![\"Nizzana\"](\"https:\/\/www.caligata.com\/tripreports\/wp-content\/uploads\/2015\/04\/WP_20150317_05_57_41_Pro-copy.jpg\")
<\/a><\/p>\nSaimme lopulta automme, joka oli komea Mitsubishi Outlander \u2013 siis paljon parempi vaihtoehto kuin tilaamamme VW Passat. Vihdoin noin klo 01:30 p\u00e4\u00e4simme, paksujalan kiljuessa taustalla, pakkaamaan tavaramme autoomme ja l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ajamaan kohti etel\u00e4\u00e4. Onneksi Mika tajusi hetken ajettuamme laittaa hankkimaansa navigaattori-appiin yl\u00f6s vuokraamon sijainnin, jotta l\u00f6yt\u00e4isimme joskus viel\u00e4 takaisinkin.<\/p>\n
Pys\u00e4hdyimme parille huoltamolle matkan varrella, mutta niilt\u00e4 ei joko myyty tai ei ymm\u00e4rretty myyd\u00e4 meille oikein mit\u00e4\u00e4n sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 tai juotavaa. Ajomatka oli pitk\u00e4 ja lopulta ennen aamuviitt\u00e4 olimme Nizzanassa. Pienen odottelun j\u00e4lkeen alkoivat ensimm\u00e4iset kiurulinnut laulaa kylm\u00e4ll\u00e4 aavikolla ja kiittelimme sit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4mme, ett\u00e4 olimme saapuneet Israeliin hyviss\u00e4 ajoin ennen rallia, sill\u00e4 aavikolta kuuluneiden \u00e4\u00e4nien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen ei todellakaan ollut betonissa.<\/p>\n
Aavikolla oli taas kerran todella kylm\u00e4! Itsell\u00e4nikin oli pipo, hanskat, pitk\u00e4t kalsarit ym. p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Pikkuhiljaa valoa alkoi tulla lis\u00e4\u00e4 ja retkipinnalista karttua. Aavikon selaaminen putkella tuotti pian etsim\u00e4mme, kun Mika l\u00f6ysi kaukana dyynien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 soidintaneen id\u00e4nkaulustrapin. Heti per\u00e4\u00e4n ylitsemme lensi pari aavikkojuoksijaa ja aavikolta l\u00f6ytyi viel\u00e4 muutamia vuoripyit\u00e4 ym. Alettiin siis p\u00e4\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n retkifiilikseen!<\/p>\n Aamun l\u00e4mmetty\u00e4 nopeasti jatkoimme Ezuzin kyl\u00e4\u00e4n, jossa meill\u00e4 oli tarkoitus staijailla hietakyyhkylajeja, mutta ollessamme vasta k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kyl\u00e4n taakse asemiin ja havaittuamme pihamainan, saapui luoksemme nainen, joka esitteli, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli paikalla lintubisnes piilokojuineen. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 etenkin kruunuhietakyyhkyj\u00e4 k\u00e4visi juomassa kojun edustan l\u00e4t\u00e4k\u00f6ll\u00e4. Koskapa olimme todella n\u00e4lk\u00e4isi\u00e4, kysyimme saisiko h\u00e4nelt\u00e4 my\u00f6s aamiaista ja niinp\u00e4 pian istuskelimme staijiterassilla todella herkullista omeletti- ym. aamiaista nauttien ja aavikolle staijaillen. Kun l\u00f6ysimme hietakyyhkyparven kaukaa aavikolta, p\u00e4\u00e4timme me Mikan kanssa menn\u00e4 piilokojuun odottelemaan niiden juomaan saapumista.<\/p>\n Olimme kojussa noin tunnin, mutta valitettavasti ainoat juomassa k\u00e4yneet linnun olivat v\u00e4st\u00e4r\u00e4kki sek\u00e4 kourallinen pensasvarpusia. My\u00f6s mustalepp\u00e4lintu n\u00e4htiin, mutta lopulta p\u00e4\u00e4timme antaa periksi ja l\u00e4hdimme jatkamaan matkaa. Meill\u00e4 oli viel\u00e4 todella pitk\u00e4 matkap\u00e4iv\u00e4 edess\u00e4mme.<\/p>\n Porukan paljoudesta sek\u00e4 tietysti my\u00f6s keskip\u00e4iv\u00e4st\u00e4 johtuen j\u00e4rvell\u00e4 oli varsin hiljaista ja toki havainnointikykymmek\u00e4\u00e4n ei pitk\u00e4n matkustamisen takia ollut varmaan ihan skarpeimmillaan. L\u00f6ysimme kuitenkin monia retkipinnoja, joista mainittavimmat olivat jalohaikara, syyriantikka sek\u00e4 silkkikerttunen.