{"id":3939,"date":"2016-09-20T22:11:33","date_gmt":"2016-09-20T19:11:33","guid":{"rendered":"http:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/?p=3939"},"modified":"2023-07-18T08:06:00","modified_gmt":"2023-07-18T05:06:00","slug":"azorit-meriretki-28-8-3-9-2016","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/azorit-meriretki-28-8-3-9-2016","title":{"rendered":"Azorit meriretki 28.8.-3.9. 2016"},"content":{"rendered":"

Mutkia matkaan<\/b><\/p>\n

Olin jo pitk\u00e4\u00e4n haaveillut kunnon meriretkest\u00e4 jonnekin WP:n \u00e4\u00e4rikolkkaan, sill\u00e4 merilinnut ovat aina olleet l\u00e4hell\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4ni ja pinnalistallani oli viel\u00e4 muutamia aukkoja t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4ksi merilintujen osalta, vaikka aika hyv\u00e4 onni minulla oli merilintujen kanssa ollut. Syksyisi\u00e4 merilinturetki\u00e4 on viime vuosina j\u00e4rjestetty mm. Madeiralla, Lanzarotella, Azoreiden Graciosalla, Pohjois-Espanjassa, Portugalissa sek\u00e4 mm. Scilly-saarilla Englannissa. Olin ajatellut, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 useammallekin vuosien saatossa k\u00e4ym\u00e4\u00e4n, mutta Azoreiden Graciosalta j\u00e4rjestetyt retket olivat kuulostaneet aiempien vuosien havaintojen perusteella kaikkein houkuttelevimmilta. Azoreiden madeirankeijuthan edustavat mielenkiintoisia kes\u00e4- ja talvipesim\u00e4muotoja, jotka tultaneen splittaamaan omiksi lajeiksi Monteiro\u2019s ja Grant\u2019s Storm-Petreliksi ja lis\u00e4ksi reissuilla oli havaittu kunnon tajunnank\u00f6yrij\u00f6it\u00e4 kuten pikkukeiju joka vuosi ja kerran etel\u00e4nkihukin. Azoreiden merireissuja j\u00e4rjesteliv\u00e4t vanhat yst\u00e4v\u00e4ni Richard Bonser sek\u00e4 Peter Alfrey, mik\u00e4 osaltaan lis\u00e4si my\u00f6s houkuttelevuutta osallistua juuri t\u00e4lle reissulle. Niinp\u00e4 buukkasin itseni hyviss\u00e4 ajoin reissuun jo kev\u00e4ttalvella. Lopulta koko reissu oli jo maksettunakin jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, joten oli mukava vain odotella alkusyksy\u00e4.<\/p>\n

Ja lopulta pitk\u00e4 odotus oli ohi ja her\u00e4tyskello soi aivan ep\u00e4inhimilliseen aikaa ollessani jo vanhempieni luona Kirkkonummella, jonne olin saapunut viikonlopun viettoon…<\/p>\n

28.8. En ollut onnistunut nukahtamaan y\u00f6ll\u00e4 lainkaan, mutta eip\u00e4 parin tunnin unilla olisi luullut olevan niin v\u00e4li\u00e4k\u00e4\u00e4n. Olin kuitenkin suunnitellut nukkuvani lennoilla. Kahden aikaan l\u00e4hdin is\u00e4ni kyydill\u00e4 kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja ollessamme vasta kurvaamassa pihasta, sain tekstiviestin TAP:ilta eli portugalilaiselta lentoyhti\u00f6lt\u00e4, jonka lennolle olin menossa, ett\u00e4 lentoni olisi pari tuntia my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 ja lis\u00e4tietoa l\u00f6ytyisi TAP:in sivuilta, joille oli viestiss\u00e4 linkki. Mit\u00e4\u00e4n lis\u00e4tietoa ei kuitenkaan l\u00f6ytynyt ja sivustolla lento n\u00e4ytti my\u00f6s olevan yh\u00e4 ihan ajallaan. Niinp\u00e4 jatkoimme matkaa.<\/p>\n

