barabensis -alalajin lintuja, nelj\u00e4n hein\u00e4tavin ja kahden tavin parvi ym. <\/p>\n

Seuraavaksi jatkoimme Doha Southin altaille, josta l\u00f6ytyi muutama aasiansulttaanikana, nokikanoja sek\u00e4 pikku-uikku. My\u00f6s pallidirostis alalajin isolepink\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin opiskelemaan. <\/p>\n

Talhaan <\/strong><\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4n ollessa kuumimmillaan suuntasimme Sabal Al Ahmad Nature Reserven (SAANR) luonnonsuojelualueelle. Taas kerran p\u00e4\u00e4simme portista Pekan avustamina sis\u00e4\u00e4n ja n\u00e4in tultuamme tutuiksi portin aukaisijoiden kanssa, meill\u00e4 olisi jatkossakin p\u00e4\u00e4sy alueelle. Onneksi nykytilanne oli t\u00e4m\u00e4, sill\u00e4 aina SAANR:iin, kuten ei muillekaan suljetuille alueille p\u00e4\u00e4sy ei ole lainkaan varmaa. Pys\u00e4hdykset aavikolla tuottivat pari pikkuaavikkokiurua sek\u00e4 kirjosiipikiurun ym. Pian saavuimme Talhan keitaalle, joka osoittautui loistavaksi lintukohteeksi! Pienen lammikon ymp\u00e4rill\u00e4 oli puustoa mukavasti ja ne olivat t\u00e4ynn\u00e4 muuttomatkaltaan lev\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n laskeutuneita lintuja. Itse altaassakin oli tavallisia kahlureita sek\u00e4 luhtahuitti. T\u00f6rm\u00e4simme taas paikalla britteihin, jotka olivat onnistuneet l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaksi p\u00e4ivehtiv\u00e4\u00e4 kyl\u00e4p\u00f6ll\u00f6st\u00e4. Paras pinna l\u00f6ytyi kuitenkin kohta, kun Kilpimaa l\u00f6ysi basrankerttusen, joka pomppi avoimesti maassa kuivassa ruohikossa ja antoi kuvata itse\u00e4\u00e4n varsin l\u00e4helt\u00e4. Muuta mukavaa lajistoa keitaalla edustivat mm. kivikkosatakielikoiras, ruostepyrst\u00f6, pikku- ja k\u00e4\u00e4rmekotka, kalas\u00e4\u00e4ski, valko-otsalepink\u00e4inen ym. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Iltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 suuntasimme viel\u00e4 Jahra farmsille, jossa jo parkkipaikalta l\u00f6ytyi intianmainoja. Kohta ylitseni lensi naarassieppo, joka kuitenkin ehti kadota liian pian. Toki maassa ei ole tavattu muita kuin balkaninsieppoa, mutta toivoin toki parempaa havaintoa. V\u00e4synein\u00e4 kiertelimme puutarhassa tovin havaiten mm. smyrnankalastajan, 5 kauluskaijaa ym. <\/p>\n

P\u00e4\u00e4sty\u00e4mme ruuhkaisesta liikenteest\u00e4 hengiss\u00e4 hotellille, olimme niin v\u00e4syneit\u00e4, ett\u00e4 painuimme saman tien pehkuihin klo 21.00. P\u00e4iv\u00e4n lajisummaksi oli kertynyt komeat 124 lintulajia. Saimme my\u00f6hemmin kuulla, ett\u00e4 jo t\u00e4m\u00e4 oli rikkonut aikaisemmat Kuwaitin p\u00e4iv\u00e4enn\u00e4tykset, jotka toki olivat olleet rallis\u00e4\u00e4nn\u00f6in tehtyj\u00e4. Ohessa olin saanut 9 wp-pinnaa! <\/p>\n

5.4. Pekan opastuksella uusille paikoille <\/strong><\/p>\n

Aloitimme taas aamun Sulaibikhatista, jossa olimme jo klo 6.10. Ruskoper\u00e4lepink\u00e4ist\u00e4 ei kuitenkaan taaskaan l\u00f6ytynyt, parhaaksi havikseksi l\u00f6ytyi aavikkotasku. Jatkoimme piakkoin Pivot fieldsin pelloille. T\u00e4llek\u00e4\u00e4n paikalle ei ollut asiaa ellei ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla ollut paikallista ornia mukanaan, eik\u00e4 my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n muulloin kuin klo 8-12.00. Pelloilla lintuja riitti: p\u00e4\u00e4skyj\u00e4, varpusia ja mehil\u00e4issy\u00f6ji\u00e4 oli todella paljon, komea keisarikotkanuorukainen poseerasi upeasti s\u00e4hk\u00f6linjalla ja ylitsemme lensi my\u00f6s kiljukotka. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Er\u00e4\u00e4lt\u00e4 kuivalta aukealta l\u00f6ytyi molempien mehil\u00e4issy\u00f6jien ja taskujen ohella jopa 40 naamiokyyhky\u00e4 ja viiri\u00e4inen pytpytti l\u00e4hipellolla. Ajaessamme takaisin vehre\u00e4mmille viljelyksille er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tien l\u00e4t\u00e4k\u00f6ll\u00e4 oli juomassa viiden saharanvarpuskiurun koirasparvi. Peltojen yll\u00e4 pikkutuulihaukkaparvi kaarteli taivaalla, sirosuohaukkoja n\u00e4kyi molempia lajeja ja m\u00e4r\u00e4lt\u00e4 pellolta l\u00f6ytyi satakunta lehm\u00e4haikaraa, 12 kottaraista sadettajalta sek\u00e4 l\u00e4t\u00e4k\u00f6st\u00e4 yli sadan p\u00e4\u00e4skykahlaajan parvesta kaspiantyllipariskunta. <\/p>\n

Abdaly farms <\/strong><\/p>\n

Puoliltap\u00e4ivin l\u00e4hdimme kohti pohjoista ja ajoimme toistasataa kilometri\u00e4 Abdaly Farmsille. Kaspiantyllej\u00e4 bongaamaan saapuneet britit olivat my\u00f6s mukana. J\u00e4tetty\u00e4mme autot parkkiin, kuulimme l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti pensastimalien \u00e4\u00e4ntely\u00e4. Kohta l\u00f6ysimmekin parven timaleita ja yll\u00e4tykseksemme useampi vanha lintu ruokki kolmea aivan juuri pes\u00e4st\u00e4 l\u00e4htenytt\u00e4, viel\u00e4 l\u00e4hes lentokyvyt\u00f6nt\u00e4 poikasta. Pensastimaleiden perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4 (5 aikuista ja 3 poikasta) jonkin aikaa seurattuamme jatkoimme k\u00e4vellen seuraavan tien varteen, josta avautui n\u00e4kym\u00e4 risteyksen molemmin puolin avautuville viljelyksille. Muut meniv\u00e4t katsomaan toisen puoleista peltoa, kun min\u00e4 kiipesin hiekkavallin p\u00e4\u00e4lle tarkistamaan toista puolta ja kuinkas ollakaan vain muutaman sadan metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 minusta samanlaisen hiekkavallin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 seisoskeli kentt\u00e4hyypp\u00e4! Huusin muut paikalle, mutta vain Linjama ja Hanna ehtiv\u00e4t n\u00e4hd\u00e4, kun hyypp\u00e4 nousi lentoon ja laskeutui hiekkavallien taakse katveeseen. Valitettavasti per\u00e4\u00e4n ei voinut menn\u00e4, sill\u00e4 n\u00e4ille farmeille ei ollut p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Niinp\u00e4 yritimme kierrell\u00e4 aluetta ja saada n\u00e4kyvyytt\u00e4 vallien takaiselle alueelle. Pekka l\u00f6ysikin pienen k\u00e4velyn p\u00e4\u00e4st\u00e4 vallin, josta n\u00e4kyi kaksi kentt\u00e4hyypp\u00e4\u00e4, mutta taas, kun ensimm\u00e4iset meist\u00e4 nousivat vallille, hyyp\u00e4t s\u00e4ik\u00e4htiv\u00e4t lentoon ja lensiv\u00e4t suoraviivaisesti pakoon, vaikka ne olivat olleet l\u00e4hes 500 metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 meist\u00e4. Niinp\u00e4 kaikki eiv\u00e4t viel\u00e4k\u00e4\u00e4n onnistuneet niit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. Noin puolta tuntia my\u00f6hemmin staiji tuotti tulosta, kun pari hyypp\u00e4\u00e4 nousi kaukana kiertelem\u00e4\u00e4n horisonttiin ja arvokas wp-pinna saatiin lopuillekin. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Tyytyv\u00e4isin\u00e4 ajoimme nopeinta reitti\u00e4 takaisin hotellillemme, jossa p\u00e4\u00e4timme tilata ruoan huoneeseemme. Onneksi t\u00e4llainen palvelu oli mahdollista ja jo kesken iltahuudon saimme l\u00e4hiravintolasta tilaamamme runsaat annoksemme. Lopulta p\u00e4\u00e4simme nukkumaan 22.30. <\/p>\n