<\/p>\n L\u00e4hdetty\u00e4mme taas ajamaan pys\u00e4hdyimme seuraavan kerran vasta Mizpe Ramonin yl\u00e4ng\u00f6ill\u00e4 kuvaamaan Negevin autiomaamaisemia. Kuvailun ohessa n\u00e4imme mm. sinirastaan. Ilta oli jo pitk\u00e4ll\u00e4, kun viimein saavuimme todella v\u00e4synein\u00e4 Eilatiin. Tipautimme Mikan Champions of the Flywayn j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4lle hienolle (ja kalliille) Isrotel Agamim -hotellille ja jatkoimme J\u00e4nden kanssa etsim\u00e4\u00e4n omaa motelliamme. Pienen etsinn\u00e4n j\u00e4lkeen l\u00f6ysimme etsim\u00e4mme: Little Prince oli ulkoa aivan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n r\u00e4hj\u00e4inen, mutta sis\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme aivan mukavan viihtyis\u00e4 pikkumotelli. Huoneemmekin paljastui mukavan tilavaksi ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 hinta oli edullinen! Pian olimme majoittuneet ja valmiina unten maille todella pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen.<\/p>\n 18.3. aloitimme aamusta Eilatin North beachilta, jossa rannassa kalasteli kirjokalastajia sek\u00e4 riuttahaikara. Ylitsemme lensi muutamia armenianlokkeja ja pari punasotkaa kierteli lahden yll\u00e4 uskaltautumatta l\u00e4hte\u00e4 jatkamaan muuttoaan sis\u00e4maahan.<\/p>\n Mika k\u00e4vi aamiaisella hotellillaan ja me otimme pienet tirsat ennen kuin jatkoimme seuraavaksi Holland Parkiin, jossa oli jo parin p\u00e4iv\u00e4n ajan n\u00e4hty mustaruostepyrst\u00f6\u00e4 ja kuulemamme mukaan viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 aamunakin. Parkkipaikalla tapasimme kuitenkin muutamaan harrastajaan, jotka kertoivat, ettei lintua nyt oltu reiluun tuntiin n\u00e4hty. Niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4timme koluta koko wadin huolella, josko lintu tulisi vastaan ja havaitsisimme toki n\u00e4in enemm\u00e4n muitakin lintuja.<\/p>\n Iltap\u00e4iv\u00e4ksi siirryimme altaille. Aloitimme k19 -altaalta ja siirryimme sitten isoille k20 -altaille. Havikseen kertyi tavallisten kahlaajien, sorsien ym. lis\u00e4ksi mm. 11 ristisorsaa, tukkasotka, kapustahaikara, tundrakurmitsa sek\u00e4 parhaimpana aavikkotylli.<\/p>\n Ilta oli jo h\u00e4m\u00e4rtym\u00e4ss\u00e4, kun olimme tekem\u00e4ss\u00e4 l\u00e4ht\u00f6\u00e4 takaisin Eilatiin. Sain kuitenkin idean, ett\u00e4 stoppaisimme viel\u00e4 k19 -altaalla, joka on perinteinen pitsihietakyyhkyjen juomapaikka. Emmek\u00e4 joutuneet kauan odottamaan, kun paikalla saalistelleen todella pienikokoisen arabihaukan h\u00e4ivytty\u00e4 ensimm\u00e4iset hietakyyhkyt saapuivat paikalle. Valitettavasti oli kuitenkin jo aivan pilkkopime\u00e4\u00e4, joten lintuja (yht. 7) ei juuri p\u00e4\u00e4ssyt ihailemaan. Paikalla n\u00e4kyi mukavasti my\u00f6s haikaroita sek\u00e4 mm. 2 altaalle saapunutta afrikanhanhea.<\/p>\n Mika vietti iltaa viel\u00e4 Agamimissa esitelmi\u00e4 katsellen sek\u00e4 tuttuun tapaan blogia kirjoitellen ym. kun samaan aikaan me nukuimme j\u00e4nden kanssa jo sike\u00e4sti omassa motlassamme.<\/p>\n 19.3. Aamu oli pilvinen suunnatessamme Yotvataan peltoja kiertelem\u00e4\u00e4n. Matkalla n\u00e4imme kaiketi saman arabihaukan s\u00e4hk\u00f6linjalla istuskelemassa ja pian pilvet v\u00e4istyiv\u00e4t ja keli alkoi l\u00e4mmet\u00e4 oikein toden teolla. Pian olikin l\u00e4k\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n kuuma, mutta taivaalle alkoi n\u00e4ky\u00e4 petolintuja mukavasti. Hiirihaukkoja muutti noin 2500 lintua mukanaan 15 arokotkaa, 7 pikkukotkaa, pari kiljukotkaa ja k\u00e4\u00e4rmekotkaa, arohiirihaukka, jokunen mustahaikara ym. Peltojen kiertely oli my\u00f6s tuottoisaa ja l\u00f6ysimmekin mm. pari peltotulkkua, lyhytvarvaskiurujen seasta joitakin yl\u00e4nk\u00f6kiuruja ja taskujen tsekkailu tuotti muutaman sepeltaskun lis\u00e4ksi kovat kyproksentaskun sek\u00e4 viel\u00e4 toistaiseksi sepeltaskun alalajin kaspiantaskun. N\u00e4ist\u00e4 etenkin kyproksentaskua p\u00e4\u00e4stiin kuvaamaan oikein antaumuksella k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 autoa piilokojuna.<\/p>\n Jatkoimme perinteiselle arabiankerttupaikalle ja vaikka keskip\u00e4iv\u00e4 oli l\u00e4k\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n kuuma, l\u00f6ysimme pariskunnan aika helposti. Valitettavasti linnut olivat todella piilottelevia ja aktiivisesti liikkeess\u00e4, joten kuvat j\u00e4iv\u00e4t vaatimattomiksi. Paikalla n\u00e4kyi my\u00f6s reissun ensimm\u00e4inen valko-otsalepink\u00e4inen. Ajellessamme kohti Eilatia n\u00e4imme paikallisen keisarikotkan, joka valitettavasti nousi lentoon, ennen kuin ehdin saada siit\u00e4 kuvia.