Lentoasemalle hieman ennen aamukolmea p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni tuli pian selv\u00e4ksi, ett\u00e4 lento oli kuin olikin my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 ja reippaasti! Lennon uudeksi l\u00e4ht\u00f6ajaksi ilmoitettiin 6:30, mik\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4li lento olisi ajoissa ja kest\u00e4isi yht\u00e4 kauan kuin suunniteltua, olisi minulla Lissabonissa 25 minuuttia aikaa ehti\u00e4 Terceiran jatkolennolle.<\/p>\n

Reilun nelj\u00e4n tunnin norkoilun ja kymmenien ep\u00e4onnistuneiden nukahtamisyritysten j\u00e4lkeen lennon l\u00e4ht\u00f6aika muuttui viel\u00e4 pariakymment\u00e4 minuuttia my\u00f6hemm\u00e4ksi. Eli ei auttanut kuin toivoa, ett\u00e4 my\u00f6h\u00e4stymisen syyksi selvinnyt TAP:in Lissabonin lentoaseman turvallisuushenkil\u00f6kunnan lakko olisi sotkenut my\u00f6s muiden lentojen l\u00e4ht\u00f6aikoja.<\/p>\n

Lopulta lentoni l\u00e4hti ja fiilikset olivat aika matalalla. Istumapaikkani oli viel\u00e4p\u00e4 keskipenkiss\u00e4, joten vaikka nukahdin jo ennen koneen nousua, rojahdin saman tien vieress\u00e4 istuvan miehen olkap\u00e4\u00e4t\u00e4 vasten ja t\u00e4m\u00e4 ravisteli minut hereille. Lopulta jollain ihmeen keinolla onnistuin hieman nukkua, kun kallistin penkki\u00e4 niin paljon kuin pystyi. Niskat olivat aivan j\u00e4ykk\u00e4n\u00e4, kun lopulta laskeuduimme Lissaboniin. Laitoin heti puhelimen p\u00e4\u00e4lle ja yll\u00e4ri-yll\u00e4ri, sain tekstiviestin, ett\u00e4 Terceiran lentokin oli my\u00f6h\u00e4ss\u00e4, mutta vain vartin \u2013 eli se oli juuri samaan aikaan l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4!<\/p>\n

Aulassa minua ja muita jatkolentolaisia, joista kukaan muu ei ollut menossa Terceiralle, oltiin vastassa ja meille l\u00e4tk\u00e4istiin uudet lentoliput sek\u00e4 ruhtinaallinen 10 euron ruokalippu. Mit\u00e4\u00e4n ei pahoiteltu, saati selitelty. Ja oma lentoni oli sitten vasta klo 18:00 paikallista aikaa! Niinp\u00e4 edess\u00e4 oli taas leppoisa 8 tuntinen lentoasemalla!<\/p>\n

Aika kului hitaasti, mutta pienen piristyksen koin, kun huomasin heti alussa, ett\u00e4 istuin legendaarisen \u201dKing\u201d Eric Cantonan vieress\u00e4. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hti kohta Pariisin lennolleen ja j\u00e4in itse kuluttamaan aikaa. Jossain v\u00e4liss\u00e4 k\u00e4vin Pizza Hutissa sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ja kiertelin kauppoja kilometritolkulla edes takaisin ostamatta kuitenkaan yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Rahathan minulla oli v\u00e4hiss\u00e4 edellisviikon autokauppojenkin takia.<\/p>\n

Lopulta kello l\u00e4hestyi kuutta ja koneemme boarding alkoi. Eih\u00e4n tuo ollut yll\u00e4tys, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin TAP:in lento l\u00e4hti lopulta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4, mutta vaikka istuin taas surkeasti keskipenkill\u00e4, onnistuin taas nukkumaan osan matkasta ja saamaan niskani yh\u00e4 vain pahemmin jumiin.<\/p>\n