6.4. Etel\u00e4\u00e4n <\/strong><\/p>\n

Her\u00e4simme taas perinteisesti viiden hujakoilla ja 5.30 l\u00e4hdimme liikenteeseen. Suuntasimme taas SAANR:ille. Jo portilla portinvartijoita her\u00e4telless\u00e4mme plokkasimme ainoassa puussa viihtyneen balkaninsiepon. Komppasimme ensimm\u00e4isell\u00e4 m\u00e4ell\u00e4 lyhyesti, josko paikalla talvehtineita persiantaskuja l\u00f6ytyisi. Reissun ensimm\u00e4inen isokorvainen kettu n\u00e4htiin jolkottamassa aavikolla ja osa porukasta l\u00f6ysi parven arovarpusia, mutta n\u00e4m\u00e4 ehtiv\u00e4t ottaa ritolat ennen kuin koko porukka ehti niit\u00e4 pointsaamaan. Pian arovarpusia kuitenkin l\u00f6ytyi aavikolta pari lintua ja Talhan keitaalla niit\u00e4 py\u00f6ri noin 30 linnun parvi. Altaan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 havaittiin my\u00f6s mm. pari kaspianpikkukiurua, turturikyyhky\u00e4, k\u00e4\u00e4rmekotka, komea valkop\u00e4inen leucocephala -alalajin keltav\u00e4st\u00e4r\u00e4kki ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa ainakin kolme basrankerttusta, joista pari \u00e4\u00e4nteli v\u00e4lill\u00e4 aktiivisesti kutsu\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n, joten \u00e4\u00e4nityslaitteillekin l\u00f6ytyi taas k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Puoliltap\u00e4ivin suuntasimme hotellillemme, jossa ehdimme lev\u00e4ht\u00e4\u00e4 puolisen tuntia ennen kuin l\u00e4hdimme ajamaan kohti etel\u00e4\u00e4. Klo 15.30 parkkeerasimme Power plant reedsin ruovikkolampareelle, josta l\u00f6ysimme 2 kirjokerttua sek\u00e4 id\u00e4norfeuskertun. 16.00 olimme sovitusti Ras Al Zurin satama-alueen portin jonossa yhdess\u00e4 brittien sek\u00e4 edellisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saapuneen it\u00e4valtalais-saksalaisryhm\u00e4n kanssa. <\/p>\n

Taas olimme siis menossa paikkaan, johon ei olisi mit\u00e4\u00e4n asiaa, mik\u00e4li aitojen ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4ss\u00e4 150 perheen l\u00e4hi\u00f6ss\u00e4, jonka asukkaat toimivat Saudi-Arabialaisen sataman ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4, olisi asunut l\u00e4nsimaista lintuharrastajaa, jonka vieraina alueelle p\u00e4\u00e4si. Passin ja viisumin kopiointien ym. j\u00e4lkeen oppaamme amerikkalainen Mark O. Chichester kertoi meille lyhyesti alueesta ja pian l\u00e4hdimme kohti meren rantaa. <\/p>\n

Jo asutusten l\u00e4pi ajaessamme n\u00e4imme naaras sinirastaan ja heti ensimm\u00e4iselt\u00e4 pys\u00e4hdykselt\u00e4 l\u00f6ytyi poijuilta istuskelemasta merimetsoja sek\u00e4 2 arabiantiiraa. My\u00f6hemm\u00e4t pys\u00e4hdykset eiv\u00e4t nek\u00e4\u00e4n tuottaneet arabianmerimetsoa saati ohjasnokitiiroja, vain tavallisia merimetsoja sek\u00e4 pikkut\u00f6yht\u00f6- ja riuttatiiroja, pari pikkutiiraa sek\u00e4 pari arabiantiiraa lis\u00e4\u00e4 ja my\u00f6s nuolihaukka saatiin reissupinnaksi. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Merelle tuijotettiin h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n saakka, mutta kev\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4iset arabianmerimetsot ja ohjasnokitiirat eiv\u00e4t viel\u00e4 olleet saapuneet, n\u00e4iden kuten muidenkin my\u00f6h\u00e4isten saapujien osalta kev\u00e4t oli selv\u00e4sti my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n

Hotellillemme p\u00e4\u00e4simme lopulta v\u00e4synein\u00e4 ja ehk\u00e4 hieman pettynein\u00e4 klo 21.00. <\/p>\n

7.4. Vaihteeksi l\u00e4nteen <\/strong><\/p>\n

Normaaliin aikaan suuntasimme Jahra east outfallille, jossa olimme kuuden j\u00e4lkeen. Aikaa oli vain v\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 meill\u00e4 oli taas sovittu tapaaminen jo klo 8.30. Niinp\u00e4 hajaannuimme koluamaan eri puolille, osa kuvaamaan huitteja, osa opiskelemaan kerttusia ja Tertsi koluamaan putkella hietikkoa ja rantaa. Tertsi vetikin kunnon pommin, kun l\u00f6ysi aasiankiurun ruokailemasta kirvisten ja keltav\u00e4st\u00e4r\u00e4kkien seasta. Laji oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin helppo tuntea ja sit\u00e4 tietysti kuvattiin ja jopa \u00e4\u00e4nitettiinkin, kun lintu kertaalleen nousi siivilleen ja kierteli hetken \u00e4\u00e4nnellen yll\u00e4mme ennen kuin laskeutui taas nousuvesien kastelemalle hietikolle. My\u00f6s 4 pronssi-iibist\u00e4 ja mustaviklo havaittiin. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Kohta jouduimme kuitenkin kiiruhtamaan, sill\u00e4 meill\u00e4 oli jo kiire kohti l\u00e4ntt\u00e4, sill\u00e4 8.30 tapasimme p\u00e4iv\u00e4n oppaamme George Gregoryn sek\u00e4 britit ja jatkoimme Al Abraqin farmille pikkulintu- ja arovarpushaukkajahtiin. <\/p>\n

Paikalla olikin jo melkoinen jahti k\u00e4ynniss\u00e4, kun paikalliset olivat ampumassa lintuja. Heti parkkipaikalla istui tuoleilla p\u00f6ytien \u00e4\u00e4ress\u00e4 miehi\u00e4 haulikko kourassa ja ampuivat kaikkea mik\u00e4 ylitse sattui lent\u00e4m\u00e4\u00e4n. P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 lojui pari kuollutta hopeatilhe\u00e4 sek\u00e4 turturikyyhky.<\/p>\n