<\/p>\n Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 k\u00e4vimme taas k20 ja k19-altailla, mutta havainnot j\u00e4iv\u00e4t 6 kurkeen. Sitten jatkoimme viel\u00e4 iltastaijille North beachille, jossa keskityimme lopulta p\u00e4\u00e4asiassa valkosilm\u00e4lokkien kuvaamiseen, ne kun py\u00f6riv\u00e4t aivan rannassa paikalla olleiden kalastajien ansiosta.<\/p>\n 20.3. l\u00e4hdimme ennen auringonnousua Ovdaan, jossa olimme kuitenkin hieman my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 suunnittelemastamme. Aavikolla oli kuitenkin yh\u00e4 todella viile\u00e4\u00e4, mutta komppaillessa tarkeni kuitenkin jotenkin ja pian aurinko alkoi l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4. Aavikkokerttuja, vuoripyy, runsaasti kalottitaskuja, surutaskupari ym. l\u00f6ydettiin mutta hieman enemm\u00e4n olisi toivottu, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n oli alun perin suunniteltu olevan aavikkokohteemme rallissa.<\/p>\n P\u00e4ivemm\u00e4ll\u00e4 komppailimme toista osaa aavikkoalueesta ja n\u00e4imme kaukana kahden lajin hietakyyhkyparven, joista t\u00e4pl\u00e4hietakyyhkykyyhkyt m\u00e4\u00e4rittyiv\u00e4t jo kaukaa \u00e4\u00e4nens\u00e4 perusteella. Pitk\u00e4n komppailun huipentumana edest\u00e4ni nousi vihdoin \u00e4\u00e4nnellen kolmen paksunokkakiurun porukka, joita en itse edes n\u00e4hnyt, mutta Mika, joka kauempaa ihmetteli mit\u00e4 oikein taivaalta t\u00e4hystelin, l\u00f6ysi linnut taivaalta, kun ne lensiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n yli ja jatkoivat kauas aavikolle.<\/p>\n Yht\u00e4 matalaa pusikkoa kompatessani huomasin edess\u00e4ni pusikon juurella jonkin tumman el\u00e4imentapaisen ja hiivin l\u00e4hemm\u00e4ksi, kunnes tajusin, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli ker\u00e4ll\u00e4 oleva k\u00e4\u00e4rme! Olin siit\u00e4 vain noin puolen metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja peruutin nopeasti metrin taaksep\u00e4in, jolloin k\u00e4\u00e4rme hy\u00f6kk\u00e4si puoli metri\u00e4 minua kohti! Sama toistui viel\u00e4 toisenkin kerran, jolloin en j\u00e4\u00e4nyt en\u00e4\u00e4 seuraamaan, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 myrkyllinen \u201dPalestine Saw-scaled Viper\u201d tekee seuraavaksi, vaan singahdin useamman metrin kauemmaksi kerralla. Mika tietysti innostui k\u00e4\u00e4rmeest\u00e4 ja halusi ottaa siit\u00e4 kuvia, mutta eip\u00e4 sit\u00e4 sitten en\u00e4\u00e4 l\u00f6ytynytk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n L\u00e4hdetty\u00e4mme liikkeelle n\u00e4imme komean koiras kivikkorastaan mutta Neot Smadarin j\u00e4t\u00e4ri oli varsin hiljainen. Pettyneet ilmeemme kuitenkin kirkastuivat, kun p\u00e4\u00e4simme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n kibbutzin kauppakahvilan leivoksia \u2013 etenkin juustokakku oli herkullista. Leivoksia sy\u00f6dess\u00e4 kuvailimme terassilla palmukyyhkyj\u00e4, arabianbulbuleita ja sinirintaa.<\/p>\n Illalla J\u00e4nde simahti jo seitsem\u00e4lt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tin pian seurata esimerkki\u00e4.<\/p>\n 21.3. Aamuksi olimme sopineet tapaamisen y\u00f6ll\u00e4 Tel Aviviin saapuneen Valstan Erkin kanssa k76 alueelle, jonne p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme olikin Eva jo aamuvarhain kolunnut aluetta ja todennut sen poikkeuksellisen kuivaksi niin kasvillisuudeltaan kuin linnustoltaankin. Niinp\u00e4 emme innostuneet komppaamaan aluetta sen enempi vaan jatkoimme l\u00e4heisille altaille, jotka saatoimme my\u00f6s todeta varsin huonoiksi jo l\u00e4henev\u00e4\u00e4 rallia ajatellen. Pari samamisicus-lepp\u00e4lintua ja etel\u00e4nsatakieli sent\u00e4\u00e4n n\u00e4htiin. Koko aamu meni lopulta varsin harakoille (joita ei kyll\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 lakeuksilla edes n\u00e4e) ja p\u00e4\u00e4timmekin menn\u00e4 taas Yotvataan, jossa ainakin olisi lintuja mit\u00e4 katsoa.