Terceiran pinnabongausta<\/b><\/p>\n

Laskeuduimme lopulta Terceiralle ja matkalaukkuni l\u00f6ytyi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopeasti ja pihalle p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni nappasin saman tien taksin Teresinha hotellille. Taksi oli niin huonokuntoinen, ett\u00e4 olin kiitollinen, ett\u00e4 se kulki perille asti ja maksettuani kuskille 9,6 \u20ac sain hotellilta oikein mukavan huoneen.<\/p>\n

Sitten oli aika laitella taas viesti\u00e4 vanhalle yst\u00e4v\u00e4lleni Pierre-Andr\u00e9 Crochetille, jolle olin toki ilmoitellut aikataulumuutoksistani, sill\u00e4 minun oli ollut tarkoitus retkeill\u00e4 koko p\u00e4iv\u00e4 (aamup\u00e4iv\u00e4 11 asti, jolloin minun olisi oikeasti pit\u00e4nyt saapua) h\u00e4nen, Josh Jonesin sek\u00e4 Hugo Touz\u00e9n kanssa.<\/p>\n

Viestin l\u00e4hetetty\u00e4ni l\u00e4hdin etsim\u00e4\u00e4n, l\u00f6ytyisik\u00f6 hotellilta muita tuttuja tai tuntemattomia retkelle osallistujia. Meid\u00e4n oli ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4 tavata oppaamme Josh hotellilla klo 18:00 paikallista aikaa, jolloin itse olin ollut vasta Lissabon-Terceira lennon puoliv\u00e4liss\u00e4. Aulasta l\u00f6ytyikin ruotsalaiset Bosse Carlsson ja Hans Rudhe sek\u00e4 luxemburgilainen Guy Mirgain, jotka olivat l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4tin l\u00e4hte\u00e4 heid\u00e4n matkaansa.<\/p>\n

\"Sarvip\u00f6ll\u00f6bongaus\"<\/a><\/p>\n

Olimme k\u00e4velleet vain pikkumatkan Paul do Praian altaan noki- ja liejukanojen ja nurmikolla tepastelleen pronssi-iibiksen ohi katsomaan lastentarhan pihapuussa p\u00e4ivehtineit\u00e4 paria sarvip\u00f6ll\u00f6\u00e4, kun \u201dPAC\u201d soitti ja kertoi, ett\u00e4 he katselivat satamassa riuttatiiraa. Arvasin heti, ett\u00e4 kyseinen lintu pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 katsomaan, vaikka PAC ei sit\u00e4 suoraan sanonutkaan, mutta otettuani jokin aika sitten splitatun amerikanriuttatiiran eli Cabot\u2019s Ternin puheeksi, sanoi PAC, ett\u00e4 heill\u00e4 oli runsaasti kuvia linnusta ja jotain outoa siin\u00e4 kyll\u00e4 oli.<\/p>\n

PAC lupasi, ett\u00e4 he tulisivat hakemaan minut hotellilta, joten palailin hotellille ja pian PAC, Josh ja Hugo saapuivatkin vuokra-autollaan ja hep\u00e4 eiv\u00e4t olleet viel\u00e4 hotellilla k\u00e4yneetk\u00e4\u00e4n. Heid\u00e4n kannettuaan tavaransa huoneisiinsa, jatkoimme saman tien satamaan, jossa tiira oli ollut. Paikalle oli saapunut my\u00f6s belgialainen David Monticelli, joka oli vahingossa buukannut itselleen toisen hotellin, vaikka t\u00e4h\u00e4n Archipelago Choisen kautta j\u00e4rjestettyyn retkeemme sis\u00e4ltyi y\u00f6 Teresinhassa. Mutta vaikka samaisella langalla, jolla tiira oli ollut, oli yh\u00e4 kymmeni\u00e4 kalatiiroja sek\u00e4 jokunen ruusutiira, ei riuttatiirankuvatusta en\u00e4\u00e4 n\u00e4kynyt, vaikka odottelimme paikalla pime\u00e4\u00e4n saakka. Muutkin havainnot j\u00e4iv\u00e4t merell\u00e4 n\u00e4kyneisiin keltanokkaliit\u00e4jiin sek\u00e4 pikkukuoviin.<\/p>\n