Ehk\u00e4p\u00e4 onneksemme olimme paikalla varsin my\u00f6h\u00e4\u00e4n eik\u00e4 lintuja ollut maastossa kovinkaan paljon, sill\u00e4 vaikka muissa retkiraporteissa oli paikallisten ammuskeluharrastuksesta mainittu, tuntui touhun n\u00e4keminen silti \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n pahalta! <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

K\u00e4vely familla tuotti viel\u00e4 mm. kuolleen r\u00e4\u00e4kk\u00e4haikaran, kyl\u00e4p\u00f6ll\u00f6sen, varpushaukan, liron, molempia mehil\u00e4issy\u00f6ji\u00e4 sek\u00e4 joukon hernekerttuja ja muita pikkulintuja. Puskista ja puista l\u00f6ytyi toki mukavasti el\u00e4vi\u00e4kin lintuja, joista n\u00e4ist\u00e4kin mm. id\u00e4norfeuskerttua oli ammuttu ja sen jalka roikkui ik\u00e4v\u00e4sti. Pirist\u00e4vi\u00e4 haviksia olivat mm. 4 harmaakultarintaa sek\u00e4 pikkusieppo. <\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4n l\u00e4mmetty\u00e4 liian kuumaksi, ajoimme vauhdikkaasti maan halki Dohaan, jossa nyt oli nousuvesi paremmassa vaiheessa kuin ensimm\u00e4isell\u00e4 k\u00e4ynnill\u00e4mme. Niinp\u00e4 nyt luolakahlaajien lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4simme seulomaan ja laskemaan my\u00f6s pienempi\u00e4 kahlaajia. Yl\u00e4nk\u00f6tyllien seasta seulottiin kymmenkunta aavikkotylli\u00e4, suosirrej\u00e4 arviotiin olevan 1000, pikkusirrej\u00e4 50, j\u00e4nk\u00e4sirri\u00e4isi\u00e4 25, karikukkoja 150, lampivikloja 20, rantakurveja 120, kuoveja 600 ja punakuireja 500, punajalkavikloja 40, avosetti ym. My\u00f6s mustap\u00e4\u00e4lokki ja riuttahaikara saatiin reissupinnalistalle. Illaksi suuntasimme taas Outfallille, josta britit olivat bonganneet aasiankiurumme ja todenneet paikalla olevan kaksi lintua. Ilta kului kiuruja ja huitteja kuvatessa, kerttusia \u00e4\u00e4nitelless\u00e4 ja rannan lintuja seuloessa. Mukavia haviksia olivat mm. naaras sitruunav\u00e4st\u00e4r\u00e4kki sek\u00e4 iso rotantapainen otus, joka huittimutkassa h\u00e4tisteli pikkuhuitteja. <\/p>\n

Hotellille palattuamme jaksoimme viel\u00e4 uupuneina k\u00e4vell\u00e4 l\u00e4heiseen intialaiseen ravintolaan iltahuudon pitoon ja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. P\u00e4iv\u00e4n lajisaldoksi olimme taas ohi mennen kasanneet 128 lajia eli taas uuden Kuwaitin enn\u00e4tyksen. Nukkumaan p\u00e4\u00e4simme vasta 23.00. <\/p>\n

8.4. Green Islandille ja etel\u00e4\u00e4n <\/strong><\/p>\n

Her\u00e4simme laiskoina vasta 5.30 ja 5.50 olimme matkalla kohti Green Islandia. Taas sattumalta britit olivat my\u00f6s paikalla. He olivat jo aiemmin olleet paikalla, joten pian l\u00f6ysimme samoilta paikoilta ensimm\u00e4iset punaper\u00e4bulbulit sek\u00e4 hopeatilhet. Aamu oli eritt\u00e4in tuulinen, joten lintuja oli varsin v\u00e4h\u00e4n ja kuvaaminen vaikeaa. Kuitenkin niin punaper\u00e4- (yht. 4) ja valkoposkibulbuleista, hopeatilhist\u00e4, pihamainoista ja kesyst\u00e4 balkaninsiepostakin saatiin kuvia aikaiseksi. Ylitsemme muutti 5 ruskohaikaraa ja 21 pikkutuulihaukan parvi kierteli hetken yll\u00e4mme. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Klo 10 l\u00e4hdimme taas kohti etel\u00e4\u00e4 ja poimimme Pekan kyytiin kotipihaltaan, jossa lenteli reissun ensimm\u00e4iset vaaleakiit\u00e4j\u00e4t sek\u00e4 vilahti kalliop\u00e4\u00e4skylaji. <\/p>\n

Etel\u00e4ss\u00e4 k\u00e4vimme Power plant reedsill\u00e4 sek\u00e4 muutamalla muulla paikalla, mutta mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4 ei tullut vastaan, kivikkorastaita sent\u00e4\u00e4n jokunen. Tuuli oli yltynyt todella hurjaksi ja aavikoilla oli suorastaan hiekkamyrsky. P\u00f6lisev\u00e4 hiekka haittasi my\u00f6s n\u00e4kyvyytt\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n mietimme menemmek\u00f6 lainkaan Ras Al Zuriin. Onneksi l\u00e4hdimme sill\u00e4 matkalla n\u00e4imme komean 30 hopeatilhen parven. Portilla olimme taas brittien kera klo 16.00. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

N\u00e4kyvyys merelle oli niin surkea, ett\u00e4 Mark p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 komppaisimme mm. aavikkokehr\u00e4\u00e4j\u00e4n varalta alueella olleen suuren aukean. Heti p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme aukean reunaan jaloistamme l\u00e4hti nelj\u00e4 sirkkua lentoon, jotka onneksemme laskeutuivat pian maahan. Kahden peltosirkun kera oli keltap\u00e4\u00e4sirkkupariskunta! My\u00f6s pari viiri\u00e4ist\u00e4 ja arovarpusparvi kompattiin ilmaan ennen kuin suuntasimme tutuille staijipaikoille, joilta ei kuitenkaan n\u00e4kynyt senk\u00e4\u00e4n verta lintuja kuin edellisell\u00e4 k\u00e4ynnill\u00e4 \u2013 vain 8 merimetsoa, riuttahaikara sek\u00e4 jokunen arabiantiira. <\/p>\n

Illalla k\u00e4vimme viel\u00e4 uudelleen Power plant reedsill\u00e4 aavikkokehr\u00e4\u00e4j\u00e4n toivossa, mutta havainnot j\u00e4iv\u00e4t kivikkosatakieliin ja kaspiankerttuihin ym. Nukkumaan p\u00e4\u00e4simme noin 21.45. <\/p>\n

9.4. wp-pinnaton p\u00e4iv\u00e4, muttei sent\u00e4\u00e4n kaikille <\/strong><\/p>\n

Aamusta taas perinteiseen aikaan suuntasimme Sabah Al Salemiin etsim\u00e4\u00e4n paikalla muutamaan otteeseen havaittuja kategorialajeja eli kyl\u00e4- ja viirukutojia. Havainnot j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin muutamiin lutakossa hiippailleisiin kahlaajiin sek\u00e4 ainakin 45 nunnataskuun. Sattumalta l\u00f6ysimme l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 kuitenkin toisenkin hyv\u00e4n n\u00e4k\u00f6isen ruovikkoalueen, jota kohti k\u00e4velless\u00e4mme edest\u00e4ni l\u00e4hti pieni vaalea kerttu. Lintu tippui hetkeksi vallille heiluttelemaan pyrst\u00f6\u00e4\u00e4n ja sain sen tunnistettua helposti k\u00e4\u00e4pi\u00f6kertuksi. Lintu onneksi l\u00f6ytyi viel\u00e4 pariin otteeseen, joten muut kuin min\u00e4 ja Hanna p\u00e4\u00e4siv\u00e4t juhlimaan taas yht\u00e4 elist\u00e4. <\/p>\n