<\/p>\n Yotvatassa p\u00e4\u00e4simme heti kuvaamaan niin paksujalkaa kuin valko-otsalepink\u00e4ist\u00e4kin mutta muuten Yotvatankin saalis j\u00e4i varsin vaisuksi, sent\u00e4\u00e4n joitakin ruostekurkkusirkkuja n\u00e4kyi.<\/p>\n Valuimme lopulta taas altaille mutta hiljaista oli siell\u00e4kin. Linnut olivat samoja kuin aikaisemmillakin k\u00e4ynneill\u00e4. Uutena lajina n\u00e4kyi hietatiiroja, vihdoin pari tamariskivarpusta ja l\u00f6ysimme etel\u00e4nisolepink\u00e4isparin, joka saattaisi olla hyv\u00e4 pohjustuslaji n\u00e4in l\u00e4helt\u00e4 Eilatia. Todella kuuma ja tuulinen keli ei oikein kannustanut revitt\u00e4m\u00e4\u00e4n turhia, joten palailimme k\u00e4mpille jo iltap\u00e4iv\u00e4 nelj\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n Illalla oli Agamimissa pari esitelm\u00e4\u00e4, jotka k\u00e4vimme kuuntelemassa. Paikalle oli saapunut jo valtaosa joukkueista ja oli mukava n\u00e4hd\u00e4 paljon tuttuja! Etenkin vanhojen kaverieni britti-RK:n joukkueesta eli Paul Frenchin ja Micky Maherin kanssa oli mukava jutella taas pitk\u00e4st\u00e4 aikaa. Esitelm\u00e4t ven\u00e4htiv\u00e4t v\u00e4h\u00e4n turhan pitkiksi ja k\u00e4velty\u00e4mme takaisin k\u00e4mpillemme, olimme jo aika poikki! Ja sopivasti puolilta\u00f6in alkoi hotellimme alakerrassa aivan j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 diskojumputus! Alkoi selvit\u00e4, miksi hotellimme oli niin edullinen, ja miksi respan tiskill\u00e4 oli tarjolla korvatulppia<\/p>\n 22.3. Jumputus jatkui koko y\u00f6n ja bileet olivat vasta parhaimmillaan, kun l\u00e4hdimme aamulla ani varhain kohti Ha Mesarin aavikkoalueita. Perille p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme saimme todeta heti ensimm\u00e4isen kohdepaikkamme erinomaiseksi. Pienen k\u00e4velyn j\u00e4lkeen l\u00f6ytyi pesiv\u00e4 sarvikiurupari, aavikkotaskuja, aavikkokerttuja, pikkuaavikkokiuru ja vuoripyy. Ylitsemme lensi taas \u00e4\u00e4nnellen t\u00e4pl\u00e4hietakyyhkyj\u00e4kin, joten aika hyvi\u00e4 lajeja l\u00f6ytyi varsin helpon tuntuisesti pienelt\u00e4 alueelta. Ja toiselta kohteelta l\u00f6ytyi lis\u00e4\u00e4 t\u00e4pl\u00e4hietakyyhkyj\u00e4 sek\u00e4 lyhytvarvaskiuruparvessa olleet pari yl\u00e4nk\u00f6kiurua.<\/p>\n Jatkoimme seuraavaksi Mizpe Ramoniin, jossa kibbutzialueella n\u00e4kyi k\u00e4ki ja hauskoja nuubianvuohia. Sde Bokerin Ben Gurionilla staijailimme jonkin aikaa pikku- ja hanhikorppikotkia n\u00e4hden ja puistosta l\u00f6ytyi koiras balkaninsieppo, id\u00e4nrusokerttu, pari pihamainaa, kuului tikli lyhyesti ja p\u00e4\u00e4simme kuvaamaan todella hienosti arabiantimaleja.<\/p>\n Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4tevesilutakolla n\u00e4imme pari mustarastasta, rytikerttusen, satakielen, peipon sek\u00e4 taivaanvuohen ja isoille peltolakeuksille siirrytty\u00e4mme l\u00f6ysimme vuoripyyn, pari hietakyyhky\u00e4, peltotulkkuja ym. Illalla jatkoimme viel\u00e4 Lake Jerokhamiin, jossa nyt oli rauhallisempaa ja lintuja n\u00e4kyikin sen verran mukavasti, ett\u00e4 paikka alkoi tuntua must-paikalta rallia ajatellen. Syyriantikkoja oli useampia, talitiaiset lauloivat, ruokokerttusia oli ruovikoissa ja Mika n\u00e4ki jopa j\u00e4rripeipon. Rotkorakkeleita p\u00e4\u00e4stiin vihdoin v\u00e4h\u00e4n kuvaamaankin.<\/p>\n Palattuamme Eilatiin oli kello jo niin paljon, ett\u00e4 saimme l\u00e4hes suoraan jatkaa IBRCE:n rengastusasemalle rallin avajaistilaisuuteen, johon kaikki joukkueet oli kutsuttu kuuntelemaan esittelypuheita, sy\u00f6m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 yll\u00e4tys-yll\u00e4tys esittelem\u00e4\u00e4n my\u00f6s itsens\u00e4. Mika oli j\u00e4\u00e4nyt lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hotellillemme, joten joukkueen esittely tuli aivan puskista. Koskapa muut eiv\u00e4t sanoneet muuta kuin nimens\u00e4, yritin min\u00e4 s\u00f6nk\u00f6tt\u00e4\u00e4 jotain ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4kin, mutta kun on tarpeeksi v\u00e4synyt, ei suusta tule mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Toivottavasti kovin moni TV-kanava ei n\u00e4yt\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 s\u00f6nk\u00f6tyst\u00e4ni\u2026<\/p>\n Ilta oli muuten mukava, mutta v\u00e4h\u00e4n turhan pitk\u00e4 n\u00e4in pitk\u00e4n pohjustusp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen ja aloin ainakin itse pilkki\u00e4 aika pian. Hotlalle p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme, alkoi alakerrassa taas tuttu jumputus\u2026<\/p>\n 23.3. Saimme aamusta matkaamme Maaseudun tulevaisuuden toimittajan Saaran. Aamun retkeily oli todella velttoa ja Saara sai aikalailla v\u00e4\u00e4r\u00e4n kuvan, miten rallia oli tullut pohjustettua. Kiertelimme ensin k26:n kohdalla pensaikkoista aavikkoa n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n muuta kuin pient\u00e4 hiljalleen virinnytt\u00e4 muuttoa Jordanian puolella.<\/p>\n Siirryimmekin muuton piristyess\u00e4 petostaijiin vuorille mutta hiirihaukkojen ohella ei mennyt kuin muutamia aro- ja pikkukotkia. Staijipaikalla oli taas yksi TV-ryhm\u00e4 paikalla ja p\u00e4\u00e4simme taas esiintym\u00e4\u00e4n. Itse jouduin esittelem\u00e4\u00e4n taas kerran perinteisen esitelm\u00e4n staijipampusta, joka oli jenkeille ilmeisesti jotain ihan uutta. Parhaita havaintoja olivat staijipaikalle asetetulla vesikipolla juomassa k\u00e4yneet aavikkokiurut, kalottitaskut sek\u00e4 koiras hupputasku, jotka antoivat itse\u00e4\u00e4n kuvattavan oikein kunnolla.<\/p>\n P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 me lep\u00e4ilimme hotellilla, kun Mika ja Eva olivat hieman yll\u00e4tt\u00e4en k\u00e4yneet pointsaamassa aasiankiurun l\u00e4hipelloilta. Olisihan laji toki meit\u00e4kin kiinnostanut, mutta onneksi olin lajin n\u00e4hnyt ennenkin, joten ajattelin, josko laji hoituisi viel\u00e4 \u2013 ainakin rallissa, kun se nyt oli pohjustettukin. Ja itsell\u00e4ni olivat unet j\u00e4\u00e4neet niin tolkuttoman v\u00e4hiin, ett\u00e4 oli varmaan kaikin puolin parempi, ett\u00e4 sain v\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 nukuttuakin.<\/p>\n Illalla oli vuorossa koko reissun toinen kohokohta rallin lis\u00e4ksi. Kokoonnuimme kaikki halukkaat rallaajat kolmeksi Agamimiin, josta l\u00e4hdimme linja-autolla kohti Kuolluttamerta. Edess\u00e4 oli vanhan yst\u00e4v\u00e4ni, rallinkin yhden p\u00e4\u00e4organisaattorin, Jonathan Meyravin vet\u00e4m\u00e4 p\u00f6ll\u00f6- ja kehr\u00e4\u00e4j\u00e4retki. Meid\u00e4n porukasta mukaan l\u00e4hti lis\u00e4kseni vain Mika, kun J\u00e4nde ei ollut ilmoittautunut reissuun ja Eva antoi oman paikkansa Saaralle, joka p\u00e4\u00e4si n\u00e4in osallistumaan lis\u00e4\u00e4 ohjelmaan ja haastattelemaan muitakin kuin meit\u00e4.<\/p>\n Ajomatka oli pitk\u00e4, mutta sujui mukavasti Paulin ja Mickyn kanssa jutellen ja Jonathanin selostuksia sek\u00e4 Hadoramin tarinoita kuunnellen. Vihdoin pys\u00e4hdyimme ensimm\u00e4iseen kohteeseemme, jossa jalkauduimme etsim\u00e4\u00e4n alueella olevia arabiankerttuja. En ehtinyt itse k\u00e4vell\u00e4 kuin muutaman sata metri\u00e4, kun plokkasin arabiankertun er\u00e4\u00e4st\u00e4 puskasta. Lintu lensi edell\u00e4ni er\u00e4\u00e4seen isoon palmuun, johon my\u00f6s pari muutakin, mm. Josh Jones, n\u00e4ki sen laskeutuvan. Palmu piiritettiin, mutta jotenkin lintua ei vain en\u00e4\u00e4 l\u00f6ytynyt. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen juostiin sitten ymp\u00e4ri aluetta v\u00e4\u00e4rien h\u00e4lytysten per\u00e4ss\u00e4, joita aiheuttivat alueella olleet ainakin 4 id\u00e4norfeuskerttua. Ilmeisesti oikea lintukin n\u00e4htiin viel\u00e4 ainakin Jonathanin toimesta mutta isolta osalta j\u00e4i t\u00e4m\u00e4 laji yh\u00e4 n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n Jatkoimme illan jo h\u00e4m\u00e4rt\u00e4ess\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4n matkaa seuraavaan kohteeseemme, jossa k\u00e4velimme sitten pime\u00e4ss\u00e4 kivikkoisessa mutta varsin helppokulkuisessa maastossa er\u00e4\u00e4n wadin reunaa puolisen kilometri\u00e4 ennen kuin Jonathan pys\u00e4ytti porukan ja antoi ohjeet j\u00e4\u00e4d\u00e4 odottelemaan parin kymmenen metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n kielekkeen reunalta. Jonathan, Hadoram ja muutama muu paikallinen meni l\u00e4hemm\u00e4s wadin reunaa ja pian Jonathan alkoi soittaa atrapilla p\u00f6ll\u00f6n huhuilua. Lyhyen soiton j\u00e4lkeen, kuului kaukaa wadin vastarinteilt\u00e4 selv\u00e4 vastaus! Odottelimme taas hetken ennen kuin Jonathan soitti viel\u00e4 hieman lis\u00e4\u00e4 atrappia ja alkoi sitten lampulla seuloa wadin rinnett\u00e4. Pian h\u00e4n kertoi, ett\u00e4 p\u00f6ll\u00f6, jonka huhuilu kuuluikin jo paljon l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 oli l\u00f6ytynyt. Hiivimme (siis sik\u00e4li kun innostukseltamme kykenimme rauhallisesti liikkumaan) asemiin wadin reunalle ja n\u00e4imme pian p\u00f6ll\u00f6n hahmon Jonathanin lampun valokeilassa. Sain linnun putkeeni ja olipahan upeaa n\u00e4hd\u00e4 vihdoin t\u00e4m\u00e4 legendaarinen aavikkop\u00f6ll\u00f6!<\/p>\n Lintu oli hetken paikallaan, mutta yll\u00e4tti sitten meid\u00e4t kaikki t\u00e4ysin lent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aivan suoraan meit\u00e4 kohti ja laskeutumalla meid\u00e4n toiselle puolelle rinteeseen oikein mukavan l\u00e4helle! Ehdin saada linnun putkeen ja ottaa siit\u00e4 muutaman kuvan, joista onneksi yksi onnistui varsin mukavasti, ennen kuin Jonathan p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 oli aika j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lintu rauhaan.<\/p>\n Paikalliset, etenkin Hadoram, olivat hekin aivan innoissaan, sill\u00e4 juuri kukaan ei koskaan ollut n\u00e4hnyt aavikkop\u00f6ll\u00f6\u00e4 niin hyvin \u2013 ei edes Hadoram, jonka nimiin t\u00e4m\u00e4 vasta omaksi lajikseen erotettu p\u00f6ll\u00f6 oli nimetty. Olikin mukava ottaa Hadoramista sek\u00e4 yhdest\u00e4 p\u00f6ll\u00f6lle nimen antaneista Jose-Luis Copetesta kuva aavikkop\u00f6ll\u00f6n (Strix hadorami) huhuillessa yh\u00e4 taustalla!<\/p>\n Matkamme jatkui seuraavaksi takaisin etel\u00e4\u00e4n p\u00e4in ja er\u00e4\u00e4n kibbutzin viljelyalueella jalkauduimme ulos bussista. Jonathan ja muutama muu l\u00e4htiv\u00e4t kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n henkil\u00f6autolla viljelyalueen teit\u00e4 ja pian saimme tiedon, ett\u00e4 kohdelaji oli l\u00f6ytynyt. Isolla joukolla k\u00e4velimme sitten ristiin rastiin k\u00e4\u00e4ntyillen ja itsell\u00e4ni oli tietenkin tarkoitus pysy\u00e4 aikalailla joukon keulilla, jotta varmistaisin hyv\u00e4t asetelmat n\u00e4hd\u00e4 ja jopa digiscoupata kohdelajimme. Vihdoin l\u00f6ysimme Jonathanin, mutta lintu oli noussut lentoon hetke\u00e4 aiemmin. Onneksi se kuitenkin n\u00e4kyi pian lampun valokeilassa ison valossa loistavan silm\u00e4ns\u00e4 ansiosta. Nuubiankehr\u00e4\u00e4j\u00e4!<\/p>\n Lintu laskeutui pian ja k\u00e4velimme per\u00e4\u00e4n ja l\u00f6ysimmekin linnun laskeutuneena tielle. Ehdin kuin ehdinkin saada linnun putkeeni ja katsoa sit\u00e4 hetken ennen kuin aloin laittaa kameraani okulaariin ottaakseni siit\u00e4 kuviakin. Jotenkin kuitenkin t\u00f6peksin ja liikautin putkeani eik\u00e4 lintu ollutkaan en\u00e4\u00e4 kuvassa. Otin taas linnun putkeen ja aloin asetella kameraa, mutta olin liian hidas \u2013 lintu nousi taas siivilleen ja katosi kasvihuoneiden taakse. Eik\u00e4 lintua en\u00e4\u00e4 l\u00f6ytynyt vaikka k\u00e4velimme viel\u00e4 hetken alueella. Kylm\u00e4n y\u00f6n takia lintuja ei tainnut olla alueella kuin vain t\u00e4m\u00e4 yksi. Onneksi oli kuitenkin edes t\u00e4m\u00e4, sill\u00e4 olin saanut pariin tuntiin toisen eliksen!