Niinp\u00e4 palailimme hotellille, k\u00e4vimme pikaisesti suihkussa ja l\u00e4hdimme lopulta etsim\u00e4\u00e4n ravintolaa, sill\u00e4 alkoihan sit\u00e4 olla n\u00e4lk\u00e4 jo itse kullakin. Hyv\u00e4ksi muistamamme Pescadore ravintola oli valitettavasti sunnuntaisin suljettu, joten k\u00e4velimme rantakadun vartta toiseen tuttuun ravintolaan, jossa Bosse, Hans, Guy sek\u00e4 David jo olivat odotelleet annoksiaan vaikka kuinka pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Saimmekin odotella annoksiamme toista tuntia, mutta meill\u00e4 oli ainakin aikaa tutustua Hugon ottamiin tiirakuviin ja tiira todellakin n\u00e4ytti mielenkiintoiselta! Pikkuhiljaa aloimme varmistua, ett\u00e4 kyseess\u00e4 todellakin olisi WP:n ensimm\u00e4inen elossa havaittu amerikanriuttatiira. Aiemmat kaksi havaintoahan koskivat Briteist\u00e4 sek\u00e4 Hollannista kuolleina l\u00f6ydettyj\u00e4 Amerikassa rengastettuja lintuja. Lopulta kaikki eiv\u00e4t meinanneet saada annoksiaan lainkaan ja olipa jollain kala aika raakaakin. Minun tilaamani mustekala oli kuitenkin herkullista!<\/p>\n

Lopulta oli jo todella my\u00f6h\u00e4, kun palailimme hotellille ja p\u00e4\u00e4sin nukkumaan ja kyll\u00e4p\u00e4 olinkin jo v\u00e4synyt!<\/p>\n

Ja l\u00f6ytyyh\u00e4n se<\/b><\/p>\n

29.8. her\u00e4tys olikin sitten aikaisin, sill\u00e4 olimme p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet suunnata satamaan tiirajahtiin jo hyviss\u00e4 ajoin ennen auringonnousua. Josh kuskina suuntasimme ruotsalaisten ja Guyn kanssa satamaan noin klo 6:30 jolloin viel\u00e4 oli varsin pime\u00e4\u00e4, mutta langalla n\u00e4kyi heti runsaasti tiiroja. Josh l\u00e4hti hotellille hakemaan toista autolastillista, johon kuuluivat h\u00e4nen ohella jo tiiran n\u00e4hneet PAC sek\u00e4 Hugo. Valitettavasti kaikki langalla oleilleet tiirat olivat samankokoisia eik\u00e4 poijuilta saati lennostakaan l\u00f6ytynyt kalatiirojen ohella kuin muutamia ruusutiiroja.<\/p>\n

Ihmetelless\u00e4mme miss\u00e4 David oli, sill\u00e4 h\u00e4n oli meinannut my\u00f6s saapua satamaan jo pime\u00e4ss\u00e4, Bosse tokaisi, ett\u00e4 nyt tiira on langalla! Jostain sen oli onnistunut saapua paikalle meid\u00e4n kenenk\u00e4\u00e4n huomaamatta! Ja koskapa olin itse katsellut edellisiltana runsaasti kuvia linnusta ja tankannut t\u00e4llaisen talvipukuisen amerikanriuttatiiran tuntomerkkej\u00e4, oli lintu helppo todeta oikeaksi yksil\u00f6ksi! Tummat tertiaalit paistoivat ja k\u00e4sisulissa oli vain kapea valkoinen reunus, joka p\u00e4\u00e4ttyi ennen sulan k\u00e4rke\u00e4. P\u00e4\u00e4laen tumma oli selv\u00e4rajainen ja siin\u00e4 oli vain v\u00e4h\u00e4n valkoista. Lintu oli my\u00f6s varsin v\u00e4h\u00e4n kalatiiroja suurempi. Kohta linnun lenn\u00e4ht\u00e4ess\u00e4 erottuivat my\u00f6s tummemmat kyyn\u00e4rsulat.<\/p>\n

\"Amerikanriuttatiira\"<\/a>\"Amerikanriuttatiira\"<\/a><\/p>\n