Jatkoimme taas kerran Jahra east outfallille, joka osasi yh\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4\u00e4! Jo matkalla n\u00e4kyi 4 sinin\u00e4rhe\u00e4 ja lutakoilta l\u00f6ytyi 3 kaspiantylli\u00e4. Ruovikossa olivat kerttuset hyvin \u00e4\u00e4ness\u00e4 ja n\u00e4kyvill\u00e4. Ainakin 5 laulavaa basrankerttusta, muutamia papyruskerttusia sek\u00e4 rastas-, ruoko- ja rytikerttusia, osmank\u00e4\u00e4mikerttuset sen sijaan tyytyiv\u00e4t vain kutsu\u00e4\u00e4ntelem\u00e4\u00e4n. Aasiankiurut olivat edelleen paikalla. Ranta puolestaan oli t\u00e4ynn\u00e4 kahlaajia, p\u00e4\u00e4osassa olivat 2000 pikkusirri\u00e4, my\u00f6s r\u00e4yski\u00e4 oli reilut 60, silkkihaikaroita 38, ruskohaikaroita 12 ja y\u00f6haikaroita 3. Viel\u00e4 pois ajaessamme l\u00f6ytyi tien varresta komea yl\u00e4nk\u00f6kiuru, outfall oli taas n\u00e4ytt\u00e4nyt kyntens\u00e4! <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Aamup\u00e4iv\u00e4ksi jatkoimme taas Talhaan, jossa ei kuitenkaan t\u00e4ll\u00e4 kertaa ollut juuri muuta kuin reilut 30 arovarpusta, jotka arkoina eiv\u00e4t uskaltautuneet altaalle juomaan, ennen kuin olimme tarpeeksi kaukana altaasta. <\/p>\n

K\u00e4vimme my\u00f6s l\u00e4heisell\u00e4 Sabriya farmsilla, jolla oli n\u00e4hty ainakin mahdollinen arovarpushaukka, mutta emme l\u00f6yt\u00e4neet kyl\u00e4p\u00f6ll\u00f6st\u00e4 kummempaa. Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kiertelimme viel\u00e4 Jahra farmsilla, jossa n\u00e4kyi taas mm. intianmainoja, smyrnankalastaja, balkaninsieppo, todella runsaasti lepp\u00e4lintuja sek\u00e4 mist\u00e4 lie tullut\/karannut senegalinkaija. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Illalla suuntasimme taas ravintolaan. Kuhno j\u00e4i potemaan flunssaansa ja Kilpimaa lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ei ollut mik\u00e4\u00e4n yll\u00e4ri, ett\u00e4 kuskeina toimineet olivat aina iltaisin viel\u00e4 muita v\u00e4syneempi\u00e4. Itseh\u00e4n ajoin koko ajan.<\/p>\n

10.4. Pitk\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 <\/strong><\/p>\n

Linjaman ja Hannan kanssa her\u00e4simme jo 03.45 ja suuntasimme saman tien kohti outfallia. Tarkoituksenamme oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4\u00e4n rantakanoja sek\u00e4 aamutunteina innokkainta lauluaan esitt\u00e4vi\u00e4 kerttusia. Olimme paikalla jo klo 4.15 mutta kauhuksemme saimme huomata, ett\u00e4 edellinen poikkeuksellisen korkea nousuvesi oli kastellut koko hietikon aivan mutavelliksi. <\/p>\n

Kokeilimme sinnikk\u00e4\u00e4sti nelivedolla m\u00f6nki\u00e4 pelipaikalle ja vaikka oli pime\u00e4\u00e4, pystyimme ajamaan navigaattorin avulla tarkasti aiemmin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4mme reitti\u00e4 pitkin. Silti parin sadan metrin ajon j\u00e4lkeen oli pakko k\u00e4\u00e4nty\u00e4 takaisin, sill\u00e4 mutelikko oli aivan liian upottavaa ja liukasta. Niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4timme ottaa muutaman p\u00e4iv\u00e4n tauon j\u00e4lkeen suunnaksi Sulaibikhatin ja yritt\u00e4\u00e4 ruskoper\u00e4lepink\u00e4ist\u00e4. <\/p>\n

Pienen tyytt\u00e4ilyn j\u00e4lkeen saimme portin aukaisijan hereille ja p\u00e4\u00e4simme komppaamaan Sulaibikhatia. Pensastimali l\u00f6ytyi taas ja huikeat 138 ruskohaikaraa muutti ylitsemme kuudessa parvessa; suurimmassa parvessa oli jopa 49 lintua. Edellinen Kuwaitin p\u00e4iv\u00e4enn\u00e4tys oli 22 ruskohaikaraa! <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Jo aamuseitsem\u00e4lt\u00e4 meid\u00e4n piti olla Kabdin Shuwaikhissa KISR:in (Kuwait Institute for Scientific Research) tutkimusalueen portilla tapaamassa Gary Brownia, jonka avulla p\u00e4\u00e4simme yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n arabianaavikkokiurua. Olimme portin tuntumassa hieman etuajassa ja hetken juteltuamme Garyn kanssa saapui toinen autolastillisemmekin. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Pienen ajon j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4simme kiurubiotooppiin eik\u00e4 aikaakaan, kun ensimm\u00e4iset kaksi arabianaavikkokiurua l\u00f6ytyiv\u00e4t pensaikkoiselta aavikolta. Kiersimme Garya seuraten toistakymment\u00e4 kilometri\u00e4 aavikon pikkuteit\u00e4 ajellen ja n\u00e4imme pari arabianaavikkokiurua lis\u00e4\u00e4 sek\u00e4 ensimm\u00e4iset saharanvarpuskiurut. Puolentoista tunnin ajan saimme kierrell\u00e4 kesken\u00e4mme alueella, jolla oli my\u00f6s Garyn kyh\u00e4\u00e4m\u00e4 lintujen juomapaikka piilokojuineen. Altaalla k\u00e4vikin kuhina, sill\u00e4 ainakin 50 arovarpusta ja lyhytvarvaskiurua sek\u00e4 parikymment\u00e4 saharanvarpuskiurua sek\u00e4 pari kaspianpikkukiurua k\u00e4vi silt\u00e4 juomassa. Kuvia siis saatiin n\u00e4ist\u00e4 lajeista mukavasti, mutta arabianaavikkokiuru n\u00e4htiin en\u00e4\u00e4 vain kertaalleen lyhyesti suuressa lyhytvarvaskiuruparvessa eik\u00e4 sit\u00e4 saatu kuvattua. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Klo 10 l\u00e4hdimme ajamaan kohti Pivotia, jonne saavuttuamme meill\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ollut paljon aikaa, sill\u00e4 alueelta piti poistua klo 12.00 menness\u00e4. Niinp\u00e4 kummempaa ei ehditty havaita, toki m\u00e4r\u00e4ll\u00e4 pellolla oli taas 129 p\u00e4\u00e4skykahlaajan parvi sek\u00e4 kuivemmissa osissa runsaasti nunnataskuja. <\/p>\n

Jatkoimme seuraavaksi Doha Southin altaille, jossa n\u00e4kyi 4 aasiansulttaanikanaa, kahden lapasorsan ja yhden haapanan parvi, 3 kalliop\u00e4\u00e4sky\u00e4 sek\u00e4 nuori y\u00f6haikara. Dohassa ei n\u00e4kynyt mit\u00e4\u00e4n uutta, joten jatkoimme pian viel\u00e4 Dohan altaille. Siell\u00e4 t\u00f6rm\u00e4simme taas lintujen ampujiin. Isukki oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt l\u00e4hte\u00e4 lasten kanssa ampumaan lintuja autosta. Kerran noustessamme er\u00e4\u00e4lle vallille tarkistamaan altaan kahlaajia, ammuttiin vastarannalta vedess\u00e4 olevia lintuja siten, ett\u00e4 olimme t\u00e4ydellisesti tulilinjalla. Eip\u00e4 auttanut kuin l\u00e4hte\u00e4 livohkaan ja singahtaa autoon turvaan. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