<\/p>\n Paluumatkalla yritin jopa nukkua, mutta kuski oli varsin kova\u00e4\u00e4ninen jutellessaan Jonathanin kanssa. Onneksi olimme takaisin Eilatissa jo yhden aikaan ja p\u00e4\u00e4sin hotellillemme brittien kyydiss\u00e4, jotka majoittuivat l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4. Pian olin jo unten mailla. Onneksi alakerrassakin oli hiljaista\u2026<\/p>\n 24.3. Viimeinen pohjustusp\u00e4iv\u00e4 aloitettiin rauhallisesti North beachilta, jossa oli tutut linnut paikalla. Riuttahaikarakin oli taas mukavasti kuvattavissa. Seuraavaksi suuntasimme Mikan kanssa Holland Parkiin, josta ruostepyrst\u00f6 l\u00f6ytyi yh\u00e4, mutta muuten linnut olivat aika selv\u00e4sti v\u00e4hentyneet. Mustakurkkukerttuja oli kuitenkin yh\u00e4 paikalla muutamia.<\/p>\n P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 minun oli p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 p\u00e4iv\u00e4unille, sill\u00e4 seuraavan vuorokauden puolella ei unta lepoa olisi tiedossa lainkaan. Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 oli sitten rallin aloituskokoontuminen, jossa Jonathan antoi infoa l\u00e4hes kaikista mielenkiintoisemmista lajeista sek\u00e4 jaettiin muutenkin vinkkej\u00e4 varsin avoimesti puolin ja toisin.<\/p>\n 25.3. Champions of the Flyway -ralli<\/b><\/p>\n Muutaman tunnin unien j\u00e4lkeen kokoontuivat innokkaimmat, heti y\u00f6ll\u00e4 maastoon l\u00e4htev\u00e4t rallijoukkueet klo 23:45 Agamimin aulassa, jossa otettiin joukkuekuvat ja sitten jaettiin rallikaavakkeet, jotka eiv\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4en olleetkaan viel\u00e4 valmiina. Jotenkin onnistuimme kiilaamaan jonoissa ensimm\u00e4isiksi ja p\u00e4\u00e4simme n\u00e4in my\u00f6s ensimm\u00e4isin\u00e4 matkaan kellon ollessa 00:03.<\/p>\n IBRCE:n altailta hoidimme illalla pohjustamastamme lokkiparvesta mm. armenian- ja selk\u00e4lokit sek\u00e4 mustap\u00e4\u00e4lokin, sen sijaan mill\u00e4\u00e4n valoheittimill\u00e4 ei saatu tarpeeksi valoa erottaaksemme parvessa ollutta aroharmaalokkia saati edes selk\u00e4lokeista id\u00e4nselk\u00e4lokkeja, joka jostain syyst\u00e4 oli rallin lajilistalla. Jatkoimme vauhdikkaasti k19 -altaalle, josta haikarat hoituivat helposti, jopa ruskohaikara. K20 -altaille meni oli kielletty y\u00f6aikaan, jotta kahlaajat saisivat y\u00f6py\u00e4 rauhassa, mik\u00e4 oli oikein viisasta. Niinp\u00e4 jatkoimme rajan l\u00e4heisi\u00e4 hiekkateit\u00e4 kohti pohjoista ja saimme jostain per\u00e4\u00e4mme henkil\u00f6auton, jolla oli melkoisia vaikeuksia pysytell\u00e4 per\u00e4ss\u00e4mme, mutta selv\u00e4sti se oli l\u00e4htenyt seuraamaan meit\u00e4. Emme j\u00e4\u00e4neet odottelemaan ja kyselem\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 hiippareita olimme saaneet per\u00e4\u00e4mme vaan p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme ilman lajin lajia taas p\u00e4\u00e4tielle, jatkoimme rajoituksia noudattaen nopeasti kohti pohjoista. Meit\u00e4 seuraava auto ei kuitenkaan rajoituksista v\u00e4litt\u00e4nyt, vaan kiihdytti lopulta aivan kylkeemme kiinni, jolloin olimme jo varsin huolissamme mist\u00e4 on kyse, kunnes tajusimme, ett\u00e4 per\u00e4ss\u00e4mme oli TV-ryhm\u00e4, joka kuvasi rallia!<\/p>\n Yotvataan p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme aloimme seuloa peltoja auton valoilla sek\u00e4 taskulampulla, mutta pelloilla ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaista el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Taas kerran kuuntelemaan pys\u00e4hdytty\u00e4mme ja paksujalan kuultuamme, saapui TV-ryhm\u00e4 viereemme ja he halusivat saada kuvaajan autoomme. Niinp\u00e4 Eva hypp\u00e4si heid\u00e4n autoonsa ja kuvaaja meid\u00e4n kyytiin. Kaveri ei tainnut puhua englantia lainkaan, mutta hetken peltoja kierrelty\u00e4mme ja taas pys\u00e4hdytty\u00e4mme, vaihdoimme joukkueemme taas kasaan. Ollessamme jo ajamassa pois Yotvatasta, kuului Mikan kuskin penkin alta outoa puhelimen soitto\u00e4\u00e4nt\u00e4, muttemme siit\u00e4 v\u00e4litt\u00e4neet. Kohta soi Evan puhelin ja soittaja oli yksi TV-ryhm\u00e4l\u00e4isist\u00e4, joka kertoi, ett\u00e4 kuvaaja oli hukannut puhelimensa \u2013 seh\u00e4n siell\u00e4 lattialla oli soinut. Onnistuimme j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n puhelimen palautuksen onneksi pian, emmek\u00e4 n\u00e4in hukanneet juurikaan aikaa.