K\u00e4vimme Pizza Hutissa sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4, joka kuten kaikki McDonaldsit ja Burger Kingitkin sijaitsi aivan moskeijan vieress\u00e4. Illan jo h\u00e4m\u00e4rt\u00e4ess\u00e4 ajoimme Talhaan, jossa Pekka oli meit\u00e4 odotellessaan kuvannut mm. keltap\u00e4\u00e4sirkkua. Pekalta saimme kuulla musertavan uutisen. T\u00e4m\u00e4 oli ollut reissumme aikana ainoa p\u00e4iv\u00e4, kun joku muu porukka oli mennyt Ras Al Zuriin, mutta me emme. Olimme ajatelleet, ett\u00e4 mik\u00e4li t\u00e4n\u00e4\u00e4n n\u00e4kyy arabianmerimetsoja tai ohjasnokitiiroja n\u00e4emme ne viel\u00e4 my\u00f6hemmin tekem\u00e4ll\u00e4mme keikalla, jopa varmemmin kuin nyt \u2013 emmep\u00e4 olleet osanneet arvata, ett\u00e4 britit n\u00e4kisiv\u00e4t n\u00e4iden lajien lis\u00e4ksi pikkufregattilinnunkin! <\/p>\n

Musertuneina siirryimme komppaamaan keitaan aluetta vain hetken ennen pime\u00e4\u00e4, mutta onneksi pirist\u00e4vi\u00e4 haviksia l\u00f6ytyi. Ensin Tertsi l\u00f6ysi valtaisan muurahaisten kulkuv\u00e4yl\u00e4n, joka puolen metrin levyisen\u00e4 kulki molempiin suuntiin koloissa sijaitsevalta pes\u00e4lt\u00e4\u00e4n ainakin viidenkymmenen metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Ja kohta saatiin juosta, kun Kuhno l\u00f6ysi koiras tarhavarpusen keitaan uloimmasta puusta. Taas paukahti meille Turkissa k\u00e4ym\u00e4tt\u00f6mille (min\u00e4 ja Hanna) wp-pinna! Viherkonnat aloittivat hurinansa altaalla, mutta mit\u00e4\u00e4n hietakyyhkyj\u00e4 ei altaalle saapunut edes pime\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Iltaretkemme tavoitteena oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aavikkokehr\u00e4\u00e4j\u00e4 ja niinp\u00e4 pys\u00e4htelimme suojelualueella muutamia kertoja soittamaan atrappia. Portille menness\u00e4 emme kuitenkaan olleet havainneet mit\u00e4\u00e4n. Portilla pyysimme, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisimme jatkamaan p\u00e4\u00e4tien toisella puolella olleesta portista suojelualueen toiseen osaan ja kohta pys\u00e4hdyimmekin paikkaan, jossa edelliskev\u00e4\u00e4n\u00e4 Pekka oli ryhm\u00e4n kanssa kuullut aavikkokehr\u00e4\u00e4j\u00e4n. Hetkeen paikalla ei kuulunut kuin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4n kova\u00e4\u00e4nisi\u00e4 \u201dtilulilu\u201d-kaskaita, mutta kohta taustalta soi upea aavikkokehr\u00e4\u00e4j\u00e4n laulu! Hiippailimme Linjaman kanssa s\u00e4kkipime\u00e4ll\u00e4 aavikolla satoja metrej\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi lintua \u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta se tuntui pikkuhiljaa siirtyv\u00e4n samalla kauemmaksi. Onneksi keli oli \u00e4\u00e4nitt\u00e4miseen aivan t\u00e4ydellinen, joten erinomaiset \u00e4\u00e4nitykset saatiin! <\/p>\n

Havaittuamme viel\u00e4 hauskan y\u00f6el\u00e4j\u00e4n hyppyrotan, saatiin pitk\u00e4 retkip\u00e4iv\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ja k\u00e4mpille p\u00e4\u00e4simme vihdoin klo 22.00 ja ei muuta kuin suihkuun ja unten maille. Taas oli ollut melkoinen lintup\u00e4iv\u00e4! Toki pikkufregattilintu hieman ketutti, mutta tiesimmep\u00e4h\u00e4n ainakin mit\u00e4 tehd\u00e4 seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u2026 <\/p>\n

11.4. Taas etel\u00e4\u00e4n <\/strong><\/p>\n

L\u00e4hdimme siis heti aamusta kohti etel\u00e4\u00e4 ja suorinta tiet\u00e4 ajoimme etel\u00e4isimp\u00e4\u00e4n mahdolliseen (ja kaiketi nykyisin ainoaan, johon on p\u00e4\u00e4sy) staijipaikkaan Khiraniin. Taas kerran saimme osamme lintujen ampumiskulttuurista, kun keskell\u00e4 kerrostalol\u00e4hi\u00f6t\u00e4 ammuttiin lintuja autosta ja mekin saimme taivaalta putoavia hauleja niskaamme \u2013 Tertsi jopa p\u00e4\u00e4h\u00e4n! Onneksi t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei staiji-intoamme v\u00e4hent\u00e4nyt, sill\u00e4 toiveissa oli musta kapeasiipinen kummajainen. Merell\u00e4 liikkui alkuun mukavasti tiiroja ja lokkeja mutta kaikkien suunta oli uhkaavasti kohti etel\u00e4\u00e4; j\u00e4isik\u00f6 meille viel\u00e4 parhailla paikoilla Ras Al Zurissa katsottavaa? Kaukaisuudessa lepatteli muutama ohjasnokitiirakandi, mutta et\u00e4isyys ja vastavalo eiv\u00e4t antaneet mahdollisuutta varmaan m\u00e4\u00e4ritykseen. Merelt\u00e4 plokkasimme haukkamaisesti lent\u00e4v\u00e4n linnun, joka toi ensin mieleen varpushaukan ja pian mink\u00e4 lie nokihaukan. Lintu lensi suoraviivaisesti meit\u00e4 kohti ja oli jo aika l\u00e4hell\u00e4 ennen kuin tajusimme, ett\u00e4 se oli kehr\u00e4\u00e4j\u00e4. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Klo 9.00 olimme taas kerran Ras Al Zurin portilla ja saman tien ajoimme uloimmalle staijipaikalle. Paikalla oli nyt uusi suoraan lentokent\u00e4lt\u00e4 saapunut brittiryhm\u00e4 wp-pinnak\u00e4rken\u00e4 itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4 Lee Evans etunen\u00e4ss\u00e4. Vesi oli korkealla ja l\u00e4hisaarilla ei ik\u00e4v\u00e4ksemme k\u00f6k\u00f6tt\u00e4nyt mustaa ronttia, vain kourallinen tuttuja tiiroja. Onneksi ohjasnokitiiroja alkoi sent\u00e4\u00e4n l\u00f6yty\u00e4 ja kohta muutama erehtyi ihan mukavasti sellaiselle et\u00e4isyydelle, ett\u00e4 niit\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin \u2013 no jos ei nyt sent\u00e4\u00e4n ihailemaan, niin ainakin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tuntomerkit mukavasti. Merimetsoja ei n\u00e4kynyt kuin nelj\u00e4, mutta yhdest\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 Brianin johdolla saatiin esiaikuinen arabianmerimetso aikaiseksi, joten britit l\u00e4htiv\u00e4t kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n muita rannan paikkoja. Me emme kuitenkaan olleet t\u00e4h\u00e4n havikseen kovinkaan tyytyv\u00e4isi\u00e4, sill\u00e4 merimetso ei ollut todellakaan ollut m\u00e4\u00e4rityset\u00e4isyydell\u00e4 – tai itseasiassa me olimme pit\u00e4neet sit\u00e4 ennemminkin tavallisena merimetsona. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Noin klo 11.00 plokkasin \u00e4\u00e4rioikealta tumman merimetson lent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 varsin karimetsomaisesti matalalla meren yll\u00e4. Kohta tuijotimme herke\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koko porukka lintua, joka lensi editsemme, mutta inhottavasti kaartaen siten, ett\u00e4 se pysyi koko ajan yht\u00e4 kaukana. Lintu lensi merimetsoa kevyemmin, oli selke\u00e4sti takapainoisempi ja pitk\u00e4 kapea kaula sek\u00e4 ohut nokka erottuivat hyvin. Onneksemme lintu lopulta muutaman kiepauksen j\u00e4lkeen laskeutui ensin uimaan er\u00e4\u00e4n merimerkin juurelle ja lopulta pomppasi tolpalle istumaan \u2013 ja kuin tilauksesta tolpalla oli my\u00f6s pari merimetsoa. Zoomilla onnistuimme linnun rapsuttaessa nokalla mahaansa sopivassa kulmassa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n jopa ohuen valkoisen silm\u00e4kulmajuovankin \u2013 vanha arabianmerimetso! Britit soitettiin paikalle, mutta juuri kun he olivat juoksemassa rantaan, ajoi moottorivene linnut lentoon ja ainoastaan parin britin onnistui n\u00e4hd\u00e4 oikea lintu lent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaukana suoraviivaisesti kohti etel\u00e4\u00e4 – aivan pienen\u00e4 pisteen\u00e4. Siin\u00e4 tilanteessa eiv\u00e4t l\u00e4hell\u00e4 uiskennelleet pullonokkadelfiinitk\u00e4\u00e4n hymyilytt\u00e4neet brittej\u00e4. <\/p>\n

Hetken viel\u00e4 staijailimme merelle ja n\u00e4imme noin 30 ohjasnokitiiran parven kalastelemassa kaukana merell\u00e4 ja merikihun matkaavan editsemme kohti etel\u00e4\u00e4. Noin klo 12.00 jatkoimme Power plant reedsille tyytyv\u00e4isin\u00e4. Ruovikossa lauloi kaksi basrankerttusta ja kivikkosatakieli\u00e4 l\u00f6ytyi muutamia. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Seuraavan stopin teimmme Fahaheelin satamassa, jossa n\u00e4kyi ainoastaan pari arabiantiiraa. L\u00e4heinen puisto tarjosi kivikkorastaan ja etel\u00e4nsatakielen, muttei mit\u00e4\u00e4n uutta. Pekka jatkoi puistolta kotiinsa ja me jatkoimme taas kerran Dohaan. Puuttuihan muilta kuin minulta ja Hannalta yh\u00e4 t\u00f6yht\u00f6tiira wp-pinnoista. Dohassa ei kuitenkaan ollut oikein muitakaan tiiroja tarjolla, joten annoimme ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa reissun aikana v\u00e4symykselle periksi ja p\u00e4\u00e4timme jatkaa suorinta tiet\u00e4 hotellillemme. <\/p>\n

Onneksi olimme hyytyneet, sill\u00e4 jo hotellille klo 17.15 p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme huomasimme, ett\u00e4 tuuli oli yltynyt ja synk\u00e4t ukkospilvet salamoivat jatkuvasti horisontissa. Ja kun myrsky saapui kohdille tuntui kuin pommi olisi r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt! Ensin tuli hiekkaa mukanaan kuljettanut paineaaltomainen tuuli, joka oli paiskata ikkunat sis\u00e4\u00e4n. Hanna, joka seisoi ikkunan vieress\u00e4 salamointia ihaillen, sai ikkunanpuitteista tulvahtaneet hiekat p\u00e4\u00e4lleen. Samaan aikaan Kuhno, joka oli suihkussa autuaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 mist\u00e4\u00e4n myrskyst\u00e4, juoksi huoneeseen s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4nyt ilme naamallaan ja sopersi, ett\u00e4:\u201d Kylpp\u00e4rin tuuletin tuli hulluksi!\u201d. Kohta alkoi raesade, joka piiskasi ikkunaa vasten huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n kuin sit\u00e4 seurannut vesisade, joka kohta tulvi kaduilla. Tuuli taivutteli valotolppia aivan mutkalle, vei mukanaan lippuja lipputangoista, mainokset lenteliv\u00e4t kaduilla ja n\u00e4immep\u00e4 yhden peltikatonkin matkaavan sen mukana. Onneksi emme olleet liikenteess\u00e4, sill\u00e4 saatoimme vain kuvitella, mink\u00e4laisessa sekasorrossa normaalistikin sekasortoinen liikenne oli! Sateen vihdoin loputtua k\u00e4p\u00f6ttelimme takit p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vakioravintolaamme sy\u00f6p\u00f6ttelem\u00e4\u00e4n sek\u00e4 purkamaan kahden p\u00e4iv\u00e4n iltahuudot. <\/p>\n

12.4. Loppuhuipennus <\/strong><\/p>\n

Viimeinen retkip\u00e4iv\u00e4 aloitettiin normaaliin aikaan ja klo 5.45 l\u00e4hdimme kaikki matkatavarat kyytiin pakattuina taas kohti l\u00e4ntt\u00e4 ja Al Abraqia. My\u00f6h\u00e4styimme jonkin verran Pekan kanssa sopimastamme tapaamisesta km 41:n kohdalla, mutta t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytti saaneen ajan hyvin kulumaan kuvatessaan valko-otsalepink\u00e4ist\u00e4. <\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Al Arbraqissa oli todella paljon lintuja mutta niin oli niiden ampujiakin. J\u00e4rkytyimme ihan todella menossa olleesta teurastuksesta! Mehil\u00e4issy\u00f6ji\u00e4 ja haarap\u00e4\u00e4skyj\u00e4 tippui taivaalta koko ajan ja saimme todeta paikalliset ampujat aivan liian hyviksi, sill\u00e4 l\u00e4hes joka laakilla tippui lintu taivaalta. Yll\u00e4mme kaarrellut pikkukotkakin sai ainakin kolmen laukauksen haulit itseens\u00e4, mutta sinnikk\u00e4\u00e4sti se jatkoi kaarteluaan \u2013 mutta tuskin pitk\u00e4\u00e4n. Ihmeen kesy\u00e4 tuulihaukkaakin kuvasimme hetken, ennen kuin tajusimme, ett\u00e4 silt\u00e4 puuttui puolet nokasta. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Siirrytty\u00e4mme sisemm\u00e4lle farmin puiden suojaan p\u00e4\u00e4simme onneksi kauemmaksi pihalla olleista ampujista. Toki farmin aitojen ulkopuolella oli my\u00f6s sota k\u00e4ynniss\u00e4. Kuolleita lintuja l\u00f6ytyi runsaasti, mutta osasyyn\u00e4 oli varmasti ollut my\u00f6s edellisiltainen myrsky, sill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 se oli aiheuttanut paljon vaurioita puustoonkin ja ainakin osa pikkulinnuista n\u00e4ytti enneminkin hukkuneilta kuin ammutuilta. <\/p>\n

El\u00e4vi\u00e4kin hysyj\u00e4 riitti silti joka puuhun ja lajisto oli monipuolista. Varpushaukkoja l\u00f6ytyi palmuista useita ja viimein ylitsemme lensi vanha arovarpushaukka! Ajoimme Pekan kanssa lintua pariin otteeseen lentoon, mutta koskaan se ei suostunut lent\u00e4m\u00e4\u00e4n ajosuunnassa v\u00e4ijyneit\u00e4 kuvaajiamme kohti. Linnun ajaminen oli tietysti vaarallista senkin takia, ett\u00e4 heti selk\u00e4puolellamme v\u00e4ijyiv\u00e4t ampujasankarit, joiden onnistuikin n\u00e4htemme tiputtaa ainakin yksi varpushaukka. Lopulta emme kaikki saaneet kovinkaan hyv\u00e4\u00e4 havaintoa arovarpushaukasta, mutta juuri, kun olimme menett\u00e4\u00e4 toivomme, n\u00e4ki osa porukasta nuorenkin arovarpushaukan. <\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