<\/p>\n Ajelimme rivakasti kohti pohjoista, mutta havainnot j\u00e4iv\u00e4t kettuihin, pariin shakaaliin sek\u00e4 useisiin pitk\u00e4h\u00e4nt\u00e4isiin hiirentapaisiin. Mizpe Ramonissa kuulimme vihdoin kyl\u00e4p\u00f6ll\u00f6sen ja p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme er\u00e4\u00e4lle kibbutzille mukavan vartijan avustuksella, hoidimme siell\u00e4 huudelleen sarvip\u00f6ll\u00f6n, jonka pari joukkuetta olikin jo k\u00e4ynyt hoitamassa ennen meit\u00e4. My\u00f6s tiksuttava punarinta saatiin listalle.<\/p>\n Aamun sarastaessa olimme Lake Yerokhamilla, jossa lajeja alkoi sitten ropista. Ruovikoista hoitui niin ruoko- kuin rytikerttunen, ruokosirkkalintu, silkkikerttunen, j\u00e4rvelt\u00e4 joitakin vesilintuja, haikaroita sek\u00e4 kuningaskalastaja ja ylitsemme muutti joitakin kirvisi\u00e4 ym. Pohjustamistamme lajeista syyriantikka hoitui helposti ja talitiaiset lauloivat kokoajan. Yll\u00e4tys oli sen sijaan ylitsemme lent\u00e4nyt komea smyrnankalastaja.<\/p>\n Kaikilla joukkueilla oli mukana mokkulat ja rallia varten oli perustettu COTF -whatsup-ryhm\u00e4, johon oli tarkoitus ilmoitella kaikki mielenkiintoisemmat havainnot. Valitettavasti mokkulassamme oli jostain syyst\u00e4 virta loppunut, emmek\u00e4 n\u00e4in saaneet tietoja muiden joukkueiden, joita j\u00e4rvell\u00e4 oli useita, l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 lajeista ja n\u00e4in emme saaneet bongattua pikkuhaikaraa saati pohjustamaamme j\u00e4rripeippoa ym.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a>K\u00e4vimme viel\u00e4 komppaamassa er\u00e4st\u00e4 pusikkoisempaa aavikkoaluetta ja l\u00f6ysimmekin mm. kourallisen aavikkokerttuja, muutamia aavikkotulkkuja sek\u00e4 tietysti monia muita retkipinnoja, ennen kuin l\u00e4hdimme ajamaan kohti it\u00e4\u00e4. Pys\u00e4hdyimme viel\u00e4 muutamia kertoja kuvaamaan mm. tien vieress\u00e4 k\u00f6k\u00f6tt\u00e4nytt\u00e4 minervanp\u00f6ll\u00f6\u00e4 sek\u00e4 yht\u00e4 hieman paremmin n\u00e4ytill\u00e4 ollutta etel\u00e4nisolepink\u00e4ist\u00e4, mutta lopulta ajoimme aina seuraavaan kohteeseen Lake Jerohkamille asti, jossa oli aivan j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n paljon porukkaa.<\/p>\n<\/a><\/a>
\nJa lintujahan oli mukavasti, etenkin kerttuja! Hernekerttu oli tietysti tavallisin ja my\u00f6s tiltaltteja ja balkaninuunilintuja oli runsaasti, mutta l\u00f6ysimme my\u00f6s kymmenkunta mustakurkkukerttua, mustap\u00e4\u00e4-, pensas-, samettip\u00e4\u00e4- ja id\u00e4norfeuskerttuja sek\u00e4 parhaimpana id\u00e4nrusokertun. My\u00f6s arabianmehil\u00e4issy\u00f6ji\u00e4, aavikkopyit\u00e4, arabiantimaleja, muutama pussitiainen, pari sinirintaa sek\u00e4 tavallinen ruostepyrst\u00f6 l\u00f6ydettiin, mutta mustaruostepyrst\u00f6 pysyi piilossa. Lintu oli oleskellut puskissa aivan wadin per\u00e4ll\u00e4, jossa tapasin Hadoram Shirihain, joka oli kuvaillut paikalla kerttuja jo pitk\u00e4\u00e4n eik\u00e4 ollut lintua n\u00e4hnyt.\u00a0Koluttuani alueen joka ikisen puskan varsin huolellisesti, oli annettava periksi ja palailtava autolle juomaan \u2013 alkoi olla arktisista oloista saapuneelle aika kuuma!<\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n
\n<\/a><\/a><\/a>
\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a>Tapahtuman j\u00e4lkeen singahdimme Mikan kanssa viel\u00e4 tsekkaamaan puheissa esiin tulleet Elifazin altaat, joilla olikin muutamia rusko- sek\u00e4 pari punasotkaa ym. Jatkoimme viel\u00e4 Yotvataan, josta onnistuimme l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 paikalla olleen nunnataskun, mutta muuten touhu oli jo v\u00e4h\u00e4n turhan v\u00e4synytt\u00e4. Eilatissa tarkistimme viel\u00e4 IBRCE:n altaille y\u00f6pym\u00e4\u00e4n tulleet lokit ja heti Agamimin ravintolan auettua s\u00f6imme todella maittavan aterian notkuvista p\u00f6ydist\u00e4. Ja sitten suuntasimme nopeasti h\u00f6yhensaarille.<\/p>\n<\/a><\/p>\n