P\u00e4\u00e4timme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 haukat rauhaan ja siirryimme komppaamaan puskia. Pikkulepink\u00e4inen n\u00e4kyi reissupinnaksi ja pari harmaakultarintaa oli edelleen paikalla. Kivikkosatakieli\u00e4, ruostepyrst\u00f6j\u00e4, kaspiankerttuja, vaaleakultarintoja, basrankerttusia ja muuta s\u00e4l\u00e4\u00e4 riitti seulottavaksi. Kilpimaa l\u00f6ysi 500-millisens\u00e4 l\u00e4pi todella mielenkiintoisen n\u00e4k\u00f6isen kultarinnan. Linnulla ei ollut lainkaan paneelia, sen ulottuma oli lyhyt, silm\u00e4 suuri tehden ilmeen muutenkin erikoisen n\u00e4k\u00f6iseksi eik\u00e4 se nykinyt lainkaan pyrst\u00f6\u00e4\u00e4n suuntaan eik\u00e4 toiseen edes ollessaan hermostunut, mutta mik\u00e4 ik\u00e4vint\u00e4 se ei \u00e4\u00e4nnellyt lainkaan. Maastom\u00e4\u00e4ritimme linnun aavikkokultarinnaksi, mutta onneksi saimme siit\u00e4 my\u00f6s kuvia. Kuvaustilannetta toki h\u00e4iritsi vaaleakultarinta, joka v\u00e4lill\u00e4 siirtyi naapuripuusta kuvaamamme linnun viereen ja hy\u00f6kk\u00e4si pariin otteeseen t\u00e4m\u00e4n kimppuunkin, niinp\u00e4 kuvia tuli kaikille molemmista linnuista ja kuvien tulkinta onkin sitten kinkkist\u00e4 \u2013 kumpikos lintu onkaan miss\u00e4kin kuvassa? (Ja niinh\u00e4n siin\u00e4 k\u00e4vi, ettei m\u00e4\u00e4ritys varmentunut j\u00e4lkik\u00e4teenk\u00e4\u00e4n muuten kuin, ett\u00e4 lintu ei ollut aavikkokultarinta, vaan ilmeisesti joku kerttunen. Joku outo rytikerttunen lienee l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 totuutta. Maastossa lintu ei kyll\u00e4 p\u00e4tk\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n rytky\u00e4 muistuttanut\u2026) <\/p>\n

Aamun l\u00e4mmetty\u00e4 kuumaksi v\u00e4hentyi ammunta ja palattuamme parkkipaikalle olivat kaikki kuolleet linnut kadonneet, ilmeisesti siis paikalliset kuitenkin ker\u00e4\u00e4v\u00e4t saaliinsa. Mit\u00e4 lie niille tekev\u00e4t? Valitettavasti ainakin mehil\u00e4issy\u00f6ji\u00e4 lojui yh\u00e4 maassa siipirikkoina. <\/p>\n

T\u00e4ytyy kuitenkin ottaa huomioon sekin seikka, ett\u00e4 Al Abraqin ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 aavikko tappaa lintuja paljon enemm\u00e4n kuin t\u00e4m\u00e4n viimeisen keitaan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuva ammuskelu. Al Abraq on lopulta varmasti pelastus valtaosalle sinne osuvista linnuista, vain pieni osa paikalle osuvista linnuista kuitenkaan tulee ammutuksi. <\/p>\n

Kun olimme tekem\u00e4ss\u00e4 l\u00e4ht\u00f6\u00e4 tuli aamun uutispommi Pekalle puhelimitse: Brian ja Lee olivat n\u00e4hneet aamulla Sulaibikhatissa meit\u00e4 jo nelj\u00e4\u00e4n otteeseen karttaneen ruskoper\u00e4lepink\u00e4isen \u2013 se siis oli yh\u00e4 paikalla! Edellisvuonnahan viimeinen havainto oli ollut juuri n\u00e4ihin aikoihin. Niinp\u00e4 ajoimme seuraavaksi pitk\u00e4n siirtym\u00e4n Sulaibikhatiin, jossa n\u00e4imme pari hopeatilhe\u00e4, viiri\u00e4isen, kivikkosatakieli\u00e4 ym. Brian, joka edelleen oli paikalla, ei ollut havainnut lepink\u00e4ist\u00e4 en\u00e4\u00e4 ensihavainnon j\u00e4lkeen, josta oli jo 5 tuntia, joten p\u00e4\u00e4timme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikki viimeisen kortin varaan ja tulla paikalle viel\u00e4 illalla, vaikka kukaan ei kaiketi koskaan ollut n\u00e4hnyt lintua paikalla illalla. <\/p>\n

Jatkoimme Jahra poolsille, jossa aasiansulttaanikanojen ja tuttujen sorsien lis\u00e4ksi kellui 7 vesip\u00e4\u00e4sky\u00e4. Outfallilla vesip\u00e4\u00e4skyj\u00e4 oli ainakin 64 lis\u00e4\u00e4. Aasiankiurut olivat yh\u00e4 paikalla kuten my\u00f6s pari vuorikirvist\u00e4, reissun eka harmaasirkku ym. Dohassa kahlaajatilanne oli l\u00e4hes ennallaan, tiiroja oli taas paikalla ihmeen v\u00e4h\u00e4n, joten t\u00f6yht\u00f6tiirat saimme unohtaa. J\u00e4nk\u00e4sirri\u00e4isi\u00e4 laskimme mukavat 70 lintua. <\/p>\n

Hyv\u00e4stelimme Pekan ja kiittelimme t\u00e4t\u00e4 kaikista j\u00e4rjestelyist\u00e4 sek\u00e4 opastetuista lintup\u00e4ivist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4timme viel\u00e4 menn\u00e4 viimeiseksi valoisaksi tunniksi Sulaibikhatiin lepink\u00e4isv\u00e4ijyyn. <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ehdimme koluta koko alueen todella huolellisesti kunnes se tapahtui, ensin pari meist\u00e4 n\u00e4ki pitk\u00e4hk\u00f6pyrst\u00f6isen linnun lent\u00e4v\u00e4n jostain terveysministeri\u00f6n muurien takaa, jonne olin muurien rei\u00b4ist\u00e4 itse koko ajan tuijotellut, ja pian Kilpimaa huomasi ruskoper\u00e4lepink\u00e4isen istuvan kuivalla oksalla komeasti kuvaushollilla. Ihmeen kaupalla saimme koko porukan riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti kasaan ja Kuhno, joka oli kauimpana tajusi onnekseen tarkistaa jo kauempaa kiikarilla, mik\u00e4 oli mesoamisemme aiheuttanut, sill\u00e4 juuri kun t\u00e4m\u00e4 oli juossut viereemme, lepink\u00e4inen nousi siivilleen ja lensi takaisin muurin yli ja minne lie. Ilo oli ylimmill\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 kukaan meist\u00e4 ei ollut en\u00e4\u00e4 uskonut, ett\u00e4 saisimme t\u00e4m\u00e4n ehk\u00e4 koko reissumme kovimman wp-pinnan hoidettua ja vain vajaata tuntia ennen auringon laskua viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4mme! T\u00e4m\u00e4 j\u00e4i my\u00f6skin koko kev\u00e4\u00e4n viimeiseksi havainnoksi! <\/p>\n

Helpottuneina saatoimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lopun valoisan ajan matkatavaroidemme pakkaamiseen ja hieman s\u00e4\u00e4dyllisempien matkustusvaatteiden vaihtoon ym. Portin aukaisijakin varmasti jatkossakin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 lintuharrastajia mieluusti sis\u00e4lle, sill\u00e4 annoimme t\u00e4lle ihan kohtuulliset tipit kiitokseksi k\u00e4rsiv\u00e4llisyydest\u00e4\u00e4n. Olimmehan her\u00e4tt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n jo monena aamuna. <\/p>\n

Viel\u00e4 k\u00e4vimme McMoskeijassa sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ja tankilla, jonne matkalla jouduimme johonkin ratsiaankin, mutta paikalliset poliisit eiv\u00e4t turisteista v\u00e4litt\u00e4neet vaan antoivat meid\u00e4n menn\u00e4 suosiolla ilman mit\u00e4\u00e4n papereiden tarkistamisia. Olo oli k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n helpottunut, kun k\u00e4\u00e4nnyimme viimein lentokent\u00e4lle viev\u00e4lle tielle. Takana oli jo 2000 kilometri\u00e4 Kuwaitin aivan j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 liikenteess\u00e4, jossa l\u00e4helt\u00e4piti tilanteita oli jo tullut enemm\u00e4n kuin koskaan aiemmin muualla yhteens\u00e4 ja olipa meit\u00e4 kerran yritetty 130 km\/h vauhdissa kiilata tahallaan kylkeenkin ja ties kuinka monta raatoa olimme teiden varsilla n\u00e4hneet kolareiden j\u00e4ljilt\u00e4. Vaan eiv\u00e4tp\u00e4 vaikeudet loppuneetkaan viel\u00e4, lentokent\u00e4lle oli aivan j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4! P\u00e4\u00e4simme kyll\u00e4 l\u00e4helle, mutta sinne minne kuvittelimme, ett\u00e4 vuokra-autot tulisi palauttaa, ei tuntunut kulkevan kuin yksisuuntaisia teit\u00e4, joille k\u00e4\u00e4ntymispaikkaa emme l\u00f6yt\u00e4neet. Lopulta ajeltuamme 30 kilometri\u00e4 ympyr\u00e4\u00e4 (mik\u00e4li erehtyi ajamaan lentokent\u00e4n ohi, piti k\u00e4yd\u00e4 keh\u00e4ll\u00e4 asti k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4), p\u00e4\u00e4timme tylysti ajaa keskelle jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja Hanna j\u00e4i autoon odottelemaan, kun l\u00e4hdimme Teron kanssa hakemaan autovuokraamon miest\u00e4 ajamaan auton minne lyst\u00e4\u00e4. <\/p>\n

Lopulta olimme kaikki turvallisesti lentoasemalla, autot oli luovutettu ja hieman shoppailtuamme (kaikki ostivat kirjakaupasta l\u00f6ytyneen uuden painoksen Kuwaitin kartasta), kohta jo istuskelimme Lufthansan koneessa, joka oli niin suuri, ett\u00e4 sit\u00e4 alettiin lastata matkustajilla jo tuntia ennen koneen l\u00e4ht\u00f6\u00e4. Kone nousi ajallaan klo 00.35. <\/p>\n

Frankfurtiin laskeuduimme ajallaan klo 05.20 ja jaksoimme viel\u00e4 huutaa viimeisen p\u00e4iv\u00e4n havainnot pakettiin ennen kuin viimeinen lentomme Helsinkiin l\u00e4hti klo 07.30. Onneksi saimme nukuttua lentojen aikana hyvin, sill\u00e4 laskeuduttuamme Helsinki-Vantaalle klo 10.55 oli meill\u00e4 kaikilla viel\u00e4 matkaa j\u00e4ljell\u00e4. <\/p>\n

Hyv\u00e4stelimme loistavan matkaseurueemme ja yll\u00e4tt\u00e4en vanhempani olivat meit\u00e4 vastassa. Pienten auto-ongelmien j\u00e4lkeen (saimme ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 vanhempieni auton k\u00e4yntiin) k\u00e4vimme Tikkurilassa sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ja l\u00e4hdimme kohti koti-Parikkalaa. Matkalla Joutsenon Konnunsuolla arosuohaukkaa bongatessa saimme huomata, ett\u00e4 vaikka lintuja oli nyt paljon enemm\u00e4n kuin l\u00e4htiess\u00e4mme, ei kev\u00e4t ollut viel\u00e4k\u00e4\u00e4n oikein kunnolla alkanut. Ainakin tottuminen nollan asteen l\u00e4mp\u00f6tilaan tulisi kest\u00e4m\u00e4\u00e4n jonkin aikaa\u2026 <\/p>\n

Kiitokset reissun onnistumisesta: <\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Pekka F\u00e5gelille, joka auttoi meit\u00e4 kaikessa mahdollisessa niin ennen reissua kuin sen aikanakin. Olimme todella onnekkaita, ett\u00e4 Pekka viel\u00e4 asui Kuwaitissa ja saimme viett\u00e4\u00e4 viisi mahtavaa retkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4!
\nRetkiporukallemme, johon siis minun ja Hannan lis\u00e4ksi kuuluivat Janne Kilpimaa, Petri Kuhno, Tero Linjama ja Tero Toivanen.
\nMark O. Chichesterille, jota ilman emme olisi p\u00e4\u00e4sseet Ras Al Zuriin yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n kolmea kertaa arabianmerimetsoa ja ohjasnokitiiroja, onneksi kolmas kerta onnistuikin! Ja kaupan p\u00e4\u00e4lle hoituivat keltap\u00e4\u00e4sirkutkin.
\nGary Brownille, jota ilman emme olisi p\u00e4\u00e4sseet Kabdin KISR:iin hoitamaan arabianaavikkokiuruja.
\nGeorge Gregorylle, joka toimi oppaanamme ensimm\u00e4isell\u00e4 Al Abraqin retkell\u00e4mme ja joka on kirjoittanut kirjan The Birds of the State of Kuwait.
\nBrittiryhm\u00e4lle (Chris Lansdell, Justin Lansdell, Lee Gregory, Andy Wilkinson), joka l\u00f6ysi lintuja mukavasti aina ollessamme yhdess\u00e4. Saivatpa hekin toki s\u00e4nt\u00e4ill\u00e4 meid\u00e4n havistemme per\u00e4ss\u00e4 \ud83d\ude09 Ja onnittelut kavereille pikkufregattilinnusta. Onneksi mekin saimme l\u00e4hes yht\u00e4 hyv\u00e4n lopetuksen reissullemme!
\nBrian Fosterille aktiivisesta retkeilyst\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in, joka tuotti meille viel\u00e4 sen viimeisen mahdollisuuden l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ruskoper\u00e4lepink\u00e4inen.
\nKaikille porttien vartijoille yst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4 ja lintuharrastajamy\u00f6nteisyydest\u00e4 niin Sulabikhatissa, Ras Al Zurissa, SAANR:issa, Jahra poolsilla kuin KISR:ill\u00e4kin. <\/p>\n

Reissussa havaitsimme yhteens\u00e4 188 lintulajia ja kaikki meist\u00e4 sai noin 20 WP-pinnaa! Uskomaton reissu! <\/p>\n

J.A.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

3.4. Matkaan Aamuruuhkassa ajaessamme Keh\u00e4-III:sta pitkin kohti lentoasemaa puhelimeni soi. Jo lentoasemalle ehtinytt\u00e4 muuta retkiporukkaamme, Kilpimaan Jannea, Kuhnon Petri\u00e4, Linjaman Teroa ja Toivasen Teroa, oli aseman infotaululla odottanut ik\u00e4v\u00e4 yll\u00e4tys \u2013 lentomme Frankfurtiin oli peruttu! Viimein ruuhka hellitti ja p\u00e4\u00e4simme mekin Seutulaan, jossa onneksi lentomme oli saatu j\u00e4rjestetty\u00e4 aina m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4h\u00e4mme Kuwaitiin saakka. Toki matkasta oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[23],"tags":[],"class_list":["post-81","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kuwait"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=81"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6669,"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions\/6669"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=81"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=81"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=81"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}